Tänään ei ole asiaa pihahommiin, sillä taivaalta vihmoo vuoroin vettä, räntää ja rakeita. Tasapuolisuuden nimessä toisinaan aurinkokin pilkistää pilvien lomasta, mutta ilo siitä ei riitä pitkäksi aikaa, kun tummat pilvijättiläiset jälleen valtaavat taivaan. Leikkimökin mustalla huopakatolla tanssii ajoittain tuhansittain raepalleroita, joten voin rauhallisin mielin kääntää ikkunalle selkäni ja naputtaa tietokoneen näppistä.
 |
| Jouluruusu - Helleborus niger |
Eilen menin heti aamusta pihamaalle kaivuuhommiin. Ostin edullisesti kaksi uutta lavakaulusta ja tarkoitus on laajentaa laatikkoviljelyä. Uudet kasvimaalaatikot ovat kylläkin vanhoja matalampia, mikä ei ole kovin selkäystävällistä. Laatikoiden sijoituspaikalta piti kaivaa sinne levinnyttä suikeroalpia pois. Kaivuhomma jäi vähän kesken, koska ajattelin estää alpin leviämisen jatkossakin asentamalla laatikoiden sisäreunoille nurmireunusta. Sen hankkiminen jäi tälle päivälle.
 |
| Jouluruusu - Helleborus niger |
Istutin myös kevätmessuilta ostamani jouluruusut maahan. Harmi, etten löytänyt sellaista upeaa tummalehtistä ja -kukkaista versiota, jollainen oli mm. Cherin Autuas olo -blogissa eilen (käy täällä kurkkaamassa).
 |
| Keisarinpikarililja - Fritillaria imperialis |
Maasta kurkistaa jos jonkinlaista ja jokakeväiseen tapaan täytyy taas opetella muutamien kasvien nimet, kun ne tuppaavat talven aikana unohtumaan. Puhumattakaan siitä, minne on edellisen kesän aikana uusia kasveja istuttanut tai siirtänyt. Kyllähän ne äkkiä taas palautuvat mieleen, mutta hetken aikaa on pikkaisen uuno olo.
 |
| Köynnösruusu Pohjantähti |
Eilen tutkiskelin myös ruusupensaideni kuntoa. Leikkelin niistä kuolleita oksanpäitä pois ja muuten vain pyörin puskien ympärillä. Näyttää sitä, että kaikki ruusut ovat selvinneet talvesta ja jokaisessa on jo punertavia silmuja. Talon seinustalla kasvavassa Pohjantähdessä jopa hiirenkorvia.
 |
| Tuoksuköynnöskuusama - Lonicera caprifolium |
Niinikään lämpöisessä paikassa kasvava Tuoksuköynnöskuusama on ottanut oikein kunnon varaslähdön ja siinä hiirvenkorvat ovat levähtäneet viittä vaille avonaisiksi.
 |
| Juuso - ikioma puutarhatiikerini |
Ikioma puutarhatiikerikin on saanut vähän keväistä virtaa suoniinsa ja jaksaa olla talvipäiviä aktiivisempi ulkonakin. Eilen seurasin sen touhuja Vuorenkilpien seassa. Mitä lienee sieltä etsinyt, kun sen päiväinen kahina kävi kissan pyöriessä isojen lehtien lomassa.
 |
| Juuson kuratassut työpöydälläni |
Juuso täyttää vajaan kahden kuukauden kuluttua 14 vuotta ja minusta siihen on tullut tietynlaista hitautta. Se nukkuu enemmän kuin ennen ja leikkii vähemmän. Kyllä se edelleen saattaa saada hurjia spurtteja ja ulkonakin kiivetä puuhun, mutta mielellään se viihtyy lämpimässä loikoillen.
Sain tänään viestin Juuson lapsuudenkodista, että sen veli oli tullut aamulla sisään, syönyt ja mennyt sängylle itseään pesemään ja nukkumaan. Eikä se siitä sitten enää ollutkaan herännyt. Ilman minkäänlaisia oireita tai ennusmerkkejä Räyhä oli nukahtanut viimeisille päikkäreilleen. Mikä lie vienyt kissan ikiuneen? Onneksi sillä oli hyvä elämä tallikissana.
 |
| Pelargonia Inspire Pink - siemenestä itse kasvatettu ja kahden talven yli hengissä säilynyt |
Ikävien uutisten vyöry sen kun jatkuu. Tänään sain puhelinsoiton ystävältäni. Hän kertoi sairastuneensa rintasyöpään. Tämä alkaa olla jo käsittämätöntä. Kahden vuoden sisällä ihan liian monta syöpätapausta aivan lähipiirissä: äidiltä leikattiin kohtusyöpä edelliskesänä, anopilta rintasyöpä viime kesänä ja paksusuolisyöpä kolme viikkoa sitten, ystävältä rintasyöpä viime kesänä, omalta pojalta kivessyöpä kuukausi sitten ja nyt lähimmän ystävän diagnoosi. Onneksi tähän saakka kaikkien kohdalla leikkaukset ovat menneet hyvin ja toipuminen sujunut ongelmitta. Toivon sydämestäni, että niin kävisi myös ystävälleni.
Voi että mitä uutisia. Syövät tuntuvat yleistyneen kovasti. Voimia!
VastaaPoistaRäyhä tuntuu saaneen päättää elämänsä juuri niin kuin me kaikki sisimmässämme toivomme. Rauhassa kotona, kun sen aika on, ilman suurta draamaa ja pitkiä sairasteluja. Toivottavasti Juusolla on vielä monta nautinnollista vuotta! Tuo on varmaan se ikä, jolloin kissasta tulee oikeasti seniori (minusta se näyttelyiden ja kissanruokien seitsemän vuotta tuntuu ihan kamalan nuorelta).
Ihania puhkeavia silmuja ja versoja! Herkulliset versot ruusussa etenkin, syötävän kauniit.
Ei minustakaan 7-vuotias kissa ole laisinkaan seniori-ikäinen. Siinä vaiheessa niillä riittää virtaa vaikka kuinka. Juusonkin kohdalla hidastuminen on tapahtunut aivan vuoden sisällä ja se selvästi nukkuu enemmän. Eihän näistä eläimistä koskaan tiedä, mutta toivon saavani pitää Juuson vielä pitkään.
PoistaTuollaiset uutiset ovat aina niin kovin raskaita. Onneksi hoidot ovat vuosien saatossa kehittyneet. Voimia kaikille tutuillesi ja läheisillesi. Onneksi kevään tulo ja lisääntyvä valo sentään virkistävät mieltä ja antavat kaikenmoista pientä ja mukavaa puuhastelua. =)
VastaaPoistaKyllä tuolla keväisellä valolla on iso merkitys. Paremmin kestää ikäviäkin asioita, kun luonto ympärillä hymyilee. Onneksi meillä moni syöpä on nykyisin lähes täysin parannettavissa ja hoidotkin kehittyneet kovasti.
PoistaVoi, voi, millaisia uutisia. Toivottavasti kaikki selviää sairaudesta.
VastaaPoistaAmalia, jotenkin jaksan uskoa, että ystäväni selviää. Hoito on nykyisin niin hyvää ja ennusteet yleensä rohkaisevia.
PoistaNukkua ikiuneen nukkuessa on armollisin tapa siirtyä tuonpuoleisiin tai taivaaseen tai vihreille niityille....minne kukin sitten kuoltuaan pääsekään ☆
VastaaPoistaVaikka sinulla on mitä koettelemuksia, kirjoitat aina levolliseen sävyyn....oma olokin tyyntyy, vaikka murheet tai suru painaisi mieltä. Kiitos sinulle.
Miten poikasi muuteni nyt jakselee?
Juusolla voi olla vielä monen monta vuotta edessään, jotkut kissat elävät yli kaksikymmentä vuotta! Hitautta ja unen tarvetta tulee...mutta viikset vipajaa ja olo on tarvittaessa virkeä, niinkuin mamman puutarhassa vipeltäessä. Ihana ihana puutarhatiikeri Juuso ♡
Kiitos sanoistasi Leenajapojat! Minusta tuntuu, että elämää täytyy pyrkiä elämään positiivisella mielellä ja jotenkin näiden ikävien uutisten keskellä tuo tunne vain voimistuu. Surkuttelemalla saa niin oman kuin läheistensäkin olon vielä surkeammaksi.
PoistaPoika voi ihan hyvin. Hän on toipunut hyvin leikkauksesta ja ennusteet ovat rohkaisevia. Luulenpa, että suurin kolaus tuli psyyken puolelle, sillä sana syöpä aiheuttaa väkisinkin negatiivisia ajatuksia ja pelkoa varmasti loppuelämäksi. Siitäkin huolimatta, että hänen kohdallaan sairaus ei ole sieltä vakavimmasta päästä.
Naapurin kissat elivät kumpikin viittä vaille kaksikymppisiksi, joten sitä tavoitellaan meilläkin.
Syöpää tuntuu olevan siellä ja täällä. Räyhällä oli kyllä hyvä loppu, voisi sanoa että lähti saappaat jalassa.
VastaaPoistaMillaisessa paikassa sinulla kasvaa tuo ruusu Pohjantähti. Olen haaveillut nitä itselleni ja nyt luin että menestyy jopa avomaalla niin taidan hankkia. Suojaisaa paikkaa meillä ei oikein ole.
Pohjantähti kasvaa ihan talon seinustalla, johon se aikanaan istutettiin. Nyt istuttaisin sen ihan muualle. Naapurissa Pohjantähti on avomaalla ja pärjää siellä erinomaisesti. Jopa paremmin, kuin meillä, koska sillä on tilaa kasvaa ja rehottaa. Minä joudun joka vuosi leikkaamaan katon aluskatteisiin kasvavia oksia pois, eikä ruusullamme ole kunnolla tilaa alaosassakaan. Tosi sitkeä on tämä meidänkin köynnösruusumme ollut, joten enpä usko sen vähästä pelästyvän. Tukea Pohjantähti vaatii, mutta köynnöstukiahan on monenlaisia.
PoistaRäyhä sai nukkua kauniisti pois kissojen taivaaseen kehräämään! Toivon Sinulle voimia ja etähalaan täältä Kivipellosta! Elämä koettelee, syövän kanssa kamppailee niin moni ja koskettaa meitä kaikkia, onneksi hoidot ovat parantuneet ja tietotaito lisääntynyt. Kaikkea hyvää perheellesi ja läheisillesi!
VastaaPoistaJuuso on ihana tiikeri!
Kiitos Saila kauniista sanoistasi ja etähalauksesta!
PoistaVaikka noita syöpätapauksia on läheisilleni kasaantunut, olen niiden myötä myös saanut kokea, kuinka niistä tänä päivänä voi selvitä. Hoito on nopeaa ja hyvää. Syöpä ei tosiaankaan ole enää mikään kuolemantuomio.
Juuso on ihana tiikeri. Lötkötti pitkään tässä työpöydällä ja sain tiirailla sen paksun turkin läpi näyttöä.
Räyhällä oli hyvä loppu, sellaista voi vain toivoa omalle kohdalleen.
VastaaPoistaRintasyövästä selviää nykyään hengissä kuulemman jo 90% sairastuneista. Mutta johonkinhan sitä täytyy kuolla kumminkin.
Kaikki nämä syöpään sairastuneet läheiseni ovat saaneet nopeaa ja hyvää hoitoa ja ovat selvinneet sairaudestaan toistaiseksi hyvin. Kellekään ei ole annettu viimeistä päivää ja kahdelle jopa sanottiin ihan suoraan, etteivät he ainakaan ko. sairauteen nyt kuole. Suurempi todennäköisyys taitaa olla kuolla liikenneonnettomuudessa.
PoistaRäyhällä oli tosiaan kaunis loppu. Sellaisen tosiaan toivoisin ehkä itsellenikin - joskaan en ihan vielä.
Tuntuu kyllä,että syöpätapaukset ovat ihan räjähtämässä käsiin;paljon sairastuu nuoriankin ihmisiä ja tuntuu,että terveelliset elämäntavat voi heittää romukoppaan;jos syöpä on tullakseen niin se tulee,vaikka et koskaan olisi polttanut tupakkaa,ryypiskellyt liikoja tai päästänyt itseäsi ylipainoiseksi :( Suruullista!
VastaaPoistaJoku sanoikin, että useimmat syövät ovat elintasosairauksia. Tiedä häntä. Ehkä myös se asianlaita, että läheiset ikääntyvät kovaa vauhtia, lisää myös syöpätapaussen määrää. Nämä minunkin läheiseni ovat kyllä kaikki eläneet ihan säällisesti ilman sen kummempia paheita. Todennäköisesti diagnosointi on kehittynyt, jotta taudit pystytään helpommin nimeämään. Toisaalta ilmansaasteet ja kaikki mahdolliset epämääräisyydet, joita teolliseen ruokaan tungetaan. Mistä näistä tietää. Parempi, kun ei liikaa ryhdy miettimään.
Poista