tiistai 5. tammikuuta 2016

Ruokaa tipusille



  
Tulihan se talvi ja oikein kunnon pakkasen kera. Mittari näyttää juuri nyt -18 astetta, mutta aamulla Juuson kanssa metsässä käydessäni pakkasta oli -22.5. Aika hyytävältä tuntuu, etenkin, kun on ollut niin ylettömän lämmin joulukuu. Lunta ei vielä kovin paljon ole ja eilen sitä hiukan kolatessani välineiksi olisi riittänyt harja ja pieni puhallus. Niin kevyttä juuri satanut lumi oli. Pakkasen on luvattu tästä vielä kiristyvän ja mereltä on kuulemma tulossa lunta enemmänkin.


Päivä on selvästi pidentynyt. Tällaisena aurinkoisena päivänä kirkkaus suorastaan häikäisee. Tosin aurinko paistaa hyvin matalalta ja äsken pihamaalla käydessäni sen valo ei tahtonut varjoisemmissa paikoissa riittää kuvaamiseen. 

  
Päätin tuoda hivenen tammikuista aurinkoa sisälle ja nappasin kuvan naapurin männynlatvoihin osuvasta paisteesta. Taivaskin on kyllä nyt huikaisevan sininen.


Linnuilla on nyt kovat ajat ja niiden ruokkiminen todella tärkeää. Seuraavat kuvat on yhtä lukuunottamatta otettu hiukan ennen joulua. 



Linnunruoka-automaatteja on kaupoissa joka lähtöön, mutta käytännössä toiset ovat toisia parempia. Koska meillä ei ole pihapiirissä sellaisia puita, joiden oksat kestäisivät kovin painavaa kuormaa, täytyy linturuoka-automaatitkin valita kevyemmästä päästä.


Syksyllä on keittiön ikkunan näköetäisyydelle pystytetty vanha puinen lintulauta. Sitä on korjattu varsin moneen kertaan ja niinpä en sitä tänä syksynä enää laittanut vanhalle paikalleen. 

Viime keväänä asetin mökin nojaamaan kompostia vasten, odottamaan siinä kevätsiivousta. Ei sitä sitten ehditty siivota, eikä muualle siirtää, kun punarinta teki sinne pesän. Syksyn tullen siirsin putsatun mökin Kriikunapolun kupeeseen viettämään loppuelämäänsä. Kenties se tulevanakin keväänä houkuttelee jonkun linnun pesäntekoon.


Näitä metallisia meillä on useampia, sillä niissä linnut eivät pääse likaamaan siemeniä. Tässä versiossa on kyllä aika väljä verkkorakenne, jonka vuoksi siemenet putoavat helpommin maahan. Toisaalta siten myös mustarastaat saavat evästä. Ne tykkäävät ruokailla maassa. Nämä metalliset ovat myös oravien suosiossa, koska ne saavat hyvin otteen tuosta metallirenkaasta ja pystyvät napsimaan verkon lävitse siemeniä.


Nämä kotimaiset muoviautomaatit olen todennut käytön kannalta parhaiksi - tähän mennessä. Niihin mahtuu siemeniä sen verran paljon, ettei ihan joka päivä tarvitse käydä täyttämässä. Vempain on riittävän keveä ohuempaankin oksaan ripustettuna ja katto irtoaa helposti täyttöä varten. Muovisista siemenautomaateista minulla on huonoja kokemuksia, mutta tässä mallissa leveä muoto ja katon "räystäät" tekevät sen ilmavaksi. Siemenet kulkevat hyvin, eivätkä jämähdä homeeseen, kuten joissain kapeissa muoviautomaateissa on tapahtunut.


Toissa talvena virkkasin (Suvikummun Marjan vinkistä ja ohjeella) talipötkylöille juuttinarusta kivan näköisiä verkkopusseja. Eivät vain kestä lintujen käytössä. Etenkin tikat tykkäävät roikkua pitkiäkin aikoja talipötkylää nokkimassa ja muutamassa päivässä verkkopussi on kuvan kaltainen. 


Talipötkylää varten taivuttelin metalliverkosta putkilon, jonne tali sujahtaa helposti. Sijoitin häkkyrän etupihan marjakuuseen, johon on hyvä näkymä keittiön ikkunasta. Tikkoja talipötkylässä on parhaimmillaan kaksikin kappaletta, silloin tällöin myös närhiä. 


Nämä mustasta metallista valmistetut automaatit ovat mukavan näköisiä, mutta kiinnitysmekanismi ei niissä ole paras mahdollinen. Katto/kansi ruuvataan tuosta nupista auki ja vähitellen kosteus ruostuttaa ruuvin siten, että ajan oloon sen kiinnittäminen muuttuu hankalammaksi. Lisäksi ruuvia varten keskellä on metallilaatta, jonka vuoksi siemenien sihtaaminen automaattiin on hitaampaa.


Tämä metallinen siemenautomaatti on oikeastaan aika kevyt ja mielestäni mukavan näköinen. Siemenet eivät kulje sen sisällä kovinkaan hyvin ja "taloa" täytyy käydä vähän väliä ravistamassa, jotta siemenet laskeutuisivat paremmin.

Kummalliset asiat jäävät joskus harmittamaan mieltä ja tämän siemenautomaatin kohdalla niin kävi. Ostin nimittäin automaatin K-raudasta etsiessäni kaupasta ihan jotain muuta. Kun en sitä muuta sieltä löytänyt, ajoin läheiseen Honkkariin, jossa noita samaisia siemenautomaatteja myytiin viisi euroa halvemmalla. Ihan samoja, tarkistin valmistajan. Viisi euroa ei ole iso raha, mutta kyllä se tuollaisen härpäkkeen hinnassa on minusta aikamoinen ero. Vieläkin vähän harmittaa, että piti härpäke mennä rautakaupasta ostamaan. Yleensä Honkkari on asiassa kuin asiassa edullisempi.


Tuorein hankinta on pieni puinen lintulauta. Se on kauempaa ihan sievän näköinen, mutta jostain syystä linnut eivät juurikaan siihen pyrähdä ruokailemaan. Sen sijainti saattaa olla liian lähellä keittiön ikkunaa. Tosin vieressä on isokokoinen tuija, joka tarjoaa tarvittaessa suojaa linnuille.


Lintujen seuraaminen on mukavaa puuhaa. Etenkin, kun lintulaudalle pyrähtää jokin uusi tuttavuus, tuntuu kuin olisi merkittävämmänkin luonnonilmiön kohdannut. Aiemmin tunsin huonosti tavallisimpiakin pihapiirin lintuja, mutta kummasti niitä seuraamallakin oppii tuntemaan. Apuna keittiön hyllyssä on muutama lintukirja, joita selaamalla syntyy hauskoja tunnistuskeskusteluja Ukkokullan kanssa. Lintuja ruokkiessani ajattelen, että ne ovat puutarhaihmisen ystäviä ja hyötyeläimiä.


Sunnuntaina kävin läpi siemenpussivarastoni ja kirjasin kaikki ylös. Ainakin meikäläisen muisti on sitä sorttia, että helposti unohtuu vanhat kätköt. Eikä ole mikään uusi juttu, että kaupan siemenpussitarjonnan edessä järki kaikkoaa ja kotona sitten huomaa haalineensa sellaisiakin, joita löytyy jo omasta takaa. Seuraavaksi pitääkin ryhtyä pohtimaan tulevan kesän tarpeita.

Oikein leppoisaa loppiaista kaikille!
 

36 kommenttia:

  1. Ihanan monenlaisia lintulautoja ja ruokintapaikkoja teillä. Meillä on vaatimattomampi tarjonta, mutta josko ensi talveksi saisin useamman laudan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarjonta kasvaa vuosi vuodelta. Laitan samaan keskittymään erilaisia härpäkkeitä; yhteen talia, toiseen siemeniä ja kolmanteen talipalloja. On sitten eri linnuille monenmoista maisteltavaa. Eniten ruokaa on tarjolla etupihan marjakuusessa ihan itsekkäistä syistä. Siihen on hyvä näkyvyys keittiön ikkunasta ja niitä ruokailijoita pääsee hyvin tarkkailemaan.

      Poista
  2. Olipa mukava automaattivertailu. Meilläkin on hiukan vaatimaton tuo evästarjonta, naapurissa on sikala ja pelkään rottein invaasiota, tosin pojat ovat hyviä metsästämään mutta... tuollaisia pötkylöitä varmaan olisi hyvä hankkia, niistä ei maahan tippusi kovin lintujen evästä ja meillä ei mustarastaita ole näkynyt, tinttejä vain.

    Kirkas on taivaansini kuvassasi, melkein häikäisee! Kaunis kuva! Teillä onkin aika paljon lunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä lunta oikeastaan kovin paljon ole. Näyttää runsaammalta kuin onkaan. Eilen siitä satoi enin osa ja nyt on uutisten mukaan luvassa lisää - kuulemma voi tulla runsaitakin määriä.
      Rottia ja hiiriä minäkin vähän pelkään, mutta meillä rotat eivät ole kovin todennäköinen uhka. Pötkylät ovat tosi helppo versio, koska toisissa versioissa on ripustusverkko ja toisissa pötkylän sisässä puutanko, joten mitään erillisiä ripustushärpäkkeitä ei välttämättä tarvitse. Talipötkylä kestää myös hyvin pitkään, vaikkakin tikat ja harakat ovat eteviä tuhoamaan sen lyhyessäkin ajassa. Huomasin, että tuo metalliverkko estää pötkylän hajoamisen ja katoamisen.
      Tuttavallani on hevostalli, joka kutsuu rottia rottia pyörimään nurkkiin. Heillä on kolme maatiaiskissaa hoitamassa rotta- ja hiiriongelmaa ja hyvin hommansa hoitavatkin. Ei uskoisi, että kissa selättää hetkessä isonkin rotan.

      Poista
  3. Siellähän on paljon enemmän lunta, kun täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Kyllä nyt linnut tarvitsevat ruokaa. Tänään mietin, mitenkähän peltopyyt selviävät kylmistä säistä, kun eivät pääse kieppiin lumen alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnolla on tapana hoitaa asukkejaan, mutta kieltämättä vähälumiset talvet ovat monelle luonnonvaraisella eläimelle ongelma.

      Poista
  4. Punarinta löysi soman punaisen mökin :)
    Täällä myös ruokitaan lintuja ahkerasti ja kaikki härpäkkeet täytyy muistaa täyttää usein. On mukavaa kun pihalla on hyörinää. Äsken tullessani postilaatikolta huomasin mustarastaisen lämmittelevän talon alla. Hyvä psikka silloin kun Nero on sisällä. Harakka on pari kertaa tullut raollaan olevasta ovesta lasikuistille metelöimään. Onneksi on löytänyt ulos kun olen käynyt avaamassa oven apposen auki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harva se päivä saa noita vekottimia käydä täyttämässä, mutta katson, että ylimääräisestä työstä huolimatta ilo on kokonaan minun puolellani. Tykkään kovasti lintujen touhujen seuraamisesta ja yhä uusien lajien ilmaantumisesta meidän ruokintapaikoille.
      Olen vähitellen alkanut tykätä harakoista. Ne ovat aikamoisia veijareita ja variksen tavoin itse asiassa aika älykkäitäkin. Joskus jätän biojätepussin varaston portaille odottamaan kompostiin viemistä, niin eikös siellä ole jo harakat tositoimissa. Mustarastaita on viime päivinä näkynyt runsaasti. Laskin pari päivää sitten etupihan siemenautomaatin alla peräti kuusi mustista samanaikaisesti. Ennenhän ne muuttivat talveksi pois, mutta ilmaston lämpenemisen myötä ovat alkaneet talvehtia täällä. Toivottavasti selviävät. Suretti kattohaikara Joppe, joka sitten lopulta kuoli sähkölankoihin. Olisi suonut sen selviävän takaisin jonnekin lämpimään.
      Juuso innostuu toisinaan jahtamaan lintuja, mutta ei sillä ole mitään mahdollisuuksia terveiden lintujen kanssa. Sanotaan mitä sanotaan, mutta minun on vaikea uskoa väittämään, että kissat olisivat uhka pikkulinnuille.

      Poista
  5. Meillä on siemenille kolme erilaista telinettä. Yksi on tolpan päässä maassa, se tuli talon mukana. Yksi miehen tekemä iso roikkuu koivusta ja on sekä lintujen että oravan suosikki. Kolmas on iso muovinen joka roikkuu viereisellä oksalla. Jostain syystä siitä siemenet kelpaa kaikkein huonoiten. Muut saattaa olla syöty tyhjäksi kun tämä on vielä puolillaan. Talipötköistä linnut tykkää meillä eniten siitä jonka mukana tulee punainen verkkopussi, ovatkin aina loppu kun yritän niitä ostaa. Taas joutuu metsästämään ja sitten täytyy ostaa monta kerralla kon löytää.

    Talopallot roikkuu telineessä joka kieretään paikoilleen, se on muutoin hyvä mutta kun harakka rynkyttää sitä tarpeeksi kauan niin kierre höltyy ja teline tippuu maahan. Ja minä korjaan taas takaisin :)

    Näillä säillä ruokaa kuluu, mutta on niitä lintuja vaan mukava seurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti linnuilla on jokin oma määritelmänsä hyvästä ruokintavekottimesta, kun joku tietty on ja pysyy siemenistä täytenä. Toisaalta seuraavana talvena se sama vekotin onkin sitten huomattavasti suositumpi. Talipötkylät ovat meilläkin kenties se suosituin ruokamuoto. Yleensä ostan useamman pötkön kerralla, ettei sitten tarvitse heti lähteä kauppaan. Se punaverkkoinen on meilläkin hittituote.
      Minusta lintujen ruokkiminen on pieni vaiva siihen iloon nähden, mitä niiden seuraamisesta saa. Usein viikonloppuisin tuppaa aamukahvihetket venymään, kun katsellaan Ukkokullan kanssa lintujen touhuja.

      Poista
  6. Tein pari päivää sitten vähän inventaariota ja löysin siemeniä, joiden olemassaolon olin kanssa unohtanut ihan tyystin. Mukavia yllätyksiä! =D Lintuja ruokitaan täälläkin, taitaa 90% pihamme ruokintapaikalla viihtyvistä olla pikkuvarpusia, ehkä samoja jotka viihtyvät pihallamme kesäisinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännä, meillä ei pikkuvarpusia näy laisinkaan. Tinttejä on joka lähtöön ja niitä tikkoja useampi joka päivä. Mustarastaita on tänä talvena myös runsaasti, myös joitakin närhiä. Ja kolme kurrea käy välillä kaikki porukassa.
      Siemenvaraston inventointi näköjään kannattaa. Huomasin, että osa pusseistani on jo vanhentuneita, mutta aion kuitenkin kokeilla niiden itävyyttä.

      Poista
  7. Vaikkakaan nä kovat pakkaset eivät ole kivoja, niin kuitenkin on mukavaa, että on talvi. Hyvä, että pidät huolta linnuista :) Voi, sulla on noin hieno siemenluettelo, osaat tuon kirjanpidonkin . Mukavaa loppiasita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti on niin, ettei kevät ja kesä tuntuisi laisinkaan yhtä upeilta ilman näitä välivuodenaikoja. Itse asiassa tällainen kunnon talvi on huomattavasti parempi, kuin se joulukuinen lämpö ja vesisade. Luonnon kannalta ehkä vieläkin parempi, kuin mitä meidän ihmisten.
      Minä tykkään järjestellä asioita ja esineitä ja tehdä listoja. Ehkä siinä samalla saa päänsä järjestykseen.

      Poista
  8. Kauniit nuo auringon kultaamat männyt ! Meilläkin syötetään ja tykätään linnuista. Loppiaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että yhä useammat maan tasolla asuvat ovat alkaneet huolehtia siivekkäistä ystävistä. Niiden seuraamisesta on paljon iloa.

      Poista
  9. Meillä on ympäri pihaa linnuille ruokintatelineitä, mutta ne käyvät enimmäkseen vintin parvekkeen reunalla. Onkohan syynä kissat, jotka liikkuvat täällä maan pinnalla.
    Teen joskus linnuille omatekoisia talipalloja, kookosrasvasta ja siemenistä. Aineita olisi nytkin, jospa teenkin omenapuun oksille uusia ruokia.
    Meilläkin on kylmää, ei meinaa tareta edes postia käydä hakemassa. Pukeutumisongelmia! Hyvää loppiaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omatekoiset taliseokset tulisivat huomattavasti edullisemmiksi. Löysin jääkaapista paketin kookosrasvaa ja tein siitä siementaliseoksen. Ongelmana oli saada seos sen jämähdettyä pois astiasta, mutta hetken lämmitettyäni se irtosi. Jännää nähdä, kelpaako se linnuille.
      Aikanaan aloitin yhden paikan ruokinnalla, mutta nyt meillä on jo kolme paikkaa, joihin olen laittanut erilaisia härpäkkeitä. On kiva, kun eri ikkunoista on nähtävissä lintuja.
      Tänään jäi ulkoilu väliin. Ehkä sitten huomenna, vaikka pakkasta on luvassa vielä enemmän.

      Poista
  10. ihana, että huolehdit linnuista. Niillä on kovat oltavat näillä pakkasilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilo on meidän kummankin, lintujen ja minun.

      Poista
  11. Ruokaa menee, tänään haettiin lisää pähkinöita siemenien ja talipötköjen lisäksi, mielellään näitä lintusia ruokkii ja kiitokseksi saa seurata niiden touhuilua.

    Hyvää loppiaista sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siemeniä kuluu hurjaa vauhtia. Yleensä ostan sellaisen ison säkin auringonkukansiemeniä ja sekoitan siihen pähkinöitä.

      Poista
  12. Ihana kun ruokit noita pikkuisia niin monenmuotoisesti! Mökki on hieno. HongKong on kyllä hyvä, sieltä löytyy niin paljon kaikkea edullisesti. Onpas sinulla paljon mielenkiintoisia siemeniä jo, aika upeita kukkia tiedossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Honkkariin tulee usein suunnattua, kun tarvitsee jotain kotiin tai puutarhaan.

      Poista
  13. Mielenkiintoista lukea kokemuksia erilaisista ruokinta-automaateista. Meillä on myös tuo iso pyöreä muovinen vehje - toimii muuten hyvin, mutta yksikin oravan vierailu ja koko sisältö on maassa ja katto vinossa. Onneksi tällä tavalla mustarastaatkin saavat eväänsä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muovivekotin ei tosiaankaan kestä oravien vierailua. Meillä oravat eivät ylety tuohon siemenautomaattiin, joten se pysyy hyvin paikallaan. Pikkulinnuille se näyttää olevan oiva vekotin.

      Poista
  14. Täällä rivitalon pihalla on minulla talipalloteline ja kovin vilkasta touhua ei sen ympärillä ole ollut.
    Lähistöllä on omakotitaloja ja siellä näyttää ruokintapaikoilla aikamoinen kuhina käyvän.
    Maalla laitoin isoja talipötköjä roikkumaan lähimetsän läheisyyteen ja toivottavasti ne riittävät, onneksi kesänaapurit käyvät siellä viikottain ja heillä on isot ruokintapaikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosia sitten minäkin tapasin ripustaa vain niitä talipalloja, enkä muistanut aina laittaa uusia, kun vanhat tuli syötyä. Eipä niitä lintuja sitten meidän pihalla näkynytkään, vaan menivät naapureihin, joissa ruokinta oli laadukkaampaa. Taisin tulla sen verran kateelliseksi linnuista ja paransin tapani.
      Rivitaloissa on se hankaluus, että aina on naapureita, jotka eivät tykkää lintujen ruokkimisesta. Joissain taloyhtiöissä ruokinta on kokonaan kielletty. Onneksi te voitte maalla huolehtia linnuista. Talipötköt riittävät pitkiksi ajoiksi.

      Poista
  15. Siellä on linnuille ruokintapaikkoja, jos kaikki olivat siis käytössä. Täällä on aika hiljaista. Luulen että se vaikuttaa kun ympärillä on muitakin ruokkijoita, naapurilla paremmat eväät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta sillä on vaikutuksensa, jos naapurit ruokkivat lintuja. Viime talvena sain naapurilta vanhaksi menneitä pähkinöitä ja manteleita ja laitoin ne linnuille. Kun pähkinät loppuivat, hävisivät linnutkin. Ei enää tavalliset auringonkukansiemenet kelvanneet. Huomasin että vähän kauempana olevassa pihassa tarjonta oli parempaa ja siellä niitä tinttejä parveilikin.

      Poista
  16. Oot ottanu lintujen ruakinnan oikee syrämmen asiaksi :) Luulis löytyvän jokaaselle linnulle jotaki. Mulla ensimmääne talaviruakinta pitkähän aikahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lintujen ruokinnasta alkaa jo tulla rutiinia, kun sitä on tullut useamman vuoden harrastettua. Ihan tässä lähinaapureissa ei kovin moni lintuja ruokikaan.

      Poista
  17. On siellä kivasti linnuille sapuskaa! Puutarhan apureita pitää auttaa.
    Meillä tuo vihreäkattoinen automaatti ei toimi.
    Oravat keikuttaa ne kaikki nurin ja kovalla tuulellakin tuppaavat kaatumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihreä muovivekotin on kyllä aika heppoinen, mutta meidän ruokintapaikka on suojainen. Lisäksi ne on ripustettu siten, etteivät oravat niihin yllä. Pitkästä aikaa totesin nuo muovivekottimet toimivimmiksi tähän pihaan. Oravat napsivat siemeniä metallihärpäkkeistä.

      Poista
  18. Sinun puutarhassasi on herkkupöytä katettu taivaan linnuille. Niiden puuhailuja onkin mukavaa seurailla.
    Hyvää loppiaisen iltaa Sinulle.

    VastaaPoista
  19. Tuntuu tosi hyvältä, että on näitä aurinkoisia päiviä keskellä talvea. Näillä pakkasilla lintujen ruokinta onkin niille elintärkeää.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!