Toive, unelma, lupaus

Jouluruusu joulupäivänä

Ruusunmekko haastoi kertomaan oman toiveeni, unelmani ja lupaukseni vuodelle 2016. Toiveita ja unelmia löytyy takataskusta pilvin pimein. Sekä realistisia että täysin pienessäkin tuulessa kumoon kaatuvia. Josko pitäytyisin kerrankin sellaisissa toiveissa ja unelmissa, joilla on edes jonkinlainen mahdollisuus toteutua. Ja jotka tavalla tai toisella liittyvät puutarhaan.

Tällainen ratkaisu ei meille käy, kunhan kerran leikkasin itselleni vinkiksi.

TOIVE eli katettu patio

 toiveikas ajatus, toivomus, haave

asia, jota halutaan tai toivotaan

Toiveista suurin, tärkein ja toivotuin on ehdottomasti olopihan pation kattaminen. Talomme muodostaa olopihan puolella L:n, joten ainakin osaan siitä haluaisin valokatteen. Ei mitään huisin kalliita lasiseiniä (en kyllä sellaisestakaan menisi kieltäytymään), eikä edes kovin monimutkaisia rakenteita. Kunhan sellaisen saisin, että terassilta ruokatarjotinta pihapöytään tuodessani en vesisateella kastuisi litimäräksi. Ja että siinä pihapöydän ääressä voisi istua sitä tarjottimella kannettua ruokaa nautiskelemassa huonollakin kesäkelillä kuivana ilman sadetakkia.

UNELMA eli enemmän valoa puutarhaan

haave, toiveuni, pilvilinna, tuulentupa, ihanuus, herkku

Unelma, joka on jo muutaman vuoden liittynyt aika vahvasti oman puutarhan hyvinvointiin, nousee naapurissa sijaitsevalta kunnan omistamalta tontilta. Tai pikemminkin siellä seisovista puista, jotka paikoitellen ovat metsänhoidon puutteessa niin ränsistyneitä, että kaatuilevat kovilla tuulilla sinne tänne. 

Unelmani on, että kunta kaataisi pystyyn lahonneita puita, siistisi metsää ja tarjoaisi auringolle jälleen mahdollisuuden paistaa myös meidän pihallemme. Niin kuin se teki aikoinaan ennen, kuin puut kasvoivat suuriksi ja alkoivat kaatuilla sinne tänne ja toisiaan vasten ja ties kuinka nurin niskoin.

Ketunleivät metsikössä

Metsikköön on tulossa hiekkapintainen kulkutie toiselle puolelle rakennettavalle korttelikentälle. Rakennustöiden piti alkaa tämän vuoden alkupuolella. Kunta kuitenkin päätti jälleen kerran lykätä alueemme kunnostusprojektia ja siirsi rahat kunnan muihin kohteisiin. Unelmani oli jo aivan hilkulla toteutua, mutta taas sain pettyä. Unelma siis säilyy edelleenkin unelmana. Ei ehkä tavoittamattomana, mutta ainakin varsin vaikeasti saavutettavana. Se on ja pysyy vuoden 2016 unelmana, mutta kunnan loppuvuodesta tekemän päätöksen johdosta myös vuoden 2017 unelmana.

Mehitähdet muutama päivä sitten

LUPAUS eli entiseen malliin mennään

vakaan tahdon tai aikeen ilmaisu

sitoumus, vakuutus, luvata, lupautua

Plääh, olen uskomattoman surkea ihminen tekemään mitään lupauksia. Lupaisinko kaivaa pienen vesialtaan ylös ja tehdä sen paikalle uuden pionipenkin? Kenties. Entäpä jos tämä omassa pienessä päässä kehitelty idea ei sitten käytännössä olekaan toimiva? Jospa tekemäni lupauksen jälkeen keksinkin jonkin huomattavasti paremman idean? Ei, en tee mitään lupauksia, jollei ole pakko. Helpompi antaa ideoiden muuttaa ihan rauhassa muotoaan ilman, että on mennyt tekemään itsensä kanssa vakaan tahdon tai aikeen ilmaisuja. Ilmassa leijuvia ajatuksia voi muokata mielin määrin. Nettiin, kaikkien luettavaksi kirjattuja sitoumuksia on kyllä noudatettava. Ehdottomasti. 

Voit vapaasti ottaa tämän "Toive, unelma, lupaus" -haasteen käsiteltäväksesi omassa blogissasi. Siltä varalta, ettei kukaan arvaa niin tehdä, heitän pallon eteenpäin ja tällä kertaa se näyttää lentävän seuraaviin bogeihin:

Puutarhan Lumo

Kosmosta ja leijonankitaa

Mama´s garden