Mangoldi |
Kylvin erilaisia siemeniä viljelylaatikoihin toukokuun lopulla. Viritin harsot laatikoiden ylle ja koska vettä tuli sopivin välein, en sen kummemmin harsoja raotellut. Hyvin kaikki on lähtenyt kasvuun. Harsot otin pois runsas viikko ennen juhannusta huomatessani, että retiisit olivat jo korjuukypsiä.
Lehtikaali |
Vaikka välillä on satanut rankastikin, on myös tuullut harva se päivä. Tuuli kuivattaa maan nopeasti ja kohopenkkiin verrattavan viljelylaatikon maan vielä nopeammin. Aurinkoisia päiviä on ollut sen verran sopivasti sateiden lomassa, ettei silti ole kovin paljon kesäkuussa kasvimaaviljelyksiä tarvinnut kastella.
Porkkana |
Porkkanoita ja punajuuria jo kerran harvensin, mutta lisää täytyy harventaa. Ihan liian tiheässä kasvavat, eikä juureksille jää nyt riittävästi tilaa kasvaa. Tähän saakka minun osakseni ovat jääneet lähinnä maustekasvit ja salaatit, mutta nyt Ukkokulta totesi, että syksyllä kylvetyt valkosipulit riittävät hänelle. Niinpä sitten laitoin kuudesta viljelylaatikosta kahteen hyötykasveja ja kahteen kukan siemeniä. Tosin niiden hyötykasvienkin väleihin ripottelin sekä kehäkukkaa että työnsin ylimääräisiä pikkusipuleita. Samoin kuin sipuleita laitoin myös kukkien väliin.
Punajuuri |
Yksi viljelylaatikoista on kokonaan varattu kesäkurpitsalle, joka siellä jo innokkaana kasvaakin. Ja yhteen istutin parsaa, joka saa pitää laatikkonsa kokonaan omanaan, jos vain siellä suostuu viihtymään. Viiden parsan istutuksesta jäi vielä vähän ylimääräistä tilaa, joten tyrkkäsin muutaman herneen parsojen seuraksi.
Parsa |
Parsa on itänyt hyvin. Sen pitäisi antaa juurtua ja vahvistua paikallaan pari kolme vuotta ennen ensimmäistä sadonkorjuuta. Katsotaan, onnistuuko viljelylaatikossa kasvattaminen. Aina kannattaa kaikenlaista kokeilla.
Tammenlehtisalaatti |
Salaattia pitäisi syödä kiivaassa tahdissa, sillä kylvin sitä kerralla liikaa. Unohdan aina, kuinka nopeasti salaatti itää. Mieluummin pitäisi kylvää pienissä erissä pitkin kesää, jolloin olisi aina tuoretta salaattia korjattavissa. Toinen ongelma on, että kasvimaa sijaitsee alapihalla, jonne jostain kumman syystä on välillä tosi työlästä kammeta itsensä muutamaa salaatinlehteä hakemaan. Kun satoa alkaa tulla enemmän, kipaisu keittiökorin kanssa satoa noutamaan sujuu näppärämmin.
Kasvihuonekurkku |
Kurkut kasvavat mittaa vauhdilla ja kukkivat jo reippaasti. Pian pääsen poimimaan ensimmäiset maistiaiset. Viidakkokurkuista vain yksi taimi selvisi hengissä ja edelleen se on varsin pieni. Saattaa olla, että sen satoa on turha odottaa.
Tomaatti |
Tänä vuonna pelkäsin, että tomaatintaimetkin pitää hakea kaupasta. Siemenet itivät ihan hyvin, mutta kasvu ikkunalaudalla oli hidasta ja kituliasta. Kun lämpimiä ilmoja sai odottaa ikuisuuden, rahtasin lopulta kaikki tomaatintaimet kasvariin toukokuun lopulla. Tein niille harsoista teltan, jota kävin päivisin raottamassa ja illalla taas laittamassa paremmin kiinni. Lisäksi alkuun laitoin illalla lamppuöljyllä toimivan lämmittimen päälle. Se ei kovin tehokas ole, mutta piti lämmön sentään aamuun saakka muutamassa asteessa.
Tomaatit alkoivat kasvarissa nopeasti kasvamaan ja vankistumaan. Harsot otin pois parin viikon käytön jälkeen, enkä ole lämmitintäkään enää käyttänyt, vaikka tässä juhannuksen tienoilla muutama yö aika kolea on ollutkin. Varkaita tomaateista on saanut jo ahkerasti napsia ja vihdoin tomaatit myös kukkivat.
Aidan takana tierempan varikkoalue työmaakoppeineen ja maa-aineksineen. |
Kasvihuoneen olosuhteissa metsikön kaatuminen näkyy ehkä parhaiten. Viime kesänä kasvihuoneeseen paistoi aurinko enintään iltapäivällä kahteen ja siitäkin valtaosan isojen puiden lehvästön läpi. Sen jälkeen se sai osakseen vain muutaman ohuen valonsäteen. Nyt kasvari kylpee valossa aamusta iltaan ja aurinkoisina päivinä täytyy muistaa käydä avaamassa ovi. Ikkuna avautuu kyllä automaattisesti, mutta yksin se ei riitä viilentämään kasvaria riittävästi. +40 astetta on aivan liikaa kurkuillekin, jotka kyllä lämmöstä pitävät. Muuten niin tylsän näköisen mattapintaisen kennokasvarin hyvä puoli on sentään siinä, ettei sen pinnoille tarvitse erikseen varjostusta kehittää.
Valkosipuli |
Hyötyviljely ei kuulu minun vahvuuksiini, mutta aina on jotain hauska kokeilla. Kunnon kellarin puute pakottaa valikoimaan kasveja, jotka voi joko syödä heti tai säilöä ilman kellaria. Yksikin onnistuminen kannustaa yrittämään seuraavana keväänä uudelleen ja ehkä kerta kerralta monipuolisempia kasveja kokeillen. Siemeniä kylväessäni en kuvittelekaan tulevani omavaraiseksi oman maan sadolla, vaan enemmänkin nautin siitä ilosta ja mielihyvästä, jonka itse kasvatettu syötävä tuottaa.
Onpa hienosti satoa tulossa!
VastaaPoistaMietin, mikä on vika, kun salaattini eivät vain idä. Tai itävät niin, että tunnistan minilehdet, mutta taimet häviävät sitten jonnekin. Ehkä ongelma onkin tuo kuivuus, kasvimaani on paahteisessa paikassa ja kohopenkkeihin tosiaan osuu tuuli vielä pahemmin kuin avomaalle. Nyt olen jopa muistanut kastella lähes päivittäin, mutta pitäisi varmaan kastella useaan kertaan päivässä.
Tietysti siemenet voivat olla aika vanhoja, ainakin osittain... retiiseistäkin iti yksi, he he :-D
Olisi vaan niin hienoa kerätä juuri tuollaista kaunista ja mehevää salaattia pihalta sen sijaan, että hankkii sitä kaupasta, kun ei se oikein säily jääkaapissa ainakaan montaa viikkoa. Kuvistasi nousee vesi kielelle!
Saila, kyllä yksi retiisi yhdelle riittää 😂
PoistaTotta puhut Leena. Ei kissat syö retiisiä 😉😂
PoistaJospa sinulla on myös mullan alla kulkevia peuroja, jotka napsivat salaattisi. Cheri on etevä näissä hyötykasviasioissa. Hänellä saattaisi olla jokin vastaus salaattiongelmaasi.
PoistaViime vuonna ihmettelin, miksi retiisit itivät niin huonosti. Silloin epäilin siementen ikää, sillä olivat kyllä tosi vanhoja. Tälle vuodelle ostin uusia ja hyvin ovat itäneet. Ensimmäinen satsi syötiin jo ennen juhannusta ja nyt on uudet jo itäneet. Vaan eivät vielä syömäkokoisia.
Salaattia tuli kylvettyä taas ihan liikaa, kuten joka vuosi. Sitä olemme nyt napsineet systemaattisesti leivän päälle ja syöneet erilaisissa salaattiyhdistelmissä. Hyvää on. Varsinkin, kun ei niitä etanoitakaan vielä ole näkynyt.
Täytyy myöntää, että olen surkea kastelija. Alapihalle pitäisi aina vetää letku kellarista, käydä avaamassa pumppu ja taas sulkemassa se kastelun päätyttyä. Kasvarin viereen vien aina kesäksi rakennusaikainen muovitynnyrin, jonka lasken säännöllisesti täyteen ja sieltä otan kasteluvettä tarvitessa, mutta monen viljelylaatikon ja kasvarissa olevien tomaattien ja kurkkujen kasteleminen kannulla vaatii oman rupeamansa. Pyrin kastelemaan aamulla, jotta kasvusto ehtii kuivua ennen yötä, jolloin kotilot ryömivät esille. Toistaiseksi viljelylaatikoissa ei ole vielä kotiloita tai etanoita näkynyt, mutta kesän edetessä ne ovat kyllä sinne tiensä löytäneet.
Miten sinun parsasi voivat? Sinulta sain innostuksen hankkia parsaa. Ihmeen hyvin ovat nousseet pintaan, vaikka ei niistä vielä hetkeen pääse nauttimaan. Toivottavasti tulevaisuudessa.
Pirkko totesi aivan samoin, mitä itse ajattelin. En ole kuullut retiisistä tykkäävistä kissoista. Vaan ehkä tuollaisissa saariolosuhteissa kissojenkin ruokavalio muuttuu kasvispainotteiseksi...
PoistaHe, he, Leena ja Pirkko :-D
PoistaParsat voivat mainiosti, niitä ei tunnu kuivuus vaivaavan laisinkaan. Jostakin luinkin niiden viihtyvän lähes hiekassa. Nyt yksi salaatti on tehnyt jo lähes viisisenttiset lehdet, pitäkää peukkuja :-D
Oi, Saila voit tehdä moneksi päiväksi riittävän salaatin siis 😂
PoistaSamassa kasvuvauhdissa minunkin hyötymaalla ollaan. Eiliselle rantasaunareissulle tein salaatin omista kasvustoista ja retiiseistä.
VastaaPoistaViljelylaatikot ovat "parasta puutarhasta" nykyään.
Meillä oli ennen noita viljelylaatikoita isompi kasvimaa, mutta täytyy myöntää, että laatikoissa viljely on huomattavasti helpompaa ja etenkin selälle ystävällisempää.
PoistaYksi retiisisato on jo syöty ja nyt odotellaan toista. Salaattia on ryhdytty nyt urakalla syömään, ettei ihan mene hyvät kylvöt hukkaan.
Herkulliset kuvat. ;))
VastaaPoistaKukkien kasvatuksen lomassa on kiva saada vähän maisteltavaakin.
PoistaIhanalta kuulostaa kylvösi ja niiden menestyminen.
VastaaPoistaKylvin eilen retiisi, tulokas ja tilliä ja öööö...vuonankaalia.
Mulla on myös taipumus kylvää liikaa salaattia ( baby leaf) ja eihän niitä sitten erkkikään ehdi syödä.
Retiisi on jotenkin sellainen must-hyötykasvi. Lisäksi se on tosi nopea. Kylvin juhannusviikolla jo toisen satsin ja tällä kertaa vähän enemmän. Niitä on kiva napsia ihan sellaisenaankin.
PoistaJoo, en tiedä, millainen salaattikone pitäisi olla, että kaiken kylvämänsä ehtisi järjellisessä ajassa syödä. Nyt on urakoitu salaattia kaikissa olomuodoissa. Toisaalta, hyvältä maistuu, eikä tarvitse kaupasta sitäkään kantaa.
😂
PoistaTulokas = rucola
Automaatti suoltaa välillä sellaisia sanoja, ettei niitä ihminen keksisikään. Rucolaa minulla oli viime kesänä ja tykkäsin siitä enemmän kuin tämän kesäisestä tammenlehtisalaatista.
PoistaOnpa ihanan näköistä! Itse olen enemmän hyötykasvi-ihmisiä vaikka kukkiakin koitan kasvatella siinä sivussa. Salaatin kanssa käy aina juuri noin, ja toisaalta mulla on joka vuosi ollut vaikeaa saada myöhempiä salaattikylvöjä itämään tai kasvamaan hyvin joten alkukesän salaateilla on saanut pärjätä.
VastaaPoistaViime vuonna päätin, että tänä keväänä kylvän pelkästään kukkien siemeniä, kun etanat ja kotilot popsivat satoa vähän turhankin innokkaasti. Kyllä minä kukkia nytkin kylvin, mutta innostuin sitten laittamaan hyötykasvejakin ja hyvä niin. Kesäkurpitsaa on ollut joka kesä, sillä minusta se on helppo, tuottoisa ja herkullinen.
PoistaKomeassa kasvussa! Pitäisi itsekin kokeilla parsan kasvatusta...
VastaaPoistaSaaripalstan Sailan postauksesta sain innostuksen kokeilla. En tiedä, miten menestyvät viljelylaatikossa, mutta aikanaan sen sitten näkee.
PoistaIhanat kasvinpoikaset riveissään. Hyötykasvit eiät ole olleet minulla prioriteeteissa viime aikoina. Onneksi on Täti, hänellä on aina jotakin kasvamassa, mistä minäkin saan nauttia.
VastaaPoistaSellainen hyötykasvi-täti olisikin kiva omistaa. Sinä onnellinen, kun sinulla on sellainen.
PoistaTämä mullan parissa touhuaminen tuottaa jatkuvasti näköjään uusia innostuksen aiheita. Välillä hyötykasvipuoli jää vähemmälle, välillä taas innostaa uudelleen. Aina minulla jotain pientä hyödyllistä kasvaa.
Komeeta kasvua sulla. Kaikki näyttävät hyvin toimeentulevilta yksilöiltä. Mä olen melkein luovuttanut hyötyviljelyn kanssa, vain kasvarissa on jotakin pientä.
VastaaPoistaPirkko, tämä valtaisa auringon ja valon määrä on nyt innostanut ihan uudella tavalla. Voipi olla, että loppukesästä manaan kaikki hyötyviljelyt alimpaan .... ties minne, kun kaikki etanat ja kotilot ovat hyökänneet kasvustoni kimppuun.
PoistaLupaavasti on satoa tulossa. Komeat versot on valkosipulissa. Varmasti kasvihuoneen sato paranee valon lisääntymisen seurauksena. :)
VastaaPoistaValkosipulista näyttää tulevan hyvä sato. Kovin paljon sitä ei laitettukaan. Kuuluu meidän lempihyötykasveihimme.
PoistaJuuri mietin tänään, että minkäkokoisina lehtikaaleja syödään. Tuo hyötykasvillisuus on minulle vieraampaa. Lannoitusajatkin menee aika mututuntumalla.
VastaaPoistaSalaattia en edes uskaltanut kotiloiden takia kylvää. Katsotaan mitä satoa ehtii tänä vuonna saada. Sillä osa on minulla noussut hyvin hitaasti ja laiskasti.
Lannoitusasiat eivät minulla ole hallussa. Tänä vuonna minulla ei ollut hevonkakkaa, joten laitoin multaan kanankakkarakeita. Tarkoitus olisi hakea syksyksi hevonkakkaa ja myllätä sitä viljelylaatikoihin muhimaan.
PoistaLehtikaalia käytän samoin kuin salaattia eli heti kun se on sopivan kokoista.
Parsan kasvatus kiinnostaa minuakin, mutta en saanut keväällä sille laitettua paikkaa kuntoon, vaikka lähipuutarhalta olisin saanut taimia. Ehkä joskus vielä syön omaa parsaa :).
VastaaPoistaHienolta näyttää hyötykasvisi. Lämpö ja lämmin sade tekevät ihmeitä.
Parsalle onkin laitettava oma paikkansa, kun se vaatii parin kolmen vuoden kasvuajan. Saapa nähdä, päästäänkö meillä koskaan omaa parsaa maistamaan, mutta ei tuo kokeilu kovin kalliiksi tule.
PoistaHyvännäköiset hyötyviljelmät, maukasta satoa on luvassa! Minä olin tänä vuonna ihan myöhässä ensimmäisten retiisien kanssa, olivat vaivihkaa päässeet kasvamaan liian isoksi.
VastaaPoistaTäälläkin täytyy heti aamusta kirmata avaamaan kasvihuoneen ovia. Herättää hyvin ja tulee samalla hoidettua kastelutkin :)
Meinasi ensimmäinen retiisisato meilläkin päästä puutumaan, sillä niin nopeasti se kasvoi.
PoistaKasvarin oven aukaiseminen on yksi rutiini lisää kesäaamuun, mutta samalla tulee haisteltua ja katseltua aamuista luontoa. Ei yhtään hullumpi tapa herätä.
Hyvältä näyttää, sekä kasvilavoissa että kasvarin suojissa! Retiisit kasvoivat ihan hurjaa vauhtia, ensimmäinen kasvilavavuosi on jo nyt yllättänyt minut - en todellakaan ole hyötykasviviljelijä, mutta nyt sellainenkin siemen itää...
VastaaPoistaKasvilavaviljely on minustakin helpompaa ja erityisesti tykkään sen selkäystävällisyydestä. Voisivat olla ehkä vielä hivenen korkeammat.
PoistaHyvälle näyttää! Mun hyötykasvikokeilu ei oikein onnistu ;) Talvivalkosipulitkin hautasin liian syvään ja ehkä 7 ruipeloa nousi...Liian varjossa myöskin...No, katsotaan, retiisit kasvavat ja ehkä vielä jotain muutakin lopulta onnistuu. Pitäisi noistakin hyötykasveista laittaa postausta, jos vain ehtisi...
VastaaPoistaNiin, ja upea on Kivi :)
Älä lannistu. Aina sitä oppii ja kehittyy. Täältä blogimaailmasta olen ammentanut valtavasti hyviä vinkkejä jo pelkästään seuraamalla muiden tekemisiä.
PoistaMeikäläisellä hyötykasvien suhteen taitaa enemmän olla mukana tuuria kuin taitoa.
Kivasti satoa tulossa ja todella hyvännäköiset valkosipulit. Minulla kylvökset ovat lähteneet osin hitaasti kasvuun. Katsotaan paraneeko tilanne jatkossa.
VastaaPoistaTäytyy sanoa, ettei meidän kasvimaalla ole koskaan aiemmin ollut näin hyvää kasvua. Lieneekö sekin lisääntyneen valon ansiota.
PoistaKomeat valkosipulit. Kasvarissa varmasti tykätään lisääntyneestä auringosta. Minullekin on pääasia että jotain maisteltavaa tulee hyötykasveista, koko talven ruokaa ei sieltä tarvitse saada.
VastaaPoistaPitäisi varmaan kyntää koko alapiha kasvimaaksi, jos talven murkinat omalta pihalta haluaisi. Harrastamista meidän hyötyviljelymme on, mutta mukavaa kukkien ohessa.
PoistaParsan kasvatus on myös minunkin suunnitelmissa, ensi kertaa elämässäni maistoin niitä ja ihastuin täysin. Siemenet ovat jo valmiina mutta penkki vielä tekemättä.
VastaaPoistaMinun parsani on juurakoina ostettu. Ehkä siemenistä kasvu olisi vienyt aikaa melkoisesti enemmän. Toivottavasti päästään joskus omaa parsaa maistamaan.
PoistaOmpa siulla hyvässä kasvussa kasvilaatikot. Miullakin on laatikkoviljelys, ja potattii ja kaskinaurista, porkkanoo ym. pellossakin. Retiisii, salattii ja pinattii on jo syöty ja pinattii laitoin pakkaseen talaveks. Kovasti oot jaksanu kasvien kanssa myltätä!
VastaaPoistaSinulla varmasti hyötyviljely on hallussa ja satoakin tulee niin, että sitä riittää talveksi. Meikäläisen pienellä tontilla kyse on enemmän harrastuksesta. Mutta kivaa tämä kaikki kasvattaminen on.
PoistaPinaattia olen laittanut aiempina vuosina. Sekin on varsin helppo kasvi.
Ihanat hyötypuutarhakuvat ja tietysti myös ne elävät kuvatut.
VastaaPoistaMutta minulle on tuo mangoldi se paras sekä kuvana, että kasvina. Olen sille täydellisesti myyty eli lähinnä sen värit ja muoto.😊
Myönnän, että yksi syy mangoldin kylvämiselle oli sen kaunis ulkomuoto. Eiköhän se tule myös syötyä.
Poista