Physocarps opulifolius 'UMNHarpell' - Purppuraheisiangervo |
Pitkään siinä meni, ennen kuin innostuin istuttamaan tummalehtisiä kasveja. Jostain syystä olen aina vähän kammonnut hurmehappomarjapensaita. En niinkään värin vuoksi, mutta tarkempaa syytä en silti osaa sanoa. Ulkomaisia ohjelmia katsoessani ihailen aina punaisen sävyissä loistavia japaninvaahteroita. Niiden menestyminen Suomessa on hiukan kyseenalaista. Samanlaisen kasvin ostaminen ja istuttaminen kerta toisensa jälkeen käy kukkarolle ja mielelle. Parempi etsiä korvaavia kasveja, joista riittää iloa pidemmäksi aikaa.
Physocarpus opulifolius 'Amber Jubilee' - Ruskaheisiangervo |
Ensimmäiset tummalehtiset kasvit puutarhassani taisivat olla keijunkukkia. Kovin hyvin en ole niitä saanut menestymään, joten niihin täytyy paneutua jossain vaiheessa syvemmin. Seuraavaksi hankin tummalehtisen koristeomenapuu Royaltyn (Malus purpurea 'Royalty'). Sen lehdet eivät ole aivan yhtä tummat, kuin Musta Rudolfin (Malus purpurea 'Musta Rudolf'), joka oli sekin pakko ostaa kaupassa silmiin osuessaan.
Malus purpurea 'Musta Rudolf' - Koristeomena |
Vihdoin löysin purppuraheisiangervot. Ensin meille muutti Diabolo, sitten se sai kaverikseen Andrein. Viimeisenä tulokkaana on Puutarha Tahvosten retkeltä Syyspenkkiin kotiutunut purppuraheisiangervo Harpell, johon olen kovasti ihastunut. Istutin Harpellin lähelle keväällä hankkimaani ruskaheisiangervo Amber Jubileeta, jonka lehtien hienot sävyt ilahduttavat. Syyspenkin sivussa kasvavia uusia pensaita käyn ihastelemassa ilta-auringon säteiden osuessa kasvien lehtiin. Silloin sävyt syvenevät ja etenkin Harpellin purppuraisuus loistaa upeasti.
Malus purpurea 'Aamurusko' - Koristeomena |
Koristeomenapuiden alkukesän upeaa kukintaa jaksoin kiitellä lukuisia kertoja. Vaaleanpunaiset kukkapilvet näkyivät vielä illallakin makuuhuoneen ikkunasta katsoessa. Nyt kukkien lumo on vaihtunut kiiltävän punaisiksi omenoiksi, jotka ovat kuin joulupalloja puun oksilla. Myös Royaltyssa ja Musta Rudolfissa on paljon hedelmiä, mutta kooltaan paljon Aamuruskoa pienempiä ja tummempia.
Rosa Spinosissima-Ryhmä 'Poppius' - Suviruusu |
Ruusuissakin on kiulukoita enemmän, kuin moneen vuoteen. Punalehtiruusun oranssinpunaisia ja juhannusruusun mustia kiulukoita olen jo esitellytkin. Sattumoisin yhtenä iltana auringonvalo osui Suviruusun kirsikanpunaisiin kiulukoihin. Pensas on kaunis kukinnan jälkeenkin punaisine kiulukoineen.
Colchicum autumnale - Syysmyrkkylilja/Alastonimpi |
Viime päivinä on vettä satanut sen verran usein ja voimalla, että pihalla oleskelu on jäänyt vähäiseksi. Sunnuntain sateessa kellariin kipaistessani silmiin osui jotain uutta. Syysmyrkkyliljat olivat ihan huomaamatta nostaneet nuppunsa pintaan. En edes ehtinyt niitä vielä kaivata. Olen systemaattisesti istuttanut yhden tai useamman syysmyrkkyliljan joka syksy. Osa on kadonnut, mutta nämä muutamat näyttävät kotiutuneen meille. Olisipa hienoa, jos joskus olisi usean alastoman immen pinkki porukka syksyyn vaipuvien perennojen keskellä.
Helianthus annuus 'Ruby F1' - Puna-auringonkukka |
Sateen ja muiden kiireiden lomassa olemme ahertaneet Ukkokullan kanssa kasvimaan uudistuksen parissa. Paljon lapioimista ja kärräämistä, mutta hiki ja väsymys varmasti unohtuu, kunhan saamme valmiiksi. Aamuisin on ollut varsin kylmää, alimmillaan +3, joten tuntuu kuin juoksisi kilpaa lähestyvän talven kanssa. Sipulitkin odottavat vielä istutusta. Eiköhän nekin multaan pääse ennen maan jäätymistä.
Rrrakassstan tummalehtisiä ja kirjavia lehtimuunnoksia.
VastaaPoistaSyysmyrkkylilja on viehko. Huilihan välillä Ukkokullankanssa.
Ei ole ehditty Ukkokullan kanssa huilia, kun kaikki vapaa-aika on huhkittu kasvimaalla. Nyt homma alkaa olla tältä osin valmis, joten vihdoin on aikaa muullekin elämälle.
PoistaPurppuraheisiangervo Harpell ilahdutti rankkoja lapiohommia loistavan tummilla lehdillään. Minäkin olen rakastunut - mm. Harpelliin.
Purppuralehtiset ovat elegantteja puutarha-asukkeja, ne vetävät aina huomion puoleensa. Keijunkukkien jälkeen ensimmäinen purppuralehtinen minulla on Mustialan markkinoilta viime vuonna hankittu kirjavalehtinen happomarjapensas. Kevätpuuhat sujuvat sutjakkaasti kun kasvimaa on syksyllä tehty valmiiksi.
VastaaPoistaKirjavalehtinen happomarjapensas kuulostaa hienolta hankinnalta. Täytyypä käydä netissä katsomassa, millainen kaunokainen on kyseessä.
PoistaKevät oli meilläkin mielessä ahertaessamme kasvimaata valmiiksi.
Minulle jäi purppuraisesta happomarjasta n. 25 vuotta sitten huono fiilis sen piikkisyyden vuoksi, ehkä tähän vaikutti myös se, että lapset olivat tuolloin pieniä. Poistin pensaat jossain välissä. Nyt minäkin olen aivan ihastunut tummalehtisiin, mutta toki ne tarvitsevat kontrastia lähistölleen, jotta lehdistön upea sävy tulee kauniisti esiin. Sinulla onkin hienosti valikoimaa näissä kaunottarissa. Tsemppiä vielä kasvimaan kunnostamiseen! Minunkin pitää tsempata itseäni, että saan vielä muutaman voimia vaativan homman tehtyä ennen talven tuloa.
VastaaPoistaMonille epämieluisille tunteille ei löydy selitystä ja usein ne tuleekin kumotuiksi aikuisiällä. Yritän olla avoin ja antaa uusille jutuille mahdollisuuden riippumatta, mitä joskus aiemmin ole ajatellut.
PoistaTsemppiä kyllä tarvittiin kasvimaan kunnostukseen, mutta nyt se on viittä vaille valmis. Olipa urakka.
Tummalehtiset kasvit o hianoja. Tuaavat kivasti vaihtelua viheriähän massahan koko kasvukauren. Mun immet viälä nukkuuvat. Ei oo näkyny vaikkoon käyny ettimäs niitä jo monta kertaa. Ny onki hyvä ahkeroora kasvimaalla, keväällä siitä o viimmeestään hyvä miäli. Munki pitääs panna viimmeenenki loora kuntoho. Tänä aamuna oli jo aika raikas ilima, sellaaset 3 astetta meilläki. Tsemppiä loppukirihi :)
VastaaPoistaImpesi ovat ujoa sorttia, kainostelevat esiintymistä. Ihan yhtäkkiä minunkin impeni nousi. Tänään niiden nuput ovat avautuneet komeasti.
PoistaIlma senkun viilenee. Tänä aamuna klo 8 mittari näytti -0.7 eli yöllä on ollut reilusti pakkasen puolella. Hyrr...
Tummalehtiset kasvit ovat niin ihania!
VastaaPoistaAntavat kontrastia kaikelle muulle.
Ja niin kuin kävitkin jo lukemassa mun blogista, niin olen kovin tykästynyt näihin purppuraheisiangervojen eri lajikkeisiin. Ne ovat mahtavan varmoja, verrattuna esim. happomarjoihin ja japaninvaahteroihin.
Ja lajikemäärä on huikea. Esim. minä en ole kuullutkaan tuosta 'UMNHarpell' ista. Mahtavaa, että aina oppii uutta! :)
Itsekin kuolasin aikoina varsinkin ruotsalaisten ja virolaisten puutarhojen upeita kontrastikasveja, ennenkuin uskaltauduin hieman revittelemään myös omassa puutarhassani.
Ja se on kannattanut! Puutarhasta tulee paljon mielenkiintoisempi, kun puutarhassa ei ole vain vihreitä lehtisävyjä.
Myös keijunkukat ovat suosikkejani.
Kauniita syyspäiviä ja upeita hetkiä puutarhaan!
Postauksesi olikin upea tummalehtisten pensaiden esiinmarssi. Sinulla on niin ihana puutarha ja maulla rakennettu.
PoistaTahvosilla oli enemmänkin noita tummalehtisiä pensaita, eri kokoisia. Oli jopa vaikea valita. UMNHarpell taisi olla uudemmasta päästä.
Tänään oli aivan ihana syyspäivä. Tällaisia lisää, niin syystyöt sujuvat kuin leikki vain.
Tummalehtisissä kasveissa on sitä jotain<3 Purppuraheisiangervot ovat lemppareitani. Ne ovat niin helppoja ja huolettomia ja niitä eivät ole rusakotkaan maistelleet.
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoa!
Kiva kuulla, etteivät heisiangervot maistu rusakoille. Niitä ristihuulia meillä vipeltää riittävästi. Pian alkaa taas olla verkotuksen aika.
PoistaViikko on hurahtanut hurjaa vauhtia. Siis leppoisaa viikonvaihdetta sinulle!
Purppuraheisiangervo on minustakin tosi hieno, kuten monet muutkin tummalehtiset pensaat. Olisiko happomarjojen piikkisyys se syy miksi monet eivät halua niitä puutarhaansa?
VastaaPoistaHappomarjaa on käytetty paljon julkisissa istutuksissa, jolloin niitä ei välttämättä ole hoidettu kunnolla ja näkymä on sitten ollut aika risuinen. Ehkä se on vaikuttanut niiden epäsuosioon. En tiedä oman antipatiani syytä. Ilokseni olen kuitenkin löytänyt nämä uudemmat tummalehtiset heisiangervot, joista nyt pääsen nauttimaan omassa pihassa.
PoistaSinulla on kauniita tummalehtisiä! Happomarjoihin on minullakin kumma antipatia, ehkä niiden taipumus saada härmää on siihen syynä.
VastaaPoistaSiis sinullakin. En yhtään osaa selittää omaa antipatiaani happomarjoihin. Ei se kuitenkaan liity väriin. Iloitsen kovasti näistä tummalehtisistä kaunottaristani.
PoistaPurppuraheisiangervo on kaunis. Se on hankintalistalla ensi keväänä.
VastaaPoistaHauska kuulla. Varmasti iloitset uusista hankinnoistasi keväällä.
PoistaIhanat! Meillä on nuo molemmat heisiangervot. Lisäksi limenvärinen. Tykkään.
VastaaPoistaLimenvärinen olisikin kiva kaveri tummalehtiselle heisiangervolle. Varmasti tykkäisin minäkin.
PoistaTalvi tuntuu tosiaan lähestyvän ja sateisista keleistä tulee kovin syksyinen fiilis. Tosin syksyhän nyt onkin. Suurin osa sipuleista odottaa täälläkin istutusta, lämmöt tosin lupailee nousta nyt viikonlopusta, joten ehkä odotan vielä jonkin aikaa.
VastaaPoistaTalvi tulee ja ensimmäinen pakkasyökin on jo koettu, kun aamulla mittari näytti -0.7. Tänään aurinko lämmitti hienosti ja +10 astetta tuntui hyvin lämpimältä. Sipuleitakin ehdin jo piilottaa multaan.
PoistaMinulla on myös Diabolo, joka suorastaan hallitsee pientä pihaamme. Mutta olen alkanut pitämään muistakin punalehtisistä kasveista ja lisäämään niitä penkkeihin. Upeita, kun niiden hienon värin oivaltaa.
VastaaPoistaEikö ole jännä, miten silmä tottuu johonkin ja alkaa kaipaamaan sitä lisää. Seuraavaksi täytyy tutustua syvemmin keijunkukkiin, jotta saisin ne menestymään.
PoistaHauska huomata, että sulla on sama ihastus kuin mulla ja kaksina lajeina. Nuo viininpunaiset syvän väriset lehdet ovat kuin taidetta. Mullakin ovat lisääntyneet. Hiljalleen väri valtaa alaa. Siinä on jännää vetovoimaa. Tuo angervo on mulla pirskotellut pieniä uusia alkuja sinne tänne. Aika helposti itää ja lisääntyy.
VastaaPoistaVetovoimaa todellakin. Kun yhden tummalehtisen hankki, seuraavaa alkoi heti tekemään mieli. Läheltä katsottuna tuon OMNHarpellin lehtien väri on suorastaan maagisen kaunis. Enpä tiennytkään, että heisiangervo myös lisääntyy helposti. Tässä tapauksessa se on myönteinen ominaisuus mielestäni.
PoistaTummat heisiangervot on ihania kasveja, tykkään sekä lehdistä että kukinnoista. Meillä oli viime yönä pakkasta, nyt on aika siivota puutarha talvikuntoon.
VastaaPoistaDiaboloni kukki tänä vuonna ensimmäisen kerran kunnolla. Kylän ostarilla on diaboloa massaistutuksena ja ihastelin kesällä niiden runsasta kukintaa.
PoistaMeilläkin oli pakkasyö. Kahdeksalta aamulla mittari näytti -0.7 eli syyssiivous on alkamassa.
Eri väriset lehdet kasveissa ovat hieboja, mutta ei ne minullakaan heti iskeneet. Kasvimaanne uudistus onkin hyvä tehdä syksyllä. Keväällä voi kiitellä itseään.
VastaaPoistaKaipa erilaisiin kasveihin hurahtamista hidastaa niiden paljous. Toisten blogeja lukiessa näkee jatkuvasti houkutuksia, mutta millään ei kaikkea haluamaansa voi yhden vuoden aikana hankkia. Eikä kahdenkaan. Pitää edetä hitaasti ja suunnitelmallisesti - tai ainakin yrittää sellaista.
PoistaAjatus olikin, että kasvimaa täytyy saada kuntoon syksyllä, jotta keväällä pääsee heti aloittamaan kylvöt. Nyt homma on viittä vaille valmis. Olipa urakka.
Pidän tummalehtisistä kasveista todella paljon. Ne ovat kauniita koko kesän, mutta näin syksyn tullen niiden värit tuntuvat korostuvan entisestään. Meillä on jo ensimmäiset yöpakkaset koettu. Toissa aamuna oli -0,8 astetta, kun lähdin koiran kanssa lenkille. Kaunista viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaSinäpä sen sanoit, näin syksyllä tummalehtisten kasvien väri jotenkin syvenee ja erottuu vielä selvemmin.
PoistaEnsimmäinen yöpakkanen kävi täälläkin viime yönä. Nurmikko oli valkeassa kuurassa ja autojen ikkunat jäässä. Ehkä se normaalia tähän aikaan, mutta elän edelleen kesässä ja siksi tuntuu kuin kylmyys olisi tullut yhdessä yössä.
Toi purppuraväri on tosi kaunis, on jotakin muutakin kuin vihreää.
VastaaPoistaTotta, se on kaunis ja parhaimmillaan yhdistettynä muihin lehtiväreihin.
PoistaUpeita purppuraisia sävyjä! Minä olen ihastellut tumma- ja punalehtisiä kasveja todella kauan, mutta niitä on tullut aika harvoin vastaan sillä hinnalla, millä raskisin niitä ostaa. Nyt on kuitenkin kaksi pistokkaasta kasvatettua purppuraheisiangervoa sen kokoisia, että ne huomaa kauempaakin kuin vasta jalan juuresta. Siirsin ja jaoin elokuussa myös kituliaasti kasvaneen purppurakeijunkukan toiselle puolelle pihaa ja se on selvästi jo näin lyhyessä ajassa piristynyt. Ehkäpä ensi vuonna siitäkin on enemmän iloa kuin aiemmin. Haaveeni olisi joskus saada japaninverivaahtera, mutta saa nähdä, toteutuuko koskaan. Ainakin se pitäisi talvettaa kellarissa, mutta eipähän se mikään este ole. Toivottavasti aurinko paistaa viikonloppuna, jotta olisi mukavampi puuhastella puutarhassa ja kauhistella hallatuhoja. Viime yönä oli ollut jo -2,4 astetta ja ensi yöstäkin näyttää tulevan kylmä. Ehkä on aika nostaa daalian ja gladioluksen mukulat kellariin. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaJapaninvaahtera olisi hieno kasvi. Meidän kellari on kuitenkin liian lämmin talvettamiseen, joten mitään kovin arvokasta en sen vuoksi viitsi hankkia talvetettavaksi. Saavat nuo purppuraiset pensaat hoitaa japaninvaahteran väri-iloittelun.
PoistaLuultavasti keijunkukkani on istutettu aina vääriin paikkoihin, eivätkä siksi ole kovin hyvin menestyneet. Siksipä täytyykin perehtyä niiden kasvuolosuhteisiin paremmin.
Pakkasöitä on täälläkin ollut. Tänään nostin alapihan mullasta kaksi daalia kellariin. Olivat kärsineet öisestä kylmyydestä.
Tänään on ollut hieno päivä. Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt. Olisipa tällaisia syyspäiviä edelleenkin. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
Hienoja purppuransävyisiä kasveja siulla onkin. Miekin oon muutamia kerräilly ja lissee ois tarkotus laittoo. Immet rupivaa tiälläkin kukkimaan, valakonen ehättää ensimmäiseks!
VastaaPoistaValkoinen impi on minulta kadonnut. Tänä syksynä ei tullut istutettua yhtään impeä lisää, kun luottopaikastakin ne oli jo myyty loppuun. Ensi vuonna sitten uusi yritys.
PoistaNämä tummalehtiset tuovat puutarhaan jotain ihanaa extraa kaiken vihreyden keskellä!
VastaaPoistaHyvin sanottu. Extra-kauniilta purppuraiset lehdet muun vihreyden lomassa näyttääkin.
Poista