Kasvimaaprojekti hienosäätöä vaille valmis

Colchicum autumnale 'Waterlily' - Syysmyrkkylilja/Alastonimpi

Muutama vuosi sitten terveydenhoitaja sanoi, ettei puutarhan hoitaminen oikein riitä lihaskunnon ylläpitämiseen ja monipuolisen liikunnan korvikkeeksi. Hän kehotti minua käymään kuntosalilla. Silloin jo vastasin, että puutarhatyöt ovat muutakin kuin ruusukori käsivarrella puutarhassa käyskentelyä. Tämän terveydenhoitajan olisi pitänyt istua edeltänyt puolitoista viikkoa kasvimaamme kupeessa mittaamassa askeliamme ja seuraamassa uurastustamme. Voin vakuuttaa, että urakka oli raskas. Olemme aivan puhki kaikesta lapioimisesta, kärräämisestä, kyykistelystä, kumartelusta, askeltamisesta ylä- ja alapihan väliä.

Tyhjensimme seitsemän kasvilaatikkoa mullasta. Pintamulta siirrettiin nurmikolle levitettyjen pressujen päälle käytettäväksi uusissa laatikoissa. Pohjamullan kärräsin pensaille ja perennoille. Kun mullat oli poistettu ja laatikot purettu, siistimme ja tasasimme kasvimaan pohjan. Aika paljon maasta puski juuria, varsinkin vadelma pukkasi ylös sieltä täältä. Laitoimme kasvimaalle juuriestekankaan ja sen päälle kivituhkaa. Kivituhka kärrättiin tontin toisesta päästä yläpihalla olevista suursäkeistä alapihalle. Arvatkaa vaan, ovatko kädet venyneet liki maata viistämään. Tyhjiä kottikärryjä oli helppo työntää ylämäkeen, mutta kivituhkasta painavina kärryt meinasivat napata alamäessä kuskinkin vauhdilla mukanaan.

Loppukesän perennakylvöt väliaikaisessa sijoituspaikassaan.

Rajasin kivituhkapäällysteisen kasvimaa-alueen kolmelta sivulta muovisella reunanauhalla siten, että aidan viereen tuli kapea istutusalue. Siellä kasvoi jo ennestään villiviinit. Villiviinien lisäksi mitään korkeaa ja leveää ei ole aidan eteen tarkoitus istuttaakaan. Pikkusipuleita sentään kätkin multaan. Aika näyttää, mitä muuta vihreää sinne keksin. 

Kasvimaan toisessa päässä kasvaa vadelmat ja erityisesti niiden versominen kasvimaalle oli tarkoituksenmukaista estää. Toisessa päässä taasen on "daaliamaa", jonka päädystä purettiin yksi kasvilaatikko kokonaan pois. Daaliamaata vähän lyhennettiin kulkuväylän levittämiseksi.

Alun perin oli tarkoitus tyytyä kuuteen kasvilaatikkoon. Aiemmista laatikoista neljä oli Ukkokullan tekemiä 120x120 -kokoisia ja muut kolme 120x80 -kokoisia valmislaatikoita. Niistä kaksi aiottiin säästää, mutta ne olivat huonokuntoisia ja uusien mustien laatikoiden vierellä aika kulahtaneen näköisiä. Niinpä Ukkokulta kävi ostamassa vielä kaksi uutta - tai pikemminkin neljä uutta, sillä laatikoita on aina kaksi päällekkäin saadaksemme syvemmän multatilan. Kaikki laatikot vuorattiin patolevyllä laatikoiden kestävyyden pidentämiseksi. 

Nurmikon puoleisen pitkän sivun erotin kasvimaasta muutama kesä sitten jätskirasioihin valamillani betonilaatoilla. Näin ruohonleikkurin pyörä kulkee nurmikon tasalla olevia betonilaattoja pitkin ja jälki on siistimpää. Kasvihuoneen edustan kiveystä emme lähteneet purkamaan ja uudelleen latomaan. Niinpä linjat eivät ole luotisuoria. Moni muukin asia meillä on vinossa, joten muutama kiero kiveys ei haittaa.

Sitä mukaa, kun Ukkokulta sai patolevyt asennettua laatikoihin, minä siirsin odottamassa ollutta multaa valmiisiin laatikoihin. Tarkoitus oli laittaa laatikoiden pohjalle multaa kompostista. Harmikseni oli todettava, että lehtikompostit ovat tänäkin kesänä liian kuivia, eikä kunnon multaa ole valmistunut. Biokompostin mullan olin taasen ehtinyt käyttää jo muualle. Niinpä kompostimullan lisäys jäi vaatimattomaksi. Jokaiseen laatikkoon upposi 6-7 kottikärryllistä multaa. Varaudun siihen, että laatikoiden multa vajoaa talven aikana. Laitan kuhunkin laatikkoon uutta multaa keväällä, kuten teen yleensä muutenkin.

Geranium sanguineum - Verikurjenpolvi

Yhteen kasvilaatikkoon istutin jo pari viikkoa paossa olleet tankoparsat takaisin. Myös valkosipulit pääsevät pian omaan laatikkoonsa. Kolmas laatikko toimii toistaiseksi loppukesän perennakylvöjen varasijoituspaikkana. Muut viisi saavat levätä kevääseen, jolloin lisään niihin multaa ja kylvän herkkuja sekä kukkaista kauneutta.

Jotain pientä säätöä kasvimaalla on vielä jäljellä, mutta pääpiirteissään homma on valmis. Kokonaan sateettomia päiviä ei ole tainnut puolentoista viikon aikana olla, kuin kaksi. Viikko sitten lauantaina urakoimme kasvimaan kanssa käytännössä koko päivän. Muulloin lyhyempiä jaksoja. Välillä pitelimme sadetta kasvihuoneessa istuen. Muut työt ovat olleet tauolla tai puolivillaisesti hutaistuja. Enpä ole ehtinyt riittävästi edes teidän postauksianne lukea ja kommentoida.

Viikonlopun aion keskittyä venyneiden käsien ja kivistävien pohkeiden lepuuttamiseen. Ehkä myös leivon kesäkurpitsakakun ja silitän vinon pinon pyykkiä. Tämän vuoden suuret puutarhaurakat ovat kiitettävästi hoidettu ja seuraavaksi onkin aika ryhtyä laittamaan puutarhaa talvikuntoon.

Tästä tuli tällä kertaa enemmän höpötystä kuin kuvia sisältävä postaus. Istun nimittäin läppäri sylissäni sohvalla ja valtaosa kuvista on toisella koneella. Koittakaa kestää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!