lauantai 5. elokuuta 2023

Onneksi katto ei vuoda

 
Suomalaisesta säästä riittää takuuvarmasti puhuttavaa. Niin tänäkin kesänä. Ensin kärvisteltiin viikko toisensa perään äärimmäisessä kuivuudessa ja hellettäkin piisasi ainakin Etelä-Suomessa. Jotta juttuaiheet ja taivastelu eivät loppuisi, siirryttiinkin toiseen laitaan eli kaatosateisiin. Onneksi katto ei vuoda ja siistejä sisätöitä riittää, ettei tarvitse itseään ulkotöissä kastella. Vaikka muuten olen tyytyväinen tonttiimme, olen joskus unelmoinut omasta rantaviivasta. Tällä menolla alapihan portaat muuttuvat kohta ihkaomaksi laituriksi, josta voin pulahtaa vesisateiden rakentamaan jokeen tai järveen virkistäytymään.

Sateenkaari 17.7. - yksi monista,

No, ei sentään. Ihmeellisesti kaikki päivä toisensa jälkeen taivaalta tuleva vesi katoaa jonnekin maan uumeniin. Missään ei ole lätäköitä, ei puroja, ei lämpäreitä. Sadevesitynnyrit ovat jatkuvasti ihan piripinnassa. Eipä tarvitse kovin paljon kastella. Ainoastaan seinustalla ja katetuilla alueilla ruukkukukat kaipaavat välillä janojuomaa. Eivätkä nekään paljon, kun ilmankosteus on kaiken aikaa 100 %. 

Kesäkuussa, vielä heinäkuussakin murehdin puutarhani kuivuudesta kärsiviä kasveja. Kolmatta kesää peräkkäin sama tilanne. Nyt kaikki saa toivon mukaan riittävästi vettä. Pohjavesivarannotkin lisääntyvät. Jospa joku lähtöaikeissa ollut kasvi päättää jäädä. Jospa kaikki tämä vesisade tuo helpotusta kasvien elämälle seuraavanakin kesänä. Moni kun alkaa valmistautua tulevaan talveen jo hyvissä ajoin.

Clematis 'Paul Farges' - Lumikärhö


Kärhöt eivät ole tykänneet kuivuudesta. Eivätkä koleasta keväästä. Viime kesänä panostin kärhöjen kasteluun. Tänä vuonna laiskuus iski, kun olisi pitänyt kiskoa letkua pitkin poikin puutarhaa tai retuuttaa kannuja sinne tänne. Kasvimaassa ja tuoreissa istutuksissa oli kastelemista riittämiin.

Clematis 'Paul Farges' - Lumikärhö

Lumikärhö ei taida olla kovin vaativa, sillä se kasvaa ja kukkii ihan yhtä runsaana kuin muinakin kesinä. Se on niin valtava, että kuvatessakin pitää etääntyä kauaksi. Tässä kuvassa kärhön tyvi jää marjapensaan taakse ja kärhön takana taasen näkyy yläpihan syreenit.

Alkuun virittelin lumikärhölle tukinaruja sen kasvusäleikköön, kun se versoilee kulkuväylille ja tarttuu ohittajan hiuksiin. Parissa päivässä tämä kärhö kasvaa kaikkien narujen yli ja sivuitse. Köynnöstä ei pidättele mikään.

Clematis Jackmannii

Sinikukkainen loistokärhö Jackmannii asustaa yläpihalla. Luulin sen jo kuolleen, mutta maasta nousi pari pitkää versoa, jotka venyivät ja venyivät. Matkan varrelle ei ilmestynyt ainuttakaan nuppua. Tuolla huipulla, 2,5 metrin korkeudessa niitä on useita avoinna ja avautumassa. 

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla on erinomaiset kärhönkasvatus ohjeet, joista olen ammentanut tietoa omaan käyttöön. Leikkaan kaikki jalokärhöt keväällä matalaksi, koska lähes poikkeuksetta ne paleltuvat talven aikana. Uudet versot nousevat maasta ja kukkivat kesän aikana. Mm. Rouge Cardinal ja Multi Blue ovatkin rehevöityneet ja kukkiminen runsastunut. Muiden kanssa minulla on vielä matkaa päästäkseni lähellekään Kruunuvuokon upeita kärhöjä.

Clematis vit. Polish Spirit - Tarhaviinikärhö


Tarhaviinikärhö Polish Spirit on ollut uskollinen herääjä ja kukkija. Se kukkii myös vanhoilla versoilla, joten sitä en yleensä leikkaa kokonaan alas. Tänä keväänä Polish Spiritissä oli aika paljon paleltuneita oksia, joten se joutui kirimään kasvussaan tavallista enemmän. Myös kukinta alkoi myöhemmin, kuin muina kesinä. Nyt se alkaa päästä vauhtiin. Iso syreenit sen takana tarjoavat hiukan suojaa vaakatason tuulelta ja sateelta.

Clematis vit. 'Mme Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö


Tarhaviinikärhöt ovat minusta luotettavia ja kestäviä kärhöjä. Julia Correvon on vielä aika nuori puutarhassani. Se on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja varmaan myös kevään kylmyydestä. Nuppuja siinä on ollut paljon, mutta valtaosa niistä avautuu huonokuntoisina, kuten kuvasta näkyy. 

Joka kesä joku kasviryhmä loistaa ja paistattelee huomion keskipisteenä. Joka kesä on myös jollain kasviryhmällä vaisumpi jakso. Minun puutarhassani kärhöjen kesä ei ole paras mahdollinen. Iloitsen jokaisesta, joka ylipäätään on noussut edes muutamalla versolla. Iloitsen niistä vähistäkin nupuista ja avautuneista kukista. Olivat sitten repaleisia ja kärsineitä. Ehkä taas ensi kesänä on niiden vuoro.

Rosa F.J.Grootendorst - Neilikkaruusu


Monen ruusupensaan kukinta on jo tältä kesältä ohi. Neilikkaruusu on ahkera kukkija. Vielä ahkerampi, jos muistaa ja jaksaa leikata sen kuivuneita kukintoja pois. Sateen vuoksi tämä(kin) homma on odottanut vuoroaan. Torstai-iltana sateessa oli sopiva tauko, jolloin kävin napsimassa neilikkaruususta, Sävelestä, Teresanruususta ja Ritausmasta rupsahtaneet kukat pois. Uusia nuppuja oli jokaisessa. Yleensä ne innostuvat leikkauksen jälkeen tekemään lisää nuppuja.

Rosa (Polyantha-ryhmä) 'The Fairy' - Maanpeiteruusu


Oikearinteen maanpeiteruusu Fairyt ja Vasenrinteen Sommerwindit jäi vielä leikkaamatta. Se piti tehdä perjantaina, mutta enpä ehtinyt silloinkaan. Jännä, miten niinkin helppo toimenpide kuin kuihtuneiden kukkien leikkaaminen tai nyppiminen ryhdistää kasvia ja koko näkymää. Koittakaa jaksaa, viikonloppuna yritän ehtiä auttamaan teitä ruusuni!

Alcea rosea - Tarhasalkoruusu

Salkoruusujen kanssa minulla on tänä kesänä ihmeteltävää. Yhtä lukuunottamatta kaikki kukkivat jossain muussa värissä, mitä olen siemenestä tai juurakosta kasvattanut. Tämäkin vaaleanpunainen hörsylä on totaalinen yllätys. Kermanvärisiä lupasi siemenpussi. En valita, vaan odotan innolla nuppujen avautumista. Näyttäisi kerrotulta.

Salkoruusujen lehdet eivät ole kauneimpia mahdollisia. Eivät varsinkaan kaikenlaisten ötököiden vierailun jälkeen. Sateiden myötä kotilot ovat mönkineet esille. Pari lihavaa poimin salkoruusun lehdeltä purkkiin viimeiselle matkalleen.

Alcea rosea 'Peaches and Dreams' - Tarhasalkoruusu


Tästä salkoruususta pitäisi tulla kerrottu persikanvärinen. Tilasin näitä nettikaupasta viiden juurakon paketin. Ruukutin ne heti paketin saatuani ja kaikki lähti hyvin kasvuun. Nyt ne kasvavat Pikkupuutarhan Bermudassa. Lähellä sisäänkäyntiä, jotta niitä olisi helpompi ihailla.

Potentilla nepalensis 'Miss Wilmott' - Nepalinhanhikki


Rankkasateet ovat hakanneet monta jämäkämpääkin kasvia pitkin pituuttaan. Tukemista on saanut tehdä ahkerasti. Valkeakuulaan vierellä kasvava Nepalinhanhikki ei paljon tukemisesta perusta. Se rötköttää penkissä pitkin pituuttaan nostaen sentään kukkansa jonkun verran irti maasta. Siirsin tämän kasvin Päivänliljapenkistä sillä ajatuksella, että avarammalla paikalla se saisi valoa tasaisesti joka puolelta ja pysyisi paremmin pystyssä. Mitä vielä, ihan yhtä lailla se tykkää kasvaa pitkävartiseksi ja makailee mielellään.

Onko teillä kokemusta Nepalinhanhikista? Pysyykö se teidän puutarhassanne pystyssä?

Useimmiten Ukkokulta hoitaa viikonvaihteen ruokakauppaostokset. Sillä aikaa minä siivoan huushollin. Tällä kertaa päätin lähteä mukaan, kun oli muutamia ostoksia, joita halusin miettiä ja hiplata tarkemmin. Saksalaisessa Liiterissä pysähdyin heti ovensuuhun katselemaan, millaisia leikkokukkia siellä olisi tarjolla. Aika vaisu valikoima tällä kertaa, mutta kuuden mehikasvin setti tarttui mukaan. Vajaa 9 euroa ei ole kova hinta ihan mukavan kokoisista mehikasveista. Näille löytyy paikka, kunhan kerkeän istutuspuuhiin.

Kriikunapenkissä avautuneet liljat sopivat hyvin taustalla kasvavan japaninkirsikan väreihin.

Puutarhatyöt laahaavat edelleen jäljessä. Rikkaruohojen kitkemistä ja kanttausta riittäisi, mutta kun ei vaan ehdi. Sadetauot ovat olleet sen verran lyhyitä, ettei mitään aikaa vievää viitsi edes aloittaa. Tylsintä on joutua keskeyttämään hyvin alkuun lähtenyt työvire.

Jonkun verran olen tehnyt kasvisiirtoja. Nyt sellaisiin toimiin on erinomainen aika, kun taivas hoitaa kastelun mennen tullen. Monet siirretyt näyttävät kotiutuvan tosi nopeasti. Listalla riittää vielä siirrettävää. Illalla sadepilvien purjehtimista katsellessa ideamylly päässä jauhaa vilkkaassa tahdissa.

Hydrangea arborescens 'NCHA2' Pink Annabelle

Syksyä en odota enkä tässä vaiheessa lainkaan kaipaa. Kesän etenemisessä on kuitenkin se hauska puoli, että aina joku uusi kasviryhmä astuu ihailtavaksi. Syyshortensiat kuuluvat ehdottomasti loppukesän kaunottariin. Pink Annabelle aloittelee parhaillaan, muut tulevat perässä.

Kosmoskukka

Mukavaa viikonloppua kaikille!


36 kommenttia:

  1. Sade on varmaan ollut kovin paikallista. Itse en koe sitä vettä tulleen niin hirveästi, vaikka vesisäiliöt ovatkin täynnä. Mökillä ei ole satanut silloin, kun kotona ja olen varmaan muutenkin sattunut olemaan jossain (töissä), että en ole kiinnittänyt sateeseen niin huomiota. Saa nähdä millainen myräkkä siellä alkuviikosta pullistelee tulemaan.
    Tuo lumikärhö minunkin pitää varmaan hankkia kärhöpenkkiini, jos sattuu jossain vastaan tulemaan.
    Vielä on kesää jäljellä, nautitaan siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin paikallisia nuo sateet ovat olleet. Heinäkuussa yhtenä lauantaina meiltä kolmen kilometrin päässä satoi kaatamalla. Kotipihassa tuli viisi tippaa. Viimeisen viikon aikana vettä on tullut lähes joka päivä ja monta tuntia putkeen, välillä kaatamalla. Nyt jännätään, millainen siitä paljon puhutusta myräkästä tulee.
      Suosittelen lämpimästi lumikärhöä. Voimakaskasvuinen, runsaskukkainen, helppo ja tosi kaunis.
      Nautitaan ehdottomasti. Sinulle ja kissoille kivaa elokuuta!

      Poista
  2. Teillä on satanut paljon enemmän kuin täällä. Nyt kuluneen viikon aikana on tullut kolmena eri päivänä yhteensä 8,5 mm. Mutta on tylsää (kuten sanoit) kun joutuu keskeyttämään työt sateen vuoksi. Eilen yritin saada kitkemis-, ruusujen siistimistä ja kuihtuneiden kukintojen leikkaamiskierrosta tehtyä, mutta sade ajoi minut sisälle neljä kertaa. Vaikka lopulta sadetta ei kestänyt pitkään, oli tylsää palata jatkamaan märissä kasvustoissa.
    Minulla on yksi useita vuosia sitten istutettu nepalinhanhikki, joka ei ole viihtynyt kovin hyvin. Sen kukkaversot makaavat aina pitkin maata, joten en ole siitä oikein innostunut, vaikka itse kukka onkin sievä. En tiedä, voisiko se olla paremmin pystyssä, jos kasvaisi jossain muualla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti meille on satanut kaikki touko-kesäkuussa satamatta jääneet vedet heinäkuussa. Elokuu alkukin on ollut varsin vetinen eilistä lukuunottamatta. Onneksi on ollut muutama sateeton väli, jotta pakolliset työt on ehtinyt tehdä. Tänään pitäisi ehtiä nurmikonleikkuuseen ennen sitä ennustettua myräkkää.
      Märkien kasvien äärellä työskennellessä on kohta itsekin litimärkä. Kuraisilla hanskoilla ei montaa rikkaa nyhdetä, kun märkä multakin tarttuu hanskoihin.
      Nepalinhanhikki taitaa lötkölle jokaisen puutarhassa. Kukka olisi kyllä nätti, samoin lehtiruusuke, kunhan olisivat lähempänä toisiaan. Pitänee harkita jälleen kerran jotain muuta istutuspaikkaa.

      Poista
  3. Upeaa kukkaloistoa!
    Jokunen vuosi sitten muutin Pupusen hiekkalaatikon kukkapenkiksi. Käytin tosi paljon aikaa ja vaivaa suunnitellessani kasvit niin, että kukkii läpi kesän.
    No, nyt alkoi lupaavasti tulppaaneilla, niiden jälkeen kukki hopeakärhö hetken (kunnes kuivahti, oletan). Nyt alkavat kukkia puuvartiset liljat ja joku ( muista enää) töyhtöisä. Mutta 2 kk tässä välissä on ollut täysin kukatonta!! Minne ne keskikesän kukkijat ovat kadonneet??? Harmittaa! Tuntuu, että meitsillä pärjää vain pioni, pihajasmike ja syyshortensia, kaikki muu katoaa vähin äänin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Ihan varmasti harmittaa, kun olet tehnyt ison työn ja sitten kasvit lähtevätkin hyvästelemättä. Kunpa kasvit jättäisivät lähtiessään paikalle lapun, jossa kertovat lähtönsä syyn. Olisi huomattavasti helpompaa miettiä uusia kasveja tilalle.
      Auttaisiko keskikesän kukkijoiksi kivojen kesäkukkien valinta? Myös monissa perennoissa lehtien värit ja muodot ovat yhtä hienoja kuin kukat.

      Poista
  4. Saretta on piisannu tääläki. Vois olla muutaman viikon satamata. Sais noukittua marijoja, nii mettästä ku pihastaki. Voi tuata sun lumikärhyä! Näyttää siltä, että omani jopa kukkii tänä kesänä. Ei torellakaa oo ny kärhökesä, soli viimme vuanna se. Ny pitää olla tyytyvääne jos on eres heränny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei ole mitään sadetta vastaan. Kunhan se olisi hiukan tasapuolisempaa. Ensin on pitkä sateeton kausi ja sitten perään suoranainen tulva. Poutapäiviä väliin on täälläkin toiveissa. Eilen ei tullut vettä, joten sain kaksi karviaispuskaa tyhjennettyä. Tänään on tarkoitus leikata nurmikko, kun viikolle on taas vettä luvassa.
      Ei todellakaan ole mikään kärhökesä, kuten viime vuonna. Kärhöt ovat sen verran oikullisia, että vuosien myötä olen oppinut iloitsemaan jo niiden elossa olemisesta.

      Poista
  5. Onpa teillä sateista. Ihmeellistä, kuinka säiden täytyy seilata laidasta laitaan.
    Täälläkin on tullut pari oikein kunnollista yli 10 mm sadepäivää tällä viikolla. Toivon, että se sade löytää tiensä kaivoon hyvin pian, sillä vesiletkun pää lähes näkyy, siellä ei montaa senttiä ole vettä enää, josta pumppu pystyisi imemään. Sen huomaa kyllä jo pumpun vaikeuksista tuottaa vettä hanaan. Onneksi on vain yksi sisähana!
    Minulla oli kerran nepalinhanhikki, mutta se oli lyhytikäinen. Nyt hommasin uuden, meinaan istuttaa sen luultavasti ruusujen väliin, makoilkoot siellä sitten.
    Ihanan värinen hortensia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kastelu hoidettu runsaalla kädellä. Kasvit kyllä kiittävät, eikä kaivovettä ole tarvinnut nyt käyttää ollenkaan. Kunpa sinunkin kaivosi täyttyisi ja taivaalta tulisi muutama bonuslasti lisääkin. Veden merkitystä ei täysin ymmärrä ennenkuin kokee sen puutteen. Meriveden käyttö on jo mahdollista, mutta tekniikka suolan poistoon lienee aika kallista ja yksityishenkilöiden ulottumattomissa.
      Nepalinhanhikki saattaisi toimia jämäkämpivartisten kasvien seassa paremmin. Hmm.. pitääkin miettiä uutta paikkaa tästä näkökulmasta.
      Pink Annabelle on niin hieno. Ja tuo on vasta avaamassa kukkiaan.

      Poista
  6. Sinulla tuota kukkaloistoa riittää - säistä huolimatta. Meillä kuoli kaksi pelargoniaa ruukkuihinsa - olivat ehkä huonolaatuisia. Yleensä ja samalla paikalla pelargoniat ovat kukkineet pitkälle syksyyn. Jännityksellä odotan tuleeko se luvattu rajuilma vai ei. Säätiedotukset ovat jotenkin omituisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosien mittaan on tullut istutettua monenlaista kukkaa ja puskaa. Aina niistä osa on parhaimmillaan, vaikka säät koittelisivat. Nyt kiittävät virkistyneinä näistä sateista.
      Kurjaa, että pelaguusi eivät kestäneet. Yleensä ne ovat helppohoitoisia ja kiitettävän uskollisia kukkijoita.
      Mielenkiintoista nähdä, millainen ennustettu myräkkä on. Ja tuleeko se ylipäätään.

      Poista
  7. Meilläkin on satanu runsaasti ja pitäs nyt ruveta kuivahtamaan. Tuo lumikärhö on kyllä hurja kasvamaan, meilläkin se kiipes joka paikkaan, mihin kärhensä sai ujutettuu. Siirsin sen ja siitä ei tykänny. Ei noussu keväällä ennee. Liljat kukkivat meilläkin ja tuoksu leijailoo pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut säätiedotuksissa monien sateiden osuneen Itä-Suomeen. Marjastaminen ei ainakaan ole kovin hauskaa jatkuvissa sateissa.
      Jospa lumikärhösi vielä nousisi vietettyään välivuoden. Ihan ahtaaseen paikkaan sitä ei kannata istuttaa. Niin voimakaskasvuinen sekä ylä- että vaakasuunnassa se on.
      Voi, kunpa kykenisin haistamaan liljojen tuoksun. Siinä jään paljosta paitsi.

      Poista
  8. Sateessa on puolensa mutta liika on liikaa. Vaan eipä ole tarvinnut heinäkuun aikana juuri kastelua harrastaa kun taivaalta on meilläkin vettä riittänyt.
    Nepalinhanhikkeja olena vasta tänä vuonna muutaman hankkinut joten kokemus perustuu lähinnä vain luettuun. Taitavat olla olemukseltaan retkottavia mutta yritinkin itse siksi hankkia matalampia lajeja, mm. Shogran pitäisi kasvaa vain 10-15cm korkeaksi ja toinen Ron McBeath juuri saapui hieman korkeampi 30cm. Saa nähdä miltä näyttävät kotiuduttuaan ja kunnolla kasvuun lähdettyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, liika on liikaa ihan kaikissa asioissa. Vaan eipä todellakaan ole tarvinnut letkujen ja kastelukannujen kanssa puutarhassa kulkea (paitsi kesäkukkien suhteen).
      Matalammat nepalinhanhikit ovat varmasti fiksu valinta. Pitääkin tutustua muihin vaihtoehtoihin tarkemmin. Oman Miss Wilmottini olen saanut ja tykkään siitä rentoilusta huolimatta. Sille pitäisi keksiä paikka, jossa kukkavarret voisivat tukeutua esimerkiksi vahvempien kaverien varsiin.

      Poista
  9. Tämä ääripäästä toiseen keikuttelu ei ole minusta reilua. Kerta viikkoon kunnon sade olisi aivan riittävä ja muun ajan saisi olla kaunista poutasäätä. Sillä pärjäisi niin puutarha kuin puutarhurikin.
    Lumikärhölläsi on selvästi kokoa ja kasvuvoimaa eikä näytä hassummalta myöskään 'Polish Spirit'. Minulla se ei vielä kuki mutta nuppuja näytti jo olevan. Alkukesän kuivuus ei varmastikaan ole kärhöjen mieleen, joten siinä mielessä olen tyytyväinen, että täällä on kosteutta riittänyt. Kärhöt kukkivat tänä vuonna komeammin kuin koskaan (vaikka osasyy onkin se, että niitä on joka vuosi istutettu lisää).
    Minulla on ollut nepalinhanhikki 'Ron McBeath' muutaman vuoden ja aika vaakatasossa sen kukkavarret tykkäävät lähteä kasvamaan ennen kuin nousevat ylöspäin. Tiesin taipumuksesta etukäteen, joten istutin niitä suoraan kolmen rykelmän lähekkäin. Vaikka yksi niistä kuoli viime talven aikana, kaksi muuta näyttää ihan kohtuulliselta, kun versot menevät ristiin rastiin. Luulisin, että nepalinhanhikki voisi toimia erityisen hyvin korkeahkon kivimuurin päällä kasvaessaan tai sitten isona ryhmänä jonkun puun tai yksirunkoiseksi kasvatetun pensaan aluskasvina.
    Nyt kun tämän loppukesän jälkeen tulisi oikein pitkä, aurinkoinen ja lämmin syksy, niin se paikkaisi vähän alkukesän pettymyksiä säiden suhteen. Silloin jaksaisi paremmin talven yli seuraavaan kevääseen.
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ilahduttavaa katsella, miten puutarha on virkistynyt saatuaan kunnolla kastelua. Vaan liika on liikaa ihan kaikessa. Jospa saisimme laidasta laitaan -säiden jälkeen poutaisen ja sopivasti sateisen loppukesän ja syksyn.
      Sinä olet panostanut johdonmukaisesti kärhöihin ja nyt ne vihdoin alkavat näyttää parastaan. Miten upeiksi ne vielä kasvavatkaan.
      Olisipa korkea kivimuuri. Tumma sellainen, jolloin Miss Wilmotin punainen väri korostuisi. Nepalinhanhikki muurin päällä kurkottamassa kukinnoillaan reunan yli näyttäisi taatusti hienolta.
      Säät ilahduttajat ja potuttavat ajoittain. Kun niihin ei voi vaikuttaa, on parempi sopeutua. Potutus unohtuu nopeasti, kun saa jonkun homman nytkähtämään eteenpäin. Talvi, jos mikä, on oivallinen ajanjakso unohtaa kaikki kesän ongelmat. Eli hyvin jaksetaan. Toivottavasti sielläkin.

      Poista
  10. Kyllä ei voi kuin ihmetellä multasormeasi. Ihanasti kukkii kaikki. Kauniita kärhöjä. Minä olen aina omani saanut hengilta "liialla hoitamisella". Ma kai Nurmes kuuluu johonkin kylmään alueeseen. Lumetkaan ei häviä ennen toukokuun puolta väliä.
    Meillä on satanut vettä nyt niin, ettei nurmikaan kasva. Kovat ukonilmat ovat pieksäneet kavit pitkin maita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En tiedä, onko minulla multasormea, mutta sitäkin enemmän sinnikkyyttä ja intoa puutarhahommissa. Kärhöt ovat herkkiä ja oikukkaita. Monta kärhöä olen menettänyt, mutta onneksi on näitä onnistujiakin.
      Ukkosmyräkät kohtelevat puutarhaa ikävästi. Toivottavasti ukkoset kotiseudullasi vähenevät ja kasvisi saavat leppoisamman loppukesän.

      Poista
  11. Osaat kirjoittaa niin hauskasti; nautinto lukea tekstejäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydämellinen kiitos! Kiva kuulla, että kirjoitustyylini miellyttää. Pelkään tarinoivani tylsästi ja liian pitkästi, mutta en osaa lopettaa tai tapojani muuttaa.

      Poista
  12. Täällä meilläkin oli kuivuuden kanssa kärvistelyä ihan elokuun alkuun saakka, jolloin vihdoin vesikuuroja alkoi ilmaantumaan. Vettä on edelleenkin satanut melko maltillisesti ja lähinnä ne ovat olleet kuuroluontoisia. Sademittarin lukemat yhteen laskien vettä on tullut 66 milliä, joten lisää saisi vielä sataa.
    Kylläpä lumikärhösi kukkii runsaasti ja kokoakin on ihan mittavasti. Minun lumikärhöni on kyllä venyttänyt versojaan melko korkealle, mutta kukan kukkaa siinä ei vielä ole.
    Nautittavan kauniita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisia päivän pari jatkuvia hitaita tihkusateita ei ole ollut oikeastaan ollenkaan. Kun vettä tulee, sitä tuleekin sitten kaatamalla. Tosin täällä niitä kaatosadepäiviä on ollut monta peräkkäin ja päivän aikana kuurojen välissä ei ole tuntiakaan. Eipä juuri pihahommat sellaisina päivinä edisty.
      Lumikärhöni kasvaa joka vuosi tuollaiseksi jättiläiseksi. Keväällä ihmettelen, jaksaako se lainkaan herätä. Sitten ykskaks yllättäen vihreyttä alkaa tulla ja versot venyvät puhjeten täyteen kukkaan. Näyttää siis viihtyvän hyvin. Mikähän sinun lumikärhöäsi jurppii? Sano sille, että ottaa mallia muista upeista kärhöistäsi.

      Poista
    2. Olen siirtänyt lumikärhöni kasvupaikkaa viime vuosien aikana kolme kertaa. Takapihan lankkupenkkiin siirron jälkeen, pari kolme vuotta sitten, leikkasin kärhön ihan alas ja siitä se ei oikein pitänyt.

      Poista
  13. Komea lumikärhö ja ajatella, kaikki tuo kasvu tulee yhdessä kesässä. Onneksi nyt on ollut välissä pari sateetonta päivää, eipähän ole tarvinnut kastella, vein jo pari kastelukannua varastoon odottelemaan ensi kesää. Ei ole minullakaan kärhöjen vuosi, pari kukkii hyvin mutta enemmän on niitä jotka tekivät vain pari versoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikärhöllä on käsittämätön kasvuvoima. Ilahduttaa, että edes yksi kärhö laittaa vuodesta toiseen parastaan, kun noiden muiden kanssa on melkoista ylä-alamäkeä. Kokonaisuutena aika surkea kärhövuosi, mutta onneksi suurin osa on kuitenkin elossa.
      Nyt ei ole tarvinnut puutarhan kastelusta murehtia. En sentään uskalla vielä keriä letkuja pois tai viedä kastelukannuja kellariin. Olen iloinen ja tyytyväinen kasvieni puolesta, kun ne ovat selvästi virkistyneet kunnolla vettä saatuaan.

      Poista
  14. Kuten Sartsa tuossa alussa totesi, sateet ovat olleet paikallisia. Meilläkään ei ole juuri satanut, muutama kunnon sadepäivä on ollut, mutta enimmäkseen pieniä ripsauksia. Hyvinhän sinun kasvisi ovat selvinneet ja näyttävät kukoistavan. Salkoruusut ovat erikoisia, kun ei tosiaan koskaan tiedä, minkä väristä kukkaa pukkaa siemenpussista riippumatta.
    Aurinkoisempaa elokuun jatkoa sinne kulmalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikallisiapa hyvinkin. Meidänkin kylällä yhtenä lauantaina satoi keskustassa kaatamalla, kun taas omalla nurkalla tuli viisi tippaa. Mutta heinäkuun puolivälin jälkeen olemme saaneet vettä reippaasti. Puutarha kiittää kunnon kastelusta ja moni kasvi on elpynyt. Paljon on edelleen aukkopaikkoja ja hyvästit jättäneitä kasveja.
      Hyvä, että otit nuo salkoruusut esille. Pitääkin mennä niiden avautuneita kukkia kuvaamaan. Yöllä luvattu sade saattaa hakata tuoreet kukat pahasti.
      Kiitos, kyllä täällä aurinkokin näkyy. Jaksaapa paremmin ahertaa puutarhan parissa, kun on välillä vähän viileämpää.

      Poista
  15. Maanantain helle taisi jäädä yhden päivän pituiseksi. Myrskyä ja sadetta on luvassa, vaan milloin mahtaa saapua. Tuuli on nyt aamulla todella kovaa. Ehkä sateet tulevat perässä.

    VastaaPoista
  16. Tässä kesässä on ollut hieman liikaa hellettä ja sadetta - ainakin täällä meillä. Samanaikaisesti nuo eivät ole kuitenkaan vaivanneet.

    Minä tuppaan unohtamaan puutarhan aika ajoin muiden innostusten lomassa. Siellä se onneksi pötköttelee samassa kunnossa kuin emäntäsäkin 🤭.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumpaakin on ollut liiaksi asti. Onneksi sentään eri päivinä. Kaikkeen näköjään tottuu. Helteessä tuli lepäiltyä enemmän, mitä nyt kasteluhommilta ehti. Nyt vesisateiden myötä töiden jaksottaminen sujuu järkevästi. Vesisade ajaa väkisinkin sisätöiden pariin.
      Ihan terveellistä olisi välillä unohtaa puutarha. Minulla se on ykkösharrastus, jonka vuoksi muut tekemiset tehdään, jos aikaa ja innostusta jää.

      Poista
  17. Paljon hyviä havaintoja kesästä, sateesta, kukinnasta ja puutarhatöistä _ niin samoja ratoja kulkevat täälläkin ajatukset. Vettä on saatu, mutta alkukesän kuivuus varmasti vaikutti osan kasvien kukintaan ja kasvuunlöhtöön. Täälläkin jäi taas osa kärhöistä kokonaan ilmestymättä, no siihen on kyllä totuttu, ensi vuonna voi kasvu olla entistä komeampaa! Minulla on kasvanut Mantsuriankärhö komeasti monta vuotta, mutta lumikärhöä en ole saanut viihtymään. Toki se kasvaa sillä toisella pihalla, jossa valo-olosuhteet ovat kuumemmat. Viimein kaivoin sen ylös ja vein mökille, katsotaan, jatkaako siellä kasvuaan. Sinun lumikärhösi on kyllä komea! Nepalinhanhikkeja kasvatin muutama vuosi sitten siemenestä, mutta olen siihen perin juurin pettynyt. Liian pedanttina puutarhurina en jaksa kauaa katsella maassa retkottavia kasveja, joten se tulee saamaan lähtöpassit osasta penkeistä. Kuivemmilla alueilla kasvu on niukempaa ja siellä se pysyykin paremmin pystyssä. Pallohortensiat ovat uusi ihastus ja Pink Annabellen tulen hankkimaan omaankin pihaani, on se vaan niin kaunis! Mukavaa elokuun jatkoa, toivotaan sopivia säitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöjen oikullisuus on jo tullut tutuksi. Minulla on joku kärhö piilotellut kaksikin vuotta ja sitten taas ilmestynyt. Siinä mielessä hankalaa, ettei ainakaan samaan paikkaan voi ajatellakaan heti istuttavansa jotain muuta. Maltti on kärhöjen kanssa hyvä pitää mielessä.
      Minulla taasen ei tahdo sujua mantsuriankärhön kanssa ollenkaan. Siirsin sen muutama viikko sitten jälleen uuteen paikkaan, kun kahdessa edellisessä paikassa se ei ole viihtynyt. Ei ole kuollutkaan, joten katsotaan, miten käy kolmannella kerralla.
      No niin, tunnustaudun pedantiksi ihmiseksi minäkin. Siinä varmaan syy, miksi nepalinhanhikin kanssa menee sukset nurin. Tai pikemminkin nepalinhanhikin varret. En raaski sitä kompostiinkaan heittää, mutta luultavasti muutto on sillä jälleen edessä. Ehkä johonkin vähemmän näyttävään paikkaan, jossa se saa rentoilla halunsa mukaan. Tuosta kuivasta paikasta tuli mieleen, josko laittaisinkin sen rinteeseen? Siinä on nykyistä paikkaa kuivempaa ja tilaa rentoilla. Kukat voisivat jopa näyttää kivoilta "valuessaan" rinnettä alas.
      Ihastuin Pink Annabelleen muiden kuvia katsellessa, enkä ole sen hankintaa katunut. Muutenkin syyshortensiat, mukaanlukien Pink Annabelle ja pallohortensia, kuuluvat mielikasveihini.
      Sinulle myös kivoja elokuun ilmoja ja tulevaa viikonloppua!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!