Rosa Austin 'Lady Of Shalott' |
Puutarhavuosi 2024
Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna laittoi jälleen tänäkin vuonna tämän kivan haasteen liikkeelle. Valmistauduin jo henkisesti ottamaan sen käsittelyyn, jos vain joku minut haastaa. Ilokseni Liisan kasvit laittoi minulle haasteen. Ei siis tarvitse odotella tai haastamatta aiheesta kirjoittaa. Mikä ei sinänsä ole yhtään huono vaihtoehto. Kiitos siis Minnalle haasteen liikkeelle laittamisesta ja Liisalle haasteesta.
Krookukset 1.5.2024 |
1. Mitä uutta teit tai koit puutarhassa?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
Minun on vaikea pysytellä poissa puutarhasta, vaikka välillä syytä olisi. Puutarhailu on yksinkertaisesti niin mieluisa harrastus ja koko kasvukauden kestävä olomuoto, etten kovin paljon muuta kaipaa. Menneenä kesänä oli jälleen useita hellepäiviä. Kerrankin osasin ottaa helteisimmät hetket kevyesti pötköttämällä olohuoneen sohvalla kirjan kanssa. Tuulenvire heilutti verhoa avoimen pihaoven edessä estäen pörriäisten lentämisen sisälle. Lintujen sirkutus pääsi vaivatta sisälle muistuttamaan kesästä.
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Taidetta (mainitse myös materiaali)
Valkotäpläimikkä 14.5.2024 |
2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
Siemenkylvöistä ja hyötykasvikasvatuksista laadin suunnitelman jo hyvissä ajoin vuodenvaihteessa. Niitä on helppo toteuttaa ja toteutinkin. Joitakin kasvi-ideoita olin kirjannut vinkkivihkooni, mutta tarkkaa hankintasuunnitelmaa en ollut niille tehnyt.
Vaikka minulla suunnitelmia olisikin, ne tuppaavat venymään ja paukkumaan. Joko suunniteltua kasvia ei löydy tai sitten vain ajatus vaihtaa suuntaa. Luulenpa, että monelle käy puutarhamyymälässä samoin eli mukaan lähtee suunnitellun hankinnan lisäksi muutakin. Tai sitten pelkästään jotain muuta.
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...
Pikkupuutarhan kukkia 3.6.2024 |
3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Vähän
c. Jonkun verran
Laskin kuluneen kauden listastani istuttaneeni 29 uutta kasvia, joitakin niistä useamman kappaleen. Osan uusista kasveista ostin puutarhamyymälöistä, osan sain ystäviltä. Eniten taimia sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta. Häntä voisin kohta alkaa kutsua hovihankkijakseni. Itse siemenestä kasvattamiani istutin neljä. Siirtoja oli tänä vuonna aika paljon, peräti 24. Osa jakotaimia, osa kasveista muutti kokonaan toisaalle.
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...
Syringa vulgaris Andenken an 'Ludwig Späth' 29.5.2024 |
4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b.
Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi
kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin
osa kuitenkin selviää puutarhassani.
Harmillisin kasvikuolema oli japaninkirsikka 'Royal Burgundyn' menehtyminen. Istutin sen vuosi aikaisemmin. Odotin kovasti japaninkirsikan kevättä ja mahdollista kukintaa. Pieni puu ei herännyt, joten se oli kaivettava ylös. Kävin useammassakin puutarhamyymälässä, joista sain saman vastauksen: ei ole Royal Burdungya'. Kirsikkapuut olivat kärsineet menneestä talvesta laajemminkin. Hiukan kauempaa löysin yhden myynnissä olevan 'Royal Burgundyn'. Sen hinta oli kuitenkin niin korkea, etten edes harkinnut matkaa kyseiseen puutarhamyymälään.
Ratkaisin asian ostamalla koristeomena 'Royal Beautyn', jollainen minulla jo on. Tämän koristeomenan tummanpunertavat lehdet muistuttavat haluamani japaninkirsikan lehtiä. Kukat eivät taasen ollenkaan, vaikka kauniita ovatkin. Ehkä saan joskus myöhemmin tilaisuuden istuttaa puutarhaani uusi japaninkirsikka.
Todennäköisesti menetyksiä oli enemmänkin, mutta pahimman harmituksen laannuttua ei niitä enää muista.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!
Eryngium alpina - Alppipiikkiputki 12.7.2024 |
5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?
Eipä nyt äkkipäätä tule mieleen mitään erityistä haluamisen kohdetta. Kivoja kasveja ottaisin vaikka pilvin pimein, mutta hiljaa hankkimalla ja istuttamalla hyvää tulee. Tarpeellisin olisi varmasti 2,5-metrinen riista-aita koko tontin ympärille estämään peurojen vierailut puutarhassani. Sellainen aita ei taas tällä alueella ole mahdollinen. Aina saa kuitenkin unelmoida...
Omppusatoa 8.9.2024 |
6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2024?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?
Mieleenpainuvinta viime kesässä lienee vuosisadan omenasato - ainakin meidän puutarhassa. Huvitus, Punakaneli, Valkeakuulas ja syysomena, jonka nimestä en ole varma, tuottivat oksat notkuen satoa kilotolkulla. Joka aamu haettiin ämpärillinen omppuja. Niitä syötiin sellaisenaan enemmän, kuin vatsa veti. Leivoin piirakkaa, soseutin, keitin mehua ja annoin muille. Korien ja laatikoiden pohja ei näkynyt sittenkään, joten laitoin kylän FB-sivuille ilmoituksen annettavista omenista. Sillä tavoin sain jaettua satoa, eikä niitä tarvinnut laittaa kompostiin tai kuskata kaatopaikalle.
Emme suinkaan olleet ainoat runsaan omenasadon yllättämät. Kaikki muutkin kuuluivat hukkuvan omeniin. Mikä ihana yltäkylläisyys tällaiselle, joka rakastaa omppuja.
Ruusutyömaa 19.10.2024 |
7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?
Suurimpana saavutuksena pidän ehdottomasti sitä, että pitkällisen pohtimisen jälkeen päätin vihdoin luopua metsäruususta. Olen läpeensä kyllästynyt ympäriinsä nousevista metsäruusun juurivesoista. Pensas on aika suuri, jonka vuoksi kyselin pienen kaivurin omistavaa yrittäjää kaivamaan ruusun ylös. Yhden löysinkin, mutta hän kieltäytyi projektista paikan ahtauden vuoksi.
Niinpä leikkasin ruusupuskan alas ja ryhdyin kaivamaan sen juuria lapiolla, rautakangella ja talikolla. Työ on raskasta ja likaista. Pääsin vasta alkuvauhtiin, kun talvi keskeytti urakan. Siellä se odottaa kevättä ja maan sulamista. Ihan hirvittää syvälle ja tiukasti maahan kiinnittyneiden jättijuurien kaivaminen. Kyllä se ruusu sieltä vielä pois nousee. Välillä on seisottava lapioon nojaten ja uhkailtava työmaata valtaisalla dynamiittipanoksella. Eiköhän pienen tuumailutauon jälkeen työ edisty.
Yllätyslumi 20.4.2024 |
8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?
Paras hankinta taisi jälleen kerran olla lavallinen Biolanin mustaamultaa. 65:stä 45 litran säkistä on vielä jäljellä kolmasosa eli ensi kesänä ei ehkä koko lavallista tarvitse tilata. Multaa kyllä kuluu ja sitä on hyvä olla valmiina käytettäväksi. Pienempiä määriä voi kuskata auton peräkontissa.
Neitoperho 5.8.2024 |
9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
Eipä noista hankinnoista välttämättä hankintakesänä - tai seuraavanakaan - osaa sanoa, olivatko virheitä. Vempainten virheet tosin tulevat nopeastikin esille, mutta nyt ei hankittu uusia työkaluja tai isompia välineitä. Kasvit joko kuolevat tai ryhtyvät valtaamaan alaa liiaksikin. Tai sitten ne ovat ja elävät juuri kuten on odotettu ja toivottu.
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!
Lychnis coronaria - Harmaakäenkukka 9.7.2024 |
10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?
Punakukkainen harmaakäenkukka tuotti kesän ajan paljon iloa. Ennestään minulla kasvaa valkoista harmaakäenkukkaa pinkillä keskustalla eli 'Oculataa'. Halusin kuitenkin punakukkaista, jota sain ilokseni Saaripalstan Sailalta. Ostin sitä myös puutarhamyymälästä, kun Sailan antamat tuntuivat menehtyneen. Sitten Sailan taimet nousivat kukkimaan juuri toivotun punaisina. Lisänä oli ostamani taimet. Niin saatoin ihastella punakukkaisia harmaakäenkukkia useammassa paikassa. Aika kiva saada positiivinen yllätys moninkertaisena.
Clematis 'Princess Kate' 5.7.2024 |
11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?
Pettymys tai paremminkin harmi oli tarhalyhtykärhö 'Princess Katen' surkea olomuoto. Edellisenä kesänä se houkutteli upealla kukinnallaan minut vierelleen monen monta kertaa. Nyt se heräsi keväällä muiden tahtiin, kasvoi ja kehitti nuppuja, jotka avautuivatkin. Sitten versot alkoivat mennä ruskeiksi ja kukat kuihtua ennen aikojaan. Princess Katen huonovointisuuden aikaan sää oli pitkään sateista. Pelkäsin lakastustaudin iskeneen kärhöön. Oli pakko leikata kärhö kokonaan alas. Tulevana keväänä onkin jännät paikat. Herääkö Princess Kate? Oliko kyse vain liiallisen kosteuden aiheuttamasta tilapäisestä vaivasta? Vai menehtyiko kasvi tautiin? Aika näyttää.
Uudet Sweet Annabellet 2.8.2024 |
a. Kyllä vain ja osa jäi säästöön ensi kesää varten.
b. Suunnilleen
c. "Hieman" lipsahti lapasesta...
d. Mikä budjetti?
En laatinut mitään budjettia. Tiedän oikein hyvin, miten paljon pakollisten menojen jälkeen jää käytettäväksi esimerkiksi puutarhaan. Ostoksia on aina harkittava toisenkin kerran. Olivat ne mitä tahansa. Toisaalta reissaan harvoin ulkomailla, vaatteitakin hankin maltillisesti ja tarpeen mukaan, kahden aikuisen taloudessa suurin osa tarvittavasta on hankittu ja lapsetkin tulevat toimeen omillaan. En myöskään remua enkä rällästä, joten hyvillä mielin voin panostaa puutarhaan.
Kasvimaalle enemmän juureksia, sipulia ja kukkia. Tilaa on aika vähän ja paikka tuulinen ja paahteinen, joten kastelutarve on suuri. Kannattaa kasvattaa sellaista, mikä viihtyy ja mistä tykkää eniten.
Clematis Mme Julia Correvon |
a. Suurin suunnitelmin
b. Kunnianhimoisin odotuksin
c. Kauhunsekaisin tuntein
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten
16. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä haluaisit kertoa puutarhavuodestasi?
Jokainen puutarhavuosi on samanlainen ja kuitenkin erilainen. Päällimmäisenä on kauden kiihkeä odotus ja siihen valmistautuminen. Kun kevät vihdoin alkaa, laajenee elämä ulos, puutarhaan ja pihalle. Katsottavaa, ihmettelemistä ja tekemistä riittää aamusta iltaan, päivästä toiseen. Mennyttä puutarhavuotta on kiva muistella. Kulku kohti uutta puutarhavuotta on joka vuosi yhtä innostavaa. Ruskaa 1.10.2024
Haastan seuraavat blogit:
Rannanpihassa
Satavuotiaan sylissä
Saaripalsta
Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
Paneuduin suurella innolla vastauksiksi ja ihastelin kuviasi. Kuvat toivat kesän niin tuoreesti mieleen. Jaan hyvin monet vastaukset kanssasi eli niin tuttua ja itsekin koettua. Vaikka puutarhassa tekee pitkiä ja fyysisesti raskaita päiviä, ei se tunnu ikävältä (pieniä tuskan tuntemuksia lukuunottamatta), koska valinta on oma ja mieleinen tavoite ajaa eteenpäin. Kurja kuulla, että menetit japaninkirsikan. Minä olen ollut monesti niin lähellä näiden ihanuuksien hankintaa, mutta en usko arboretumin pienilmaston vielä riittävän - ja olemme sinua pohjoisempana.
VastaaPoistaMenetykset kuuluvat tähän harrastukseen ja onneksi vastapainona on paljon iloa muiden kasvien hyvinvoinnista ja kauneudesta.
Puutarhavuotesi oli onnistunut ja toivon seuraavallekin kasvukaudelle iloa ja onnistumisia!
Tätä postausta oli siksikin kiva tehdä, kun tuli uppouduttua menneen kesän tunnelmiin. Että voikin olla kukkaisaa ja vehreää.
PoistaEmme ole tavanneet, mutta blogiasi seuraamalla aistin sinussa samaa hengenheimolaisuutta. Puutarhaharrastus on mieluisaa tekemistä ajoittaisista kivuista ja tappioista huolimatta.
En sentään ehtinyt japaninkirsikkaan kovin syvästi rakastua, kun tuttavuutemme oli niin lyhyt. En myöskään ole vielä luopunut ajatuksesta, että sellainen meille muuttaa. Puutarhamyymälöissä kiertäessäni sain kaikkialta vastauksen, että edellinen vuosi oli ollut kirsikkapuille liian ankara. Jospa taimikasvattajilla olisi parempi tuuri vastaisuudessa.
Mennyt kausi oli oikein onnistunut. Jälkikäteen ajatellen niin taitaa olla aina. Pienet murheet unohtuvat ja päällimmäiseksi jää tekemisen ja kokemisen ilo.
Kertakaikkisen upeita kuvia kasveista mitään ymmärtämättömälle...
VastaaPoistaihan jumiuduin, en saanut silmiäni irti Eryngium alpinasta!!
Ja jopas oli PALJON JOULUA edellisessä postauksessa - itse laitan vuosi vuodelta vähemmän... kuusikin nurkassaan ilman koristeita - lapsenlapsia odotan keskiviikkona hoitamaan sen asian...
Nautinnollista joulun odotusta Teille ja iloa h-hetkeen!
Kiitos Repolainen! Jospa kasvitietous tarttuisi sinuunkin näiden puutarhablogien välityksellä. Kenties sydämestäsi löytyy vielä vapaa paikka pyöräilyn ja korttiaskartelun välistä.
PoistaWeisteen myymälässä on ikuinen joulu. Aika herkullisia koristeita siellä olisi ollut tarjolla. Meillä joulukoristeet ovat vuosi vuodelta vähenneet. Esille laitetaan mieluisimmat. Hyvä idea työllistää lapsenlapset kuusenkoristelulla.
Samoin sinulle, iloisia odotuksen hetkiä!
Olipa niin mielenkiintoista luettavaa ja kauniit kuvat upeasta puutarhastasi! Monta asiaa allekirjoitan, meillä on samoja toimintamalleja ja taidamme olla samassa elämänvaiheessakin! Viime talvi taisi olla sellainen ainakin kirsikoiden tappotalvi, menetin myös yhden, mutta korvaavia kasveja onneksi aina löytyy! Loppusyksy ja talvi ovat ihania latautumisen ja haaveilun sekä hankintojen aikaa ja tietenkin puikot kilkattavat ahkerasti! Kevättä täälläkin odotan ja onneksi montaa aamua kevään alkuun ei enää ole - Jouluhan on kevään ensimmäinen juhla 🎅❤️
VastaaPoistaTaidetaan tosiaan kumpainenkin olla samassa elämänvaiheessa. Ehkä siinä on yksi selitys yhteneväisiin toimintamalleihin.
PoistaPuutarhamyymälöissä sanottiin, ettei kirsikkapuita ole tarjolla, kun talvi kuritti niitä laajasti. Moinen kurimus olisi voinut jättää minun ja sinun kirsikat väliin, mutta niin se ei sitten tehnyt. Tappotalvia ei onneksi ole kovin usein.
Kiva toteamus: "joulu on kevään ensimmäinen juhla". Siitä on hyvä ponnistaa uuden kauden alkuun.
Satavuotiaan sylissä ja anna kiittävät haasteesta.
VastaaPoistaPaneudun tekstiisi myöhemmin paremmalla ajalla.
Mukavaa, odotan postaustasi!
PoistaIhanaa, kiitos haasteesta!
VastaaPoistaKasvimenetykset ovat kurjia, puun menetys vielä kurjempaa. Kalliitakin niiden taimet ovat. Onneksi oli monta onnistumisakin ja Shalottin leidi kukoisti, ihana kuva siitä!
Kunpa voisin lähettää jonkun helikopterikaivurin avuksesi metsäruusun kanssa.
Ole hyvä! Sinulla on varmasti paljon mielenkiintoista kerrottavaa viime kaudesta.
PoistaPuun menetys harmittaa aina enemmän kuin yksittäisen perennan. Japaninkirsikka ei sentään ollut vielä ehtinyt kunnolla kotiutua, mikä on jonkinlainen lohtu. Sen hankintahintakaan ei ollut kalliimmasta päästä. En ole luopunut ajatuksesta hankkia uusi japaninkirsikka.
Kunpa saisinkin kaivurin avukseni. Tässä on sopivasti aikaa kerätä voimaa ja tahtoa metsäruusun kukistamiseen. Sieltä se lähtee, takuuvarmasti.