Aurinko nähty

Waldsteinia ternata - Rönsyansikka

 

Olen viime viikot harjoittanut kadonneen auringon etsintää. Tähän toimeen en ole tarvinnut köyttä ja hakkuja. Ihan pelkkä vilkaisu säännöllisin välein ikkunasta ulos on toiminut hyvin tässä etsinnässä. Viime perjantaina, 11.12. saavutin etsinnässä erinomaisen tuloksen. Auringonnousu näkyi heti aamuvarhaisella taivaanrannan punaisena kajona. Sieltä se ympyriäinen ihmetys kipusi taivaalle paistaen hetken aikaa jopa ilman pilvien häirintää.

Maa oli pienessä -6℃ asteen kohmeessa. Lunta sellainen ohuen ohut pumpulinkeveä haituvapilvi nurmikolla ja kasvien päällä. En heittäytynyt selälleni lumienkeleitä tekemään. Hetken mietin, raaskinko edes kävellen rikkoa siloiteltua näkymää. Kun en lentääkään osaa, askelsin sitten varovasti paikasta toiseen ihmettelemässä joulukuista puutarhaa.

Helleborus 'Double Ellen' - Jouluruusu

Pikkupuutarhassa kummastelin, kuinka aivan selvästi kilpikonna on kömpimässä jouluruusun alta esiin. Ei sentään. Eihän edes pikkuinen lemmikkikilpikonna tarkenisi hyisessä puutarhassa. Kunnon isokokoisesta liemikilpikonnasta puhumattakaan. Jouluruusu 'Double Ellen' se siellä näyttää nuppuaan kuin kysyäkseen, "joko on lupa herätä?".

Mikä otus tuolta sulkaneilikoiden alta kurkistaa? Tonttu ilman punaista hiippalakkia? Vai muumien Mörökölli? Ainakin kaveri näyttää hyväntuuliselta ja uteliaalta. Ei siis syytä pelkoon. Jätin hänet ihmettelemään maailmanmenoa tai oikeastaan sitä harvinaista auringon esiintuloa. 

Taitaa puutarhurin jutut olla vähissä tai muuten vain hyytyneet Zilga-hyytelön ja taatelikakkujen valmistuksen tiimellyksessä, kun hän näkee kummallisuuksia puutarhassaan.

Helleborus 'Double Ellen' - Jouluruusu, tumma

Alkutalven ennätyslämpimät päivät ovat siivittäneet jouluruusun kukkimaan. Avautunut kukka ja nuppu ovat pakastuneet, mikä ei niiden kauneutta lainkaan himmennä. Vähäiset värit tuovat henkäyksen hienon muiston kesästä ja luovat samalla luottamusta värien palaamiseen jonkun kuukauden kuluttua. Huh, kuulostaapa armottoman pitkältä sanoa "jonkun kuukauden kuluttua". 

Sempervivum - Mehitähti

Mehitähtien upeissa ruusukkeissa on samanlaisia muotoja kuin latva-artisokassa. Taidan jättää mehitähdet kuitenkin syömättä, vaikka ne eivät myrkyllisiä olekaan. Mitä siitä tulisi, jos konttaisin pitkin puutarhaa napsimassa suihini huolella silmieni iloksi istuttamiani kasveja? Hyötykasvit ovat erikseen. Tyydyn siis jatkossakin porkkanohin ja tomaatteihin.

Berberis thunbergii 'Atropurpurea' - Purppurahappomarja

Joku on käynyt napsimassa useimmat purppurahappomarjan sievistä punaisista marjoista. Minä se en ole ollut. Naaman työntäminen marjojen lomaan saattaisi aiheuttaa monia "auts-huutoja",  kun samalla saisin pensaan piikeistä tarpeettoman rokotuksen. Happomarjan piikillä tuskin influenssaa saa torjuttua. Todennäköisempää olisi saada ärhäkkä tulehdus poskeensa. Kylläpä harmittaisi kärvistellä turvonneen naamansa kipujen kanssa toisten sivellessä joulupöydässä sinappia kalkkunafileen päälle. 

Epimedium x rubrum - Tarhavarjohiippa

Onkohan minulla liiankin vilkas mielikuvitus, kun tarhavarjohiipan lehtiä katsellessani totesin niiden muistuttavan sekä aasinkorvaa että enkelinsiipeä. Tarkoitan monille tuttuja viherkasveja. Aasinkorvaa minulla ei ole koskaan ollut. Enkelinsiipi kyllä. Tällä hetkellä viherkasvivalikoimani on varsin suppea. Ne ei tykkää sähköpattereista valoisan ikkunalaudan alla. Voi olla, etteivät minustakaan, mitä seikkaa en ole erityisemmin pohtinut.

Pikarijäkälä

Linnut ovat käyneet lennättämässä Kotikiven päältä sammalta pitkin poikin kukkapenkkiä. Taitaa olla mustarastaiden tekosia. Niillä on kanssani täysin poikkeava käsitys järjestyksestä. Minä kun tykkään, että esimerkiksi alapihan Kriikunapolun hiekkapinta on haravoitu pudonneista lehdistä. Mustarastaat taasen nauttivat karikkeessa ja oksahakkeessa telmimisestä. Jopa niin paljon, että levittävät hakkeen pitkin käytäviä. Onpahan sitten enemmän tilaa koko mustisporukan pöllytellä. 

Pikarijäkälät ovat pysyneet kiven kaltevalla reunalla turvassa. Siinä ne kääntävät nautiskellen kasvojaan kohti aurinkoa.

Puutarhaihmisen aika kului rattoisasti kierrellen ja katsellen sekä auringonvaloa täysin rinnoin ahmien. Eiköhän näillä muistoilla jaksa taas seuraavaan aurinkonäkymään saakka. Kylmästä kohmeat näpit pian takaisin käsineisiin ja askel kohti keittiötä leipomaan herkullisia inkiväärivinokkaita.

Hydrangea 'Vanille Fraise' - Syyshortensia

Iloisia joulunaluspäiviä kaikille!