Kesä ei päästä otettaan

Helenium Autumnale 'Rotgold' - Syyshohdekukka

  
Kesä pitää lujasti kiinni, eikä anna periksi, vaikka syksy yrittää kovasti ujuttaa jälkiään puutarhaan. Puutarhan toisessa päässä Syyspenkki leiskuu punaisenkeltaisenoranssina ja toisessa päässä ruusut laittavat parastaan. Keskiosa puutarhasta koittaa keikkua kiistelijöiden välissä.

Echinacea - Punahattu

  
Tästä kesästä tuli punahattujen esiinmarssi. Sekä ostetut että itse siemenestä kasvatetut ovat nousseet kiitettävällä runsaudella esiin mullasta ja kukkineet pitkään kauniina. Ehkä punahattujen kanssa pitää vain ensin tulla tutuksi ja vasta sitten ne uskaltautuvat jäämään vakituisiksi asukkaiksi. Jospa perhosetkin jonain kesänä kuulisivat pihallani olevan kallionauhuksen lisäksi muitakin perhoskasveja. Tänä kesänä ne eivät punahatuista välittäneet.

Rosa Glauca - Punalehtiruusu

  
Punalehtiruusu on aivan täynnä punaisia kiulukoita. Enpä muista moista määrää aiemmin nähneeni. Pensas on nyt yhtä kaunis kuin alkukesällä kukkiessaan.

Rosa pimpinellifolia 'Plena' - Juhannusruusu

Tänä vuonna juhannusruusuissakin on runsaasti kiulukoita ja kaikki mustia. Ovatko ne muina syksyinä olleet mustia? En muista tai en ole kiinnittänyt huomiota.

Pilosella aurantiaca - Oranssikeltano

Jossain vaiheessa surin menettäneeni oranssikeltanon. Niin ei ole käynyt, sillä nyt oranssikeltanoa kasvaa peräti kahdessa paikassa. Yläpihan Kivipolun kupeessa ja alapihalla Vasenrinteessä. Muistan siirtäneeni muutaman taimen rinteeseen kokeillakseni niiden menestymistä siellä. Oranssikeltano tekee tiiviin lehtiruusukkeen, joka toimii hyvin myös maanpeitekasvina. Ruusukkeesta nousee korkea kukkavana, joka näköjään valoisalla paikalla pysyy hyvin pystyssä tukematta. Sain kasvin monta vuotta sitten tutulta lapinvuokkona. Mistä lie hän sellaisen nimen kasville löytänyt? Googlettamalla löysin kasville oikean nimen.
 

Malva moschata - Myskimalva

Myskimalva on tarjonnut kuluneen kesän aikana loisteliasta kukintaa. Meinasin jo leikata sen ruskeiksi menneitä siemenkotia pois rajoittaakseni leviämistä, mutta onneksi en niin tehnyt. Uusia nuppuja availee kukkiaan tasaiseen tahtiin.

Malva moschata - Myskimalva

Myös vadelmien joukosta löytämäni kaksi valkoista myskimalvaa ovat kotiutuneet uuteen istutuspaikkaansa ja nekin kukkivat nyt toista kierrosta. Itse asiassa nuo siemenkodatkin ovat aika kauniita. Kun pitsiä.
 

Geranium himalayense 'Baby Blue' - Idänkurjenpolvi

  
Idänkurjenpolvi Baby Blue on myös alkanut kukkimaan toista kierrostaan. Kurjenpolvien suhteen minun piti kokeilla kukkineiden latvusten leikkaamista, jotta näkisin, aloittavatko kukkimisen uudelleen. En muistanut leikata, enkä siis tiedä, olisiko sillä ollut jotain vaikutusta. Joka tapauksessa osa kurjenpolvista kukkii nyt uudelleen, joskin vähäisemmin kukin.

Rosa 'F. J. Grootendorst' - Neilikkaruusu

Puutarhan toisen pään Ruusupenkissä osa ruusuista jatkaa taukoamatonta kukintaansa ja osa aloittaa uudelleen pienen tauon jälkeen. Punainen neilikkaruusuu ei ole levännyt välillä laisinkaan, vaan sen latvukset ovat täynnä nuppuja ja avautuneita kukkia. Olen leikannut kuihtuneita kukkia pois, mikä selvästi lisää uusien nuppujen muodostumista.

Rosa rugosa 'Sointu' - Tarhakurtturuusu

  
Sointu lepäsi välillä ja ryhtyi sitten kukkimaan uudelleen. Uudet kukat meinasivat jäädä minulta huomaamatta, kun olin ajatellut ruusujen jo lopettaneen. Kukkapenkkien uudistamisen vimmassa kamerakierrokset ovat jääneet vähemmälle, kuin myös yksityiskohtien huomaaminen.

Rosa rugosa 'Sävel' - Tarhakurtturuusu

  
Sävel ei neilikkaruusun tavoin ole levännyt yhtään. Runsain kukinta on ollut ohi jo jonkin aikaa, mutta yhä uusia nuppuryppäitä ilmestyy latvuksiin. Loppujen lopuksi ruusupensaat ovat aika helppoja kasvatettavia ja kauneuttahan niillä on meille tarjota yllin kyllin.

Rosa 'Thérèse Bugnet' - Teresanruusu

Teresanruusu kilpailee kesän runsaimmin kukkivien sarjassa. Olen säännöllisesti leikannut kukintansa lopettaneet pois. Uusia nuppuja ilmestyy tasaiseen tahtiin. Täytyykin taas lukea ruusupensaiden leikkausohjeet, jotta tiedän keväällä hoitaa sen oikein. Varsinkin teresanruusun oksat ovat venähtäneet kesän aikana melkoisesti.
 

Crocosmia × crocosmiiflora - Ruostekukka

  
Ruostekukka pukkaa useita nuppuvarsia isossa ruukussa pergolan edustalla. Talvetin sen mukulat kellarissa paperipussissa. Turve olisi ollut parempi, mutta onnistui noinkin. Olisipa hienoa, jos tämä kasvi menestyisi meillä maassa. Aion kuitenkin pelata varman päälle ja ruostekukka muuttaa taas mukuloina talveksi kellariin.

Phaseolus coccineus - Ruusupapu

Kasvatin purkissa kasvimaan kupeessa muutaman ruusupavun. Samassa ruukussa oli myös hyasinttipapua, joka kyllä kasvoi, mutta ei kukkinut tänäkään kesänä. Enpä taida sitä enää kolmatta kesää kasvattaa, vaikka ihan hauskan näköinen se on punertavine lehtineen. Ruusupapu kasvatti monta pitkää papua, joiden sisältä riivin mainion värisiä papuja. Jälleen kerran riittää ihmettelemistä, miten monipuolisesti luonto meitä ilahduttaa kirjomalla muotoja ja sävyjä vähän joka paikkaan.

Aronioita on jo pakkasessa kokonaisina, kriikunaan yhdistettynä mehuna ja soseena. Silti oli vaikea kulkea marjojen painosta riippuvien pensaiden ohi. Niinpä päätin kerätä niitä vielä vähän minigrip-pusseissa pakastettavaksi. Aronioiden kerääminen on helppoa. Ripustin pienen jugurttipurkin s-koukulla pensaan oksaan ja poimin kypsiä marjoja hetkessä isomman ämpärin täyteen. Eipä paljon tarvitse selkää rasittaa, kun poimiminen sujuu vikkelästi.

Kuvassa ämpäri on vasta alullaan, mutta runsas viisi litraa niitä tuli lauantaiaamuna kerättyä. Marjoissa ei ole pahemmin siivottavaa. Vain jokunen kuivunut marja oli osunut muiden joukkoon ja niiden poistaminen sujui melkein yhdellä puhalluksella.

Pieni pala maata -blogin Terhi postasi mainion smoothie-ohjeen aronioista. Kyseinen smoothie-ohje sai minutkin liikkeelle poimimaan aronioita entisten lisäksi. Vielä jäi marjoja pensaisiin. Eiköhän linnut ne syksyn mittaan napostele. Muutaman kupillisen ajattelin käydä aamuisin poimimassa puuron lisukkeeksi. Yllättävän hyviä ovat.

Agnes vai Klaus - päivänlilja kuitenkin

Hemerocallis 'Agnes Elpers' tai 'Klaus Hadaschik'

Kuivuudesta kärsivän puutarhan keskellä avautui kaivattu punainen päivänlilja. Se saattaa olla Agnes Elpers tai Klaus Hadaschik. Kumpi vain, mutta upean punainen ihanuus. Viime kesänä se ei kukkinut laisinkaan. Tämä päivänlilja on kotoisin Päivölän ruusutilalta, jossa minulla oli tilaisuus vierailla kesällä 2016 Pirkko Kahilan ja Peter Joyn opastamalla ruusuretkellä. Jännä, että ruusuretkestä tuli puutarhaani muistuttamaan punainen päivänlilja. No, poikihan retki myös ruusuhankintoja.

Hemerocallis

Tämä keltainen päivänlilja saattaa olla Stella d'Oro. Tai sitten joku muu. Nuppuja on runsaasti useamman varren päässä valmiina poksahtamaan auki. Hyvä niin, sillä nimensä mukaisesti yksi kukka ei juuri päivää pidempään hyväkuntoisena pysy. Tämäkin on kotoisin Päivölän ruusutilalta, kuten seuraavakin päivänlilja.

Hemerocallis

Myös tämä oranssinpunainen päivänlilja on kukkinut runsaana. Päivänliljani kasvavat lähes kaikki samassa kohopenkissä alapihalla. Penkki onkin saanut nimen Päivänliljapenkki pääasujaimistonsa mukaan. Päivänliljat ovat oikeastaan tosi helppoja kasveja. Vihreä lehdistö näyttää nätiltä koko alkukesän, eikä kukkiakaan tarvitse tukea.

Campanula 'La Belle' - Kurjenkello

Pikkuinen kurjenkello La Belle lopettelee jo kukintaansa. Se on hiukan päivänliljojen ahdistama ja kaipaa tulevaisuudessa siirtoa avarammille maille. Toisaalta se näyttää viihtyvän korkeampien kasvien varjostamana. Soma matalahko kasvi, joka ei hurraahuutoja aiheuta, mutta ansaitsee paikkansa arjen ilahduttajana.

Campanula betulifolia - Koivukello

Türin kukkamarkkinoilta toukokuussa 2016 puutarhaani kotiutui pieni koivukello. Kuvassa se kurkkii akileijan lehtien lomasta. Kasvilla on korkeutta noin 10 senttiä. Joka vuosi se kukkii muutaman kukan voimin, mutta ei ole millään tavoin rehevöitynyt tai vallannut tilaa. Se asustaa melko kuivassa paikassa, mutta ehkä kaipaisi enemmän aurinkoa. Sopisi kenties paremmin kivikkoiseen paikkaan. Täytyypä miettiä, siirtäisinkö hänet rinteeseen.

Malva moschata - Myskimalva

Enpä muista, missä minulla olisi kasvanut valkoista myskimalvaa. Ennen tätä kesää. Kesäkuussa katselin puutarhavattujen keskeltä nousevaa kasvia ja meinasin nyhtää sen jo rikkaruohona pois. Annoin kasville mahdollisuuden ja hyvä niin. Osoittautui valkoiseksi myskimalvaksi. Yllättäen toinenkin yksilö nousi samaisten vadelmien joukkoon metrin päähän. Kaivoin myskimalvat pois ja istutin ne yläpihan perennapenkkiin. 

Malva moschata - Myskimalva

Myskimalva on kukkinut tänä kesänä ennätyksellisen runsaana. Se on myös tehnyt siementaimia, joista yhden jo siirsin toiseen paikkaan. Myskimalva kuuluu helppoihin perennoihin. Vähän se tuppaa välillä kaatumaan.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnöksessä on nuppuja ollut jo viikkoja, mutta vasta nyt ensimmäinen niistä aikoo avautua. Pitääkin olla tarkkana, että ehdin nähdä kukan. Luvassa on vesisateita ja ukkoskuuroja (hyvä niin), jotka saattavat irrottaa ja viskata hennon kukan käytävähiekkaan.

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Minusta on yhä kesä, mutta syyshortensiat ovat näköjään eri mieltä valmistautuessaan jokasyksyiseen kukintaansa. Kukinnot ovat kasvanneet kokoa ja näköä. Hentoa punerrustakin valkoisissa kukissa on näkyvissä. Myös Vim's Redissä on runsaasti kukkia. Vim's Redini kasvaa huomattavasti Vanille Fraisea matalampana. Vanille Fraisessa on korkeat ja vankat oksat, joiden kärkiin kukat muodostuvat. Leikkaan varhain keväällä vanhat kukinnot pois ja muutenkin typistän hieman kuivuneita oksankärkiä. Uskaltaisinko lyhentää varsia reilummin, jotta kasvi haarautuisi enemmän? Olisiko mahdollinen leikkaus hyvä tehdä syksyllä vai vasta keväällä? Mitä sanotte?

Clematis ´Summer Snow´ (´Paul Farges´) - Lumikärhö

Tiistaina saimme pari ukkoskuuroa ja sen jälkeen tunnin verran rauhallista tihkua. Iloitsin suuresti kaivatusta sateesta, mutta lisää saisi tulla. Lumikärhön lailla kurkottelen kohti pilviä ja toivon sieltä virkistävää kastelua.

Viikonlopun kynnyksellä

Lilja Spring Pink - näköjään väri haalenee vuosi vuodelta

Arvatkaa mitä, meillä sataa. Aamulla alkoi, eikä taukoa ole näkynyt. Viikonlopulle on sentään luvassa poutaa ja jopa aurinkoa. Tämä perjantaipäivän sade näkyi ennusteissa koko viikon, joten olin organisoinut kodin siivouksen ja muita hommia juuri tälle päivälle. Yleensä meillä on edes jonkinlainen siivous viikottain, mutta viime aikoina on ollut sen verran kiirettä, etten ole ehtinyt edes imuroimaan. Sehän näkyi. Näin kesäiseen aikaan ikkunoiden ja ovien ollessa yötä päivää auki, kärpäsiä ja kaikenmaailman pikkuötököitä tulee sisään ja kun eivät löydä enää tietään ulos, tuppaavat kuolemaan nurkkiin. Vähintäänkin niitä piti imuroida nurkista.

Lilja Lollypop

Kameran kanssa en ole ehtinyt pihalle tai puutarhaan. Enpä paljon muutenkaan. Keskiviikkona menin illan suussa kastelemaan kasvariin tomaatteja ja kurkkuja ja unohduin sille tielle. Yhtäkkiä löysin itseni kitkemässä pikkutalviota ruusupuskasta. 

Kun suunnitelmallisesti lähden pihahommiin, varustaudun asianmukaisin taminein. Pihavaatteet, saappaat tai muut pihajalkineet ja käsineet vähintäänkin. Mutta yllättävän usein lähden vain kiertelemään ja unohdun ensin nyppimään yksittäisiä rikkaruohoja. Ja niinhän siinä usein käy, että lopulta esillä on talikot ja lapiot ja eukko mullassa päästä varpaisiin.

Jokin tumma lilja nupulla.

 
Sainkin melkoisen alueen putsattua pikkutalviosta ja tunsin suurta tyytyväisyyttä aikaansaannoksistani. Enää ruusupuskan keskelle jäi kasvusto, joka vielä pitäisi nyhtää pois. Sinne mennessä on kyllä pukeuduttava kunnolla, sillä korkeaksi ja tiheäksi kasvaneen juhannus-, punalehti ja Hansaruusupöheikön keskelle ei parane hihattomassa asussa mennä kitkemään. Jokin hattukin on paras laittaa päähän, sillä piikkiset oksat takertuvat hiuksiin ja 60-luvun tupeerattu kampaus on ilman tilaustakin valmis.

Pioniunikko - Papaver somniferum

Sen verran iltamyöhään tehty kitkentähomma jäi päähän pyörimään, että heräsin varhain aamulla miettimään kukkapenkkejä ja puutarhaa ylipäätään. Mielessäni jo kaivelin paria penkkiä tyhjäksi ja istuttelin uusiksi. Onneksi sitä aamun valjetessa huomaa yölliset suunnitelmat hiukan ylimitoitetuiksi ja järki palaa mukaan kuvioihin. Ehkä ei sentään tarvitse niin suuria mullistuksia tehdä, kuin mitä yön hämäryydessä on mielessään kuvitellut.

Alppipiikkiputki -Eryngium alpinum

Pari päivää meidän nurkilla oli upean aurinkoista ja lämmintä. Keskiviikko oli jo ennakolta varattu muihin tehtäviin, mutta torstaina oli ajatuksena vihdoin ryhtyä betonihommiin. Koko kesän on ollut tarkoitus tehdä uusia astinlaattoja, joiden avulla isompien istutusalueiden hoito sujuisi paremmin. Säälittää runnoa isoilla jaloilla mitä tahansa pusikossa kasvavaa. Mutta, kun sinne asettaa nätin betonilaatan, askellus sujuu huomattavasti kivuttomammin.

Oranssi lilja kukkii uskollisesti vuodesta toiseen

Torstaiaamuna heräsin kuitenkin aamuvarhaisella vilkkaiden pikkutalviokitkemisunien jälkeen huonovointisena. Olen äärimmäisen harvoin millään tavoin kipeä, eikä nytkään kyse ollut ilmeisesti mistään vakavasta. Olo oli vain niin hutera ja vatsassa kiersi ikävästi, että jätin suosiolla betoniurakan johonkin toiseen hetkeen. Ilman muuta harmitti, sillä aurinkoiset päivät ovat viime aikoina olleet kortilla. Siis aurinkoiset vapaapäivät. Päivän mittaan olo normalisoitui ja iltapäivällä kävin jo leikkaamassa nurmikon. Se, kun näyttää nyt kasvavan ajatustakin nopeammin. Ja, kun tietää sateiden olevan tulossa, täytyy käyttää poutaiset hetket hyväkseen.

Myskimalva - Malva moschata

Tänään kiirehdin heti aamupalan jälkeen räpsimään muutaman kuvan. En ehtinyt kiertää edes osaa puutarhasta, kun jo isot, raskaat pisarat putoilivat niskaani. Muutama kuva sentään tallentui ennen rankkasateen alkamista. Puutarhaportista kulkiessani luulin ensin portin oikealle puolelle istutetun tuntemattoman kärhön jo kukkivan. Vaan ei. Vaaleanpunainen myskimalva oli kurkottanut versonsa kärhön lehdistöön ja avannut nätit kukkansa. Sopii se minulle näinkin. Kärhö kukkikoon, kun ehtii. Malva hoitakoon osuutensa siihen saakka.

Rosa Sommerwind

Vasemmanrinteen maanpeiteruusutkin ovat alkaneet ihan yllättäen kukkimaan. Mitenkäs niitä olisin huomannut, kun en ole juurikaan ehtinyt puutarhan vaiheita tarkkailemaan. Täytyy sanoa, että aika sinnikkäitä ja kestäviä nämä Sommerwindit ovat. Talvella niiden päälle kolataan kaikki yläpihan lumet ja keväällä taisin muutaman kerran talloakin näitä ruusuressukoita lunta levittäessäni, jotta se sulaisi nopeammin. Toisaalta juuri paksu lumikerros saattaakin olla ruusujen tuki ja pelastus.

Väriminttu - Monarda didyma

Kiermurapenkistä löysin ilokseni muutaman värimintun aloittamassa kukintaansa. Nämä jo luulin talven ankaruuteen menettäneeni, mutta niin vai muutama verso kukkapenkistä on ilmoille ponnistanut. Jälleen kerran yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka ei kannata kovin varhain keväällä ryhtyä menetyksiä murehtimaan. Moni kasvi mönkii mullasta normikesänäkin aika myöhään ja kurjan talven jälkeen ehkä sitäkin enemmän jälkijunassa.

Syysleimu - Phlox paniculata

Vaikka elämme juuri nyt parasta kesäaikaa, monet syyskauden kukkijat ovat jo aloittamassa vuoroaan. Syysleimuissa on talon aurinkoisemmalla puolella jo isot nuput. Meidän pihalla valo-olosuhteet vaihtelevat sijainnista riippuen melkoisesti. Siksi leimujen ja monien muiden kasvien kukintahaitari venyy melkoisesti. Kun aurinkoisella paikalla jonkun kasvin kukinta on jo ajat sitten ohitettu, toisaalla sama kasvi vasta aloittelee. Ei hullumpaa.

Aurinkoisina päivinä myös Juuso tykkää ulkona olemisesta. Kuumina hetkinä se etsiytyy jonkun puskan varjoon. Puhina ja kuorsaus vain kuuluu ohi kulkiessa.Tällaisina sadepäivinä Juuso nautiskelee mieluummin sisällä ja kuivassa. 

Alkuviikosta kiskaisimme Juuson korvanjuuresta kesän ensimmäisen punkin. Olen laittanut Juuson niskaan säännöllisesti neljän viikon välein punkkiöljyä, mutta nyt öljytankkaus oli päässyt unohtumaan. Kenties öljy olisi estänyt punkin, kenties ei. Kiedoin kissan isoon pyyhkeeseen ja pidin sitä paikallaan, kun Ukkokulta nyhti pihdeillä punkin irti. Juuso ei hommasta tykännyt laisinkaan ja voivotteli pyyhkeen sisällä surkeasti. Ei se kuitenkaan pitkään jaksanut vihoitella, vaan jo hetken kuluttua hyppäsi viereeni kehräämään.

Myskimalva - Malva moschata

Huomiselle on taas luvassa lämmintä ja kesäistä, joten Juuso ja mammansa toivottavat kaikille mukavaa viikonloppua. Kesä jatkuu, ihanaa!

PS. Liljoja pitääkin istuttaa aimo annos lisää. Meidän pihalla niiden kukinta on vasta aluillaan, mutta vaisulta näyttää. Enpä kyllä ole niihin vähään aikaan juurikaan panostanut, joten kirjattakoon liljatarpeet muistiin.
 

Malvamystiikkaa

Myskimalva - Malva moschata

Tänä kesänä olen törmännyt useaankin keskusteluun, jossa yksi puhuu myskimalvasta ja ruusumalvasta, toinen harmaamalvikista ja kolmas tokruususta. Vanhat ihmiset ovat vähän alueesta riippuen kutsuneet malvoja tokruusuiksi. Omat vanhempani ovat Satakunnasta ja heidän tokruusunsa on salkoruusu. Eipä ihme, että sekaannuksia sattuu, sillä samaan heimoonhan kaikki kuuluvat. 

Myskimalvan nuppuja

Omassa puutarhassani kasvaa vain yhtä malvasorttia ja sen olen nimennyt myskimalvaksi. Kuten alempana olevassa tekstissä mainitaan, myskimalvan ja ruusumalvan erottaminen toisistaan on tarkkaa hommaa, jota helpottaisi niiden asettaminen rinnakkain. Ja sitten pitäisi olla vielä harmaamalvikki kolmantena nimeämistä avittamassa - tai lisää sekottamassa.

Myskimalva - Malva moschata 'Alba'

Vaaleanpunainen myskimalvani on peräisin ystävän entisen kodin vanhasta pihapiiristä. Valkoisen olen kasvattanut siemenistä. Sen sijaan salkoruusua minulla ei ole ollut. Siemeniä kyllä löytyy, mutta miten ovat jääneet kerta toisensa jälkeen kylvämättä.

Ohessa hieman netistä bongattua malvatietoutta. Lisääkin löytyisi pilvin pimein, joten klikkaamalla ja googlettamalla saat mahdollisuuden sekoittaa päätäsi vähän enemmän.
 

Myskimalva - Malva moschata
Ruusumalva - Malva alcea
Myskimalva muistuttaa suuresti niin ikään koristekasvina suosittua ruusumalvaa. Lajien erottaminen toisistaan ei ole aivan helppoa, ellei niitä voi vertailla vierekkäin puutarhassa. Ehkä parhaiten ne voi erottaa tarkastelemalla varren karvoja, jotka ruusumalvalla ovat lyhyehköt ja tähtimäiset, myskimalvalla pidemmät ja selkeästi ojossa. Ulkoverhiön lehdet ovat lisäksi ruusumalvalla leveämmät ja muodoltaan puikeat, myskimalvalla kapeansuikeat. Puutarhaliikkeissä lajien eriasteisia risteymiä myydään yleisesti kukkapenkkien koristeiksi. 
(Lähde: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/myskimalva)

Harmaamalvikki
Harmaamalvikki on suomalaisten rakastaman huonekasvin, kiinanruusun (Hibiscus) ja puutarhakasveina suosittujen malvojen (Malva) lähisukulainen. Sen voikin sekoittaa äkkiseltään esimerkiksi myskimalvaan (M. moschata), jonka kukat ovat yleensä isommat. Suvut erottaa toisistaan tarkastelemalla lajien ulkoverhiötä, joka malvikeilla on tyveltä yhdislehtinen; malvoilla ulkoverhiön lehdet ovat täysin erilliset. 
(Lähde: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/harmaamalvikki)

Tarhasalkoruusu
Tarhasalkoruusu kuuluu Malvaceae heimoon. Alcea on vanha kasvinnimi antiikin ajoilta (Månsson ym. 2002, 80). Ennen käytettiin nimitystä Althaea rosea. Suvun nimi althaea tulee kreikan sanasta ”altho” parantaa. Suomalainen nimi salkoruusu viittaa kasvutapaan: ruusumaiset kukat ovat sijoittuneet pitkin tanakkaa, keppimäistä vartta (Månsson ym. 2002, 80). Kansanomaisesti kasvia kutsutaan nimellä tukkiruusu tai stokruusu - ruotsiksi stockros, (Alanko 1998). Tarhasalkoruusu on erittäin vanha viljelykasvi ja saapunut Eurooppaan jo 1500-luvulla Kiinasta (Yrttitarha 2000). Salkoruusun historiaan liittyvän tarinan mukaan ristiretkeläiset toivat sitä Pyhältä maalta Eurooppaan (Alanko 1998). Viljellään nykyään pääasiassa koristekasvina, mutta sitä on ennen viljelty myös rohdoksi.
(Lähde: https://sites.google.com/site/koristekasvit/salkoruusu).

Tälle päivänliljalle etsin nimeä. En kuolemaksenikaan muista, mistä se on pihaamme tullut. Ehkä naapurin jakotaimena vuosia sitten. Kukista on vaikea saada kuvaa avoimina, sillä ne kestävät vain hetken. Nuppuvaihe sen sijaan on aika pitkä ja nuput ovat, kuin minikokoisia banaaneja. Ei ehkä mikään kukkien kaunotar, mutta jotenkin hurjan sympaattinen.

Pelaguut tykkäävät, kun aurinko paistaa lämpimästi. Nautitaan mekin näistä elokuun ihanista päivistä ja tulevasta viikonlopusta.

PS.
Aina, kun copy-pastaan tekstiä netistä tänne blogiin, fonttikoko sekoaa täysin. En vain nytkään löytänyt mitään keinoa saada fontista koko tekstiin samanlaista, joten olkoon. Onhan se sentään ihan lukukelpoista.
 

Ylimääräisiä höyryjä

Myskimalva - Malva moschata nojailee puutarhaporttiin

Upean aurinkoisen päivän aamuna meinasin ryhtyä imuroimaan ja sisällä siivoamaan, kunnes tajusin, että sehän on aivan idiootti järjestys. Keskiviikoksi on nimittäin luvattu sadetta pitkälle iltapäivään ja mikäs sen parempi sää sisätilojen puunaamiseen. Yleensä siivoan loppuviikosta, mutta viime viikolla en ehtinyt laisinkaan imuroida kämppää ja se kyllä näkyy kissataloudessa. Kun lisäksi ovet ovat pihalle saakka avoinna kaiket päivät ja ikkunat osin öisinkin, on erityisesti työhuoneestani tullut varsinainen kuolleiden kärpästen hautausmaa. Puhtaat matot odottavat lattialle laskua, mutta ensin aion imuroida perimmäisetkin nurkat ja pestä lattiat.

Maurinmalva - Malva sylvestris subsp. mauritaniana

Eilinen päivä kului äidin kanssa lääkärissä ja tänään sitten piti soittaa labratuloksia. Vähitellen olen oppinut olemaan hermostumatta asioidessani terveydenhuollon eri instanssien kanssa, mutta tänään oli lähellä, ettei pinna pimahtanut totaalisesti. Osin höyryjen kasaantumiseen vaikutti myös älykännykkä, jossa lienee kaikki muut ominaisuudet, mutta ei kyllä hiventäkään älyä. 

Miten niin yksinkertainen asia, kuin terveyskeskukseen soittaminen voikaan tänä päivänä olla niin äärimmäisen monimutkaista. "Jos haluat palvelua suomeksi jne. paina 1, jos haluat varata aikaa jne. paina 2, jos haluat sitä tai tätä paina 3." Kiltisti noudatan ohjeita ja painelen nappuloita ja tappelen kiukuttelevan puhelimeni kanssa. Vihdoin saan ajan, jolloin minulle soitetaan ja sitten he eivät soitakaan. Kkkrrrrr... (tarkoittaa murinaa ja hampaiden kiristelemistä).

Clematis Rouge Cardinal - tänä vuonna vain kaksi kukkaa, mutta sitäkin kestävämpiä

Vihdoin pääsimme tavoitteista yhteisymmärrykseen, kännykkäni ja minä. Ja vihdoin sain myös yhteyden terveyskeskukseen. Eivät olleet labratulokset valmistuneetkaan, joten huomenna koko homma uudemman kerran. Taidan vaihtaa sim-korttini vanhaan ja yksinkertaiseen näppäinpuhelimeen. Se toimii vaikka yhdellä kädellä ilman temppuja ja akkukin kestää yleensä enemmän kuin yhden puhelun verran. 

Punakärsämö - Achillea millefolium 'Paprika'

Kiukusta meikäläinen saa näköjään ylimääräistä ruutia ja sain vihdoin käännettyä kaksi lehtikompostia sekä kitkettyä yhdestä kukkapenkistä rikkaruohot ja siistittyä kukkapenkin reunat. No, kaikki muut kukkapenkit sitten odottavatkin samaa operaatiota. Niin se näyttää olevan, että kun siistimisoperaation on saanut käytyä läpi, voikin jo aloittaa saman homman uudelleen. Sateinen kesä ja viime päivien normaalikesäinen lämpö ovat saaneet ainakin rikkaruohot kukoistamaan.

Kissankelloksi tätä sanon

Kissankellot ovat löytäneet tiensä pihallemme, enkä niitä aio pois kitkeä. Niitä löytyy useammasta paikasta ja tuovat muistoja lapsuuden aurinkoisista kesäpäivistä.

Sonata-mansikoita, vaniljajäätelöä ja minttusuklaata

 Tänä kesänä mansikat ovat olleet aivan mahdottoman hyviä. Olen hakenut litran poikineen kylän marketin edustalle majoittuneesta kojusta. Lähituotantoa, sillä nämä mansikat tulevat omalta kylältä. Pakastettavaksi ostamistani marjoista ei tarvinnut heittää ainuttakaan pois ja se on minusta harvinaista. Marjat ovat isoja, kiinteitä ja niin makoisia, että jo tuota kuvaakin katsellessa herahtaa taas vesi kielelle. Kyllä täytyy huomennakin käydä hiukan syöntimarjoja hakemassa, sillä nyt niitä pitää maistella, kun niiden aika on.

Kurkutkin alkavat hissukseen kypsyä

Pitkä päivä kaartuu vähitellen iltaan. Hiukset ovat suihkun jäljiltä vielä märät. Mieli on taas hyvä ja rahoittunut päivän aikaansaannoksista. Vaikka päivällä meinasi känny lentää metsikköön ja kiukun nostattama höyry nousi hetkeä pidemmän ajan päästä, on tämänkin päivän loppusaldo selvästi plussan puolella. Mukavan aurinkoinen ja lämmin tiistai.

Pioniunikko on kylväytynyt viime kesän kukista

Taidanpa laittaa tietsikan kiinni ja hakea kuivat pyykit narulta. Ja ryhtyä viettämään tiistai-iltaa Ukkokullan kanssa. Nautiskellaan kesästä huomennakin.

Leena ja Anne Laurén, olette lämpimästi tervetulleita blogini pariin.