Syysleimut ennen repsahdusta

Phlox paniculata 'Raving Beauty''

Tässä vaiheessa vuotta on vaikea välttää syys-sanan käyttöä. Syyskuu lähestyy puoliväliä ja monet syyskukkijatkin ovat jo loppumetreillä.

Uudistin viime syksynä Bermudankolmion tai Bermudan, kuten aluetta nyt lyhyemmin kutsun. Kaivoin ylös kaikki kuunliljat, jaloangervot ja syysleimut. Syysleimut olen keskittänyt Bermudaan, vaikka joitakin kasvaa myös olopihan Syreenipenkissä.

Syysleimut tykkäsivät selvästi olosuhteidensa parantamisesta. Käänsin alueelta mullan ympäriinsä ja tietenkin kitkin myös rikkaruohot. Lisäsin uutta multaa ja kompostia. Jaoin vanhempia perennoja istuttaessani ne uudelleen. Hiukan myös ryhmittelin kasveja uudelleen siten että kaikki korkeammat tulisivat taaemmas.

Phlox paniculata 'Starfire'

Varsinkin syysleimut ovat kiittäneet uudistuksesta runsaalla kukinnalla ja reippaalla kasvulla. Kulunut kesä on kyllä ollut kosteusolosuhteiltaan kahta edellistä parempi, eivätkä leimutkaan ole hellekesien tapaan kuivuudesta kärsivinä lotkottaneet lehdet alamaissa. Kuivimpina kausina tosin kastelin niitä, vaikka yleensä perennat saavat selviytyä itsekseen - uusia  istutuksia lukuunottamatta. 

Phlox paniculata 'Dusterlove'

Useimpien syysleimujeni nimet ovat tyylikkäästi kadoksissa. Tai sitten todellisuus ei vastaa lainkaan sitä, mitä taimilapussa lukee. Olkoon siis kaikki syysleimuja. 

Viime päivien ja öiden rankkasateet ovat hakanneet syysleimujen kukinnot entisiksi. Varret ovat kyllä edelleen tanakasti pystyssä, mutta kukista pian vain muisto jäljellä. Mainittakoon, että syysleimut kuuluvat kasviryhmään, joka ei hevillä kaadu muiden päälle tai kaverien olkaan nojaamaan. Se ansaitsee isot kiitokset siitä, ettei sitä tarvitse tukea.

Phlox paniculata 'SherbetBlend'

 

Olopihan puolella on tosiaan muutama syysleimu. Ansaitsisivat tulla siirretyiksi muualle, sillä Syreenipolun vasen puoli ei ole niille paras paikka. Itse asiassa koko alue alkaa olla tuunauksen tarpeessa, mutta odotellaan rauhassa idealampun syttymistä. Ei kai joka paikkaa tarvitse yhden kesän aikana myllätä.

Phlox paniculata 'Miss Pepper'

Syksyistä puutarhaprojekteista tuli mieleen se, kuinka erilaista on työskennellä kuivassa tai märässä puutarhassa. Sateettomuudessa on paljon etuja; työvälineet pysyvät puhtaampina, märkä multa ei kasaannut jalkineiden pohjaan, eikä hanskojakaan tarvitse alinomaa käydä vaihtamassa. Toisaalta syysistutusten kannalta ylimääräinen kosteus on pelkästään hyväksi. Ei tarvitse sydän huolesta kallellaan juosta kastelukannun ja -letkun kanssa juottamassa istutuksia.

Anemone tomentosa Robustissima - Hopeasyysvuokko

 
Vuosia olen unelmoinut oikein kunnollisesta syysvuokkopehkosta. Käydessäni elokuussa 2016 Berliinin Kärten der Weltissä, näin siihen astisen elämäni kauneimman syysvuokkokasvuston.  Samaan tuskin näillä meidän leveysasteillamme päästään, mutta minulla on täysi syy olla tyytyväinen Kiemurapenkissä asustavaan hopesyysvuokkooni.

Se on kasvattanut lehtiään melkoisesti ja tänä syksynä pehkossa on lukuisia nuppuryppäitä. Ensimmäinen kukka avautui jo elokuun alkupäivinä. Toivottavasti ei vielä aikoihin tule yöpakkasia, jotta kaikki nuput avautuvat. Syysvuokko on niin kaunis ihan joka puolelta. 

Anopin äitienpäiväruusu, jonka olen nimennyt Rosa Eevaksi

Myllätessäni Pikkupuutarhan Kivipenkkiä, löysin Eevan ruusun nupussa. Eevan ruusu on äitienpäiväruusu, jonka anoppi antoi istutettavaksi puutarhaan, jossa se saisi jatkaa elämäänsä. Usein äitienpäiväruusut ovat hentoisia ressukoita, jotka eivät kovin montaa kesää puutarhamullassa näe. Tämä ruusu on vankka ja sitkeä. Nyt joudun kyllä jännäämään sen jatkoa, sillä mylläyksen yhteydessä ruusu oli kaivettava ylös ja istutettava uudelleen.
 

Gaillardia aristata - Syyssädekukka

Vuosi sitten perustettuun Syyspenkkiin hankin kasveja, jotka kukkisivat loppukesästä ja samalla houkuttelisivat perhosia ja pörriäisiä. Sekä syyssädekukka että syyshohdekukka kukkivat viime kesänä isoina ja runsaina. Tänä kesänä sain odottaa niiden versomista todella pitkään. Olin jo varma, etteivät jaksa herätä ollenkaan. Vähän edelliskesää hennompina nuo vihdoin päättivät ilmestyä mullan pintaan. 

Helenium autumnale rotgold hybrid - Syyshohdekukka

 
Perhosia ei meidän pihalla kovin paljon ole loppukesästä näkynyt. Ja jos näkyykin, ei kamera ole käsillä. Pörriäisiä sen sijaan on riittänyt. Tuokin kaveri on ihan siitepöllyssä. 

Echinacea purpurea - Punahattu

Myös punahatuistani olen iloinen. Ehkä olen liian malttamaton ja kuvittelen kaiken runsastuvan käden käänteessä. Ehkä on vain annettava kasveille aikaa rauhassa kotiutua ja kasvattaa kunnon juurakko. Nyt punahattuja, muutama valkoinenkin, ilahduttaa monin kappalein. Voi jo hyvinkin puhua punahattukasvustosta. Ei siis enää yksittäisestä punahatusta.
 

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Kahden edellisen, erinomaisen kelloköynnöskesän jälkeen olin jo huolissani, kukkivatko tämän kesäiset ollenkaan. Nuppuja on näkynyt lukuisia jo viikkoja, mutta yksikään ei ole halunnut avautua. Vaan syyskuun toinen viikko sai nuput pullistumaan ja yksi toisensa jälkeen avautumaan. Erikokoisia nuppuja on paljon. Osa niin pikkuisia, etteivät taatusti jaksa kasvaa ja aueta. Paljon on myös isoja nuppuja, jotka pullistelevat rohkaisevasti. Pari kertaa jo uhkasin kelloköynnöstä viimeisellä kesällään. Kukkansa avaamalla hän takaa tulevakin kesät pergolassamme.

Iris 'Frozen Planet'

Turveharkkoprojekti sai jatkoa - kunhan kerkeän niiden pariin. Hain rautakaupasta lisää harkkoja, enkä tietenkään päässyt sipulihyllykön ohi. Onneksi valikoima oli melko suppea ja hinnat yllättävän korkeat muista kaupoista tekemiini hankintoihin nähden. Keväinen innostus kurjenmiekkoihin jatkuu ja siksi uusi Frozen Planet oli ihan pakko ostaa.
 

Iris Hollandica Blue ja Mix

Yksi tai kaksi pussia ei tietenkään riitä ja niinpä otin myös oheiset irikset. 

Galanthus Woronowii

Turveharkkosäkit olivat rautakaupan puutarhapihalla. Vettä tuli kaatamalla, joten päätin odottaa edes pientä taukoa. Naapurikylän kaupoille ei ole hurjan pitkä matka, mutta ajatus uudesta reissusta tuntui tylsältä. Niinpä sadetaukoa odotellessani nappasin vielä yhden lumikellopussin. Sade ei suinkaan loppunut, mutta väheni sen verran, että sukelsin kärryjen kanssa pihalle hakemaan turveharkkosäkkejä.

Allium Firecracker mix - kuva Mustilan uutiskirjeestä

Voi mahdoton, miten heikko luonne minulla on, kun on kyse kasveista. Sähköpostiini tuli Mustilan uutiskirje, jossa oli kuva uutuuslaukasta. Firecracker - kuin ilotulitus. Jotain sellaista laukan mainostekstissä oli. Sorruin tilaamaan, kuinkas muutenkaan. Aika tyyris kuuden sipulin pakkaus postituskuluineen. No, en polta tupakkaa, enkä pahemmin juhli tai muutenkaan törsää. Pieniä paheita saa olla, saahan!

PS. Kiitos Kruunuvuokolle syysleimujen nimiehdotuksista. Se inspiroi minua tonkimaan papereitani intensiivisemmin ja löysinkin istutuskartoistani syysleimuille nimiä. Jos googlettaa vaikkapa "syysleimu/phlox paniculata tumma lila", saa tuloksella lukuisia likimain samanlaisia syysleimuja.

 

Kesä ei päästä otettaan

Helenium Autumnale 'Rotgold' - Syyshohdekukka

  
Kesä pitää lujasti kiinni, eikä anna periksi, vaikka syksy yrittää kovasti ujuttaa jälkiään puutarhaan. Puutarhan toisessa päässä Syyspenkki leiskuu punaisenkeltaisenoranssina ja toisessa päässä ruusut laittavat parastaan. Keskiosa puutarhasta koittaa keikkua kiistelijöiden välissä.

Echinacea - Punahattu

  
Tästä kesästä tuli punahattujen esiinmarssi. Sekä ostetut että itse siemenestä kasvatetut ovat nousseet kiitettävällä runsaudella esiin mullasta ja kukkineet pitkään kauniina. Ehkä punahattujen kanssa pitää vain ensin tulla tutuksi ja vasta sitten ne uskaltautuvat jäämään vakituisiksi asukkaiksi. Jospa perhosetkin jonain kesänä kuulisivat pihallani olevan kallionauhuksen lisäksi muitakin perhoskasveja. Tänä kesänä ne eivät punahatuista välittäneet.

Rosa Glauca - Punalehtiruusu

  
Punalehtiruusu on aivan täynnä punaisia kiulukoita. Enpä muista moista määrää aiemmin nähneeni. Pensas on nyt yhtä kaunis kuin alkukesällä kukkiessaan.

Rosa pimpinellifolia 'Plena' - Juhannusruusu

Tänä vuonna juhannusruusuissakin on runsaasti kiulukoita ja kaikki mustia. Ovatko ne muina syksyinä olleet mustia? En muista tai en ole kiinnittänyt huomiota.

Pilosella aurantiaca - Oranssikeltano

Jossain vaiheessa surin menettäneeni oranssikeltanon. Niin ei ole käynyt, sillä nyt oranssikeltanoa kasvaa peräti kahdessa paikassa. Yläpihan Kivipolun kupeessa ja alapihalla Vasenrinteessä. Muistan siirtäneeni muutaman taimen rinteeseen kokeillakseni niiden menestymistä siellä. Oranssikeltano tekee tiiviin lehtiruusukkeen, joka toimii hyvin myös maanpeitekasvina. Ruusukkeesta nousee korkea kukkavana, joka näköjään valoisalla paikalla pysyy hyvin pystyssä tukematta. Sain kasvin monta vuotta sitten tutulta lapinvuokkona. Mistä lie hän sellaisen nimen kasville löytänyt? Googlettamalla löysin kasville oikean nimen.
 

Malva moschata - Myskimalva

Myskimalva on tarjonnut kuluneen kesän aikana loisteliasta kukintaa. Meinasin jo leikata sen ruskeiksi menneitä siemenkotia pois rajoittaakseni leviämistä, mutta onneksi en niin tehnyt. Uusia nuppuja availee kukkiaan tasaiseen tahtiin.

Malva moschata - Myskimalva

Myös vadelmien joukosta löytämäni kaksi valkoista myskimalvaa ovat kotiutuneet uuteen istutuspaikkaansa ja nekin kukkivat nyt toista kierrosta. Itse asiassa nuo siemenkodatkin ovat aika kauniita. Kun pitsiä.
 

Geranium himalayense 'Baby Blue' - Idänkurjenpolvi

  
Idänkurjenpolvi Baby Blue on myös alkanut kukkimaan toista kierrostaan. Kurjenpolvien suhteen minun piti kokeilla kukkineiden latvusten leikkaamista, jotta näkisin, aloittavatko kukkimisen uudelleen. En muistanut leikata, enkä siis tiedä, olisiko sillä ollut jotain vaikutusta. Joka tapauksessa osa kurjenpolvista kukkii nyt uudelleen, joskin vähäisemmin kukin.

Rosa 'F. J. Grootendorst' - Neilikkaruusu

Puutarhan toisen pään Ruusupenkissä osa ruusuista jatkaa taukoamatonta kukintaansa ja osa aloittaa uudelleen pienen tauon jälkeen. Punainen neilikkaruusuu ei ole levännyt välillä laisinkaan, vaan sen latvukset ovat täynnä nuppuja ja avautuneita kukkia. Olen leikannut kuihtuneita kukkia pois, mikä selvästi lisää uusien nuppujen muodostumista.

Rosa rugosa 'Sointu' - Tarhakurtturuusu

  
Sointu lepäsi välillä ja ryhtyi sitten kukkimaan uudelleen. Uudet kukat meinasivat jäädä minulta huomaamatta, kun olin ajatellut ruusujen jo lopettaneen. Kukkapenkkien uudistamisen vimmassa kamerakierrokset ovat jääneet vähemmälle, kuin myös yksityiskohtien huomaaminen.

Rosa rugosa 'Sävel' - Tarhakurtturuusu

  
Sävel ei neilikkaruusun tavoin ole levännyt yhtään. Runsain kukinta on ollut ohi jo jonkin aikaa, mutta yhä uusia nuppuryppäitä ilmestyy latvuksiin. Loppujen lopuksi ruusupensaat ovat aika helppoja kasvatettavia ja kauneuttahan niillä on meille tarjota yllin kyllin.

Rosa 'Thérèse Bugnet' - Teresanruusu

Teresanruusu kilpailee kesän runsaimmin kukkivien sarjassa. Olen säännöllisesti leikannut kukintansa lopettaneet pois. Uusia nuppuja ilmestyy tasaiseen tahtiin. Täytyykin taas lukea ruusupensaiden leikkausohjeet, jotta tiedän keväällä hoitaa sen oikein. Varsinkin teresanruusun oksat ovat venähtäneet kesän aikana melkoisesti.
 

Crocosmia × crocosmiiflora - Ruostekukka

  
Ruostekukka pukkaa useita nuppuvarsia isossa ruukussa pergolan edustalla. Talvetin sen mukulat kellarissa paperipussissa. Turve olisi ollut parempi, mutta onnistui noinkin. Olisipa hienoa, jos tämä kasvi menestyisi meillä maassa. Aion kuitenkin pelata varman päälle ja ruostekukka muuttaa taas mukuloina talveksi kellariin.

Phaseolus coccineus - Ruusupapu

Kasvatin purkissa kasvimaan kupeessa muutaman ruusupavun. Samassa ruukussa oli myös hyasinttipapua, joka kyllä kasvoi, mutta ei kukkinut tänäkään kesänä. Enpä taida sitä enää kolmatta kesää kasvattaa, vaikka ihan hauskan näköinen se on punertavine lehtineen. Ruusupapu kasvatti monta pitkää papua, joiden sisältä riivin mainion värisiä papuja. Jälleen kerran riittää ihmettelemistä, miten monipuolisesti luonto meitä ilahduttaa kirjomalla muotoja ja sävyjä vähän joka paikkaan.

Aronioita on jo pakkasessa kokonaisina, kriikunaan yhdistettynä mehuna ja soseena. Silti oli vaikea kulkea marjojen painosta riippuvien pensaiden ohi. Niinpä päätin kerätä niitä vielä vähän minigrip-pusseissa pakastettavaksi. Aronioiden kerääminen on helppoa. Ripustin pienen jugurttipurkin s-koukulla pensaan oksaan ja poimin kypsiä marjoja hetkessä isomman ämpärin täyteen. Eipä paljon tarvitse selkää rasittaa, kun poimiminen sujuu vikkelästi.

Kuvassa ämpäri on vasta alullaan, mutta runsas viisi litraa niitä tuli lauantaiaamuna kerättyä. Marjoissa ei ole pahemmin siivottavaa. Vain jokunen kuivunut marja oli osunut muiden joukkoon ja niiden poistaminen sujui melkein yhdellä puhalluksella.

Pieni pala maata -blogin Terhi postasi mainion smoothie-ohjeen aronioista. Kyseinen smoothie-ohje sai minutkin liikkeelle poimimaan aronioita entisten lisäksi. Vielä jäi marjoja pensaisiin. Eiköhän linnut ne syksyn mittaan napostele. Muutaman kupillisen ajattelin käydä aamuisin poimimassa puuron lisukkeeksi. Yllättävän hyviä ovat.