Viikonlopun kynnyksellä

Lilja Spring Pink - näköjään väri haalenee vuosi vuodelta

Arvatkaa mitä, meillä sataa. Aamulla alkoi, eikä taukoa ole näkynyt. Viikonlopulle on sentään luvassa poutaa ja jopa aurinkoa. Tämä perjantaipäivän sade näkyi ennusteissa koko viikon, joten olin organisoinut kodin siivouksen ja muita hommia juuri tälle päivälle. Yleensä meillä on edes jonkinlainen siivous viikottain, mutta viime aikoina on ollut sen verran kiirettä, etten ole ehtinyt edes imuroimaan. Sehän näkyi. Näin kesäiseen aikaan ikkunoiden ja ovien ollessa yötä päivää auki, kärpäsiä ja kaikenmaailman pikkuötököitä tulee sisään ja kun eivät löydä enää tietään ulos, tuppaavat kuolemaan nurkkiin. Vähintäänkin niitä piti imuroida nurkista.

Lilja Lollypop

Kameran kanssa en ole ehtinyt pihalle tai puutarhaan. Enpä paljon muutenkaan. Keskiviikkona menin illan suussa kastelemaan kasvariin tomaatteja ja kurkkuja ja unohduin sille tielle. Yhtäkkiä löysin itseni kitkemässä pikkutalviota ruusupuskasta. 

Kun suunnitelmallisesti lähden pihahommiin, varustaudun asianmukaisin taminein. Pihavaatteet, saappaat tai muut pihajalkineet ja käsineet vähintäänkin. Mutta yllättävän usein lähden vain kiertelemään ja unohdun ensin nyppimään yksittäisiä rikkaruohoja. Ja niinhän siinä usein käy, että lopulta esillä on talikot ja lapiot ja eukko mullassa päästä varpaisiin.

Jokin tumma lilja nupulla.

 
Sainkin melkoisen alueen putsattua pikkutalviosta ja tunsin suurta tyytyväisyyttä aikaansaannoksistani. Enää ruusupuskan keskelle jäi kasvusto, joka vielä pitäisi nyhtää pois. Sinne mennessä on kyllä pukeuduttava kunnolla, sillä korkeaksi ja tiheäksi kasvaneen juhannus-, punalehti ja Hansaruusupöheikön keskelle ei parane hihattomassa asussa mennä kitkemään. Jokin hattukin on paras laittaa päähän, sillä piikkiset oksat takertuvat hiuksiin ja 60-luvun tupeerattu kampaus on ilman tilaustakin valmis.

Pioniunikko - Papaver somniferum

Sen verran iltamyöhään tehty kitkentähomma jäi päähän pyörimään, että heräsin varhain aamulla miettimään kukkapenkkejä ja puutarhaa ylipäätään. Mielessäni jo kaivelin paria penkkiä tyhjäksi ja istuttelin uusiksi. Onneksi sitä aamun valjetessa huomaa yölliset suunnitelmat hiukan ylimitoitetuiksi ja järki palaa mukaan kuvioihin. Ehkä ei sentään tarvitse niin suuria mullistuksia tehdä, kuin mitä yön hämäryydessä on mielessään kuvitellut.

Alppipiikkiputki -Eryngium alpinum

Pari päivää meidän nurkilla oli upean aurinkoista ja lämmintä. Keskiviikko oli jo ennakolta varattu muihin tehtäviin, mutta torstaina oli ajatuksena vihdoin ryhtyä betonihommiin. Koko kesän on ollut tarkoitus tehdä uusia astinlaattoja, joiden avulla isompien istutusalueiden hoito sujuisi paremmin. Säälittää runnoa isoilla jaloilla mitä tahansa pusikossa kasvavaa. Mutta, kun sinne asettaa nätin betonilaatan, askellus sujuu huomattavasti kivuttomammin.

Oranssi lilja kukkii uskollisesti vuodesta toiseen

Torstaiaamuna heräsin kuitenkin aamuvarhaisella vilkkaiden pikkutalviokitkemisunien jälkeen huonovointisena. Olen äärimmäisen harvoin millään tavoin kipeä, eikä nytkään kyse ollut ilmeisesti mistään vakavasta. Olo oli vain niin hutera ja vatsassa kiersi ikävästi, että jätin suosiolla betoniurakan johonkin toiseen hetkeen. Ilman muuta harmitti, sillä aurinkoiset päivät ovat viime aikoina olleet kortilla. Siis aurinkoiset vapaapäivät. Päivän mittaan olo normalisoitui ja iltapäivällä kävin jo leikkaamassa nurmikon. Se, kun näyttää nyt kasvavan ajatustakin nopeammin. Ja, kun tietää sateiden olevan tulossa, täytyy käyttää poutaiset hetket hyväkseen.

Myskimalva - Malva moschata

Tänään kiirehdin heti aamupalan jälkeen räpsimään muutaman kuvan. En ehtinyt kiertää edes osaa puutarhasta, kun jo isot, raskaat pisarat putoilivat niskaani. Muutama kuva sentään tallentui ennen rankkasateen alkamista. Puutarhaportista kulkiessani luulin ensin portin oikealle puolelle istutetun tuntemattoman kärhön jo kukkivan. Vaan ei. Vaaleanpunainen myskimalva oli kurkottanut versonsa kärhön lehdistöön ja avannut nätit kukkansa. Sopii se minulle näinkin. Kärhö kukkikoon, kun ehtii. Malva hoitakoon osuutensa siihen saakka.

Rosa Sommerwind

Vasemmanrinteen maanpeiteruusutkin ovat alkaneet ihan yllättäen kukkimaan. Mitenkäs niitä olisin huomannut, kun en ole juurikaan ehtinyt puutarhan vaiheita tarkkailemaan. Täytyy sanoa, että aika sinnikkäitä ja kestäviä nämä Sommerwindit ovat. Talvella niiden päälle kolataan kaikki yläpihan lumet ja keväällä taisin muutaman kerran talloakin näitä ruusuressukoita lunta levittäessäni, jotta se sulaisi nopeammin. Toisaalta juuri paksu lumikerros saattaakin olla ruusujen tuki ja pelastus.

Väriminttu - Monarda didyma

Kiermurapenkistä löysin ilokseni muutaman värimintun aloittamassa kukintaansa. Nämä jo luulin talven ankaruuteen menettäneeni, mutta niin vai muutama verso kukkapenkistä on ilmoille ponnistanut. Jälleen kerran yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka ei kannata kovin varhain keväällä ryhtyä menetyksiä murehtimaan. Moni kasvi mönkii mullasta normikesänäkin aika myöhään ja kurjan talven jälkeen ehkä sitäkin enemmän jälkijunassa.

Syysleimu - Phlox paniculata

Vaikka elämme juuri nyt parasta kesäaikaa, monet syyskauden kukkijat ovat jo aloittamassa vuoroaan. Syysleimuissa on talon aurinkoisemmalla puolella jo isot nuput. Meidän pihalla valo-olosuhteet vaihtelevat sijainnista riippuen melkoisesti. Siksi leimujen ja monien muiden kasvien kukintahaitari venyy melkoisesti. Kun aurinkoisella paikalla jonkun kasvin kukinta on jo ajat sitten ohitettu, toisaalla sama kasvi vasta aloittelee. Ei hullumpaa.

Aurinkoisina päivinä myös Juuso tykkää ulkona olemisesta. Kuumina hetkinä se etsiytyy jonkun puskan varjoon. Puhina ja kuorsaus vain kuuluu ohi kulkiessa.Tällaisina sadepäivinä Juuso nautiskelee mieluummin sisällä ja kuivassa. 

Alkuviikosta kiskaisimme Juuson korvanjuuresta kesän ensimmäisen punkin. Olen laittanut Juuson niskaan säännöllisesti neljän viikon välein punkkiöljyä, mutta nyt öljytankkaus oli päässyt unohtumaan. Kenties öljy olisi estänyt punkin, kenties ei. Kiedoin kissan isoon pyyhkeeseen ja pidin sitä paikallaan, kun Ukkokulta nyhti pihdeillä punkin irti. Juuso ei hommasta tykännyt laisinkaan ja voivotteli pyyhkeen sisällä surkeasti. Ei se kuitenkaan pitkään jaksanut vihoitella, vaan jo hetken kuluttua hyppäsi viereeni kehräämään.

Myskimalva - Malva moschata

Huomiselle on taas luvassa lämmintä ja kesäistä, joten Juuso ja mammansa toivottavat kaikille mukavaa viikonloppua. Kesä jatkuu, ihanaa!

PS. Liljoja pitääkin istuttaa aimo annos lisää. Meidän pihalla niiden kukinta on vasta aluillaan, mutta vaisulta näyttää. Enpä kyllä ole niihin vähään aikaan juurikaan panostanut, joten kirjattakoon liljatarpeet muistiin.