sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kissoja ja kameroita

Kuvien pienentämisen vuoksi osa kuvista on kadoksissa.


Arvio rikkoutuneen kameran korjaamisesta liikkui 300 euron paremmalla puolella, joten kävin ostamassa uuden uutukaisen. Entisenlaisen, mutta hiukan parannetun version. Mitä sitä nyt hyväksi havaitusta luopumaan. Rahalle olisi ollut muutakin käyttöä, mutta sille ei nyt enää voi mitään.

Tänään on jälleen ollut kesäisen lämmin päivä. Kosteusprosenttikin alkaa olla inhimmillinen, joten hiki ei valu ihan kaiken aikaa. Ajoittain oli jopa pilvistä, mutta aina aurinko kuitenkin tuli esiin. Juuri äsken tein kesäkukkien kastelukierroksen. Amppelipetunia on niin valtava, ettei sitä voi yläkautta enää kastella. Nostan sen vatiin, jossa se saa huomisaamuun imeä vettä omaan tahtiinsa. Sitten se taas pärjää pari päivää. Jotain syksyistä näihin kesäkukkiin on jo eksynyt. Koivun siemeniä ja ruskeita lehtiä. Kyllä taas tuntuu kesä menneen nopeasti. Vaikka vielähän sitä virallisestikin on kuukausi jäljellä. Vaan kun koulut alkavat runsaan viikon päästä ja mainokset ovat reppuja ja penaaleita  täynnä...


Vihdoin terassimme on saanut kaiteen. Kyllä kannatti odottaa 25 vuotta. Tässä kuvassa kaide on vielä viimeistelyä vaille; mm. keskeltä puuttuu tukipuu, jolla kierot puut saatiin oikaistua ja samalla kaide tuli tukevammaksi. Ja taitaa tässä vaiheessa puuttua vielä päältäkin yksi lauta sekä väri noiden vaakapuiden päistä. Tykkään kovasti uudesta kaiteesta. Terassista tuli käyttökelpoisempi ja kodikkaampi. Tuo puu oli valmiiksi ruskean väristä ja luonnossa se sopii mielestäni hyvin muuhun väritykseen. Jos se jossain vaiheessa alkaa häiritä, voin vedellä uuden värin päälle. Myös sisäänkäynnin terassi on saanut jo osittain kaiteen. Materiaali loppui kesken ja homma saa muhia muutaman päivän.


Toinenkin iso projekti on pihamaallamme menossa. Molemmissa päissä taloa on rinne, josta maa tuntuu vähitellen valuvan pois. Jo viime kesänä Ukkokulta rakensi tukimuuria harkoista ja sitä on paranneltu tänä kesänä. Viimeistelyä on vielä tiedossa, mutta hiljaa hyvää tulee. Tässä toisessa päässä taloa, naapurin aidan vieressä kulkee yksi meidän "huoltopoluista". Sinne on nyt valmistumassa portaat. Täällä tukimuurin reunaan ei voi istuttaa mitään kovin korkeaa kasvia, sillä pyykinkuivaustelineen pitää päästä pyörimään ja pyykin pysyä puhtaana naruillaan. Olen miettinyt jotain matalaa kuivan paikan kasvisysteemiä, mutta idea on vielä hahmotteluasteella. Kun on näinkin kauan jaksanut sopivaa ratkaisua miettiä, ei muutamilla päivillä tai viikoillakaan ole enää juurikaan merkitystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!