torstai 15. tammikuuta 2015

Kirjoneuleisia polvisukkia


Kiikutin valmistuneet villasukat ulos kuvattaviksi, kun sisällä on niin hämärää. Minulla on menossa joku kummallinen polvisukka-kirjoneule -buumi. Jotta saisin kirjoneuleeseen mahtumaan vaihtelua, on sukalle kudottava vartta vähän enemmän. Näitä on nyt niin mahdottoman mukava väsätä, ettei ihan vielä loppua näy. Vaihteeksi puikoilla tulossa sinisävyistä sukkaa. Näihin polvisukkiin olen ottanut mitat ja silmukkamäärät Suvikummun Marjan nappivarsisukista, joihin ohje löytyy täältä.


Lankana käytän useimmiten yksiväristä 7-veikkaa ja kirjavaa Polkkaa tai Raitaa. Oranssisävyisten sukkien ruskea lanka on Gjestalin Jannea. Sitä on aivan ihana kutoa ja kädenjälki muodostuu ihan automaattisesti tasaiseksi ja sileäksi. Gjestalin lankoja saadakseni joutuisin kuitenkin ajamaan vähän pidempiä matkoja tai tekemään nettitilauksia, joten siksi tulee useimmiten ostettua 7-veikkaa. Sitä kun saa ihan omankin kylän kaupasta. Ei silti, ihan hyvä hinta-laatu -suhde 7-veikassa minusta on.


Oikeastaan minulla on nyt meneillään vanhojen lankavarastojen tyhjentäminen. Varsinkin vajaita keriä ja jämälankoja yritän saada tuhottua. Näitä broken seed -sukkia tein molempia samanaikaisesti, koska tuota punaista 7-veikka Raitaa oli sen verran vähän, etten tiennyt, miten pitkälle sitä riittää. Kieputin Raita-langan kahdeksi samansuuruiseksi keräksi, mutta en katkaissut niiden välistä lankaa. Kudoin vuorotellen kumpaakin sukkaa, kunnes Raita-lanka loppui. Sukkien kärkiin käytin yksivärisen punaisen jämälangan.


Oiva apu kirjoneuletta tehdessä on tällainen pikkuruinen langanohjain. Se laitetaan sormeen ja langat kulkemaan noihin väleihin. Hiukan ohjaimen käyttö vaatii totuttautumista, mutta pian siihen tottuu. Netistä tilattuna muovihärpäkkeelle tuli hintaa noin seitsemän euroa. Kaupasta sellaisen saa selvästi halvemmalla. Aika monesta nettikaupasta se näkyi olevan tilapäisesti loppu, mistä päättelin esimerkiksi facebookin villasukkaryhmässä käydyn keskustelun vaikuttaneen tilausmääriin. Vähän heppoinen tämä minun ohjainvempaimeni tuntuu olevan, sillä jo muutaman päivän käytön jälkeen tuo läppä ei tahdo enää pysyä kiinni vaan pongahtelee itsestään auki. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole kutomista liikaa haitannut.


Säät vaihtelevat nyt niin valtavasti, ettei aamulla liikkeelle lähtiessään tiedä, millaisessa takissa illalla kotiin palatessaan tarkenisi. Tänään sentään paistoi aurinko varsin kauniisti. Lähes kolme plusastetta ja puista kuuluva lintujen tityy-tityy sai ilman tuntumaan keväisemmältä, mitä kalenterin mukaan olla pitäisi. Huomiseksi on sitten luvassa lunta, räntää ja vesisadetta. Tuota viimeistä ilmeisesti tänne pääkaupunkiseudulle. Näillä mennään kohti viikonvaihdetta.
 

26 kommenttia:

  1. Miellettömän upeita sukkia. Olet kyllä tosi ahkera ja taitava puikkojen vipsuttaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitavuudesta en mitään tiedä, mutta sinnikäs ehkä. Yksinkertaisesti en tykkää istua tekemättä mitään, joten sohvatuokiot tulee suihkittua sukkia.

      Poista
  2. Ihania sukkia! Minunkin pitäisi alkaa tehdä pitkiä villasukkia, tarvitsisin sekä itselle että yhdelle ystävälle, joka niiden perään huokailee. Kutominen on kyllä kivaa, täytyy vaan laittaa isommat keskeneräiset neulepuserotyöt sivuun siksi aikaa, että saa pienempiä tehtyä. Tuo broken seed on ihana juuri tuolla tavalla, kun toisen langan väri vaihtelee. Ihanan raikas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutominen on kivaa. Siinä ajatus juoksee ja valmista syntyy ihan itsestään. Nythän sinäkin olet tehnyt sukkia, luin juuri pallomaniastasi. Hienoja!!! Broken seed on omiaan jämälankojen hävittämiseen.

      Poista
  3. Voihan ihanuus, miten kauniita sukkia!

    VastaaPoista
  4. Kauniita sukkia! Uskallanko edes tunnustaa, että en ole eläissäni tehnyt kuin kahdet sukat! Enää en osaisikaan. Aina on äiti, mummut ja tädit kutoneet, anoppi myös. Kaappi on täynnä vielä pitämättömiäkin sukkia. Onneksi on, mistä valita!
    Mulla on menossa nyt keskeneräisten töiden lista. Virkatut pipot ja farkkulaukut valmistui jo. Nyt leikkaan paloja torkkupeittoihin ja alan kohta surraamaan. Pakko keksiä käsille töitä, kun ei vielä piiitkään aikaan pääse pihalle touhuamaan. Jos ei lumitöitä lasketa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, ei kaikkien tarvitse sukkia kutoa. Sinähän taas teet niitä pipoja ja paljon muuta. Käsitöissä onkin juuri se rikkaus, että jokaisella on omat kiinnostuksensa ja osaamisensa kohteet.
      Lumitöitä muuten tuli taas tänäänkin tehtyä. Aika hyvin, kun yhden viikon sisällä pääsee/joutuu kolmesti ihan kunnon lumihommiin.

      Poista
  5. Niin hienoja sukkia! Tiedätkö, sait minuunkin tartutettua tuon neuloosin, en voinut ohittaa enää lähikaupan lankahyllyä ilman lankakuorman haalintaa. seiskaveikassa on ihania värejä! Osasin kuin osasinkin tehdä villasukat vielä. tein saman tien koko perheelle sukat polkasta ja raidasta, nyt koitan osaanko vielä tehdä tumput. Kirjoneuleet on munkin intohimo, mutten ole koskaan tullut ajatelleeksi että olisi tuollainen ohjainkin olemassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, eikö olekin ihanaa huomata osaavansa ja saavansa aikaan. Itsekin sairastuin tähän sukkaneuloosiin vuosi sitten, eikä sille vielä loppua näy. Päinvastoin.

      Poista
  6. Oi ei noin monet sukat olet taasen tehnyt, kyllä on kauniit :)

    VastaaPoista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos! Lämmittää mieltä, kun ihmiset tykkäävät.

      Poista
  8. kaunis on sukkarivistösi ja taiten tehty:)) sul kävi samalla tavoin tuon lankaohjurin kans, kun mulla irrotettavien pyöröpuikkojen. pitän harkinnan ja epäillyn jälkeen ostin pyöröpuikkoja, missä samaan vaijeriin voi vaihtaa eripaksuisia päitä. epäilin puikkojen kierteen toimintaa kutoessa, ja nyt käytössä huomaan epäillyni olleen aiheellista, puikot avautuvat kutoessa ja vähän väliä sai olla irrottamassa lankaa syntyneestä raosta. eli nyt olen siirtynyt taas takaisin kiinteisiin pyöröpuikkoihin ja nuo uutuudet saavat lojua rasian pohjalla mielihyvin!
    rentouttavia hetkiä kutimenparissa loppuviikostakin:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noihin pyöröpuikkoihin en ole vielä haksahtanut, vaikka hyvältä idealta kuulostaakin. Sinänsä harmi, että joku keksii oivallisen idean, mutta ei tee sitä laadukkaasti. Luulisi, että kunnon materiaaleja käyttämällä voisi tuottaa tavaroita, jotka kestävät myös käytössä. Jos työvälineiden kanssa vehtaamiseen menee liikaa aikaa, ne kyllä lentävät laatikkoon ja sinne jäävät.

      Poista
  9. Voi miten kauniita sukkia olet kutonut ja kauniisti kuvattavaksi laittanut! Kävin Lankamaailman alessa, no sen tietää, mitä siitä seurasi! Tuo langanohjain näyttää aikas mielenkiintoiselta! Suvikummun Marjan sivuilla olen minäkin käynyt sukkaohjeita katsomassa :)

    VastaaPoista
  10. Onpas sukka poikineen ja hienoja kuvioita. Taitava kutoja oletkin. Ettei vain neulomisestakin ole tulossa välineurheilua, tuollaista langanerotinta vai mikä se oli, en ole koskaan nähnytkään. Ja puikkojakin on nykyisin jos jonkinlaisesta kuidusta ja muusta materiaalista.

    VastaaPoista
  11. Todella upeita sukkia olet neulonut!!! Minä jo katselin kaupassa lankoja kirjoneulesukkiin, mutta en vielä ostanut.

    VastaaPoista
  12. Aivan upeita sukkia taas. Vastaavasti täälläpäin ei synny mitään, pelkkiä aikomuksia vain :)

    VastaaPoista
  13. Wau, mikä kokoelma, "kerää koko sarja". Miekin olen innostunut kutomaan, mutta tuotokset herättäis pelkkiä naurunpyrskähdyksiä. Noh tiedä vaikka postaisinkin. Ja kah langanohjain, ihan uus tuttavuus mulle!
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
  14. Ihania sukkia!! Polvisukkabuumi on iskenyt minuunkin!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!