sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Pyhäpäivän nuppuja

Särkynytsydän - Dicentra spectabilis

Kevään viimeistä päivää vietetään. Aurinko on paistanut vaihdellen, mutta tuuli on viilentänyt sen verran, että nipin napin on päästy +14 asteeseen. Juuri äsken huomasin taivaalle levittäytyneiden pilvien roiskasseen ihan kunnon sadekuuron. Sääli narulle kiikuttamiani pyykkejä.


Kevätkukkijoita on vielä runsaasti värittämässä puutarhaa. Tulppaaneistakin osa ihan nupulla. Pitäisiköhän syksyn tullen panostaa hiukan enemmän istutettavien sipuleiden merkitsemiseen. Eli siis tökkäisi kunkin istutetun sipulilajikkeen viereen nimikyltin, ettei näin keväällä tarvitsisi pohtia, kuka kukin on. Onhan minulla toki lista istuttamistani sipuleista ja niiden paikoista, mutta näköjään sekään ei täysin riitä. Jos on laikkuköynnöksen viereen istuttanut kahdenlaista tulppaania ja kumpikin on nupullaan liki samanlainen. Silloin ehkä siitä nimilapusta olisi hyötyä. Joskaan ei tämä nyt niin järin vakava asia ole.


Unikotkin ovat jo saaneet kasvatettua karvaiset palleronuppunsa. Siinä on taas niitä kasveja, jotka kasvavat tismalleen siellä, missä itse tykkäävät. Joitakin vuosia sitten siirsin unikoita omaksi ryppääkseen, mutta kas, parhaiten ne kasvavat edelleen pionien ja aroniapuskien välissä. Ihan hyvä paikka unikoille, mutta kuvaaminen ilman muiden kasvien tallomista ei oikein onnistu.


Kevätkaihonkukka on taasen kerran riistäytynyt pikkupuutarhan poluille. Osa versoista ilmeisesti vain haluaa pitää kiinni polun toisella puolella kasvavaa kaimaa kädestä, mutta osa on jo ulottanut lonkeronsa polun hiekkaan ja ryhtynyt siinä kasvamaan. Ihan lähipäivinä alkaa olla aika kitkeä polut puhtaaksi kevätkaihonkukista ja siinä ohessa purkitan joitakin muualle istutettaviksi.


Pionien kasvuvauhti on nyt hurjaa. Alkuviikosta laitoin niille tuet ja silloin kärjet hädin tuskin koskettivat tukiritilää. Tänään sitten huidellaan ja kirkkaasti kohti taivaita. Laitan yleensä nuo tuet asennusvaiheessa aika syvälle ja siten niitä voi käydä pionien kasvaessa kiskomassa ylemmäs. Tukevat aika hyvin kukkia sitten, kun ne vihdoin avautuvat täyteen loistoonsa.

Punalehtiruusu - Rosa Glauca

Rikkaruohohommaa alkaisi olla vähintäänkin yhden koko päivän puhteeksi, mutta muu elämä on nyt haitannut todella pahasti pihalle pääsyä. Tänään oli ihan pakko sulattaa kaappi- ja arkkupakastimet, jotta saisin inventoitua niiden sisällöin ennen uuden sadon valmistumista. Eilen nimittäin korjasin jo aikamoisen keon raparperia ja lisää valmistuu kaiken aikaa.


Eilen sekoitin 100 kg betonia ja laitoin muutamia raparperilaatteja tekeytymään. Löysin kellarista muovisia jäätelörasioita, jotka sopivat erinomaisesti reunakivien muoteiksi. Nyt on sitten kasvihuoneen vierustan laatta-ainekset valmistumassa. 

Kaikenlaista kannattaa näköjään säästää, jos vain on tilaa kaman varastoimiseen. Multasäkeistäkin laitan osan talteen, jotta voin käydä niihin hakemassa tutun tallilta hevonkakkaa. Nyt leikkasin osan säästetyistä säkeistä avoimiksi, jotta sain betonivalut suojattua niin auringolta kuin sateeltakin.


Kuusikin on muuten aika söpön näköinen pukatessaan uutta versoa oksien päihin. Kyllä maailmaan vaan mahtuu monenlaista vihreää. Sen huomaa, kun pysähtyy katselemaan ympärilleen tuolla pihamaalla.


Huomenna alkaa sitten virallisesti kesä ja monella jo kesälomakin. Niin etelässä kuin idässäkin on säätiedotusten mukaan aikamoisia helteitä, vaan ei täällä meillä. Helteistä en niin tiedä, mutta kyllä kesällä lämmintä saa olla. Sitä päin siis!

....juuri nyt ulkona sataa - vaihteeksi.

 

25 kommenttia:

  1. Hieno ja herkkä tuo särkynyt sydän. Nyt on luonto täynnä puhkeavan kasvun ihmettä.
    Kuvasin äsken tarhan ykköskasvia eli täydessä kukassa olevaa rautatienomenapuuta. Täällä ei vielä ole tänään satanut, mutta tuuli on aika kovaa.
    Huomenna on kesä, otetaan se ilolla vastaan ja annetaan aikaa myös nautinnoille puutarhan ja pihan kauneudelle ja kasvun ihmeelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menipä meidänkin sade aika nopeasti ohi. Muutaman kunnon ropauksen antoi ja sitten taas paistaa.
      Naapurissa on rautatieomenapuu, mutta vielä nupulla. Sitä saan ihastella joka vuosi ja ehkä lähivuosina myös omia koristeomenapuita, jotka tänä keväänä istutin.

      Poista
  2. Olen luovuttanut idänunikoiden suhteen. Parikin kertaa olen poistanut ne yhdestä kukkapenkistä ja taas ne rehottavat siellä. On helpompaa siirtää muut kuin unikko :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan on ihan terveellistä, että luonto kouluttaa meitä ihmisiä. Aina ei pidä mennä säheltämään luonnon omia valintoja vastaan vaan sopeutua ja löytää niiden hyvät puolet. Idänunikko on kaunis kukkiessaan, joskin loppukesää myöten sen lehdistö muuttuu ruskeaksi. Sinnehän kuitenkin hukkuvat muiden kasvien joukkoon.

      Poista
  3. Ooo, olet kyllä melkoinen tee se itse, kun reunakivetkin tekeytyy!
    Joo mulla on aina ollut kans sama homma, että tulppaanien merkitseminen unohtuu. Keväällä saa ihmetellä, kun en muista edes mitä väriä olen istuttanut..
    Ihanaa on tämä kevät ja kesän alku!
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan nyt, syntyykö noista betonihommista säällistä jälkeä. Olen vähän sinne päin tyyppi. Eikä noiden betonijuttujen tekeminen ole laisinkaan vaikeaa.

      Poista
  4. Särkynytsydän on niin kaunis. Unikoista tykkään mahdottomasti, mutta kyllä ne saisivat pysyä siellä missä on tarkoitus:))

    Minulla ehti pyykit hieman kastua=D

    Mukavaa kuun vaihdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, pidän kovasti niin särkyneestäsydämestä kuin unikoistakin. Kasvakoon unikot, missä lystäävät. Jokusen joudun taas ottamaan pois hiekkakäytävältä, kun ovat sinnekin siementäneet. Vaan löytyypä niillekin oma paikkansa.
      Ehti minunkin pyykkini hiukan kastua, mutta ei pahasti. Ihana tuoksu ulkona kuivatussa pyykissä.

      Poista
  5. Voi että, tuo särkynyt sydän on niin kaunis!
    Puutarhaihmisten kauan odottama aika, vihdoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kevät salli puutarhaelämän jo pitkään ennen tätä kauan odotettua kesää. Kunhan nyt lämpenisi niin, että tuntuisi ihan oikealta kesältä. Työtä voi kyllä vähän viileämmässäkin pihalla tehdä, mutta joskus olisi kiva nauttia pelkästään lämmöstä.

      Poista
  6. Nauratti tänään lähes 10 metriä sekunnissa puhaltavassa tuulessa mökillä, kun katselin joku aika sitten istuttamaani valkoisen särkyneen sydämen XL-tainta. Jossain luki, että särkynyt sydän kannattaisi istuttaa tuulensuojaiseen paikkaan....nyt se todellakaan ei ollut tuulensuojassa, vaan täysin puuskaisen tuulen tuivertamana. Meillä on koko toukokuu tuullut niin, ettei paljon alle 5 m/s päiviä ole ollut. Harmittaa se tuuli, kun mitään ei voi silloin makrokuvata, talvipalttoosta ei voi luopua ja taimet on helisemässä. Yksi hyvä puoli tuulessa kuitenkin on, se karkottaa hyttyset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä tosiaan aika tuulinen kevät ja alkukesä. Eilen tuuli ja tänään tullee ja nähtävästi vähän joka päivä tuulee.
      Hyttysiä oli eilen sisälläkin, kun ovi oli pitkään ulos saakka auki. Kiva oli niitä sitten telkkua katsellessa yömyöhällä läpsiä.

      Poista
  7. Eipä se kylmyys paljoa haitannut, reilusti vaan vaatetta päälle, niin hyvin tarkeni. Minä kylläkin aloitin jo kesän ja jätin sukat pois. Sitä nimikylttiä sipulikasveille haikailen itsekin, ehkäpä syksyllä muistan, tai sitten en...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ulkoilu on pitkälti pukeutumiskysymys. Ja yleensä meikäläinen on niin lämminverinen, että työn touhussa on pakko vaatetta välillä vähentää.

      Poista
  8. Särkynyt sydän on kaunis, minulla ne vain menestyvät kehnosti. Valkoinen kuoli pois, samoin pari punaista, ja vaaleanpunainen onkin punainen, mutta sentään hengissä. Minullakin on multasäkit säästössä, kaikille tulee jossain kohtaa tarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus näkee vanhoissa pihoissa aivan valtavia särkynytsydän keskittymiä. Sellainen olisi minullakin toiveissa.

      Poista
  9. Minulta on kuollut tuo särkynytsydän. Harmittaa kun oli mummoni vanhaa perua. Valkoinen särkynytsydän jaksaa vielä porskuttaa. Betoni hommia pitäs joskus kyllä kokeilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulin särkyneensydämen vahvaksi kasviksi. Olen nimittäin kahdesti siirtänyt omaani ja kummassakin edellisessä paikassa siitä on jäänyt juuria maahan ja ne ovat alkaneet kasvaa, tämän kolmannen paikan lisäksi.

      Poista
  10. Ihanat kuvat! Oi noita ihania tulppaanien nuppuja, lupailevat paljon. Söpöä, että kaihonkukat kurottavat pitämään kaveria kädestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä raakalainen kävin tänään niitä käsiä katkomassa. Vaan eipä kulu aikaakaan, kun ovat taas pitkät kädet toinen toistaan kurottelemassa.

      Poista
  11. Pionit on tosiaan kasvaneet ihan hetkessä. Mistä olet hankkinut tuon kehikon . On varmasti tosi hyvä,, meilläkin on vanhoja pioneja jotka kaatuu niin helposti ja olen yrittänyt kehitellä vastaavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. S-puutarhassa (Multasormi, Agrimarket, S-rauta) noita tukia on ollut ja oli vielä viime viikolla tuolla naapurikylässä. Ei ne ihan halpoja ole. Muistelen yhden tuen maksavan siinä 12 euron paikkeilla. Mutta eipä niitä joka vuosi tarvitse ostaakaan, kun kerran hankkii. Olen kaikenlaisia virityksiä kokeillut, mutta kyllä tuo tuki on ehdottomasti niistä paras.

      Poista
    2. Kiitos tiedosta, noita kauppoja ei täälläpäin ole, enkä tosiaan ole nähnyt missään tuollaisia. Täytyy katsella kulkiessaan jos ensi kesäksi löytäisi, tälle kesälle on jo myöhäistä kun pionit ovat niin pitkällä. Minäkin olen viritellyt vaikka minkälaisia häkkyröitä, mutta ovat aika työläitä.

      Poista
  12. Kauniita kukkia ja nuppuja!
    Paljon viileni ilma, +15 astetta mittarissa ja tuulee. Pitää vetää takkia päälle jos ulos menee. pitää kait suojata köynnoskukkia kohta tuulelta. Istuttelin tuoksuherneet, vaan en vielä ruusupapuja uskaltanut laittaa ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin viileni. Aamupäivällä oli vielä +18 ja nyt vajaa +14. Kyllä se tästä taas lämpenee.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!