Juutuin illalla ennen nukkumaanmenoa telkkarin ääreen katsomaan mainoskanavalta ohjelmaa 300 kiloisen naisen laihdutusprosessista. Sellaisen massan kanssa liikkuminen alkaa jo olla mahdotonta ja naisella oli kotioloissakin koko ajan happiviikset hengittämisen helpottamiseksi. Kun lisäksi olen varsin huonoin tuloksin yrittänyt saada äitini motivoitumaan oman kipeän polvensa kuntouttamisesta, tuli sellainen tunne, että minä kyllä haluan tehdä kaikkeni ollakseni mahdollisimman terve ja liikuntakykyinen hamaan hautaan saakka.
Eilen en ehtinyt laisinkaan ulkoilemaan, joten tänään auringon ajoittain pilkahdellessa pilvien lomasta lähdin reippailemaan. Yksin kulkiessa on hyvä olla joku päämäärä ja niinpä suunnistin reppu selässä ja nastakengät jalassa kohti kylän keskustassa sijaitsevaa kukkakauppaa. Naapurilla kun on tänään syntymäpäivä.
Jo menomatkaan upposi aikaa hulppeasti, sillä kiersin katsastamassa lähimmän järven näkymät ja pysähdyin välillä kuuntelemaan orapihlaja-aidoissa sirkuttavia lintuja. Tapanani on käydä myös tsekkaamassa toisesta järvestä laskevan puron kulloisenkin vesitilanteen. Puro on nyt täynnänsä vettä ja siinä äärellä pauhu oli melkoinen.
Otin samasta kohdasta vähän erilaisen kuvan, niin eikös tunnukin hieman hiljaisemmalta. Vesi on elementti, joka kiehtoo ja veden äärellä aika hurahtaa huomaamatta. Harmi vain, että tähänkin puroon oli nakattu jos jonkinlaista mäyräkoirapahvia ja energiajuomapurkkia.
Kävelymatkan edistyessä pilvetkin alkoivat väistyä yhä enemmän ja taivaalle syntyi uusia sinisensävyisiä reikiä.
Toisen järven rannalla pulputti pumppu pitämässä vettä sulana avantouimareita varten. Tunsin itseni alakoululaiseksi kolutessani reitin varrella kaikenmaailman mäet ja mutkat. Muistan, kuinka aikoinaan koulumatka kesti ja kesti, kun joko yksinään tai kavereiden kanssa kahlattiin kaikki lätäköt ja ojat. Kotimatkasta muodostui usein ihan oma seikkailunsa, kun lapsen mielikuvitus väritti arkiset tienvarret satumaailmaksi.
Muistin minä käydä kukkakaupassakin. Ostin naapurille nipun lähellä sijaitsevan puutarhan tulppaaneja. Ja itselleni kaksi purkillista helmililjoja. Nuput ovat vielä pienen pieniä, mutta kodin lämmössä ne kasvavat ja avautuvat muutamassa päivässä. Näiden sipulikukkien ostaminen on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Ensin niistä pääsee nauttimaan sisällä ja kukinnan päätyttyä sipulit voi keväällä istuttaa omaan puutarhaan tulevien keväiden iloksi.
Mukavia hetkiä helmikuun lopuille päiville. Viikon päästä alkaa kevät!
Sinullapas onkin ollut kiva retki. Ihania nuo helmililjat. Pitäisi varmaan hankkia itsellekin.
VastaaPoistaK-kaupassa oli edullinen tarjous helmililjoista. Kukkakaupassa niitä ei ollut.
PoistaUpeat otokset virtaavasta vedestä, täysin kaksi erilaista tunnelmaa kuvissa. Ulkona reippailu on parasta niin henkisesti kuin fyysisesti.
VastaaPoistaLenkillä saa ladattua niin kroppansa kuin nuppinsakin.
PoistaKevät tosiaan tulee! Äskenkin, kun kello oli jo ehkä varttia vaille 18, ulkona oli vielä melkein valoisaa, vau!
VastaaPoistaSamaa valoisuutta minäkin tänään ihailin.
PoistaTeilläpäin on todella hieno puro! Pyrin sauvistelemaan pienen matkan päivittäin, tosin tänään jäi väliin... Puutarhurointi auttaa meitä pysymään kunnossa, ainakin paremmin. Ihan raatoina pari eka viikkoa keväällä taas ollaan :))
VastaaPoistaNiinpä, puutarhahommien alettua kropasta löytyy taas ihan uusia lihaksia.
PoistaIhana puro :-)
VastaaPoistaKyllä se kevät on ihan tuossa... :-)
Ainakin linnuilla tuntuu olevan jo kovasti kuoroharjoituksia menossa.
PoistaOlipa mukava käydä kävelyretkellä kanssasi :)
VastaaPoistaKiva, kun ehdit mukaan.
PoistaIhanat helmililjat, ja kiva kävely! Hienot kuvat virtaavasta vedestä, niin erilaiset eri valoitusajoilla.
VastaaPoistaItsekin olen miettinyt että voisi käydä lenkillä, mutta en ole saanut aikaiseksi, nyt täytyy huomenna ajatella, että sinäkin olet noin reipas, miksi siis en minäkin. Hyvä esimerkki auttaa :-)
On se kuule välillä työn takana piiskata itsensä liikkeelle. Motivaatio on kiven alla ja tekosyitä löytyy vaikka muille jaettavaksi. Kyllä sitä jo sitten kävelee, kun saa vaatteet päälleen ja itsensä pihalle. Odotan ihan hirveästi aikaa, jolloin voi kuntoilla omalla pihalla kasvien seurassa. Se vaan on niin mukavaa ja aika kuluu kuin siivillä. Ei ole tarvis kehitellä ja kikkailla lähteäkseen ulkoilemaan. Kesällä elämä on pihalla. Sillä ajatuksella jaksaa hetken tepastella kylän raitilla.
PoistaKivan retken järjestitkin itsellesi kiva oli kanssasi kulkea retkelläsi
VastaaPoistakyllä liikunta on hyvä terveys elementti Hyvän näköinen puro :)
Mukavaa, että lähdit lenkille kanssani.
PoistaMinusta olis kiva käydä kävelyillä mutta tarvitsen kävelyyn päämäärän, täällä maalla sellaista ei ole, jokapaikkaan on liian pitkä matka. Mukava lenkki sinulla :)
VastaaPoistaSen verran pieni kylä tämäkin on, ettei kovin montaa reittiä ole valittavana. Onneksi vuodenajat tuovat ympäristöön vaihtelua.
PoistaMukavan kävelyretken teitkin! Kun itsellä on koira, tulee ihan väkisinkin tehtyä kävelylenkkejä päivittäin. Vesi-ihminen olen minäkin. Harmi, ettei kaikki osaa sitä arvostaa vaan pilaavat hienon ympäristömme.
VastaaPoistaKoira onkin oivallinen kirittäjä ja lenkkikaveri.
PoistaKauniita ovat vesikuvat kaikki tyyni. =)
VastaaPoista♥
Ja erityisesti ilostuin blogiotsikkotulppaanien ihanasta hehkusta! Ah! Tulppaanit jotenkin tuovat kevään.... ♥
Tulppaaneissa keltainen ja oranssi hurmaavat.
PoistaKiva kävelyretki!
VastaaPoistaOli. Pitäisi ehtiä useammin.
PoistaVanhan kansan mukaan tänään matin päivänä on ensimmäinen kevätpäivä. Sinun kävelyreitillä on ollut paljon mukavaa nähtävää.
VastaaPoistaIlmankos eilen olikin ilmassa kevään tuntua.
PoistaAuringon pilkahdukset tekivät niin hyvää eilen, tiistaina.
VastaaPoistaTotta, auringonvalo piristää kummasti.
PoistaOlipa tämä helppo tapa tehdä lenkki lähiympäristössä :)
VastaaPoistaToinen valokuva puron virtaavasta vedestä on upea! Pitkä valotusaika tekee virtaavasta vedestäkin seesteisen näköisen.
Tapanani on keskustaan suuntautuvilla lenkeillä poiketa myös sinun kotijärvesi rantaan.
PoistaUpeita kuvia purosta! Kävin tänään sauvakävelyllä ja aurinkokin pilkistiaamupäivällä. Liian harvoin saa itsensä liikkeelle, vaikka mulla on vaihtoehtoisia lenkkejäkin tässä lähellä. Kameraa en jaksa kuitenkaan samalla ulkoiluttaa. Helmililjat hain isän kellarista jo pöydälle, mutta niissä menee vielä aikaa.
VastaaPoistaSauvakävelyreissuun on vähän hankala yhdistää valokuvausta. Kameran voi tarvittaessa ripustaa kaulaan tai laittaa reppuun. Mutta minne laittaa sauvat, kun innostuu kuvaamaan?
Poista