Mustarastas koivussa |
Joka ikinen kevät marmatan kevään hidasta edistymistä. Silloinkin, kun se tulee "ajallaan" ja vielä vahvemmin tällaisina vuosina, jolloin kevät keikkuu kuin kaarnavene koskien kuohuissa. Seuraan intensiivisesti säätiedotuksia ja vaivun epätoivoon nähdessäni niissä yöpakkasia ja lumihiutaleiden kuvia. Ei siis toivoakaan pälvipaikkojen laajenemisesta ja piippojen kärjistä mullan pinnalla.
Joskus olen psyykannut itseäni näkemään ja aistimaan kevään monipuolisemmin, kuin vain niiden aurinkoisten ja lämpimien päivien odottamisena. Säälle ei mitään voi, eikä kevät tule yhtään sen nopeammin, vaikka kuinka marmattaisi. Olisi kenties mielenterveydelle parempi ottaa ilo irti kaikesta mahdollisesta sen sijaan, että masentuneena repii hiuksiaan ja kääriytyy sohvannurkkaan suklaalevyä mussuttamaan.
Järven jää muuttuu jälleen vedeksi. |
Luonto ja ympäristö eivät ole kauneimmillaan maalis-huhtikuussa. Pientareiden lumi on likaisen ruskeaa ja joka ikinen talven aikana taskuista, käsistä tai autojen ikkunoista pudonnut roska tulee näkyviin. Koirankakkakeskustelut tukkivat somekanavat, eikä ihan aiheetta. Routaantunut maa estää sulavesien imeytymisen ja kulkeutumisen ojiin, joten kävellessä joutuu kaikkialla väistelemään kuralammikoita.
Luonto tarjoaa runsaasti kevään merkkejä, joita tarkkailemalla liikkuminen ulkona muuttuu mukavammaksi. Auringon sulattamissa rinteissä ruohonkorret heräävät yllättävän äkkiä ja sieltä täältä alkaa pilkistellä vihreitä versoja. Kirjastoreissuun tulee moninkertainen annos jännittävyyttä, kun samalla tiiraa, milloin löytyvät ensimmäiset leskenlehdet ja sinivuokot.
Saappaat jalkaan ja keskelle lätäkköä |
Lintujen seuraamisesta vasta paljon iloa saakin. Keväisten muuttajien bongaaminen ei vaadi tehokkaita kiikareita tai runsasta lajituntemusta. Kunhan vain katselee, miten linnut kuljettavat korsia nokassaan ja kuuntelee niiden innokkaita kevätlurituksia. Mustarastaan ensimmäiset huilumaiset sävelet käyvät suoraan sydämeen ja tuovat varmuuden siitä, että kevät sittenkin etenee.
Talventähti on siellä jossain |
Lapsena yksi tärkeimmistä kevään merkeistä oli se, että vihdoin sai luvan ottaa polkupyörän käyttöön. Kävelyreissullani näin pikkupoikia, jotka innoissaan keulivat pyörillään ja kilpaa yrittivät lätäkön läpi pyöräillessään saada veden roiskumaan mahdollisimman pitkälle. Siitä muistui mieleeni, kuinka jännää oli kevätaamuna kouluun pyöräillessä ajaa yön aikana jäätyneen lätäkön halki ja kuulla jään ritisten rikkoutuvan.
Juuso haistelee kevättä |
Tunnetusti kissoilla alkaa hormonit hyrräämään keväällä. Leikatut kollitkin aktivoituvat, vaikka eivät mourua ja ruiki tyttökissojen nurkissa. Juuso, joka ei koko talvena ole kovin innostuneena ulkoillut, pyytää nyt ulos ja saattaa istua pitkän aikaa terassin kulmalla ihan vain haistelemassa ilmaa ja tarkkailemassa lintujen lentoa. Sitähän en tiedä, mitä sen mielessä liikkuu, mutta voisin kuvitella sen vain nauttivan kiireettä ja sen kummemmitta odotuksitta. Jospa ottaisin Juusosta mallia ja odottamisen sijaan ryhtyisin nauttimaan. Ihan vaikka elämästä.
Puutarhurit ovat kärsimättömiä kevään odottajia :)
VastaaPoistaMinua lohdutti kovasti kun katsoin vertailun vuoksi parin vuoden takaisia kuvia huhtikuusta; vielä kuun puolenvälin jälkeen näkyi niissä korkeita hankia, mutta lumi katosi nopeasti.
Nerokin tuntuu heränneen talviunesta ja ulkoiluhetket ovat taas pitkiä ja antoisia kun ei tassuja palele. Kissat ovat hyviä opettajia kuunnellaan siis heitä.
Puutarhurin muisti näyttää myös olevan kovin lyhyt ja valikoiva. Sitä kuvittelee, että kaikki aiemmat keväät ovat olleet aikaisempia ja lämpimämpiä. Onneksi on kuvat ja nykyisin myös blogi auttamassa muistin palauttamisessa.
PoistaKissoilla, kuten monilla muillakin eläimillä olisi paljon opetettavaa meille ihmisille.
Hetkestä nauttiminen on taitolaji joka ainakin minulta vaatii vielä harjoittelua. Kun haluaisi koko kevään tapahtumien olevan tässä ja nyt, heti. Pitää vain malttaa ja nauttia.
VastaaPoistaTaitolaji nimenomaan. Hetken sitä muistaa nauttia ja olla kiirehtimättä. Seuraavalla sekunnilla taas mennään tukka putkella ja odotetaan vähintäänkin huomista. Elämä on opettelua.
PoistaNäillä kevään puhkeamisen odotuspäivilläkin näyttää olevan merkitystä, Sinulla, Between, se näkyy syvällisissä ja pohtivissa kirjoituksissa eri asioista. Meille lukijoille se antaa mahdollisuuden pohtia omiakin näkökulmia kuinka kevään/kesän odotukseen suhtaudumme. Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaNykyinen elämäntilanteeni on yhtä pohdiskelua ja arvomaailman punnitsemista, joten kaipa se näkyy myös täällä blogissa. Olen iloinen ja kiitollinen, jos yksinpuheluni hyödyttää myös lukijoita.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinulle!
Lumet maraltuu tosi hitahasti, vaikka vettäki o satanu. Joten pitää ottaa kevään tuntu vaikka lisääntynehestä valosta ja tippuvista räystähistä.
VastaaPoistaSen verran hyviltä sääennusteet eteenpäin näyttävät, että eiköhän ne hanget pian ala siellä teidänkin nurkilla vajoamaan. Toivotaan ainakin niin.
PoistaMeillä on lumet lähteneet ihan silmissä, mutta tonttimme onkin elärinteessä, joten auringon näyttäytyessä se haihtuu ilmaan ja vesisade huuhtoo mennessään.
VastaaPoistaKevään merkkejä on paljon ilmassa; aamuisin linnut pitävät mahtikonserttia, eilen näin peipposia, palokärki takoo kumppania itselleen, joutsenet ilmestyivät pellolle samoin ovat tulleet töyhtöhyypät, sireenien silmut suurenevat ja nenä alkaa vuotaa ulkona. Viimeksi mainittu ei ole mikään mukava kevään merkki, mutta kertoo, että leppä ja pähkinäpensaat ovat aloittaneet kukintansa.
Mukavaa viikonloppua!
Allergikoille onkin luvassa ikävä kevät. Kuulin radiosta, että etenkin koivun kukinnasta odotetaan runsasta. Leppä ja pähkinäpensaat ovat todellakin jo aloittaneet.
PoistaLintujen konsertointi on kyllä yksi viehättävimmistä kevään ilmiöistä. Siitä ei voi liiaksi nauttia.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Jep. Yhtenä aamuna töihin lähtiessä kuulin mustarastaan laulun ja tänään näin kolme joutsenta lentämässä yli!
VastaaPoistaOn se joutsenten töräyttelykin mahtavaa kuunneltavaa. Eilen minäkin näin kahden joutsenen laulaen lentävän, mutta sen verran kaukana, ettei kuvaamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. Johan tässä tulee ahneeksi, sillä nyt odotan kurkia ja hanhia.
PoistaJuuri näinhän se on, on hyvä pysähtyä välillä kuuntelemaan ja katselemaan, aistimaan kevään tuloa. Minäkin olen kuunnellut pihallani mustarastaan uskomattoman kaunista laulantaa. Ihana oli myös kuulla radiouutisista lause: muuttolinnut ovat alkaneet palata Suomeen. Se pysäytti ajatukseni kaiken touhotuksen keskellä, odotettu kevät on viimein oikeasti alkanut.
VastaaPoistaMukavan leppoisaa kevään merkkien tutkiskelua sinullekin Between, samoin oikein hyvää viikonloppua!
Kiitos Tuulikki! Vaikka mitään muuta ei pihalla voi tehdä, pelkkä seisominen ja aistiminen mahdollistaa nyt paljon kivoja hetkiä. Myös television uutisissa mainittiin lintujen muuton alkaneen oikein kunnolla.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinullekin!
Kyllä tämmösinä päivinä on ihana kevät! Vaikka on kelirikkoa tiellä, tuoksuu ihan kevväälle. Meillä aurinko paistaa täyveltä terältä ja lämmintä on 7 astetta. Tiälläkin mustarastas pariskunta on nähty, pulmusparvi ja töyhtöhyyppä eilen hoksattiin ja västäräkki keikutti pyrsöönsä meillä pihamuassa. Tilanne tul niin äkkiä jotta ei juohtuna mieleenkään ehtii kameroo. Jos oisin auringonottaja, mänisin huopatossut jalassa tuohon rantaa lepotuoliin! Hyvvee viikonloppuu!
VastaaPoistaVästäräkkikin jo! On se jännä, kun kevättä odottaa niin intensiivisesti ja aina se osaa sittenkin yllättää.
PoistaOsaisinpa piirtää; tuosta sinun huopatossuasuisesta rantatuoliajatuksesta saisi hauskan kuvasarjan.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Olipa ihanasti sanottu tuo, että jospa ” odottamiseen sijaan ryhtyisi ihan vain nauttimaan elämästä”. Tuota kohden olen jo pitkään ollut pyrkimässä ja olenkin omasta mielestäni jo melko pitkällä. Nautitaan siis ihan joka hetkestä, koskaan kun ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
VastaaPoistaValitettavan usein opimme pysähtymään vasta sitten, kun elämässä tapahtuu jotain odottamatonta ja ikävää. Veljen viime kesäinen kuolema oli juuri sellainen. Aina vain en muista lupaustani.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinulle!
Mitä laajemmin seuraa luonnon ilmiöitä, sitä enemmän saa irti keväästä. Pelkkää kasvimaailmaa tarkkaillessa kevään eteneminen tuntuukin välillä tuskastuttavan hitaalta, mutta samaan aikaan muualla voi olla paljonkin kevään merkkejä havaittavissa. :)
VastaaPoistaLuonto on mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sitä ei vain muista ja kukin napsii itselleen sopivat elementit. Onneksi aina on mahdollista oppia uutta.
PoistaMeillä ei vielä näy hiekkaa, tosin kosteaa lunta on vielä paljon.
VastaaPoistaPälvialueet lisääntyvät hurjaa vauhtia. Joku totesi, että harvoin meillä hankia juhannuksena on. Eiköhän se hiekka teilläkin pian paljastu.
PoistaPienistä asioista minäkin olen yrittänyt iloa viime aikoina löytää, koska lumien sulaminen tuntuu niin hitaalta. Melkein 30cm on hanki tällä viikolla painunut, mutta 70cm on vielä jäljellä. Joutsenia näin pari päivää sitten ensimmäistä kertaa tänä keväänä ja pikkulinnut sirkuttavat kyllä jo ihanasti. Hetki pitäisi vielä yrittää malttaa, mutta onneksi nyt jo selkeästi tuntuu kevättä olevan ilmassa. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoista30 cm:n madaltuminen on itse asiassa aika paljon, kun teillä on lunta noinkin paljon. Hämmästyin, miten nopeasti lumet ovat alkaneet sulaa ja pälvipaikat laajentua.
PoistaLinnut ovat selvästi sitä mieltä, että kevät on tullut. Yhdytään niiden mielipiteeseen.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Kyllä se kevät todellakin tulee, ennemmin tai myöhemmin. Mustarastas, kiuru ja töyhtöhyyppä tulivat, lumesta huolimatta. Jo niiden näkeminen ja kuuleminen piristää, vaikka piippoja ei vielä näy
VastaaPoistaKuuntelin radiosta Minna Pyykön ohjelmaa, jossa seurattiin lintuja Utön saaressa. Vaikka mikään lintubongari en olekaan, tuli tunne, että pitäisi itsekin mennä kiikarien kanssa jonnekin kallionkoloon lintujen kevätmuuttoa tarkkailemaan. Ainakin siinä voisi sopivasti unohtaa lumihankien mittaamisen.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinulle!
Minun korvani kuulivat tänään mustarastaan huilun ensimmäisen kerran tänä keväänä, aah, ihanaa! Mutta uskon, että koska pidän niin kovasti kaikista vuodenajoista, myös talvesta, ei kevään hidas tulo ahdista lainkaan! Odottamista kyllä on, mutta iloista ja positiivista, kyllä luonto tekee omat hommansa, ei meillä juurikaan ole siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Joten olen kanssasi samaa mieltä; nautitaan siitä hetkestä, mikä on nyt! Kevään merkit ovat lukemattomat, opitaan huomaamaan ne kaikki:)
VastaaPoistaKevät on monella tavoin upeaa heräämisen ja uudistumisen aikaa. Vuodenaikoihin ei tosiaan ihmisellä ole paljon sanavaltaa, joten parempi on nauttia ja ottaa niistä kustakin ilo irti.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinulle!
Ei mikään ihme että tällainen kevät tekee kärsimättömäksi, vaikka kyllähän se niin taitaa olla että kärsimättömyyttä ilmenee joka vuosi. Täälläkin kissat ovat ihastuneet ulkoiluun. Ja onhan se mukava itsellekin, kun auringon lämmön jo tuntee.
VastaaPoistaIhan jokakeväistä tämä kärsimättömyys on. Ja samoin joka kevät päätän olla vähemmän kärsimätön. Ehkä joskus vielä opin nauttimaan hetkestä, oli sitten kyse kesästä tai mistä vuodenajasta tahansa.
PoistaHyvin ymmärrän myös kissoja. Kukapa pakkasessa viitsisi tassujaan palelluttaa, kun voi lämpimässäkin kökköttää.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Tänään on hyvä päivä lähteä bongaamaan kevätmuuttajia.
VastaaPoistaTarkoitus oli lähteä Turun messuille, vaan enpä päässyt. Lauantai-iltapäivästä sentään pyörin pihamaalla ja näin kahden joutsenen lentävän vähän kauempana. Mukavaa niiden menoa ja töräyttelyä oli seurata.
PoistaKiitos Intianminttu. Kävin katsomassa ja vastaamassa.
VastaaPoista:)
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita sinulle Pauliina!
PoistaIhana kirjoitus! Nuo kaikki tunteet mahtuu kevään odotukseen, ja toden totta, tosi paljon merkkejä on loskasäässäkin. Meillä on vielä ihan mahdottomasti lunta, mutta aika kovaa vauhtia se tuntuu hupenevan, kun parina päivänä satoi ihan vettä, ja aurinko porottelee pälviä suuremmaksi.
VastaaPoista