tiistai 2. kesäkuuta 2020

Kaikenlaista kasvijorinaa

Convallaria majalis - Kielo

Tässä vaiheessa kevättä kesää puutarhaa tulee kierrettyä ahkerasti, tutkimassa, mitä mistäkin nousee. Meneillään oleva kevät aika on tarjonnut erityisen hyvän mahdollisuuden yksityiskohtaiseen kasvien heräämisen tarkkailuun, sillä alun koleuden vuoksi kaikki tapahtui aika hitaasti. Kuinkahan monta kertaa olen tuijottanut mm. kuunliljojen asuinpaikkoja. Välillä vähän pelon sekaisin tuntein. Ovatko kenties kokonaan kuolleet. Toisinaan jopa rapsutan hiukan multaa nähdäkseni, onko pinnan alla eloa. Ja sitten yhtenä päivänä kämmenellä silittämällä mullassa tuntuu pieniä piikkejä. Kuunliljat ovat sittenkin hengissä ja heräämässä.

Helleborus - Jouluruusu

Jouluruusut keräävät kaiken huomion silloin, kun maassa ei vielä paljon muuta vihreää ole. Niiden kukinta on tänä vuonna ollut mukavan runsasta. Jouluruusuja on ollut kiva katsella ja ihastella. Myös meneillään olevaa uusien lehtien kasvattamista. Nyt ne palkitsevat vuosien sinnikkään yrittämisen ja painavat unohduksiin jokaisen mielipahan, jonka menetetty jouluruusu on aiheuttanut. Ehkä en vielä ole täysin päässyt jouluruusumaniastani. Saatan hyvinkin kiertää niitä kaupassa kuin kissa kuumaa puuroa. Ja ostaa lisääkin. Kasvimanioista ei ole helppo päästä eroon. Jos haluakaan.

Prunus domestica subsp. Insitia - Kriikuna

Kriikunat ovat jo lopettamassa kukintaansa. Toivottavasti lämpöä riitti, jotta pölyttäjät löysivät avautuneet kukat ja saamme syksyllä taas makoisia hedelmiä. Pikkupuutarhan kriikunan kukkien avautuminen alkoi puun alaosista. Sitten se oli jo aivan valkoisenaan. Alapihan kaksi kriikunaa etenivät hitaammin. Toinen tuli sopivalla vauhdilla Pikkupuutarhan kriikunan perässä, toinen taas niinsanotusti himmaili.

Leucanthemum vulgare 'Maiköningin' - Päivänkakkara

Vuosi sitten istutin Pikkupuutarhan Kivipenkkiin alelaarista ostamani valkoisen päivänkakkaran. Tykkään päivänkakkaroista, mutta niillä on ärsyttävä tapa kallistella kukkavarsiaan joka suuntaan ja usein maata pitkin pituuttaan muiden päällä. Ison kiven vierellä, punapäivänkakkaran kaverina saan ne ainakin yhdessä tuettua. Ehkä. Alepäivänkakkarassa on jo yksi nuppu. Tosin sillä ei ole aikomustakaan aueta. Mitähän odottaa? Ehkä punapäivänkakkaraa, joka on paljon varhaisemmassa vaiheessa.

Rhododendron impeditum 'Moeheim' - Atsalea sinikukkainen

Pikkuisen, sinisen atsalea Moeheimin ostin toukokuussa 2016 Türin kukkamarkkinoilta. Ostaessani se oli täydessä kukassa. Sen jälkeen siihen ei ole tullut edes nuppuja. Ilmeisesti se ei viihtynyt laisinkaan alapihan Ovaalipenkissä, joten siirsin sen toissakesänä yläpihalle, syreenien tarjoamaan kevyeen varjoon. Vautsi, se taisi tykätä muutosta. Nyt siinä on kokonaista kaksi nuppua. Olen jo melkein unohtanut kukan värin. Minusta se oli sinisempi, mutta saattaahan väri muuttua, kunhan kukka avautuu.

Eranthis hyemalis - Talventähti

Enpä ole aiemmin huomannutkaan, että talventähdille tulee samanlainen narrinhattu kuin pioneille kukinnan jälkeen. Kivan näköisiä, vaikka alkavat aika tehokkaasti kadota muiden kasvien joukkoon. Ilmeisesti noissa narrinhatun ulokkeissa on siemeniä. Täytyypä tutkia asiaa.

Asarum europaeum - Taponlehti

Taponlehti on kiva perenna. Se ei oikein tykkää talvimärkyydestä. Sen lehdet saattavat mädäntyä ja irrota kokonaan. Kevään tullen juuresta nousee uusia lehtikääryleitä ja kesällä paikalla on jo komea puska. Olen huomannut, että kotilot eivät taponlehteä syö, mutta tykkäävät lymyillä kasvin uumenissa. Keväällä kannattaa käydä kasvustot läpi ja kerätä löytyneet kotilot pois.

Pinus mugo - Vuorimänty

Kuten kuvasta näkyy, vuorimänty puskee taas vuosikasvuaan. Alkuvuosina en ymmärtänyt typistää tuoreita versoja pois ja siksi meillä oli pari ruman näköistä vuorimäntykäkkyrää. Pitkät varret ja päissä vihreät tupsut. Niille on annettu lähtöpassit. Nyttemmin typistän vuosikasvuista puolet tai joistakin poistan kaikki juhannukseen mennessä. Siten varmistaa vuorimäntyjen pysymisen kauniina ja pyöreän mallisina.

Pelarg. zonale 'Contrast'

Kun nyt pääsin jutustelun makuun, muutama sana tämän vuoden pelaguistani. Jostain syystä talvetus meni tehokkaasti pieleen. Vuosia työhuoneen ikkunalla ja osa kellarissa talven viettäneistä otti ja lähti, kompostiin. Onneksi yksi siemenestä kasvattamani sentään jäi henkiin. Ja yksi vuosi sitten pistokkaana hankittu niinikään. Muut ovat tämän kevään pistokkaita.

Pelarg. zonale 'Contrast'

Taisin olla sen verran myöhässä pistokasostoksilla, ettei valinnanvaraa paljon ollut. Kirjavalehtinen Contrast on aika söpö. Sen kukan puna toistuu lehdissä. Saisinpa tämän selviämään tulevinakin vuosina. Contrast on vielä melko pieni ja kukkii nyt ensimmäisen kerran. Toistaiseksi pelaguut ovat vielä takkahuoneen ikkunalla. Jos sää pysyy lähellekin viikonlopun kaltaisena, pelaguut pääsevät ulos.

Pelarg. 'Pink Inspire'

Pink Inspire on siemenestä kasvattamani. Niitä oli enemmänkin, mutta tämä on nyt viimeinen. Ostin kyllä siemeniä kasvattaakseni niitä lisää, vaan en ole saanut kylvettyä. Joskus myöhemmin sitten. Pelaguun siemeniä ei ole kovin paljon kaupoissa tarjolla. Ehkä jossain vaiheessa tilaan netistä. Toisaalta talvetusolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset, mistä syystä yritän välttää pelaguukuumetta.

Pelarg. zonale 'Toscana Si Vera'

Kuvan Toscana Si Veran lisäksi ostin pistokkaina Cascade Snow:ta, jota minulla oli viime kesänäkin. Se on riippuvaoksainen ja sen valkea kukka on kaunis. Myös Explosivea minulla oli viime kesänä. Niinpä otin sitä nytkin pistokkaana. Lisäksi pistokkaana meille muutti Cascade Sofia, joka on myös riippuvaoksainen ja sen kukkien terälehdet pitkulaisen mallisia. On siis jännittävää pelaguiden kukinnan odotusta ilmassa.

Virallisesti kevät on ohi ja olemme astuneet kesään. Ensin tuntui, ettei kevät ja kesä tule ikinä. Ja sitten kaikki on tässä ja nyt. Taidan vähän hidastaa, jotta ehdin nauttia täysillä. Mukavaa kesän alkamista kaikille!


PS. Näistä etukäteen ajastetuista postauksista huomaa, kuinka kiivaaseen tahtiin puutarhassa kaikki nyt etenee. Parin päivän takaiset kuvat ja tarinat ovat jo historiaa. Korjasin tämän postauksen joitakin sanoja ja lauseita vastaamaan enemmän tätä hetkeä. Jos jotain epäoleellista ja vanhalta kalskahtavaa jäi, jääköön.




27 kommenttia:

  1. Ensinnäkin kaunista tulppaanien kukintaa edellisessä postauksessasi.
    Onpa kaunis tuo ’Toscana Si Vera’. Onneksi pelargoneja on helppo kasvattaa menetettyjen tilalle myös siemenistä. Omat tänä keväänä kylvetyt pelargonit lähtivät hyvin kasvuun ja toivon niiden myös ilahduttavan kukinnallaan. Yksi talvetuksistani kukkii täyttä päätä ja siirsin sen kasvihuoneeseen aurinkokylpyyn.
    Mukavaa viikon jatkoa. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kasvattanut pelaguita siemenestä ja samana kesänä ovat kukkineet, joten varmasti sinäkin pääset nauttimaan siemenkasvatusten kukinnasta. Kiitos tuosta kasvihuonevinkistä; taidan siirtää omanikin muutamaksi päiväksi voimaantumaan kasvihuoneeseen. Yöt eivät ole kylmiä, mutta eivät kyllä lämpimiäkään.
      Viikko on alkanut kivasti. Aurinkoisia päiviä sinulle!

      Poista
  2. Minäkin olen odottanut kuunliljojen nousua ja vasta pari päivää sitten näkyi piikkejä. Jouluruusumania ei kuulosta pahalta, vaikka vakavaa olisikin :).
    Minun pitää vielä harjaantua pelargonioiden kasvatukseen, joten olet selvästi monta harppausta edellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuunliljat ovat hitaita heräämään, mutta sen jälkeen kasvu onkin nopeaa.
      Pelargonien kasvattaminen siemenestä alkaen ei ole laisinkaan vaikeaa. Ihan varmasti sinäkin osaat, kun olet muutenkin niin taitava viherpeukalo. Minulle vaikein osuus taitaa olla niiden talvettaminen, kun ei ole sopivaa paikkaa. Siihen nähden olen onnistunut ihan hyvin.
      Eikö tämä kesä olekin ihanaa aikaa kaikesta työteliäisyydestä huolimatta. Aurinkoisia päiviä sinulle!

      Poista
  3. Ihania pelargoneja! :) Omani talvehtivat puolilämpimällä kuistilla kasvivalojen kanssa, joten ne selviävät talvesta pääosin ongelmitta. Jos joku kuolee, niin se on tietenkin hankalasti saatava lemppari. Tänä talvena meni (taas) keltainen First yellow, ehkäpä uskon jo, etten saa sitä menestymään. Parit viime kesänä hankkimani pikkuruiset zonarticit sen sijaan ovat hengissä, katsotaan josko niihin tulisi kukkiakin. :)

    Pelargonin siemeniä on tosiaan vähän hankalasti saatavilla. Hyötykasviyhdistyksellä on välillä kivoja lajikkeita valikoimissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvettaminen taitaakin olla pelaguiden kanssa se suurin kulmakivi. Harmi, että menetit First yellown. Keltaisia pelaguita ei ihan joka talossa olekaan. Tänä keväänä siementen tilaaminen jäi lähes kokonaan. Yleensä olen ostanut Hyötykasviyhdistyksen siemeniä messuilta, vaan mikä estää tilaamasta niitä vieläkin.

      Poista
  4. Voi miten kauniit kuvat ja kukat! Kun kevät pääsi vauhtiin niin äkkiä on ohi.
    Katselin tässä kalenteria ja kauhistuin taas, juhannus on kohta ja heti kesäpäivänseisaus....Kyllä kesä jatkuu sittenkin, mutta kun on muutenkin tää maailman elo niin epävarma. Ei oikein osaa suunnitella vielä mitään, täytyy olla sitten äkkiä menossa jos voi!
    Kun ei ole enää pihaa, niin mulle iski viherkasvi-innostus. Näkyi lehdessä olevan juttu, että niin on käynyt monelle muullekin :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivät menevät hurjaa vauhtia ja aika valuu käsistä. Parempi kun ei kovin paljon mieti tulevia, vaan yrittää elää tätä hetkeä. Maailman meno on tosiaan tällä hetkellä kaikin puolin epävarmaa. Koitetaan luottaa siihen, että asiat selkenevät.
      Pandemia on tosiaan saanut ihmiset koristamaan kotia ja touhuamaan puutarhassa. Luinkin blogistasi sinun uusista viherkasveistasi. Niillä saa kodin viihtyisäksi ja moni pärjää kesän parvekkeellakin.
      Aurinkoisia päiviä sinulle!

      Poista
  5. Oi,siellähän kasvaa vaikka mitä! Kyllä se talven jälkeen aina jännittää että mitä sieltä maasta putkahtaa ja miten sitä voikin olla niin iloinen kun mullasta pieni vihreä kasvin/kukan pää pilkistää:)) Alppiruusut on aivan ihania, minä juurikin aamulla huomasin pihaa kiertäessä, että meilläkin ensimmäiset kukat on ihan kohta puhkeamassa..Aurinkoista ja mukavaa alkanutta kesäkuuta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään parhaita hetkiä on kierrellä puutarhassa tutkimassa, mitä mullasta nousee. Ihme juttu, miten samasta kasvista jaksaa olla niin tohkeissaan vuosi toisensa perään.
      Alppiruusut aloittavat kukintaansa. Saapa nähdä, millainen siitä tänä vuonna tulee. Kahtena edellisenä kesänä on ollut aika runsas kukinta.
      Minun kesäni on alkanut ihan kivasti. Toivotan sinullekin mukavia kesäpäiviä!

      Poista
  6. Todellakin, tähän aikaan vuodesta eilen otetut kuvat ovat jo tänään vanhentuneita uutisia. Kaikki kasvaa niin nopeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Jos ottaisi ulkona pidemmät torkut, kuulisi varmaan äänekästä suhinaa, kun kasvit venyvät mittaa.

      Poista
  7. Välillä tuntuu, että aamulla otetut kuvat ja mietityt jutut ovat illalla koneelle päästyä niin vanhaa kamaa, ettei sitä enää toinna auki kirjoittaa. Siksi tulee useamman päivän taukoja postauksiin.

    Tässä tulee lisää kiirettä, kun nyt siirtomääräyksen saaneet kuunliljat pitäisi kangeta maasta ylös ja siirtää odottamaan seuraavan kaivoskohteen valmistumista. Onneksi on pari pilvisempää päivää jolloin on miellyttävämpi tehdä raskaita kaivoshommia.

    Hienosti siellä etelässä jo kaikki kukkii ja kasvaa, perästä tullaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamera on myös hyvä mittari kertomaan, mitä on tullut touhuttua. Kesäkuukausina tulee räpsittyä yhden viikon aikana enemmän kuvia, kuin talvikuukauden aikana yhteensä.
      Sinulla onkin kaivostoiminta aktivoitunut melkoisesti. Näin alkukesästä on kuitenkin kiva hoitaa suunniteltuja ja suunnittelemattomia projekteja alta pois, jotta saa sitten nauttia valmiista. Luvassa on viileämpää ja sateisempaa. Tiedossa on siis hyviä siirtopäiviä.
      Pitäisi varmaan istua ulkona pelkästään tuijottamassa kaikkea kasvavaa. Vauhti on sellaista, että sen saattaisi paljain silmin todeta.
      Perässä tulette ja pian olette samassa vaiheessa. Antoisaa kaivostoimintaa sinulle!

      Poista
  8. Pelargonit on kauniita. Pitäisi käydä hakemassa niitä parvekkeelle. Hyvää kesäkuun alkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelargonit ovat kauniita ja niitä on vaikka miten hienoja. Puutarhaliikkeessä käydesäni ihastelin vähän erikoisempia pelaguita.
      Sinullekin mukavaa kesäkuun alkua!

      Poista
  9. Kiire, tosin positiivinen kiire on nyt päivän sana, niin puutarhassa kuin puutarhurilla. Joskus kasvit oikuttelevat varsin pitkään eivätkä kuki vaikka muuten näyttävät hyvinvoivilta. Minä käyn pohdintaa oman atsaleani paikasta, koska kukinta nykypaikassaan on heikkoa. Mutta mistäs tiedät, vaikka teet virheen huonompaan suuntaan?! Jouluruusjen kasvatus on minulla vielä siinä vaiheessa, että uudet taimet katoavat, vain yksi on pitänyt pintansa. Ihania pelargoneja, etenkin Toscana! Nautitaan kiireestä huolimatta, mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonossa paikassa kyhjöttävien kasvien siirtoa kannattaa ihan vakavasti harkita. Vuosia sitten siirsin rhodot talon päätyyn ja siitä ne tykkäsivät. Samoin näyttää tuo atsalea Moeheim kiittävän siirrosta. Riski on aina olemassa, suuntaan tai toiseen.
      Monta vuotta kadotin jouluruusuja tuhka tiheään, kunnes vihdoin olen alkanut onnistua niiden kanssa. En edes tiedä, mitä teen nykyisin eri tavoin. Olen kokeillut useita istutuspaikkoja, joten ehkä parhaat jouluruusujen kannalta ovat löytyneet.
      Puutarhakiireet ovat mukavia kiireitä. Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle!

      Poista
  10. Kaunis tuo kielokuva! Tuttu tilanne minullekin: kuunliljat antavat odottaa itseään ja minäkin pöyhin maata löytäen kuvailemiasi piikkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, ensin niitä odotetaan hartaasti ja sitten kuunliljat vain yhtenä päivänä sojottavat suorana mullassa. Nyt alkaa piikkien lisäksi olla jo kunnon lehtiäkin kuunliljoissa.

      Poista
  11. Kauniita tulppaaneja on edellisessä postauksessasi! Jouluruusut on hurmaavia ja miekin niihin on tykästyny. Kuunliljat onkin hittaita nousemaan, eppäilyttää aina nousookokkaan ne. Kauniita pelakuita on siulla! Siemenestä en oo kasvattanu millonkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuunliljat ja syyshortensiat ovat molemmat varsinaisia mattimyöhäisiä. Nyt alkavat jo heräilemään.
      Pelaguun kasvattaminen siemenestä ei ole vaikeaa. Vaikeinta on saada pelaguut selviämään hengissä talven yli.

      Poista
  12. Olipa mukava löytää kohtalotoveri, joka malttamattomana kaivelee maanpintaa ja etsii elonmerkkejä. Varmaan jutustelet kasveillesi ja silittelet nuppuja ja lehtiäkin? Minulla erityisesti tuo kaivamisinto kohdistuu kärhöihin, mutta toki tutkin muidenkin kasvien tyvialueita, jos antavat odottaa itseään. Kauniit pelakuut! Harmi, etteivät ne talvehtineet kunnolla, mutta sehän on aina hyvä syy käydä täydennysostoksilla.
    Edellisessä postauksessasi oli upeita tulppaaneita. Se tummanpunainen, jonka piti olla 'Greenland', oli kyllä yksi kauneimmista, minkä olen nähnyt tulevan "vahinkosipulina". Itselleni kun on tullut väärinä lajikkeina lähinnä migreeniä aiheuttavia puna-kelta-kirjavia. Melkein kauhulla odotan, aikooko viime kevään kauhistus kukkia tänäkin vuonna ja onko se peräti lisääntynyt, niin kuin nuo kammotukset yleensä tuppaavat tekemään.
    Kukkaisaa kesäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta höpötän kasveille ja siirtelen lehtiä nähdäkseni, onko alla kenties nuppuja. Kärhöt kuuluvat niihin ahkerasti seurattaviin ja vähän tulee joskus tyveltä multaa rapsutettua nähdäkseni, onko kasvusta mitään viitteitä. Tänä vuonna kärhöt ovat heränneet ihan uskomattoman hienosti. Kolmessa ei ole elonmerkkejä näkyvissä, mutta en ole niidenkään suhteen heittänyt toiveita. Kärhöt osaavat yllättää, hyvässä ja huonossa.
      Kokonaisuudessa tulppaanit ovat tänä keväänä tuottaneet paljon iloa ja positiivisia yllätyksiä. Vahinkosipulitkaan eivät haittaa, lähinnä aiheuttavat ihmetystä. Sitä kun joutuu kaivelemaan muistiinpanojaan ja muistiaan, että olenko tosiaan tuollaista tähän istuttanut.
      Toivottavasti viime vuotiset kammotuksesi ovat vaihtaneet väriä tai asuinsijaa.
      Kesäkuu on alkanut niin ihanasti, etten paremmasta tiedä. Aurinkoisia puutarhapäiviä sinulle!

      Poista
  13. Hauska tuo kirjava pelargonin lehti. Aina ei talvetus onnistu, vaikka olisi kuinka kokenut kasvattaja. Minäkasvatin pelarginiat siemenistä, menee vielä hetki ennen kuin kukkivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa saan olla ihan tyytyväinen, sillä aiempina talvina olen saanut pelaguut menestymään hyvin. Yksi takaisku ei meitä lannista, eihän!

      Poista
  14. Kuunliljat ovat tosiaan niin myöhäisiä, että lähes joka vuosi ihmettelee, nousevatko ne maasta ollenkaan!
    Ihania pelargoneja, niitä pitäiskin käydä ostamassa...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!