Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelaguut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelaguut. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. helmikuuta 2021

Siemenpussikaupoilla

 

Parin maltillisen vuoden jälkeen intouduin tänä keväänä rohmuamaan siemenpusseja. Nettikaupassa ostosten tekeminen on liiankin helppoa ja vasta ostoskorin loppusummaa katsellessa katumus iskee päälle aiheuttaen jonkinlaista karsintaa.

Monta siemenpussia tilasin ihan aiheellisesti ja etukäteen harkittuna. Tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita uupui jokunen lajike. Tuoksuherneitäkään en nyt voinut vastustaa.

Ensimmäisen siementilauksen tein Impectalle ja toisen Exotic Gardenille. "Kivijalka"kaupoissa en ole kovin paljon ehtinyt käydä, mutta naapurikylän isossa marketissa törmäsin varsin laajaan valikoimaan. Sieltä lähti mukaan muutama pussukka. Samoja siemenpusseja näin nettikaupassa, mutta jostain syystä omin sormin rapistelu synnyttää oitis "haluan näitä" -suhteen. Pussukoiden kuvatkin ovat livenä katsellen paljon nettikaupan kuvia houkuttelevammat.


Viime kesänä kasvattamaani vihannespaprika Zazua metsästin netissä ja odotin hartaasti nettikaupan julkaisevan tämän vuoden tarjontaansa. Kun sinne ilmestyi Zazu, kllikkasin heti sen ostoskoriin. Tunsin itseni hivenen petetyksi, kun samaisia Zazun siemeniä olikin myös marketin siemenhyllyssä. Netistä tilasin kaksi pussia. Taidan kaupassa käydessäni napata sieltä Zazua lisää, sillä yhdessä pussissa on vain 4 siementä. Aika hyvin jo kylvämäni paprikat ovat itäneet, mutta tuntuu turvallisemmalta, jos laatikossa on myös varasiemeniä.

Spagettikurpitsaa en ole aiemmin kasvattanut. Ystävä kehui sitä kovasti, joten päätin kokeilla. Onko teillä muilla kokemuksia spagettikurpitsasta?

Tomaateilla ei ole vielä mitään kiirettä. Laadin jo syksyllä tulevan kesän lajikesuunnitelman. Siksi täydensin siemenvarastoon niitä, joita aion nytkin kasvattaa. Keskityn viime kesäiseen tapaan kirsikkatomaatteihin, jotka kypsyvät nopeammin ja helpommin kennokasvarissa. 

Pienikokoista vihannespaprika Koralia tilasin ja kylvin siitä syystä, että olen muutaman kerran ostanut kaupasta mausteöljyyn säilöttyjä, vuohenjuustolla täytettyjä minipaprikoita. Voisin syödä niitä vaikka joka aterialla. Niinpä ajattelin kokeilla, josko saisin pikkupaprikoita itse kasvatettua ja sen jälkeen säilöttyä.

Paprikat venyvät hurjaa vauhtia
 

18.1. kylvetyt pelaguut ovat alkaneet kasvaa hurjaa vauhtia. Pian ne täytyy koulia. Samana päivänä kylvetyistä kelloköynnöksistä ainakin kaksi tunkee mullan päälle ensimmäistä viherrystään. Ensimmäiset kelloköynnökset kylvin turvenappeihin. Toisen satsin kylvin multaan 31.1. ja niistä jo kaksi puskee itseään esille.


Pelaguutkin ovat heränneet kiitettävästi. Toivottavasti saan kaikki itäneet taimet hengissä koulittua ja kesäksi kasvuun ja kukkimaan. Vanhojen pelaguiden talvettaminen meni tällä kertaa täysin pieleen. Ne kuihtuivat ja kuolivat pois yksi toisensa jälkeen. Ehkä en jaksanut jutella heille riittävästi mukavia.


Runebergin päiväkin tuli ja meni. Monena vuotena olen itse leiponut Runebergin torttuja, mutta tänä vuonna turvauduimme kaupan valikoimaan. Herkullisia olivat nekin. Sopivan kosteita ja mausteisia.


Ruokakaupassa käydessäni ostin kevään ensimmäisen esikon. Löysin nätin lilakukkaisen, joka sopii hyvin keittiöön vaihtamaani pöytäliinaan. Olisi hienoa saada tämä esikko pysymään hengissä kevääseen saakka, jotta voisin siirtää sen jatkamaan kasvuaan kukkapenkissä. Tähän saakka onnistumiseni näiden kaupasta ostettujen esikoiden kanssa on ollut vaatimaton. Rehellisesti sanottuna täysi nolla.

Clematis 'Purple Dream'

Pahoittelen, etten ole kovin aktiivisesti kommentoinut blogejanne. Käyn kyllä lukemassa pysyäkseni kärryillä tapahtumista ja tuulettaakseni ajatuksiani. Pää on liian täynnä kaikkea muuta jaksaakseni keskittyä. Nippanappa saatiin vanhempien muutto hoivakotiin ja heidän kotinsa tyhjentäminen hoidettua, kun vuorossa onkin hautajaisten järjestely. Elämä jatkuu ja siinä ohessa arki pyörii.

Mukavia talvipäiviä!


tiistai 2. kesäkuuta 2020

Kaikenlaista kasvijorinaa

Convallaria majalis - Kielo

Tässä vaiheessa kevättä kesää puutarhaa tulee kierrettyä ahkerasti, tutkimassa, mitä mistäkin nousee. Meneillään oleva kevät aika on tarjonnut erityisen hyvän mahdollisuuden yksityiskohtaiseen kasvien heräämisen tarkkailuun, sillä alun koleuden vuoksi kaikki tapahtui aika hitaasti. Kuinkahan monta kertaa olen tuijottanut mm. kuunliljojen asuinpaikkoja. Välillä vähän pelon sekaisin tuntein. Ovatko kenties kokonaan kuolleet. Toisinaan jopa rapsutan hiukan multaa nähdäkseni, onko pinnan alla eloa. Ja sitten yhtenä päivänä kämmenellä silittämällä mullassa tuntuu pieniä piikkejä. Kuunliljat ovat sittenkin hengissä ja heräämässä.

Helleborus - Jouluruusu

Jouluruusut keräävät kaiken huomion silloin, kun maassa ei vielä paljon muuta vihreää ole. Niiden kukinta on tänä vuonna ollut mukavan runsasta. Jouluruusuja on ollut kiva katsella ja ihastella. Myös meneillään olevaa uusien lehtien kasvattamista. Nyt ne palkitsevat vuosien sinnikkään yrittämisen ja painavat unohduksiin jokaisen mielipahan, jonka menetetty jouluruusu on aiheuttanut. Ehkä en vielä ole täysin päässyt jouluruusumaniastani. Saatan hyvinkin kiertää niitä kaupassa kuin kissa kuumaa puuroa. Ja ostaa lisääkin. Kasvimanioista ei ole helppo päästä eroon. Jos haluakaan.

Prunus domestica subsp. Insitia - Kriikuna

Kriikunat ovat jo lopettamassa kukintaansa. Toivottavasti lämpöä riitti, jotta pölyttäjät löysivät avautuneet kukat ja saamme syksyllä taas makoisia hedelmiä. Pikkupuutarhan kriikunan kukkien avautuminen alkoi puun alaosista. Sitten se oli jo aivan valkoisenaan. Alapihan kaksi kriikunaa etenivät hitaammin. Toinen tuli sopivalla vauhdilla Pikkupuutarhan kriikunan perässä, toinen taas niinsanotusti himmaili.

Leucanthemum vulgare 'Maiköningin' - Päivänkakkara

Vuosi sitten istutin Pikkupuutarhan Kivipenkkiin alelaarista ostamani valkoisen päivänkakkaran. Tykkään päivänkakkaroista, mutta niillä on ärsyttävä tapa kallistella kukkavarsiaan joka suuntaan ja usein maata pitkin pituuttaan muiden päällä. Ison kiven vierellä, punapäivänkakkaran kaverina saan ne ainakin yhdessä tuettua. Ehkä. Alepäivänkakkarassa on jo yksi nuppu. Tosin sillä ei ole aikomustakaan aueta. Mitähän odottaa? Ehkä punapäivänkakkaraa, joka on paljon varhaisemmassa vaiheessa.

Rhododendron impeditum 'Moeheim' - Atsalea sinikukkainen

Pikkuisen, sinisen atsalea Moeheimin ostin toukokuussa 2016 Türin kukkamarkkinoilta. Ostaessani se oli täydessä kukassa. Sen jälkeen siihen ei ole tullut edes nuppuja. Ilmeisesti se ei viihtynyt laisinkaan alapihan Ovaalipenkissä, joten siirsin sen toissakesänä yläpihalle, syreenien tarjoamaan kevyeen varjoon. Vautsi, se taisi tykätä muutosta. Nyt siinä on kokonaista kaksi nuppua. Olen jo melkein unohtanut kukan värin. Minusta se oli sinisempi, mutta saattaahan väri muuttua, kunhan kukka avautuu.

Eranthis hyemalis - Talventähti

Enpä ole aiemmin huomannutkaan, että talventähdille tulee samanlainen narrinhattu kuin pioneille kukinnan jälkeen. Kivan näköisiä, vaikka alkavat aika tehokkaasti kadota muiden kasvien joukkoon. Ilmeisesti noissa narrinhatun ulokkeissa on siemeniä. Täytyypä tutkia asiaa.

Asarum europaeum - Taponlehti

Taponlehti on kiva perenna. Se ei oikein tykkää talvimärkyydestä. Sen lehdet saattavat mädäntyä ja irrota kokonaan. Kevään tullen juuresta nousee uusia lehtikääryleitä ja kesällä paikalla on jo komea puska. Olen huomannut, että kotilot eivät taponlehteä syö, mutta tykkäävät lymyillä kasvin uumenissa. Keväällä kannattaa käydä kasvustot läpi ja kerätä löytyneet kotilot pois.

Pinus mugo - Vuorimänty

Kuten kuvasta näkyy, vuorimänty puskee taas vuosikasvuaan. Alkuvuosina en ymmärtänyt typistää tuoreita versoja pois ja siksi meillä oli pari ruman näköistä vuorimäntykäkkyrää. Pitkät varret ja päissä vihreät tupsut. Niille on annettu lähtöpassit. Nyttemmin typistän vuosikasvuista puolet tai joistakin poistan kaikki juhannukseen mennessä. Siten varmistaa vuorimäntyjen pysymisen kauniina ja pyöreän mallisina.

Pelarg. zonale 'Contrast'

Kun nyt pääsin jutustelun makuun, muutama sana tämän vuoden pelaguistani. Jostain syystä talvetus meni tehokkaasti pieleen. Vuosia työhuoneen ikkunalla ja osa kellarissa talven viettäneistä otti ja lähti, kompostiin. Onneksi yksi siemenestä kasvattamani sentään jäi henkiin. Ja yksi vuosi sitten pistokkaana hankittu niinikään. Muut ovat tämän kevään pistokkaita.

Pelarg. zonale 'Contrast'

Taisin olla sen verran myöhässä pistokasostoksilla, ettei valinnanvaraa paljon ollut. Kirjavalehtinen Contrast on aika söpö. Sen kukan puna toistuu lehdissä. Saisinpa tämän selviämään tulevinakin vuosina. Contrast on vielä melko pieni ja kukkii nyt ensimmäisen kerran. Toistaiseksi pelaguut ovat vielä takkahuoneen ikkunalla. Jos sää pysyy lähellekin viikonlopun kaltaisena, pelaguut pääsevät ulos.

Pelarg. 'Pink Inspire'

Pink Inspire on siemenestä kasvattamani. Niitä oli enemmänkin, mutta tämä on nyt viimeinen. Ostin kyllä siemeniä kasvattaakseni niitä lisää, vaan en ole saanut kylvettyä. Joskus myöhemmin sitten. Pelaguun siemeniä ei ole kovin paljon kaupoissa tarjolla. Ehkä jossain vaiheessa tilaan netistä. Toisaalta talvetusolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset, mistä syystä yritän välttää pelaguukuumetta.

Pelarg. zonale 'Toscana Si Vera'

Kuvan Toscana Si Veran lisäksi ostin pistokkaina Cascade Snow:ta, jota minulla oli viime kesänäkin. Se on riippuvaoksainen ja sen valkea kukka on kaunis. Myös Explosivea minulla oli viime kesänä. Niinpä otin sitä nytkin pistokkaana. Lisäksi pistokkaana meille muutti Cascade Sofia, joka on myös riippuvaoksainen ja sen kukkien terälehdet pitkulaisen mallisia. On siis jännittävää pelaguiden kukinnan odotusta ilmassa.

Virallisesti kevät on ohi ja olemme astuneet kesään. Ensin tuntui, ettei kevät ja kesä tule ikinä. Ja sitten kaikki on tässä ja nyt. Taidan vähän hidastaa, jotta ehdin nauttia täysillä. Mukavaa kesän alkamista kaikille!


PS. Näistä etukäteen ajastetuista postauksista huomaa, kuinka kiivaaseen tahtiin puutarhassa kaikki nyt etenee. Parin päivän takaiset kuvat ja tarinat ovat jo historiaa. Korjasin tämän postauksen joitakin sanoja ja lauseita vastaamaan enemmän tätä hetkeä. Jos jotain epäoleellista ja vanhalta kalskahtavaa jäi, jääköön.




perjantai 5. heinäkuuta 2019

Ruukkukukkavalikoimasta puuttuu ajatuksen kirkkaus

Malva sylvestris subsp. mauritiana - Maurinmalva

Viime kesän kuivuudessa vettä kannutolkulla kantaessani päätin, ettei enää samanlaista määrää ruukkukukkia. Ihan ei päätös pitänyt, sillä aika monta ruukkua nytkin talon seinustalla ja vähän muuallakin asustaa. Iloahan kaunis kukinta tarjoaa, joten turhaan tässä ruikutan.

Malva sylvestris subsp. mauritiana - Maurinmalva

Maurinmalvasta on tullut jokakesäinen suosikkini. Tänä keväänä kylvö onnistui hyvin, vaikka enemmänkin maureja olisi voinut ympäri pihaa olla. Yhden istutin piharuukkuun ja se on venynyt 120 senttiseksi. Lehdet ovat monin verroin suuremmat, kuin maahan istutetuilla. Nyt maurinmalva pukkaa violettia kukkaa ahkerasti. Janoinenkin tämä kasvi on, joten joka päivä hänet pitää kastella.

Pelargonium Cascade Snow

Pelaguut lähtivät vähän hitaasti käyntiin. Työhuoneessa talvetetut ja muutama pistokkaana hankittu on talon seinustan ruukkutikkaissa. Vaikka suojasin pelaguita alkukesän viileinä öinä, ottivat ne vähän nokkiinsa. Monessa lehdet olivat pitkään punertavanruskeita, eikä nuppujakaan ilmestynyt lannoituksesta huolimatta. Nyt näyttävät innostuneen nuppuilemaan.

Pelargonium Inspire Pink
  
Sisällä talvetetuista leikkaamani latvat juurtuivat hyvin. Istutin ne kahteen kukkalaatikkoon isosamettikukka Vanillan kumppaniksi.Nyt vasta nekin ovat virkistyneet ja kukintaa on vihdoin tiedossa.

Hymenocallis - Lukinlilja
  
Lukinliljan sipulien talvetus on sujunut hyvin jo muutaman vuoden ajan. Yksi sipuleista jo kukkiikin. Toivottavasti muutkin. Lukinliljaa ei ehkä voi kaunottareksi kutsua, mutta pidän sen persoonallisesta olomuodosta.

Daalia Hartenaas
  
Daalioiden kanssa kävi oikeastaan aika surkeasti. Useimmat olivat kuivuneet talven aikana rusinaakin surkeammiksi ja ne joutuivat kompostiin. Vanhin eli oranssikukkainen daalia on kasvimaan mullassa ja se on kasvanut hyvin. Ei vielä kuki. Samoin sen vieressä Park Princess ja Fashination. Sen sijaan messuilta ostamani Cafe au lait ei ole itänyt laisinkaan. Terassin ruukkuun istuttamani tämän kevään ostos Hartenaas on elinvoimainen ja kukkii ahkerasti.

Joka kesä joku kasvi valtaa näyttämön muiden jäädessä taka-alalle. Suotakoon hiljaiset kesät sitä tarvitseville. Heidän vuoronsa tulee ehkä toiste.

Crocosmia × crocosmiiflora - Ruostekukka

Ruostekukan sain kukkimaan viime kesänä ja talvetuskin niiden suhteen onnistui. Nyt on kukkavarsia noussut esiin. Tällä kertaa sijoitin ruostekukan terassille ruukkuun, jotta voin sitä riittävästi ihailla. Viime vuonna ruostekukkani asuivat kasvimaalla ja jäivät luvattoman vähälle huomiolle.

Tagetes Vanilla F1 - Isosamettikukka

Samettikukkien kylvö onnistui hyvin. Kermanvalkoista isosamettikukkaakin tuli runsaasti. Niinpä istutin niitä pergolan kukkalaatikoiden lisäksi kasvilavoihin hyötykasvien kumppaniksi.

Tagetes Jolly Jester - Samettikukka

Myös veikeää Jolly Jesteriä on sekä terassin ruukussa, että kasvimaalla. Samettikukka on kyllä helppo kasvatettava ja hoidettava. Eipä sitä taida edes ötökät kiusata, luulisin.

Tagetes Kees Orange - Samettikukka

Samettikukka Kees Orange näytti kuvassa punaisemmalta, kuin todellisuudessa sitten on. Ne oli tarkoitus laittaa Vanillan kanssa terassiruukkuun, mutta nimilaput menivät sekaisin ja kasvimaalla nämä hörhelömekkoiset samettikukat nyt elelevät. Sopiihan sinne porkkanoiden ja tillin lomaan tällaiset väripilkutkin.

Tagetes - Samettikukka

Yhdestä siemenpussista tuli isokokoisia oransseja samettikukkia. Niitäkin on sekä terassiruukussa että kasvimaalla. Tänä vuonna missään valinnoissani ei näy seesteistä värimaailman yhteensovittamista. Kunhan kukkivat. Ensi vuonna sitten lisää suunnitelmallisuutta - ehkä.

Sempervivum - Mehitähti
  
Istutin loppukesästä rykelmän mehitähtiä saviseen, pohjareiälliseen ruukkuun. Ennen lumisateita laitoin ruukun maanpeitekasvien sekaan vähän vinoon. Pohjareiästä huolimatta ruukun pintaan modostui jäähilettä, jonka ajattelin jäädyttävän mehitähdet läpikotaisin. Näin ei käynyt. Mehitähdet ovat elossa ja voivat hyvin. Saapa nähdä, kukkivatko.

Oxalis deppei - Onnenkäenkaali

Oxalikseen olen kovasti mieltynyt. Pidän sen lehdistä ja kukista. Pidän sen tavasta vetää kukat illalla suppuun. Oxalis ei paljon tarvitse hoitamista. Välillä nypin kuihtuneita kukkavarsia ja vettähän tuo ruukussa asuessaan tarvitsee.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Meinasin unohtaa kelloköynnöksen. Sen itämisessä oli tänä keväänä hankaluuksia, mutta ihan kiitettävästi sain sinisiä kelloköynnöksiä pihamaalle saakka. Talon seinustalla kasvaa ruukussa kolme ja pergolan sisäänkäynnin kummallakin puolella isoissa ruukuissa kummassakin neljä köynnöstä. Pituutta niille on jo venynyt pergolan kattoon saakka, mutta leveydessä ei ihan vielä viime kesäistä runsautta. Nuppujakaan ei toistaiseksi ole näkyvissä. Yhtäkkiä ne vuosi sitten tulivat, joten mikäs hätä tässä.
 
Petuniat

Varsinaisia kesäkukkia en ostanut kovin paljon. Muutaman petunian laatikoihin ja ahkeraliisaa keittiön ikkunan varjoisaan laatikkoon. Murattia ja poutapilveä sekä orvokkeja parissa paikassa.

Riippabegonia

Pergolan amppeleissa on keltaista ja valkoista begoniaa, joita olen talvettanut ja useamman vuoden kellarissa. Uutena keväällä ostamani valkoinen Wummi alkaa pian kukkimaan. Se ei kuitenkaan ole riippuva begonia ja luultavasti joudun nostamaan amppelin alas, jotta korkeaksi kasvanut ja jäykkä varsi ei tuulessa katkea.


Sisäänkäynnin isoihin ruukkuihin laitoin verililjapuuta, lumihiutaletta ja muualta yli jääneet ahkeraliisat. Verililjapuut ovat vähän aneemisen oloisia. Vaan kun halvalla saa, niin ei voi vastustaa.

Sisäänkäynnin puolella on kahdessa amppelissa ja yhdessä laatikossa verenpisaroita. Ostin niitä pistokkaina ja sain lisää latvomalla kasveja niiden ollessa vielä kellarissa odottamassa ulos siirtoa. Nyt verenpisaroihin on tullut nuppuja, joten taidan nähdä ne  kukkivina vielä kesän aikana.

Itsekseen kylväytyneitä orvokkeja on siellä täällä.

Kesäkukkavalikoimani on siis sekalainen seurakunta sekin. Selkeä suunnitelma ja ajatuksen kirkkaus loistavat poissaolollaan. Kastelemista riittää näissäkin. Hoidan heitä samalla hellyydellä, kuin hoitaisin viimeisen päälle hienoja asetelmia. Kaikissa kukissa riittää ihmettelemistä ja ihailemista. Tasapuolisesti väristä ja koosta riippumatta.


 Kesäistä kauneutta teille kaikille!

 

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Huonekasvien vuoro ilahduttaa


Puutarhan kasvit ovat jo valtaosin vaipuneet mullan uumeniin kehittelemään ensi kevään ja kesän kasvua ja kukintaa. Varmaan kasvit ovat keskenään sopien jakaneet kukintavuorot siten, että jokainen saa riittävästi huomiota vuorollaan. Kasvukauden aikana löytyy aina jotain ihasteltavaa ja kun on aika puutarhakasvien levolle, huonekasvit astuvat esiin.


Minulla on viisi lehtikaktusta, joista en tiedä, ovatko marras-, joulu- vaiko kenties pääsiäiskaktuksia. Isoin ja vanhin on vaaleanpunainen ja se on juuri nyt täynnä nuppuja. Sen kahdesta lapsukaisesta yhdessä on pari nuppua. Kolmas pieni kaktus on tummemman punainen ja se kukki viime vuonna vasta joulun jälkeen.


Viime joulun alla ostin marketista valkoisen kaktuksen, jollainen minulla on joskus aiemminkin ollut, mutta olen onnistunut saamaan sen hengiltä. Nyt tuo kohta yksivuotissynttäreitään viettävä valkoinen kaunotar on täynnä nuppuja, joista osa on jo avautunutkin. Aika ihana, sanoisin.


Huonekuusi oli viime keväänä vähän huonokuntoinen. Se pudotti useita oksia ja neulassatokin näytti huolestuttavalta. Ehkä se kuului kasvin tapoihin. Näinhän tekevät havut luonnossakin. Nyt huonekuusi näyttää taas terhakkaalta ja pirteältä. Kuuden euron markettiostos on tanakoitunut ja kasvanut mittaakin mukavasti. 

Soihtuköynnös - Aeschynanthus

Anopilta vuosia sitten saatu soihtuköynnös on myös yksi lempikasveistani. Itse asiassa emokasvi kuoli, mutta onneksi olin ottanut siitä muutaman pistokkaan. Yksi pistokas on viihtynyt ja kukkinutkin viime keväästä saakka taukoamatta. Luin netistä, että soihtuköynnökset tykkäävät lämpimästä. Ehkä siinä syy, miksi tämä on  niitä harvoja huonekasveja, jotka viihtyvät alta hohkaavan sähköpatterin läheisyydessä. Talvella sille tosin pitäisi tarjota viileämpi lepokausipaikka. Valoisaa ja viileää paikkaa en voi soihtuköynnökselle järjestää, mutta kastelua vähennän.

Soilikki - Streptocarpus

Myös runsas vuosi sitten ostamani soilikki jaksaa kukkia. Valosta sekin tykkää, mutta mieluummin hajavalosta, kuin suorasta paisteesta. Soilikkini onkin vähän kauempana ikkunasta. 

Soihtuköynnöksen vauvanuput

Useimmat huonekasvini viettivät kesän terassilla tai pergolassa. Syyskuussa putsasin niiden lehdet ja mullan pinnan vaahterannenistä ja koivunsiemenistä, pesin ruukkujen pinnat ja kannoin kasvit sisälle. Kesällä ne saivat ulkona samaa kesäkukkalannoitetta, jota annoin muillekin ruukuissa ja purkeissa asuneille. Sisällä olen lannoittanut huonekasveja merileväuutteella, jota voi antaa myös marras-tammikuun lepokauden aikana. Merileväuutteen sanotaan parantavan kasvien stressinsietokykyä, jonka pimeys ja kuivuus niille aiheuttaa.

Aloe

Tykkään kovasti viherkasveista. Kuten niin moni muukin on todennut, ne tuovat kotiin viihtyisyyttä. Huonekasvin kasvun ja menestymisen seuraaminen tuottaa samanlaista mielihyvää, kuin puutarhasvienkin kanssa tapahtuu. 

Huonekasveissa on omat trendinsä ja helposti niihin tulee hurahdettua. Yritän kuitenkin olla maltillinen huonekasvien hankinnassa, sillä kotimme valoisimmat sijoituspaikat ovat lähinnä ikkunalaudoilla. Niiden alla taasen hohkaa sähköpatterit, joiden kuivasta kuumuudesta harva kasvi tykkää. Keväällä sähköpatterit voi sammuttaa, mutta silloin taasen kaikki liikenevä tila tarvitaan taimikasvatukseen. 

Jokunen huonekasvi on ikkunoiden läheisyyteen, kattoon kiinnitetyissä amppeleissa. Amppelit ovatkin erinomainen tilansäästöratkaisu. Kaunis amppelikasvi voi jopa korvata verhot. Toisaalta taas en halua muurata ikkunanäkymää ja sieltä huoneisiin tulvivaa valoa kokonaan kasveilla. Siksi amppeleitakin on maltillinen määrä. 


Tänä talvena kokeilen pelaguiden talvettamista kellarin sijaan sisätiloissa. Pelaguita on nyt tavallista vähemmän, sillä pääasiassa pyrin pitämään hengissä ne, jotka olen itse siemenestä kasvattanut. Sen verran lipsuin päätöksestäni, että pari kaupasta toissa keväänä ostettua kannoin kuitenkin kellariin. Työhuoneen ikkunalauta on nyt sitten laidasta laitaan valloitettu pelaguuruukuilla. Sain ohjeen karsia pelaguista nuput pois sisälle tuotaessa. Kummasti nuo ovat kehittäneet tilalle uusia nuppuja. Kukkikoot minun puolestani.


 Mukavaa marraskuun ensimmäistä viikonloppua kaikille!