maanantai 17. toukokuuta 2021

Narskut ja niiden kaverit

Narcissus Flower Record


Monta vuotta olin täysin tulppaanien lumoissa. Parina syksynä törsäsin euron poikineen toinen toistaan erikoisempiin ja näyttävämpiiin tulppaaneihin. Riitti niistä iloakin. Kiersin kuvaamassa ja ihailemassa värikkäitä kaunottariani. En ole kovin ihastunut syksyisiin sipulitalkoisiin. Koko kesän aherruksen jälkeen, iltojen pimentyessä väsymys alkaa painaa hartioita ja into alituiseen kuopimiseen vähentyy. Viimeisen niitin tulppaani-innostuksen laimenemiseen pulttasi peurojen lisääntyneet vierailut puutarhassamme. 

Narsissit voisivat olla hyvä vaihtoehto tulppaaneille. Sanotaan, etteivät peurat ja jänikset syö narsisseja. Ainakaan yhtä innokkaasti kuin tulppaaneita. Olen istuttanut vuosien mittaan lukuisia erilaisia narskujakin. Kovin hyvin ne eivät ole meillä menestyneet. Syy voi olla istuttajassakin. Ehkä voisin jatkossa panostaa enemmän narskuihin.

Narcissus Bella Vista

Viime syksynä istutin muutaman rykelmän narsisseja lähinnä Pikkupuutarhan Muuripenkkiin. Mylläsin siellä muutenkin, joten oli helppo laittaa useampi sipuli yhteen paikkaan. Ei tarvinnut varoa perennojen juuria ja miettiä, minne saisin uppoamaan yhtä tai kahta useamman sipulin.

Kuviin liitetyt nimet olen ottanut sipulipussukoiden nimilapuista. Miksiköhän todellisuus ei siltikään vastaa kuvia? Ovatko kuvat silotellumpia vai torkkuuko sipulien pakkaaja linjastolla? Ehkä ei ole niin nokonuukaa, ovatko kuva ja nimi tarkasti ottaen pari. Toisaalta - itseäni toistaen - haluaisin tietää nimet oikein ja myös antaa muille oikeaa tietoa.

Narcissus Thalia

Täällä puutarhablogeissa on monia todellisia tietäjiä. En ollenkaan tykkää pahaa, jos virheitäni oikaistaan ja saan korjauksia kuvitelmiini. Kaikki jo tietävätkin, että Saaripalstan Saila saattaa tunnistaa jonkun kasvin kukan terälehtien asennosta tai lehdenkärjen kaartumisesta tiettyyn suuntaan. Olenkin antanut hänelle uuden tittelin "kasvimaailman Sir Attenborough" (mikä on naispuolinen vastine Sir-arvolle?). Jos olisin nuorempi, lähtisin opiskelemaan jotain kasveihin liittyvää alaa. Ihan vain siksi, että kasvien maailma on äärettömän mielenkiintoinen.

Narcissus Las Vegas - tai sitten joku muu


Kun on vuosien ajan kuopinut samoja istutuspaikkoja, ei enää sataprosenttisesti tiedä, mitä missäkin on. Varsinkin pienempiä sipuleita on kulkeutunut perennojen siirron yhteydessä mitä kummallisempaan paikkoihin. Siitä on iloa, mutta välillä se myös ärsyttää. Puutarhan rakentaminen ei välttämättä sovi pilkuntarkalle perfektionistille. Harvoin luonto toimii täydellisesti siten, kuin haluaisi. Joku ei kasva lainkaan ja joku taasen ylittää kaikki raja-aidat.

Toisilla on kadehdittava taito sommitella värejä ja muotoja yhteensopiviksi myös puutarhassa. Se ominaisuus minulta puuttuu. Joskus luontoäiti tekee päätöksiä puolestani ja laatii mukavia yllätyksiä. Ehkä narsissi Las Vegas ja kirjopikarililjat eivät ole paras mahdollinen väripari. Niin tai näin, minä tykkään.

Narcissus Westward

Useampi syksy sitten innostuin istuttamaan näyttäviä narsisseja. Walzia, Orangerya, Apricot Whirliä ja ties mitä hienoja nimiä. Silloin istutin myös useamman kappaleen kuvan Weswardia Kiemurapenkkiin. Muut ottivat ja lähtivät. Mikä minnekin ja mistäkin syystä. Luulin Westwardin ottaneen jalat alleen senkin - tai ei siis jalat vaan sipulin. Nyt yksi ainokainen on noussut ylös.  Olisihan se kiva ihastella samassa paikassa kukkivaa usean sipulin rykelmää, mutta harrasteliljapuutarhurina olen oppinut iloitsemaan pienistäkin asioista. Yksi on aina enemmän ja paremmin, kuin ei yhtään.


Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja


Narkuista on helppo ja lyhytkin matka siirtyä kirjopikarililjoihin. Varsinkin, kun ne Pikkupuutarhan Kriikunapenkissäkin kasvavat vieri vieressä. Kirjopikarililjoihin olen syvästi kiintynyt. Käsittämätöntä, miten taitava ja kekseliäs luontoäiti onkaan. Maalata nyt ruudukko kukan terälehtien pintaan. Onko luontoäiti ollut leikkisällä tuulella, vai onko hän kaivannut alustan laivanupotuspeliin? 


Kirjopikarililjan lehtien pongaistessa mullasta ilmoille, on näkymä  lähinnä kaitojen varsien sekasotkua. Hitaasti varsien lomassa alkaa näkyä myös nuppuaiheita. Aluksi tosin varret eivät tiedä, mihin suuntaan sojottaa, kunnes lopulta nuppu kaartuu kauniista kaula alaspäin valmiina muuttumaan vihreästä lilaksi tai valkoiseksi.


Ensin minulla ei ollut kirjopikarililjoja ollenkaan. Sitten yksi pussillinen ja nyt vähän siellä täällä. Osa on istutettu suunnitellusti tiettyihin paikkoihin. Osa on kulkeutunut muiden kasvien myötä muille alueille, kuten aiemmin totesin. Muutama vuosi sitten päätin hedelmäpuiden alustan olevan oivallinen paikka pikkusipuleille. Muuten nuo paikat saavat olla mulloksella. Akileijat yrittävät kiivaasti varastaa elintilaa hedelmäpuiltakin, mutta niitä olen systemaattisesti kaivanut pois. Tavallista lilakukkaista akileijaa riittää muutenkin liiaksi saakka.


Enimmäkseen olen istuttanut tavallista kirjopikarilijaa. Toisinaan myös mix-pusseja, joissa mukana on valkoisia. Pelkkiä valkoisia kirjopikarililjapusseja en ole tainnut edes nähdä. Tai sitten en vain ole huomannut. Ilmeisesti valkoisten osuus pusseissa on pieni, koska samanaikaisesti istutettujen joukosta harvoin nousee yhtä tai kahta enempää. Ehkä ne ovat arempiakin. Parhaiten ruutukuvio näkyykin liloista kukista.


Viime vuonna kirjopikarililjat kukkivat todella pitkään. Minulla niitä kasvaa erilaisissa olosuhteissa, mikä myös pidentää kukkimisaikaa. En usko, että kirjopikarililjoja voisi olla omassa puutarhassa liikaa. Siksipä aion istuttaa niitä tulevanakin syksynä lisää.

 

40 kommenttia:

  1. Kauniita kukkasia, ihanaa alkuviikkoa ja toukokuun jatkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi, samoin sinulle! Puutarhan parhaat päivät ovat alkaneet. Kun yksi ryhmä lopettaa, toinen jo aloittaa.

      Poista
  2. Naispuolinen Sir on Dame eli Dame Saila :). Ihania narskuja! Itse ole siirtynyt narskuihin, kun myyrät syövät yleensä kaikki tulppaanit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta. Olen tuon damen kuullut, vaan eipä taas tullut mieleen.
      Suunnittelen sinun laillasi narskuihin siirtymistä. Meillä ei ole tähän saakka ollut ongelmia myyristä, mutta rusakoista ja peuroista senkin edestä.

      Poista
  3. Voi miten ihania kuvia kumpa minäkin saisin ne onnistumaan. Yritän taas syksyllä istuttaa niitä ja yritän sitä ennen lukea vähän tietoa lisää.
    Kirjopikarinliljoja minulla ei ole ollenkaan mutta minä olenkin ollut vähän huono sipulien hankkija ja vähän on lannistanut nuo narsissien epäonnistuminen. Ja minua on myös aina vähän harmittanut niiden syksyinen istutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin ansiokkaasti en ole narsissien kanssa pärjännyt. Siihen ajattelin syksyllä paneutua paremmin, jos ne kerran eivät maistu peuroille tulppujen lailla.
      Suosittelen pikkusipulien istuttamista. Se on paljon helpompaa ja nopeampaa. Kirjopikarililjojen sipulit ovat aika pieniä.

      Poista
  4. Kauniita Narsisseja. Niiden kukinta aina säväyttää minua suuresti. Kirjopikarililjoissakin on myös sitä JOTAIN?
    Mukavaa viikkoa. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Narsissit ovat nyt kauneimmillaan. Tämä näkymä täytyy laittaa muistiin syksyn sipuliostoksia varten.
      Kiitos, samoin sinulle mukavaa viikkoa!

      Poista
  5. Kauniita ovat ja hyvin sopivat suloisten pikarililjojen kanssa. Luin jostain että narskut on paljon kestävämpiä kuin tulput, jotka taantuvat ja häviävät lopulta kokonaan.
    Kivaa viikkoa 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama tieto on minullakin ja siksi on tarkoitus jatkossa panostaa enemmän narsisseihin. Varsinkin erikoisemmat tulppaanit katoavat vähitellen.
      Kiitos, viikko on alkanut hyvin. Toivottavasti sinullakin.

      Poista
  6. Meillä osa narsisseista vaan taantuu. Pari lajia on voimissaan.
    Kirjopikarililjoja istuttelen minäkin paljon. Kerran olen löytänyt ihan pelkästään valkoisen pussin ja siihen penkkiin en nyt tummia istutakaan, etteivät syrjäytä valkoisia. Muualla valkoisia kasvaa joskus muutamia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin monet narsissit ovat taantuneet. Epäilen kyllä, etten ole panostanut niiden isutukseen ja istutuspaikkojen valintaan riittävän hyvin. Siinä on parantamisen aihetta.
      Oletko saanut valkoiset kirjopikarililjat lisääntymään? Varmaan on syytä olla istuttamatta lilaa valkoisen sekaan, etteivät vaan päätä risteytyä.

      Poista
    2. Ne valkoiset kirjopikarililjat eivät ole taantuneetkaan, kun kasvavat omassa porukassaan. On voinut uusiakin tulla. Täytyy tarkemmin katsoa, onko uusia alkuja. Toki maanpeittokasvejakin on lähellä.

      Poista
    3. Kiva juttu, etteivät ole taantuneet. Toivottavasti uusia alkuja löytyy tai ainakin on ensi keväänä tulossa.

      Poista
  7. Ihania narskuja (kiva nimitys)! Minäkin olen siirtynyt narsisseihin, ovat helppoja ja kestäviä ja kukkivat vuodesta toiseen. Välillä jakaa ja narskuja voi levittää niin paljon kuin haluaa.
    Söpöt kirjopikarililjat 🧡!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäähän kasveillakin olla lempinimensä. Syyssipulien istuttamisessa on sen verran hommaa ja rahaakin siihen saa uppoamaan, joten olisi kiva katsella töiden tuloksia pidempään. Harmittaa ja surettaa monien hienojen tulppaanien taantuminen.
      Eivätkö olekin söpöjä nuo kirjopikarilijat.

      Poista
  8. Kauniita! Ehkäpä minunkin täytyy panostaa narsissehin jatkossa, jos ne kerran ovat niin paljon helpompia ja kestävämpiä kuin tulppaanit. On alkanut turhauttaa, kun keväällä syksyn sipuleista tuntuu vain murto-osa kukkivan, eikä mikään useampaa vuotta peräjälkeen. Olen ajatellut, että meillä ei varmaan maa sovi tulppaaneille, liekö sitten narskuillekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, turhauttaa ja harmittaa katsella yhä vähemmäksi käyviä tulppaaneita. Kun ne lisäksi ovat peurojen herkkua, on viisaampi siirtyä narsisseihin. Narsissien maa-ainesvaatimukseen en ole perehtynyt. Tulppaaneilla syy ei taida olla pelkästään maan koostumuksessa, vaan erikoiset lajit eivät vaan ole kestäviä.

      Poista
  9. Aah, ihania narsisseja ja pikarililjoja! Tuo Flower Record on aivan ihana ja klassikko. Sitä en ole tajunnut hankkia. Ja montaa muuta. Joka vuosi tulee lisäksi uusia narsissilajikkeita markkinoille. Onneksi!
    Voi, miten olen otettu tuosta Dame Saila Attenborough -nimestä! En kyllä voi siihen yhtyä, sillä tämäkin on niitä alueita, joissa huomaa tietämättömyytensä mitä enemmän oppii. Kun asioista alkaa ottaa selvää, ei mikään enää olekaan selvää ja yksinkertaista ;-) Kasvien opiskelu ihan biologian tasolla olisi todella kiinnostavaa. Ja miksi en mennyt opiskelemaan meriä, vaikka meribiologiaa? Ja säätä, sillä sään ja ilmaston tutkimus olisi erittäin kiinnostavaa sekin. Mutta onneksi kumminkin olen kasvialalla, vaikka siinäkin mielenkiinto on vaihtunut paljon suunnittelusta tarkkailuun ja tutkimiseen.
    Uusien sipulikukkien lisääminen on vaikeaa siksikin, että silloin tulee silponeeksi montaa penkissä jo olevaa. Syksyisin niistä kun ei näy mitään. Monen kirosanan olen päästellyt, kun huomaan leikanneeni lapiolla jonkin ihanan kookkaan hyasintinsipulin kahtia. Siksi on kivempaa istuttaa uusille alueille, kuten toteatkin. Narsisseja haluan lisätä erityisesti villimmille alueille, en kukkapenkkeihin. Niitä on silloin helpompi istuttaakin, plus ne lisäävät pihan kauneutta heinäisessä rinteessä yms. paikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Flower Record on klassikko! Ja vaikka ei olisikaan, sen ulkomuoto viehättää. Yhtään ei haittaa, vaikka uusia lajikkeita tulee. Riittääpä tavoiteltavaa ja kiinnostavia tuttavuuksia.
      Suotta olet vaatimaton. Aina löytyy osaavampia ja tietävämpiä ihmisiä ihan joka saralla, vaan on kunnioitettavaa tietää niinkin paljon kuin sinä. Tieto taitaa olla asia, jossa ei voi koskaan olla täydellinen - eikä edes tarvitse. Sään ja ilmaston tutkiminen olisi varmasti tulevaisuudenkin kannalta arvokas ja mielenkiintoinen ala.
      Tuttua, jokusen sipulin olen itsekin lapiolla lahjakkaasti halkaissut. Kirpaisee yhtä paljon, kuin iskisi sen lapion omaan jalkaan. Rautakaupassa käydessäni katselin, josko löytyisi riittävän kapealapainen lapio, jolla olisi helpompi tehdä kuoppia olemassa olevien kasvien väliin ja sekaan. Toistaiseksi ei ole löytynyt. Pieniä istutuslapioita minulla on, mutta pitkä varsi antaisi enemmän voimaa.
      Narsissit sopivat hyvin luonnontilaisiin paikkoihin. Niiden kukkiessa heinät ja muu kasvusto on vielä sen verran matalaa, että narsissit saavat tilaisuuden paistatella esillä.

      Poista
  10. Minä olen myös ihastunut viime vuosina yhä vain enemmän narsisseihin. Niistä on todella pitkään ilo ja lajikekirjokin on niin mahtava. Kaikenvärisiä ja mallisia narsiseja löytyy.
    Täällä myös kirjopikarinliljat kukkivat ja arvaa vaan, haluaisinko niin kovasti myös tuon valkoisen lajikkeen.

    Aurinkoista ja ihanaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se pidempiaikainen ilo on tavoiteltava juttu. Jotenkin harmittaa, kun syksyllä törsää euroja hienoihin tulppaaneihin ja sitten niistä iloitsee parhaimmillaan yhden kevään. Seuraavana hyvällä tuurilla näkee viisi ja kolmantena keväänä yhden. Narsisseissa löytyy vaihtoehtoja joka makuun ja uusia tulee mukavaan tahtiin.
      Tänään saatiin ukkosta ja vesisadetta. Ukkonen ei tehnyt tuhojaan ja vesi tuli puutarhan parhaaksi.
      Mukavaa viikon alkua sinulle!

      Poista
  11. Ihanat narsissit, etenkin kun kahden ensimmäisen kuvan. Olen nyt jostain syystä tykästynyt sellaisiin joissa torviosa on voimakkaan värinen. Joskus olen nähnyt myynnissä pelkkiä valkoisia kirjopikarililjoja mutta en ole ostanut koska tuntuvat taantuvan, ruudullinen kestää paremmin. Valkoisia minulle on ilmestynyt ihan itsestään, voisiko olla niin että ruudullisesta voi joskus tulla valkoinen?
    Samaa mieltä Sailan arvonimestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noista kahden ensimmäisen kuvan narskuista minäkin tykkään tosi paljon. Toivottavasti kumpikin viihtyy ja lisääntyy, kun niillä on mielestäni hyvä paikkakin. Lisää mahtuu lähelle tulevana syksynä.
      Voi ollakin, että valkoiset kirjopikarililjat taantuvat. Eivät ne ainakaan kovin tehokkaasti lisäänny verrattuna liloihin. Kirjopikarilijalle ominainen kuvio näkyy lilassa, mutta valkoisessa ei juuri ollenkaan.
      Suomalaisen ihmisen on vaikea ottaa vastaan kehuja. Saila on omansa ansainnut.

      Poista
  12. Varmaan monelle puutarhaharrastajalle käy juuri näin, minullekin, että rakastuu ensin tulppaaneihin ja sen jälkeen hurahtaa näihin muihinkin kevätsipuleihin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin todettu. Näin taisi minullekin käydä. Tulppaanit ovat näyttäviä, mutta valitettavasti niiden kanssa joutuu tottumaan menetyksiin. Onneksi olen löytänyt lukuisa pikkusipulit, joihin kyllä kannattaa panostaa.

      Poista
  13. Kauniisti narsissit kukkivat. Ovat aika varmoja puutarhassa ja parasta kun levivää mättäät vuosiensaatossa. Narsissiakin on monta sorttii mistä valita. Monet tulppaanit tosiaan on hetken ilo, meillä ei myyrä ja peura verota niitä. Darvintulppaanit on kyllä kestäviä ja vanhimmat ovat meilläkin rantapenkissä viihtyneet lähemmäs kymmenen vuotta. Kirjopikarililjat ovat kyllä ihania, kilikatteloot kellojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertomasi perusteella Darwin-tulppaaneihin kannattaa panostaa. Ei puhettakaan, että joku erikoisempi tulppaani jaksaisi nousta vielä kymmenenkin vuoden jälkeen.
      Kellojahan kirjopikarililjat ovat, ei vain ole aiemmin tullut mieleen. Kauniita kilkattajia.

      Poista
  14. Ihanat narsissit! Narsisseistakin löytyy vaikka miten paljon valinnanvaraa. Vielä kun joku onnistuisi kehittämään pinkin tai sinisen narsissin, niin se varmasti vietäisiin käsistä.
    En ole mikään asiantuntija, mutta minusta tuo 'Thaliana' hankkimasi ei ole ainakaan samannäköinen kuin oma 'Thaliani'. Vai onkohan orkideanarsissi 'Thalian' lisäksi olemassa joku toinenkin 'Thalia'? Hyvin kaunis tuo joka tapauksessa on.
    Meillä narsissit vasta aloittelevat kukintaa, samoin kirjopikarililjat. Ostin vasta viime syksynä ensimmäisen pussin kirjopikarililjoja ja ensimmäinen kukka oli auennut eilisen aikana. Ihme kyllä, sekoituspussista kukkaan ehti ensimmäisenä valkea yksilö. Kuvittelin käyvän samoin kuin balkaninvuokkojen kanssa, että suurin osa olisi perusväriä ja ehkä vain yksi olisi valkoinen (tai vuokkojen tapauksessa pinkki). Voihan se tietysti mennä niinkin kun vasta ensimmäinen kukkii.
    Meille sattui sadepäivä juuri täksi päiväksi, kun olisi ollut aikaa puuhailla puutarhassa. No, ehtiipähän lukea vaihteeksi puutarhablogeja ja jättää kommenttiakin. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan olisi hauska nähdä pinkkejä narsisseja. Tai syvän viininpunaisia, melkein mustia. Mahtaako vielä kukaan miettinyt tällaista?
      Tallessa on kuvan sipulin nimilappu, jonka mukaan se olisi orkideanarsissi Thalia. Netin kuvahaku näyttää ihan erilaista kukkaa, joten otapa näistä sitten selvää.
      Yhdessä paikassa minullakin nousee aina ensimmäisenä valkoinen kirjopikarililja, se ainut. Lilat vasta myöhemmin. Yleensä isommassakin porukassa on korkeintaan kaksi valkoista. Olen ihan tyytyväinen siihenkin.
      Eilen satoi ja tänään sataa. Onneksi ei ole kylmä, mutta sateessa ei ole kovin hauska ainakaan kaivuhommia tehdä. Kuraista ja bonuksena huurteiset silmälasit.
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  15. Ihanat narsissit ja pikarililjat! Narsissit olisivat ihania, mutta katoavat kovin nopeasti kukkapenkeistä. En tiedä pitäisikö niitä istuttaa harvempaan vai lannoittaa enemmän... kasvustot harvenevat vuosi vuodelta ja kukkivat huonommin. Tekisi mieli kokeilla kirjopikarililjojen istuttamista harvakseen nurmikolle, niin kuin niitä näkee englantilaisissa puutarhoissa. Yksittäinen kaartuva kukkavarsi on niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin katoavat narsissit minunkin kukkapenkeistäni. Mikähän siihen on syynä? Narsissien kuitenkin sanotaan lisääntyvän ja vaativan jopa välillä jakamista. Pitänee paneutua tarkemmin narsissien elämään.
      Kokeile ihmeessä kirjopikarililjoja nurmikolle ja kerro sitten tuloksista meille muillekin. Itse en arvaa nurmikolle kirjopikarililjoja istuttaa, sillä varmaan tuskastuisin niiden välistä nousevaan ruohoon ja rikkoihin. Enkä siis malttaisi antaa riittävästi aikaa varsien ja lehtien tuleentumiseen.

      Poista
  16. Aivan ihania narsisseja ja kirjopikarililjoja! Minun Thaliani näyttää hieman erilaiselta, mutta minä en todellakaan ole mikään asiantuntija. Tärkeintä, että on kaunis!
    Edelliseen postaukseesi en ehtinyt kommentoida, nyt on ollut takana hektinen viikko puutarhassa, eikä sisällä ole tullut vietettyä kuin välttämättömät hetkiset. Illalla on sisään tullessa niin väsynyt, ettei jaksa avata tietokonetta (varsinkaan kun en pysty kommentoimaan ipadilla. Kevät ryöppyää mielessä ja se on hyvä juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipulilapun mukaan kyseessä on orkideanarsissi Thalia, mutta eipä tuo edelleenkään siltä näytä. Keltaisuus on päivien myötä narsissista hävinnyt, muoto on säilynyt ennallaan. Mikä lie muu sipuli joutunut väärään pussiin.
      Ei ihme, ettei ehdi kommentoimaan. Puutarhassa vierähtää tovi jos toinenkin. Ja kun vielä pitää olla vikkelänä sateettoman hetken tullessa, jää tietokone kirkkaasti kakkoseksi. Talvella sitten, viimeistään.

      Poista
  17. Ihant kirjopikarililjat kuin myös narsissit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania ovat. Alkaa olla vaikeuksia sanoa, mikä on kulloinkin kaunista, kun kaikki on nyt niin ihastuttavaa.

      Poista
  18. Narsissit saavat minultakin enemmän pisteitä kuin tulppaanit, ainoastaan kovin kerratut - niin kauniita kuin ovatkin, ovat alttiina sateelle ja nytkin taitavat kaikki olla pitkin pituuttaan maassa tai varret katkenneina. Siti niitä joka vuosi ostan:) Jänisperhe pitää tulpuista, mutta jättää narsissit rauhaan, niin sekin painaa vaakakupissa. Pidän tuosta Bella Vista lajikkeesta, sähkän värinen keskusta! Onkohan pikarililjoilla ollut tavallista parempi talvi takan, sillä hyvin ovat nousseet monessa puutarhassa. Sinulla on hienoja kuvia, tarkkoja ja tyylikkäitä, auringovalo saa kukkaset oikein loistamaan! Olet taitava kuvaaja ja kamerakin lienee varsin kelvollinen. Harmittelen omaa kameraani ja omaa kuvaamisen taitoani. Nyt sataa taas joten tulee pakollinen tauko puutarhapuuhille ja kuvaamisellekin. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrotut narsissit ovat näköjään alttiita kaatumiselle. Huomasin saman eilen puutarhakierrosta tehdessäni. Onhan vettä toki tullut välillä rankastikin, mutta sirommat lajit ovat edelleen reippaasti päät pystyssä.
      Kirjopikarililjoilla on selvästi ollut otollinen talvi, samoin koiranhampailla. Kumpikin laji kukkii runsaana, mikä on kasvattajan mielestä pelkästään mukavaa.
      Kiitos Sirkku kuvakehuista! Koen olevani aikamoinen amatööri kuvaamisen suhteen, vaikka pitkään olen sitä harrastanut. Tiedän, olen myös tosi kriittinen itseni suhteen. Kameralla on kyllä iso merkitys. Vaihdoin Canon-järjestelmäkamerani muutama vuosi sitten Olympuksen minijärkkäriin (E-M10 Mark III), johon olen todella tyytyväinen. Ostin siihen M.Zuiko Digital 12-40mm -objektiivin, joka paransi pakettia merkittävästi. Järkkäriksi tavallisia pienempi, mikä takaa helpomman kuskaamisen. Haaveissa on myös pidepi zoom-objektiivi, johon täytyy jonkin aikaa säästää.
      Vettä on piisannut enemmän kuin tarpeeksi. Puutarhahommissa on pakollisia taukoja.
      Mukavaa viikonloppua sinulle Sirkku!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!