keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Kuusi kuvaa kesästä -haaste

Clematis Ville de Lyon

Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo laittoi jo yhdeksännen kerran Kuusi kuvaa kesästä -haasteen, johon on joka kerran yhtä mukava osallistua. Kesäkuvien pariin on aina ilahduttavaa ja innostavaa palata. Eikä vähiten näin loppuvuoden pimeinä pakkasiltoina.

Kuuden kuvan valitseminen sai aikaan melkoista kieltäytymisen harjoittelua. Värien runsauden keskellä seikkaillessa pudotin väliaikaiseen haastekansioon kasapäin kuvaehdokkaita, joista sitten lähinnä silmät kiinni tökkäämällä valikoin postauksen kuvat.

Kotkansiivet talon puistopäädyssä 30.5.2021


Puutarhan kasvukausi alkaa jo maalis-huhtikuussa, jolloin tämä ihminen kulkee katse kohti maata. Ei ollenkaan mieli pahana tai sielu stressaantuneena, vaan havaitakseen jokaisen mullasta ylös pyrkivän piipon. 

Piippovaihe on nopeasti ohitettu ja ihminen jatkaa ojentumistaan konttausasennosta suorille jaloille. Valoa riittää varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, yöhönkin. Vaikka kuinka auringonpaiste häikäisisi, on jokainen nuppu, lehti, puska ja oksa tutkittava paljain silmin. Aivan varmasti jotain uutta ja mielenkiintoista on yön aikana ilmestynyt. 

Syringa vulgaris - Pihasyreeni 30.6.2021

Kesän edistyessä katse kannattaa kohdistaa välillä yläilmoihin. Lintujen, perhosten ja muiden ötököiden tarkkailu kuuluu puutarhaihmisen arkeen. Alkukesästä niin hyöty- kuin koristepuutkin kukkivat, eikä niiden kauneutta sovi ohittaa. Tänä kesänä syreenien oksat notkuivat kukkaterttuja. Tuoksu oli varmasti hurmaava.

Helleborus - Tumma jouluruusu 17.5.2021

Jollet olet jouluihminen, jouluruusuihminen saatat hyvinkin olla. Jouluruusuihmisen aatto kestää päivätolkulla. Ei tule kinkkuähkyä, eikä glögihumalaa. Lahjat avautuvat nupuistaan vaaleina tahi tummina, riippuen istutetusta jouluruususta. 

Mennyt kesä oli jouluruusujeni juhlaa parhaimmillaan. Lähes kaikki kukkivat runsaina ja pitkään. Näin saatoin viettää jouluruusujuhlaa, jota muistelen vielä monta kesää eteenpäin.

Tomaatti Bumble Bee 17.7.2021
 
Heti joulun jälkeen mielessä pyörii siemenkylvöt ja taimikasvatus. Pakko jopa hiukan itseään toppuutella, ettei heti uudenvuodenpäivänä ryhdy siemenpusseja avaamaan. Siirrettyäni taimikasvatuksen kasvivalojen alle kellariin, on varsinkin tomaattien ja kurkkujen esikasvatus muuttunut rennomaksi. Kodin ikkunalaudat voi säästää huonekasveille. Tai voisi. Kummasti nekin täyttyvät purkeista ja poteista.

Kesä 2021 oli kasvihuonekurkkujen suhteen ylenpalttisen runsas. Eikä kyllä voi tomaattikesääkään huonoksi moittia. Bumble Bee -kirsikkatomaatteja katsellessa nousee vesi kielelle ja maku mieleen. Kesän parhaita hetkiä on istua kasvihuoneessa nyppimässä varkaita ja tukemassa kypsyvien tomaattien terttuja. Keijukaiset varmaan ripottelevat jotain taikapölyä kasvihuoneessa, sillä itsekasvatetut tomaatit maistuvat maailman parhailta.

Anemone hupehensis - Syysvuokko 20.8.2021

Vuosien mittaan olen istuttanut puutarhaan melkoisen määrän kasveja. Vähemmän harvinaisuuksia tai erikoisuuksia. Enemmän niitä tuttuja, joita löytyy useimpien puutarhoista. Ruusut, kärhöt, pionit, liljat, irikset, kurjenpolvet, akileijat... Joka vuosi yksi tai useampi laji nousee muita enemmän esille. Syysvuokko kuuluu loppukesän suosikkeihini. Tänä vuonna se aloitti kukinnan melko aikaisin ja sitä kestikin sitten ensimmäisiin kuurakeleihin saakka.

Kesäni on joka vuosi täynnä puutarhaa ja puutarhaa ja puutarhaa. Asiaan vihkiytymättömiä tämä saattaa kummastuttaa tai naurattaa. Jokaisella meistä on jokin intohimon kohde, jota toisten voi olla vaikea sisäistää. Eipä tarvitsekaan. Nautitaan siitä, mikä meitä ilahduttaa.


Kuusi kuvaa kesästä -haaste:

- julkaise kuusi kuvaa kuluneelta kesältä
- aihe on täysin vapaa
- haasta muita vastaamaan

Haastan viime vuotiseen tapaan seuraavat blogit:

Kottikärryn kääntöpiiri
Navettapiian puuhamaa
Saaripalsta


Haasteen voi ja saa ottaa haastamattakin. Olkaapa hyvä!


15 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Kiitos, kun vastasit. Ajattelin että myöhäisen julkaisuajankohdan vuoksi tämä haaste jää joulutouhujen jalkoihin ;)

    Puutarha on ihana harrastus. Kerran eräs tyyppi sanoikin minulle että on oikeastaan kiva kun se oma harrastus on siinä heti kun ulko-oven avaa eikä tarvitse mihinkään erikseen lähteä ;) Näin se juuri on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo!
      Uskon ja toivon, että muutkin ottavat haasteen vastaan. Blogeissa on selvästi havaittavissa juttujen puutetta ja ehkä väsymystäkin. Kaipa tämä korona latistaa ihmisten fiilistä ja aloitekykyä. Ainakin itsessäni huomaan tällaista.

      Allekirjoitan tuttusi lausahduksen 100-prosenttisesti. Kasvukaudella ei vaan malta lähteä omista nurkista, kun tekemistä riittää ja kaikki vieläpä mieluisaa. Voiko harrastus sen parempi ollakaan, kun se on oivallisesti aina käsillä.

      Poista
  2. Kivasti kuvasit puutarhaihmisen ojentumisen täyteen mittaan ja katseen välillä ylöspäinkin kääntyväksi:)
    Joka vuosi se on kevät aloitettava matalalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisiä piippoja etsiessä oma käyttäytyminen suorastaan huvittaa. Välillä kontallaan multaa varovasti nyppiessä on vilkaistava, onko naapureita näköpiirissä. Meillä puutarhaihmisillä on oma kehityskaaremme, joka noudattaa kasvien rytmiä.

      Poista
  3. Aah, ihania kuvia ja juttuja - ja voi kauhistus, haastoit minut! No mutta kiitos! Olin kylläkin ajatella kommentoida, että vain kuuden kuvan valitseminen on ihan hirvittävän vaikeaa. Siinähän menee lähes yöunet. Yritän suoriutua :-D
    Hauska tuo ihmisen evoluutio keväällä maata pitkin mönkivästä liskon tapaisesta vähän korkeampana konttaavaksi, vähitellen sitten kumarasta suoristuvaksi kahdella jalalla käveleväksi hahmoksi ;-D
    On varmaan outo harrastus jonkun mielestä. Ihan parhaita huomioitasi on ollut kuolematon toteamisesi, että (miehesi mielestä) kuvaat samat kukat joka vuosi. Nimenomaan! Ja todellakin. Juuri näin! Mutta onhan se outoa, että jotkut esim. lyövät jotain palloa ja yrittävät osua johonkin pieneen reikään. Ja sama joka viikonloppu. Ihan älytöntä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätin noudattaa vanhaa kaavaa eli viimevuotiseen tapaan haastoin myös sinut. Älä suotta ota paineita. Mietin, että sinulla on pakko olla valtava kuva-arsenaali, josta ammennat vallan mainioita juttuja erinomaisine kuvituksineen. Tähän aikaan vuodesta juttuja joutuu vähän kaivelemaan, jollei halua puhua kerta toisensa jälkeen jotain joulusta. Epäilenpä, ettet sitä halua.
      Sattumoisin postaukseni lähti rakentumaan noin. Jossain takaraivossa on kuva, joka alkaa apinasta ja päättyy pystyssä kävelemään ihmiseen.
      Ukkokulta jaksaa ihmetellä puutarhakuvaamistani joka vuosi. Tottahan hän puhuu, sillä arkistoja selatessa samat kukat siellä toistuvat vuodesta toiseen. Vaan löytyy niistä samoistakin jokin pieni erilaisuus. Näkee myös, kuinka valikoima on runsastunut ja ne pikkuiset taimetkin ovat muuttuneet reheviksi puskiksi. Hyvä, että jokainen voi harrastaa itselleen mieluisia juttuja. Kunhan eivät odota, että kaikki muut innostuisivat tismalleen samasta asiasta. Mieluummin ihastelen kukkiani ja nypin rikkaruohoja sen sijaan, että puttaisin jollain rautamailalla pientä valkoista palloa pitkin viimeisen päälle leikattua nurmikenttää.

      Poista
  4. Niin kiva näkökulma tähän tehtävään! Puutarhurit tapaa ’valtakunnastaan’ hyvinkin omituisissa asennoissa ja toimissa :). Myös puutarhaa kuvaavat tarhurit :D. Tämä on ehdottomasti ihana ja niin omanoloinen harrastus, ettei paremmasta väliä.
    Oli kiinnostavaa katsoa valitsemasi kuvat, valinta on varmuudella ihan tuskaisen vaikea. Kiitos haasteesta, otan sen vastaan, kunhan ennätän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveydenhoitajan kanssa olen muutaman kerran kiistellyt, onko puutarhaharrastus riittävän kuntouttavaa lihaksille ja nivelille. Jospa näkisivät, miten ja millaisissa asennoissa punnerran pitkin kesää. Olisivat ehkä hiljaa.
      Totisesti oli vaikeaa tehdä valintoja, kun kaikkea kaunista olisi ollut kuvatolkulla.
      Ei mitään hoppua haasteen kanssa. Tässä alkaa olla joulukiireitä varmasti meillä kaikilla.

      Poista
  5. Ihanat kesätunnelmat! Minullekin tuli kuvauksestasi elävästi mieleen keväinen piippojahdissa konttailu ja kuinka siitä noustaan niin, että pian katsellaan pää takakenossa korkeuksissa keikkuvia kukkasia. Tosin sitten taas myöhäissyksyllä pää painuksissa etsitään viimeisiä vihreitä ja vuodenajoista sekaisin menneitä kukkijoita. On jo oikeastaan ikävä sitä kaikkea, vaikka onhan talvessakin puolensa. Eihän sitä malttaisi jouluakaan tehdä, jos pääsisi puutarhassa puuhailemaan!
    Mukavaa joulukuuta ja joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin justiinsa homma menee. Keväällä konttaamista seuraa nousu yhä ylemmäs. Syksyllä kulku madaltuu, kunnes pihassa ei pahemmin mitään katsottavaa ole.
      Totta, jos puutarhan aktiivikausi jatkuisi joulukuussakin, jäisi jouluvalmistelut viimetippaan, jos sujuisivat ollenkaan. Talvikausi on hyvää aikaa ladata itseään ja ajatella muutakin, kuin puutarha-asioita.
      Huh, joulu tuntuu olevan aivan kohta. Tontut varmaan kurkkii teidänkin ikkunoiden takana. Mukavaa joulunodotusta sinullekin!

      Poista
  6. Ihania kesämuistoja :) - tunnelmallista joulun odotusta Sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Sinulle myös valoisaa joulunalusaikaa!

      Poista
  7. Ihana postaus <3 Aivan täydellinen ajoitus tälle, koska se toi talven keskelle lempeän ja kauniin tuulahduksen kesästä. Mukavaa viikonloppua ja hyvää itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos TarjaK! Eikö olekin virkistävää ammentaa kesän taikaa värikkäistä ja valoisista kuvista.
      Hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää sinulle!

      Poista
  8. Kyllä minä nyt ihmettelen missä on minun kommenttini 😣🤔
    No minä yritän uudestaan 😁
    Kuusi kuvaa kesästä on melko vähän,oikea valinta tuo pihasyreeni. Vaikka ei olisi omaa pihaa niin teiden varsilla näkee ihania syreeni kasvustoja ja niistä voi nauttia vapaasti pihatonkin.
    Tuo tumma jouluruusu on kuin omasta haaveesta.... ihana
    Kasvihuoneen sadot on minulle myöskin haave tulevaisuudesta samoin syysvuokko.
    Olet onnistunut täydellisesti valitsemaan minun suosikkejani ihan kärkipäässä sanoisin ja mitä kärhöihin tulee niitä on nyt yhteensä neljä kappaletta minullakin vihdoin viimein. Kaksi maahan istutettua ja kaksi kellarissa.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!