tiistai 24. toukokuuta 2022

Koska kukkii -haasteen yhteenveto


Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna laittoi 11.4. liikkeelle Koska kukkii -haasteen, jossa oli ideana arvata itse valitsemiensa kasvien kukinta-aika. Omalta osaltani otin haasteen vastaan 15.4. Valitsin seuraavat kasvit ja niille nimen perässä näkyvät arviot ja kukintapäivät:

  • Iris retigulata "Katharine Hodgkin" arvio 28.4.2022 - kukkii 29.4.
  • Eranthis cilicica - Talventähti arvio 1.5.2022 - kukkii 26.4.
  • Primula juliaea 'Wanda' - Suikeroesikko arvio 6.5.2022, kukkii 16.5.
  • Fritillaria imp. Rubra' - Keisarinpikarililja arvio 20.5.2022 - kukat avautuvat ehkä
    toukokuun loppuun mennessä

Kukintapäivien arvaaminen on minusta ylipäätään vaikeaa ja tämän kevään ankara keikkuminen lisäsi haasteeseen omat kierroslukunsa. Tässä siis yhteenvetoni valitsemieni kasvien kukkimisajoista.

Iris reticulata Katharine Hodgkin - Kevätkurjenmiekka
 
Iris reticulata Katharine Hodgkinia minulla kasvaa useammassa paikassa. Kohteeksi valitsin Kurgaanin, jossa Katharine kukki edellisenä keväänä runsaana. Arvioin kukinta-ajaksi 28.4., mikä yllättäen osui lähes nappiin. Katharine aloitti kukinnan 29.4. Toisaalla se oli kukkinut jo muutaman päivän pidempään.


Tässä kuvassa Kurgaanin Katharinet kukkivat 12.4.2021.

Eranthis cilicica - Talventähti

Toiseksi kohteeksi valitsin valkeakuulaan alle istuttamani talventähdet, joiden kukinta-ajaksi arvioin 1.5. Ehdin jo epäillä, etteivät talventähdet kuki valitussa paikassa ollenkaan. Ilmestyivät vihdoin esiin ja aloittivat kukinnan 26.4. eli arvioni meni muutamalla päivällä pitkäksi. Toisaalta kukkijoita oli edellisvuotta vähemmän ja kukinta meni nopeasti ohi. Muualla asuvien talventähtien kukinta oli tätäkin onnettomampaa.


Tässä kuvassa Valkeakuulaan alla kukkivat talventähdet 31.3.2021. Lisää nousi tämän kuvan jälkeenkin.

Primula juliaea Wanda - Suikeroesikko 7.5.


Kolmas kilpailija on suikeroesikko, jolle arvioin kukintapäiväksi 6.5. Eipä esikkoa näkynyt ei kuulunut. Usein nuput ilmestyvät pian lehdenkärkien jälkeen. Tipalla oli, ettei esikon viereen kaivautunut maahan uraa, kun niin ahkerasti ravasin sen heräämistä odottelemassa.

Primula juliaea Wanda - Suikeroesikko 16.5.2022

Lehtiä alkoi nousta vapunaikaan, nuput muutama päivä myöhemmin. Wanda aloitti kukinnan 16.5. Ei puhettakaan edelliskeväiden runsaasta lehtipehkosta ja kauas näkyvästä kukinnasta. Hän on kuitenkin elossa ja kukkii. Jospa Wanda vihdoin herättyään ryhtyy keräämään itseensä voimaa ja intoa palatakseen entisten päivien loistoonsa.


 Tässä kuvassa suikeroesikko aloittelee kukintaansa 10.5.2021.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Neljäs ehdokkaani on Allaspenkin punainen keisarinpikarililja, arvioimani kukinta-aika 20.5. Tästä kaunottaresta aloin olla todella huolissani. Alapihan Päivänliljapenkin keisarit olivat jo muutaman sentin mittaisia, kun nämä eivät olleet vielä edes ilmestyneet mullasta. Vihdoin ilmestyttyään mittaa niille tuli nopeassa tahdissa. Edelleen ovat aiempaa hentoisempia ja kukatkin taitavat jäädä pienemmiksi.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja 20.5.2022

Keisareissa on ollut nuput jo pidempään. Kesti aikansa, että punertuivat. Ja näyttää ottavan aikaa sekin, että avautuvat. Niinpä arvioimani kukkimisaika 20.5. ei tule toteutumaan. Hyvällä tuurilla saan nähdä kukat avautuneina toukokuun lopussa. Tulkoon lämpö, erityisesti lämpimät yöt keisarien avuksi.

Tässä kuvassa Allaspenkin keisarinpikarililjat 14.5.2021.

Fritillaria imp.  Rubra - Keisarinpikarililja Päivänliljapenkissä 17.5.2022

Tämä haaste ei sentään harmaita hiuksia aiheuttanut, jonkun verran pähkäilemistä kyllä. Kukinta-ajan arvioimiseksi selasin vanhoja kuva-arkistoja, mikä sinänsä on aika hauskaa puuhaa. Vastaan tuli kivoja muistoja ja jo kadonneita kasvimaailman tuttavuuksia. 

Kiitos siis kevään aivopähkinästä haasteen "äidille" Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnalle. Kiitos minut haastaneille Tutkimusmetsän puutarha -blogille ja Vaalean Vihreää -blogille.



21 kommenttia:

  1. Hyvin osuit ensimmäisen kanssa, mutta seuraavat aiheuttivat huolta, nousevatko ollenkaan! Kyllä teillä on myöhässä kaikki, jos keisaritkaan eivät vielä ole kunnolla aloittaneet - täällä alkavat jo olla loppusuoralla. Tosin kiitos viileiden säiden, osa on kukkinut jo viikkoja. Viime yön alin oli 2,5 astetta, hyvin kylmälle öisin yhä painutaan.
    Onneksi nuo herkut ovat kumminkin elossa, jospa taas tuuheutuisivat ajan kanssa. Talvi oli hankala. Moni esikko täälläkin heitti veivinsä, ikävä kyllä. Tai sitten ne vielä nousevat, sitä toivon.
    Tämä oli kiva haaste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvien ja vuosien seurannan perusteella ollaan viikon pari myöhässä. Lumisia talvia on ollut ennenkin, eikä niistä ole ollut suurta haittaa - puutarhalle. Uskon helmikuisen vesisateen myötä kertyneen paksun jääpeitteen olleen kriittinen monelle kasville. Kaikkinensa ihmeen moni arkakin kasvi on selvinnyt. Niistä iloitaan.
      Alapihan keisarit avaavat nuppunsa näinä päivinä. Ellei sitten sää viilene liikaa, mikä hidastaa avautumista. Yöt ovat olleet ihmeen kylmiä. Joka yö huputan kasvarin tomaatit, vaikka päivällä on pidettävä oveakin auki. +2.5 astetta täälläkin viime yönä.
      Menetykset ilman muuta harmittavat. Toisaalta aukkopaikat tarjoavat taas uusia mahdollisuuksia. Eikä noista kasveista tiedä, vaikka heräisivät myöhemmin. Sitä toivotaan.
      Haaste ei ollut helpoimmasta päästä, mutta eipä aina helppoa tarvitse ollakaan. Kiva haaste minustakin.

      Poista
  2. Tämä oli yllättävän vaikeaa, mutta ihan hauskaa oli kytätä miten käy. Meillä oli lumi maassa kun tein veikkaukset. Tulokset vielä vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, meilläkin oli lunta ja senttitolkulla jäätä arvioita tehdessä. Haaste lisäsi puutarhakierroksia, kun piti vahtia kasvien heräämistä.

      Poista
  3. Yllättävän hankalaa on tälläisenä keväänä arvailla kukintojen alkamista, kun osa kasveista kirii nopeasti, osa taas ei. Ja meilläkin oli vielä silloin lunta, kun arvauksia aloin tekemään. Hyvin lähelle osui osa arvauksistasi. Toivottavasti esikkosi palautuvat entiseen loistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta oli ihmeellistä, kuinka varsinkin sipulikasvit kirivät kasvuun ja kukintaan oitis lumen ja jään poistuttua. Jotenkin kuvittelin, että kylmän maan vuoksi olisivat tavallista hitaampia. Keisarit taisivat ottaa talvesta nokkiinsa rankemmin. Esikkoni on sentään hengissä. Ehkä se siitä taas virkistyy laajentamaan reviiriään.

      Poista
  4. Onneksi ei haittaa, vaikka arvaukset menis kuinka palio piälehen. Mulla rupiaa keisarinpikarililijat vetelemähän viimmeesiään. Olivat kylläki lintulaton juurella olevan harson alla saamas kevätlämpyä. Täläventähäret hävis talaven aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan haittaa, vaikka arvaukset olisivat menneet täysin päin mäntyä. Meillä keisarinpikarilijat vasta aloittavat, eivätkä taida olla tänä vuonna kukkeimmillaan. Fiksua laittaa niille harso. Tosin haasteessa kepulikonsteja ei sallittu.
      Vähiin kävivät minunkin talventähteni. Siitä saa syyn laittaa niitä ensi syksynä tuplasti lisää.

      Poista
  5. Upea tuo sininen lilja! Ja aikaisin jo kukkii.
    Sinä et varmaan ehdi neuloa koko kesänä, kun touhuat puutarhassa :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä sen taas on tänä keväänä huomannut, että keväät ovat erilaisia. Tänä keväänä on ollut viileää, varsinkin öisin ja viime aikoina kuivaakin. Tuntuu, että kasvu ja kukinta ei ole päässyt oikein vauhtiin tai on ollut jotenkin onnettoman lyhyttä, kuten minulla krookusten kanssa kävi. Mikähän siihen sitten lopulta olikaan syynä. Mutta kauniisti siellä kuitenkin jo kukkii; varsinkin nuo Kurgaanin Katharinet ovat upea ilmestys esikoista nyt puhumattakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja huomioita minä olen tehnyt. Meidän nurkilla oli poikkeuksellisen kolea ja pitkä kevät. Yöt eivät ole ollenkaan lämminneet ja todella kuivaakin on. Nyt onneksi saimme vesisateita ja vähän leudompia öitä. Kyllä se tästä taas kesäksi muuttuu.
      Osa krookuksistani jäi kovin minikokoisiksi, samoin tulppaanit. Ensi keväänä sitten taas uusin toivein.

      Poista
  7. Arvaaminen oli vaikeaa, mutta sinulla oli osumatarkkuus ensimmäisissä ihan hieno. Tästä haasteesta oikeastaan tajusi, miten paljon on vaihtelua kukinnan
    ajankohdassa monesta tekijästä johtuen. Kuten sanoit, oli kiva viettää aikaa kuvien parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvien selaamisesta oli aika paljon apua kukinta-ajan määrittelyssä. Mutta oli se silti tolkuttoman hankalaa, kun vielä sattui näin "omituinen" kevät sään puolesta. Kiva haaste silti.

      Poista
  8. Täytyykin tehdä oma yhteenveto mutta taisi mennä arvaukset ihan metsään minun osalta. Oli niin hassu kevät, että se teki arvaamisesta vielä vaikeampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, näin merkillinen kevät laittoi arvaukseen omat vaikeutensa. Mikäli Minna jatkaa haastetta ensi keväänä, ei sekään tule olemaan helppoa, kun todennäköisesti tulee verrattua tähän kevääseen.

      Poista
  9. Hienosti osa osui hyvinkin lähelle ja tulihan haasteen parissa vietettyä hauskoja hetkiä, vaikka kaikki arvaukset eivät ihan kohdalle osuneetkaan. Pääasia, että kasvit ovat hengissä ja kukkivat edes joskus. 'Katharine Hodgkinit' selvästi viihtyvät luonasi, ihanan runsas rypäs. Mukavaa helatorstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, revinkö arvauksia tehdessäni hiuksia päästäni. Haaste oli kuitenkin mielenkiintoinen ja oikea HAASTE, sillä sen eteen sai tehdä töitä. Eikä helppoja palkintoja ollut. Mitenkähän kävisi ns. normikeväänä - jos sellaista onkaan?

      Poista
  10. Arvaamaton kesä toi kyllä lisähaastetta 😄 mutta aila lähelle osui arvauksesi! Ja minäkin muuten ihastelin noita Katharineja 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin, että edes joku osui likimain nappiin. Tämä oli varsin vaikea haaste. Katharinet selvästi viihtyvät, joten niitä aion jatkossa lisätä. Muut kevätkurjenmiekat pärjäävät paljon huonommin.

      Poista
  11. Ousitpa lähelle Katharine Hodgkinin kanssa. Oli kyllä tosi haastavaa arvata kukintapäiviä, varsinkin kun tämä kevät oli niin keikkuvainen. Hyvä, että kaikki kasvit olivat lopulta hengissä ja kukkivatkin, vaikka ehtivät jo vähän aiheuttaa sinulle huolta. Haaste oli hauska ja minustakin oli kiva, kun sen myötä tuli katseltua aiempien vuosien kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi edes yksi kasveista meni jotakuinkin nappiin. Normikeväänä tämä haaste olisi ehkä tuntunut helpommalta. Nyt kevään keikkuminen ja järkyttävän paksut jääpeitot aiheuttivat omat mutkansa kukkimiseen. Sieltä ne kukat taas ilmestyivät meitä ilahduttamaan.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!