lauantai 4. helmikuuta 2023

Laiskamadon kourissa

 
Kaktus aloitti talven toisen kukintakierroksen. Tosin huomattavasti ensimmäistä vaisumpana. Kaktuksen omistaja ei kuki ensimmäistä eikä toistakaan kertaa, sillä hänet on vallannut massiivinen laiskamato. Päivät senkun pitenevät, mutta ihminen ei vaan saa itseään käyntiin.

Virkistääksemme itseämme kävimme veljenvaimon kanssa päiväreissulla Tallinnassa. Edellisestä kerrasta vierähti jo yli kolme vuotta. Koronakurimuksen aikoina ei tullut lahden yli seilattua suuntaan jos toiseenkaan. Autoja oli laivassa runsaasti, ihmisiä huomattavasti vähemmän. Matkustajan kannalta se oli vain hyvä. Löytyi istuinpaikkoja valittavaksi asti, eikä missään paikassa tarvinnut jonoissa seisoskella.

Kahvila Maiasmokkin näyteikkuna sisältäpäin.


Tallinnassa ajoimme autolla muutamaan sataman lähellä olevaan paikkaan. Kävimme isossa marketissa tutkimassa tarjontaa, urheilu- ja vapaa-ajan vaatekaupassa, alusvaateostoksilla ja laukkukaupassa. Euroopan korkein inflaatiotaso näkyy joka paikassa. Halpoja hintoja löytääkseen ei kannata Viroon matkustaa. 

Kävimme vanhassa kaupungissa syömässä ja katselemassa. Hämärä laskeutuu Tallinnassa aikaisin siinä missä Suomessakin ja kylmä viima puhalsi kapeilla mukulakivikaduilla. Kulkijoita oli kaduilla todella vähän, joten sen puoleen olisi ollut mukava pidempäänkin kierrellä. Menimme Tallinnan vanhimpaan toimivaan kahvilaan, Maiasmokkiin (Pikk 16, Tallinna), nauttimaan lämmintä juotavaa. Seuraksi söimme herkullisen passion-suklaakakun palaset, jotka kotimaan kahvilahintoihin verrattuna olivat varsin kohtuulliset. Ja mitä muita herkkuja siellä lasihyllyillä olikaan tarjolla.

Marketissa oli suppea valikoima siemeniä. Tavallisten hyötykasvien siemenet eivät meilläkään kovin kalliita ole, mutta Tallinnassa ne ovat vielä edullisempia. Muutaman pussukan nappasin kiireessä ostoskoriin. Jälkikäteen totesin, että enemmänkin olisi kannattanut ostaa, mutta laiskamadon kyllästämä ihminen ei ole saanut laadittua kesän kylvö- ja istutussuunnitelmaa alkua pidemmälle. 

Päiväreissu on aivan liian lyhyt aika edes osaan siitä, mitä kaikkea kiinnostavaa Tallinnassa olisi nähtävissä ja koettavissa. Kerran jos toisenkin olen suunnitellut useamman päivän matkaa, jolloin ehtisi tutustua laajemmin kulttuuriin, museoihin, nähtävyyksiin ja vielä istua rauhassa kahviloissa ihan vain ilmaa nuuskimassa. Ehkä sitten kesällä...

Kotipihalla ei lumen valkeus silmiä häikäise. Nämä kuvat ovat parin päivän takaa. Sen jälkeen taivaalta on tullut hiven hentoa lunta, joka taatusti katoaa ensimmäisten plussa-asteiden myötä. Ihmisen kannalta pieni pakkanen on miellyttävämpää, kuin tasaisin välein tulevat vesisateet. Niitä ei nyt onneksi ole ihan heti luvassa.

Omenapuun alle jäi vahingossa joulukuun alun lumitaakan katkaisema mustilanhortensian oksa. Seuraavalla kerralla alapihalla käydessäni huomasin jänisten hoitaneen oksan kuorimisen. Näystä säikähtäneenä kävin katsomassa, ovatko järsineet myös varsinaista mustilanhortensiaa. En ole sitä verkottanut, kun jänikset eivät ole olleet siitä kiinnostuneita aiempina vuosina. Puska oli koskematon. Toivottavasti on sitä jatkossakin.

Toisen omenapuun alta löytyi kotilo. Tosin tyhjä ja alta jo rikkoontunut. Silti hätkähdin löytöä, koska netin puutarharyhmissä oli plussakelien aikaan juttuja hyväkuntoisista, joskin jähmeistä kotiloista, joita ihmiset olivat puutarhoissaan havainneet. Lumiseen aikaan monet puutarhaelämän negatiiviset asiat vaipuvat täysin unholaan. Hyvä niin. Ehtii sitä kotiloiden kanssa tapella riittävästi kesälläkin.

Koristemansikan kukka ei todellakaan ole aloittanut uutta kasvun ja kukinnan kautta vielä helmikuun alussa. Se oli säilyttänyt värinsä lehtien suojassa. Mustarastaat kävivät pöllyttämässä lehtiä ja siinä tiimellyksessä koristemansikka tuli esiin. Väriä on puutarhassa juuri nyt niin vähän, että yksikin kirkas piste osuu takuuvarmasti silmään.

Aurinko on näyttäytynyt parina päivänä kerrallaan pidemmänkin aikaa. Useimmiten taivas on kuitenkin pilvessä. Välillä sentään pilvien raosta vilahtaa vanhan taivaan sineä valaen uskoa, ettei aurinko ole meitä unohtanut.

Clematis Atragene-ryhmä 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö


Jänikset ovat syöneet useimmat kärhöt tyvestä poikki. Loistokärhöillä se ei haittaa, koska ne kasvattavat tyvestä uudet versot ja kukkivat niillä. Alppikärhöt sen sijaan kukkiva vanhoilla versoilla. Viime talvena jänikset napostelivat alppikärhöni poikki tyvestä, jolloin en sitten päässyt ihailemaan keväistä kukintaa. Siitä viisastuneena olen suojannut alppikärhöjen tyvet verkoilla. Myös Purple Dream tarvitsee tyvisuojan, koska se kukkii toisen vuoden versoilla. 


Sunnuntaina on Runebergin päivä. Runebergin tortut ilmestyivät kauppoihin heti joulun jälkeen. Seuraavaksi vuorossa on laskiainen ja laskiaispullat. Jollei tähdellisempiä keskustelunaiheita löydy, voi aina pohtia, kumpi tykkää hillosta ja kumpi mantelista.

Mukavaa viikonloppua ja Runebergin päivää kaikille!


28 kommenttia:

  1. Nyt on ihan hyvät viikot laiskotella, mihinkä sitä kiire olisi valmiissa maailmassa. Vielä ei tarvitse kasvimaata kylvää, ruohoa leikata, kitkeä eikä mitään muutakaan puutarhatoimia, paitsi suojien tarkistuksia. Katkennutta oksaa on voinut kaluta myös myyrä, mutta kuvassa taitaa näkyä isommat hampaanjäljet. Pysähtyneisyyden luulisi loppuvan omia aikojaan kevään myötä muutaman viikon päästä ehkä? Olet niin touhukas, että olet totisesti lepotauon ansainnut, jos vain sellaista itse siedät.
    Et nyt ihan sammaloituva kivi kumminkaan ole, kun Tallinnassa kävitte. Mukava retki. Kummasti ovat vuodet kuluneet kotinurkissa, kukapa olisi kolme vuotta sitten uskonut, että pandemia vaikuttaa näin pitkään. Tallinnassa on tosiaan mukava yöpyä, sillä on kiva istua iltaa jossakin sen lukuisista hyvistä ravintoloista ja vain nauttia vanhankaupungin ainutlaatuisesta tunnelmasta. Nyt kun mietin, en ole varma, olenko ikinä käynytkään Tallinnassa pelkällä päiväretkellä. Ei kun kerran, kun lähdimme poikaystävän kanssa kiertämään Eurooppaa bussilla, vietimme muutaman tunnin Tallinnassa kävellen ennen bussimatkaa Riikaan.
    Huomasin saman, helmikuun kausileivonnaiset tulivat kauppoihin hyvin aikaisin. Kumpaakin on tullut jo maistettua, joten asiasta tuohtuminen olisi tekopyhää. Mutta täytyy ostaa vielä uudet runebergit oikeaksi päiväksi. Laskiaispullassa ehdottomasti mantelimassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole mihinkään mikään hoppu. Tähän aikaan vuodesta on vielä hyvä aika vetää lonkkaa ja uppoutua niin kirjoihin kuin käsitöihinkin. Jotenkin vain tekeminen on minulle ominainen ja sopiva olotila. Tykkään siitä, että meneillään on yksi tai useampi projekti. Tykkään myös suunnitella ja katsella koko ajan eteenpäin. Välillä itse tekeminen on välttämätön paha, jonka jälkeen seuraa paras hetki. Että voikin tuntua hyvältä, kun saa vihdoin kukistettua jonkun pitkään keskeneräisenä olleen homman. Aina ei kuitenkaan voi itse ihan kaikesta päättää. Se on ehkä yksi syy laiskamadon iskemiseen. Taitaa se laiskamatovirus jopa kuulua normaaliin ihmiseloon.
      Naisporukassa reissaaminen on siitä mukavaa, että asioiden hoitamisen lomassa ja hyvän ruoan parissa tulee myös päivitettyä kuulumiset tavallista syvällisemmin. Tykkään Tallinnan vanhan kaupungin kapeista kaduista ja hienoista rakennuksista. Parissa tunnissa pääsee keskelle eurooppalaisen Hansa-kaupungin historiaa. Paras aika Tallinnan tutkimiseen olisi kesällä, mutta silloin on niin vaikea irrottautua omasta pihasta.
      Aah, sinä olet maistanut jo laskiaispullaakin. Ehdottomasti mantelimassalla. Ostin jo mantelimassan valmiiksi, sillä aion leipoa pullat itse. Runebergin torttujakin olen joskus tehnyt itse, mutta hyvin kelpaa kaupan tortut - ja helpommalla pääsee.
      Kipaisehan äkkiä kauppaan. Runebergin päivä on huomenna!

      Poista
  2. Minä olen ollut kyllä suurempia laiskamato. Blogissakin oli pitkän pitkä tauko. Nyt vasta kirjoitin vastauksen haasteeseen, jonka heitit minulle lokakuussa. Pahoittelut tästä pitkästä viiveestä.
    Aika hieno kukka tuossa koristemansikassa tähän aikaan vuodesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi itse kutakin vaivaavan laiskamadon kokoa ei mitata. Näyttää vahvasti siltä, että laiskamatovirusta on enemmänkin liikkeellä, joten unohdetaan kumpikin asian sureminen.
      Kävinkin jo lukemassa haastevastaukseksi, kiitos siitä. Viivästyksistä ei kannata ottaa itselleen murhetta eikä paineita. Haasteita saa ihan luvalla säilöä itselleen sopivimpina hetkinä toteutettaviksi. Sekin on sallittua, ettei ota haasteeseen lainkaan osaa.
      Saattaa olla mahdollista, että mansikka on pukannut kukan plussakelien aikaan. Lehtien alla, mustassa mullassa on hyvinkin voinut olla aika lämmintä. Koristemansikat kukkivat syksylläkin ihan pakkasiin saakka. Niin tai näin, mutta moinen väripilkku tuo mukavasti iloa kevättä odottavalle puutarhaihmiselle.

      Poista
  3. Peukutan laiskottelulle! On hyvä taito välillä vetää lonkkaa :) Päivän reissu Tallinnaan on mahtava irtiotto arjesta. Mukavasti kerkiää jotain näkemään ja kokemaan ja paljon jää nähtävää seuraavaan kertaan. Mukavaa viikonlopun jatkoa ja alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun olisi syytä tehostaa laiskottelua. Liian usein tulee hetken istumisen jälkeen rynnättyä jonkun tehtävän pariin.
      Päivä Tallinnassa on todellakin helppo ja kiva tapa virkistyä. Pari tuntia matkaamalla on keskellä eurooppalaista historiaa. Se on hienoa.
      Samoin sinulle mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. Hyvää Runeberginpäivää sinulle. Muistathan, että tortun saa syödä vasta kun on lausunut (Runebergin) runon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hui, en ole muistanut lausua ainuttakaan Runebergin runoa ja torttuja on tullut maisteltua jo useampi. Nyt on oikea hetki kunnostautua, kun juhlapäivä on juuri tänään.

      Poista
  5. Sopiva joutilaisuus tekee välillä hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee tarkastaa omat joutilaisuuden kriteerit. Saatan olla liian vaativa.

      Poista
  6. Välillä on mukava rentoutua 🌷Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa🌷🌷

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukavaa alkavaa viikkoa sinulle! Eilinen meni rentoutuessa ja ulkoillessa.

      Poista
  7. Ihana piristys tuo koristemansikan lehtien alla säilynyt kukka. Piha täälläkin on osittain lumeton ja paljon on lumien pinnalla tuulen tuomia syksyn lehtiä, niitä kyllä riittää tuulien tuivertaa. Viime syksynä tosin käytin haravaa melko ahkerasti mutta aina niitä lehtiä jostain tuli tuo mukanaan. Viime syksynä jätin monia perennan varsia ihan tarkoituksella talventörröttäjiksi. En osaa sanoa oliko hyvä vai huono ajatus. Nyt ainakin kun lumet ovat melko paljon hävinneet on moni paikka pienessä pihassani aika epämääräisen sotkuista. Luulen, että tämä kokeilu olikin ihan ainutkertainen ja tapaus kerrasta opittu.
    Tallinna on kyllä käymisen arvoinen paikka ja myöskin näin talvella. Tietysti kylmä tuuli voi puhaltaa mutta jotain viehättävää sieltä aina löytää. Vuonna 1993 tammikuussa kävin siellä ensimmäistä kertaa kissanäyttelyn merkeissä ja pimeätä ja kylmää oli. Näiden monien vuosien aikana on kaupunki muuttunut ja kaupunkikuva on kasvonsa pessyt. Nyt on kulunut muutamia vuosia kun siellä viimeksi kävin Maija-kissani kanssa näyttelyssä. Kissa matkaseurana on tietysti mukava asia mutta tuo tietysti omat haasteensa.
    Täällä meillä kyllä on laiskamadon päämaja, ihan kaikkia joulukoristeitakaan en ole vielä pois laittanut ja syyksi "laiskamato" kuiskii, että päivistä on jostain syystä kadonnut tunteja.
    Päivät pitenevät ja valo lisääntyy, ehkä laiskamatokin rauhoittuu ja piiloutuu liian kirkkaita päiviä.
    Tänään on siis Runebergin päivä ja yhden leivoksen söin jo menneellä viikolla.♥
    Hyvää tätä juhlapäivän iltaa, siis myös Kynttilänpäivää ja Asserin nimipäivää sinne teille...täältä.♥ Tänään on myös taivaalla täysi kuu.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kuinka syksyllä siivoaisi ja haravoisi, tulee talven aikana kaikenlaista roskaa puista. Tänä talvena ainakin meillä on tullut usein ja kovaa. Maassa on runsaasti oksia, etenkin koivunoksia. Sormet syyhyävät pihalle siivoushommiin, mutta vielä ei ole se aika.
      Tallinna on muuttunut valtavasti noista 90-luvun alun vuosista. Ja muuttuu kaiken aikaa. Sataman lähistölle oli edellisen käynnin jälkeen noussut useita isoja taloja. Kissan kanssa ei varmaan samalla tavalla kierrellä nähtävyyksiä katsomassa. Ehkä Maija olisi tykänny Tallinnan kissakahvilasta, kuka tietää.
      Onpas tuo laiskamato kerkiäväinen, kun se on jo Tampereellekin tullut. Kyllä se aikanaan lähtee muille maille, luotetaan siihen.
      Huomasin vasta uutisista, että eilen oli täysikuu. Muutama päivä sitten pohdin, joko on sen aika, vaan unohdin tarkastaa. Täällä oli pilvistäkin, joten kuuta ei illalla näkynyt.
      Runeberg on juhlittu, seuraavaksi sitten laskiainen pullineen. Eikö vain!

      Poista
  8. Hyvä kuulla, että laiskamato vaivaa muitakin ajoittain. Tuntuu siltä, että alan itse ehkä vihdoin päästä siitä vaivasta eroon. Hiljalleen tosin, mutta parempi niinkin kuin ei ollenkaan. Vielä ei olekaan mikään kiire, kun kiivain esikasvatus- ja kevääntekoaika on vasta edessä päin.
    Päiväretki Tallinnaan on varmasti ollut mukava poikkeus normiarkeen ja tuliaiset muistuttavat retkestä vielä pitkään.
    Teillä on kyllä todella vähän lunta! Kovin näyttää syksyiselle maisemat. Ei ihme, jos on vähän käynnistymisvaikeuksia. Lehtokotilolöytö ei silmiä hivele, olkoonkin vain pelkkä kuori. Toisaalta, ehkä tähän aikaan vuodesta liikkeellä oleva lehtokotilo on hyvin houkuttelevaa evästä linnuille. Sopii toivoa, että talvehtimaan jääneet rastaat oppivat talven aikana herkuttelemaan kotiloilla ja opettavat tavan poikasilleen kesällä.
    Miten upeaa löytää pinkki koristemansikan kukka keskellä talvea. Pieni väripilkku muuten melko värittömässä ympäristössä pistää taatusti silmään ja vetää luokseen ihastelemaan moista näkyä. Toivottavasti jänikset ja muut puutarhavieraat jättävät kukan rauhaan, jotta saat siitä väriterapiaa useampanakin päivänä.
    Runebergin tortut jäivät syömättä mutta laskiaiseksi on pakko terästäytyä tai saattaa tulla perheeltä sanomista. Meillä syödään laskiaispullat hillon ja kermavaahdon kanssa, vaikka se onkin hirmuisen sotkuista. Kukaan perheestä ei oikein välitä mantelimassasta.
    Mukavaa Runebergin päivän iltaa ja pian alkavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeen tehokkaasti laiskamato ujuttautuu koteihin ympäri maan. Ilmeisesti on täälläkin jo lähtöaikeissa, vaikka pieni flunssanpoikanen kuiskuttelee laiskamadon korvaan, että jatketaan vielä hetki lonkan vetämistä. Chilit ja paprikat kutsuvat koulimaan, vaan odottakoon vielä muutaman päivän.
      Kotipihan maisemia katsellessa ei ihan heti usko, kuinka valtavasti lunta oli joulukuun alkupuolella. Eilen satoi kevyt kerros pakkaslunta, paksuus tuskin senttiä enempää. Oikeastaan täällä tuntuu jo aika keväiseltä, kun nytkin aurinko paistaa ja mustarastaat vuorottelevat siemenautomaatomilla. Vielä en ole kuullut niiden lurittavan kevätsäveliä.
      Rastaat ovat tarmokkaita mullan pöyhijöitä. Kaipa ne etsivät niitä kotiloita, matoja, toukkia ja mitä vain syötävää. Syksyllä laitetut kuorikatteet on paikoin levitetty pitkin ja poikin, kun niiden peitteenä ei ole lunta.
      Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät tykkää mantelimassasta/marsipaanista. Mantelimassaan lisätään usein karvasmanteliöljyä, joka saattaa tökkiä liikaa. Hillo-kermavaahto-yhdistelmä on aikuisellekin haastava syötävä. Kummakos tuo, jos lasten kanssa tuloksena on sotkua.
      Runeberg on juhlittu. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  9. Onpa teillä vähän lunta 😳. Ei meilläkään lumilinnoja rakennella, mutta kunnon käveltävä lumipeite peittää kaiken.

    Toivottavasti kasvisi pysyvät turvassa 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesisateet ovat vieneet meiltä hanget. Vähäinen lumipeite kantaa oikein hyvin. Eilen käytiin lenkillä metsässä, eikä missään jalka uponnut.
      Kasvit saattavat olla hätää kärsimässä. Vaihteleville säille ei mitään voi, joten paras olla tyytyväinen niihin, jotka selviävät.

      Poista
  10. Anna laiskottaa, se tekee hyvää! Onpa teillä vähän lunta, voisi sanoa ettei yhtään. Kotiloita ei mielellään tapaisi keskellä sydäntalvea missään muodossa. Reissuilla on kiva tarkastaa paikallinen siemenvalikoima, voi löytää hinnaltaan edullisia siemeniä ja sellaisia joita ei tule kotimaisissa valikoimissa vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenties laiskamato ennakoi viikonloppuna iskenyttä flunsaa. Onneksi ei ole kovin paha, mutta päässä humisee ilkeästi.
      Lunta on todella vähän. Siitä ei taida olla nyt kasvien suojaksi.
      Olisin mielelläni mennyt johonkin sellaiseen paikkaan, jossa siemeniä olisi enemmänkin. Päiväreissulla ei vaan ehdi, joten tyydyin marketin valikoimaan.

      Poista
  11. Minuakin on laiskottanut todella paljon viimeaikoina ei ole oikein huvittanut mikään . Lunta on täälläkin kotona tosi vähän saa nähdä miten kevät etenee. Pitää peittää havut kun kerkiää aurinko on jo hieman pilkottanut . Nyt viikonloppuna ei mennä kuitenkaan mökille mutta heti kun mennään se pitää muistaa . Minulla on alkanut kutkuttaa tuo tomattien kasvatus mutta en taida nyt siemeniä kuitenkaan ostaa kenties muutaman taimen takia . Mukavaa kun olet löytänyt edullisia siemeniä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kevään innokas odottaminen ilmenee välillä laiskamatonta?
      Havut, rhodot ja mahonia on varmaan syytä huputtaa lähipäivinä. Luvassa kun on plussaa ja aurinkoa.
      Tomaatteja voi kasvattaa ilman kasvariakin, kunhan valitsee oikeat lajikkeet. Eräässä blogissa oli siitä juttua ja alkoi vähän houkutella, vaikka meillä tuo pieni kasvari onkin.

      Poista
  12. Laiskamato on vaivannu tiälläkin. Etenkin tiällä bogimaailmassa! Meillä vielä polttopuu hommat jatkuvat ja sekin ottaa ajasta osansa. Ensimmäiset kylvöt kuitenkin on tehty. Sieltä eteläsuomesta noppiisti piäsöö piipahtamaan Tallinnassakin. Muutaman kerran oon käyny siellä vuosiensaatossa. Hyvät leivoskahvilat on jiäny mieleen. Vielä on aikoo laikotellakkin, vaikka aikasta kevättä ennustavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä murehdi, tässä vaiheessa vuotta blogi-innostus on vasta heräämässä. Olethan sentään tehnyt jo ensimmäiset kylvöt. Polttopuuhommissa menee aikaa, sen tiedän. Toisaalta on omalla tavallaan mukavaa tehdä klapeja ja pinota niitä.
      Täältä on tosiaan helppo piipahtaa päiväreissulle Tallinnaan. Ihan eri asia olisi lähteä vaikkapa puolivälistä Suomea ja yöpyä jossain välissä ennen matkaa. Tallinnassa on runsas leivoskulttuuri.
      Huomasin lehdessä otsikon, että tänä vuonna tulisi aikainen kevät. Saapa nähdä, onko klikkiotsikko. Aika näyttää.

      Poista
  13. Laiskuutta on ollut ilmassa täälläkin! No sukkia olen kutonut useammat talven aikana. Tänään päivitin blogini ulkoasun pois jouluisesta näkymistä :)
    Pikku reissu piristää taatusti, minä ihailin noita kauniita kahvikuppeja ikkunan maailmanpyörässä. Kahvikin maistuu muka erilaiselta kauniista kupista juotuna. Ei ole tehty juuri minkäänlaisia suunnitelmia kylvöille, muuta kuin se ettei niitä paljoa tule. Hyvässä lykyssä ei tarvitse ostaa edes siemeniä, kun hyödynnän varastoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talviajan laiskuus näyttää olevan yleistä. Ihan hyvä vetää henkeä ennen kevään ja kesän koitoksia. Kutominen ja muut käsityöt ovat kivaa ajankulua pimeisiin iltoihin. Pitääpä käydä tsekkaamassa, mitä blogiisi kuuluu. Muiden kiireiden ja flunssan vuoksi on tullut vähemmän istuttua tietokoneen äärellä.
      Maiasmokkin ikkunan maailmanpyörässä on hienoja kahvikuppeja. Ilmeisesti osa myös aika vanhoja. Ulkopuolelta kupit näkyivät paremmin.
      Tässä vaiheessa vuotta tulee hurja into rohmuta uusia siemeniä. Usein pärjäisi hyvin vanhoillakin. Sellainen oli minunkin ajatukseni, mutta silti olen sortunut joihinkin pussukoihin.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!