 |
| Auringonlasku 21.2.2023 |
Isäni täyttää viikon päästä 95 v. Kunnioitettava ikä. Hän on asunut kaksi vuotta espoolaisessa hoivakodissa, johon olen tyytyväinen. Etenkin koronan vihdoin hellittäessä hoivakodissa on taas monenmoista toimintaa ja virikkeitä. Henkilökunta on motivoitunutta ja mukavaa. Saamieni tietojen mukaan hoitajien paikat on saatu täytettyä. Silti välillä käydessäni tulee sellainen olo, että lisäkäsille olisi tarvetta.
 |
| Lähijärvi 26.2.2023 |
Alkuviikosta isän luona käydessäni sain tietää, että isän ikenestä on löytynyt suurikokoinen patti. Hoitaja sai varattua isälle akuuttiajan terveyskeskuksen hammaslääkärille, mutta mm. hiihtolomien vuoksi heiltä ei tahtonut löytyä saattajaa isälle. Kysyivät minua ja minähän lupauduin. Tilasivat Kelalta invataksin, sillä isä tarvitsee liikkumiseensa pyörätuolia.
Saavuin hoivakotiin riittävän ajoissa, että ehtisin pukea isälle ulkotamineet. Seuraavaksi kärräsin isän pihalle odottamaan taksia, jonka piti tulla klo 12. Lääkärinaika oli klo 12.15. Kello kävi, viisarit nakuttivat, vaan taksia ei näkynyt. Soitin osastolle, jotta ilmoittavat hammaslääkärille meidän myöhästyvän. Ja soittaisivat Kelataksille. Samalla yritin itsekin soittaa Kelataksille, jossa pääsin kuuntelemaan nauhoitetta "kaikki asiakaspalvelijamme ovat varattuja. Palvelemme teitä mahdollisimman pian."
Hoivakodista saivat yhteyden Kelataksille, jolloin sieltä luvattiin toinen auto. Matala, sulavalinjainen mersu saapui 12.40. Totesimme hoitajan kanssa, että isän hammaslääkäriaika on jo mennyt. Lähdin kuitenkin matkaan sillä ajatuksella, että saisimme paikan päällä uuden ajan. Tai että joku olisi ylipäätään ymmärtäväinen ja armollinen tarjoamalla meille ylimääräisen ajan.
Sokean, lähes kuuron, huonosti liikkuvan ihmisen
ahtaminen matalaan autoon on kuulkaa vaikea juttu. Kuski keskittyi
pyörätuolin laittamiseen takakonttiin, kun me sairaanhoitajan kanssa
koitimme saada isän jalkoja taivutettua ja takamusta venytettyä niin,
että hän saisi päätään kolhimatta itsensä autoon. Hikisen urakan jälkeen
onnistuimme. Ja sitten matkaan.
Puutarhaportti kävelyreitin varrella 26.2.2023
Ilmoittauduin hammaslääkäriin, mutta ei meitä tietenkään sisään kutsuttu. Olimmehan lähes tunnin myöhässä. Kysyin infosta, mitä tehdä. Ystävällinen asiakaspalvelija sanoi, ettei sille päivälle ollut enää yhtään vapaata aikaa. Kun ne tarjolla ajat eivät muutenkaan riitä kaikille halukkaille. Pyysin häntä mitätöimään isälle lähetettävän laskun, sillä syytön isä tähän jupakkaan oli. Infotäti sanoi ilman muuta peruvansa laskun. Peruuttamattomista ajoistahan laskutetaan asiakasta.
Aikansa tietokonetta räpellettyään infotäti kertoi löytäneensä peruutusajan isälle seuraavalle aamulle. Kelpaisiko se meille? Varmasti kelpaa. Patti ei sieltä ikenestä ilman jotain toimenpiteitä mihinkään lähde. Varattiin sitten aika perjantaille klo 9. Tällä kertaa toiseen espoolaiseen hammashoitolaan.
Seuraavaksi oli pohdittava, miten pääsemme takaisin hoivakotiin. Soitin Kelataksin numeroon ja tällä kertaa siellä vastattiin ihmeen nopeasti. Erilaisten nimi- ja osoitetietojen jälkeen asiakaspalvelija kysyi, milloin pääsemme lähtemään. Sanoin, että olemme valmiina heti. Auto tulikin vajaan puolen tunnin kuluttua. Jälleen sellainen matalalla maavaralla varustettu kiiltäväpintainen henkilöauto. Jälleen myös samat hikeä otsalta puristavat manööverit isän saamiseksi autoon. Kuljettaja keskittyi pyörätuoliin.
Hoivakotiin päästyämme olimme aivan kuitteja, isä ja minä. Minua itketti väsymyksestä, pettymyksestä ja jännityksen purkautumisesta. Isä ei onneksi tainnut paljon ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Totesi vain, etteivät sitten kiskoneet häneltä hampaita suusta. Muistisairaan vanhuksen arkihuumori onnistui pelastamaan tilanteen tälläkin kertaa.
Lunta pensaissa 26.2.2023
Perjantaiaamuna heräsin varhain, sillä Kelataksi oli tilattu tulevaksi tavallista aikaisemmin. Ihan siltä varalta, että jäisi enemmän aikaa mahdollisten ongelmatilanteiden setvimiseksi. Ja kuljetusmatkakin oli tällä kertaa pidempi. Saavuin hoivakotiin aamulla puoli kahdeksan jälkeen pukemaan isää. Kelataksin ilmoitettiin tulevan klo 8.10. Lääkäriaika oli klo 9.00.
Kello tuli 8.10, ei taksia. Kello tuli 8.15, ei taksia. Kello tuli 8.20, ei taksia. Silloin soitin osastolle kertoakseni, ettei taksia tule enkä voi pidempään odottaa. Emme ehtisi ajoissa hammaslääkäriin. Olin varautunut tilanteeseen tuomalla oman autoni jo valmiiksi hoivakodin yläpihalle, jossa on muutama lyhytaikainen autopaikka. Tila tarvitaan isoille
invatakseille. En voisi jättää isää odottamaan auton noutamista. Enkä lumisohjossa saisi häntä helposti työnnettyä alempana sijaitsevalle parkkipaikalle.
Harjoitus tekee mestarin ja niinpä sain isän autooni, joka on hieman edellispäivän takseja korkeampi ja tilavampi. Pyörätuolinkin sain litistettyä ja siirrettyä takakoslaan. Sitten kohti kauempana sijaitsevaa hammashoitolaa. Bussilakon vuoksi tiet olivat täynnä henkilöautoja. Kiiretilanteelle tyypillisesti eteen sattui vielä pari hidasta traktoria. Kelloajan rivakkaa etenemistä tuijottaen koitin pysyä nopeusrajoitusten puitteissa.
Pienet vuorimännyt uneksii lumen alla 26.2.2023
Seuraava pelkoni oli, onko terveyskeskuksen pihalla vapaata pysäköintipaikkaa. Tunnetusti niitä ei yleensä ole. Olin ottanut isälle hankitun invatunnuksen mukaan siltä varalta, että joudun tyrkkäämään auton johonkin tavalliseen parkkipaikkaan. Hiki helmeili taas otsalla, kun ajattelin, että pahimmassa tapauksessa joudun viemään auton paljon kauemmas. Isän saaminen pois autosta ja pyörätuolilla kärrääminen kuluttaisi taas niitä vähiä minuutteja, joita oli jäljellä.
Kerrankin onni suosi minua. Täpötäyden ja tyhjeneviä paikkoja jonottavien autojen perässä ajaessani huomasin pysäköintialueen viimeisessä kulmassa invapaikan ja vieläpä tyhjän. Sinne vain auto ja keuhkot täyteen ilmaa puhaltaen jälleen siirtämään isää autosta pyörätuoliin.
Isommat vuorimännyt makaavat pitkin pituuttaan 26.2.2023. Ovat jo nousseet ylös.
Olimme hammaslääkärin oven takana kaksi minuttia ennen meille varattua aikaa. Hilkulla, etten mennyt halaamaan nuorta hammaslääkäriä siitä ilosta, että onnistuimme pääsemään vastaanotolle. Isän patin tutkiminen sujui hyvin. Hammaslääkäri kutsui paikalle suukirurgin, jonka kanssa he totesivat kyseessä olevan kystan tai muun sellaisen. Terveyskeskuksen hammaslääkärissä ei kuitenkaan pattia voida poistaa. Isä sai kiirelähetteen Meilahteen.
Paluu hoivakotiin sujuikin jo rutiinilla. Isä oli hiljainen ja selvästi uupunut. Laitoin hänet peiton alle lepäämään. Itse olin helpottunut, että ylipäätään pääsimme onnistuneesti lääkärin vastaanotolle. Takkini ja housuni kuraantuivat auttaessani isää ahtaissa paikoissa autoon ja ulos sieltä. Pyörätuolikin on aika painava ja likaa tuli senkin käsittelystä. Käsipyyhkeille olisi ollut tarvetta, mutta ehdin juuri jokin aika sitten heittää pois vanhentuneena kuivuneen käsipyyhepakkauksen pois.
Ei näkynyt koskikaraa 26.2.2023
Tämä tiistaina alkanut pattiseikkailu on vaatinut lukuisia puheluita, joista suurimman osan on hoivakoti hoitanut kiitettävästi. Minun kontolleni jäi kuskata isä hammaslääkäriin ja sieltä takaisin. Vähempi draama asian tiimoilta olisi riittänyt minulle vallan mainiosti. Parin viime päivän aikana on palautunut elävästi mieleen vanhempien viimeiset kotona asumisen ajat. Silloin vastaavaa draamaa oli päivä toisensa perään. Välillä jopa huomattavasti vakavammissa merkeissä. Hetkittäin pelkäsin, että itse romahdan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tällä kertaa sentään voin jakaa ongelmatilanteet hoivakodin ihmisten kanssa.
Jännitettävää on edelleen edessä. Kun isä saa toimenpideajan Meilahteen, miten sinne kulkeminen ja siellä toimiminen taas käytännössä järjestetään? Ehdin onneksi muutaman päivän toipua näiden päivien koettelemuksista ja kerätä voimia tuleviin taisteluihin.
Clematis Purple Dream houkuttelee kuvaamaan kerta toisensa jälkeen (26.2.2023)
Hoivakoti laittoi palautetta Kelataksin toiminnasta. Minä myös. Hoivakodin kertoman mukaan Kelatakseihin ei voi enää luottaa. Niiden saapumattomuus on liian yleistä. Laitoin palautetta myös Hyvinvointialueelle, sillä Kelataksien toimimattomuudella on monitahoisia vaikutuksia. Vanhukset eivät saa apua ja hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat. Lääkärit ja muut hoitotahot odottavat turhaan potilaita vastaanotolleen. Muutenkin niukasti tarjolla olevia aikoja jää käyttämättä.
Entä ne vanhukset, joilla ei ole omaisia korvaamassa omilla kulkupeleillään saapumatta jääviä Kelatakseja? Entä ne vanhukset ja sairaat, joita ei voida kuljettaa tavallisella henkilöautolla?
Itse kunkin kannattaa vahvistaa omia lihaksia ja treenata henkistä puolta, jotta jaksaa jeesata ikääntyviä omaisiaan. Ehkä pitää laittaa rahaa sivuun oman vanhuuden varalta, jotta voi hankkia lähiomaiselle sopivalla tekniikalla varustetun pakettiauton mahdollisia terkkarikuljetuksia varten. Tai ehkä on parempi hankkia syanidipilleri laitettavaksi hampaankoloon sen pahimman päivän pelastukseksi. Näyttää vahvasti siltä, ettei vanhusten- ja terveydenhoito tästä suinkaan parane.
Pahoittelut, jos tilitykseni on liian roisia. Tällaiset asiat eivät puutarha-asioihin liity eivätkä kuulu. Elämän tapahtumia on kuitenkin vaikea pilkkoa pieniin karsinoihin ja puhua vain suurta yleisöä kiinnostavista seikoista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asioiden, vaikeidenkin, jakaminen avaa stressaantunutta mieltä. Kenties joku toinen löytää tarinastani vertaiskokemuksen voimaa itselleen.
Tämän viikon kylvöinnostukseni ja pienien taimien hoito on jäänyt tyystin taka-alalle, kun kaikki voimat ovat menneet vanhuksen kuljetusongelmien kanssa painimiseen. Joka tapauksessa olen taas muutaman kokemuksen rikkaampi.
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Elämääsi tämäkin tarina kuului, ja kiitos että jaoit sen kanssamme. Olen työskennellyt hoivakodissa ja tiedän omaisten tuskan kelataksien kanssa, siis mikähän niissäkin vikana kun eivät koskaan saavu paikalle.
VastaaPoistaJossain joku pielessä, vaan ku tietäis että mikä...
Mukavaa päivää!♥
https://ajatuksiakalenterissa.blogspot.com/
Kiitos sinulle. Hoivakodissa työskennelleenä olet varmasti seurannut läheltä tätä ongelmaa. Omaisten lisäksi tällainen sekoilu työllistää myös hoivakodin työntekijöitä.
PoistaIäkkäiden omaisten auttaminen on ajoittain raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Välillä ottaa rankasti pattiin, kun yksinkertaistenkin asioiden kanssa joutuu taistelemaan.
Vanhempieni asioita hoitaessa olen ollut Kelataksien kanssa tekemisissä yli 10 vuoden ajan. Vuonna 2018 tapahtuneen taksilakiuudistuksen jälkeen tuntuu kaikki menneen pieleen. Siellä se vika piilee.
Hyvä, että kirjoitit tästä. Epäkohdat eivät ainakaan korjaudu, jos ne pidetään pimennossa. Palaute asianomaisille tahoille on tärkeää ja on todella tärkeää myös nostaa näitä epäkohtia yleisön tietoisuuteen. Olen myös sitä mieltä, että omassa blogissa voi hyvin purkaa turhautumisen ja voimattomuuden tunteita.
VastaaPoistaMissä on mennyt vikaan, kun kelataksien kanssa on niin paljon suuria ongelmia, tästä on meillä myös omia kokemuksia isännän äidin kohdalla.
Toivottavasti saat viikonvaihteen aikana levättyä ja voimia kerättyä.
Kiitos Päivi! Ihmettelen, miksi tähän asiaan ei saada korjausta, vaikka siitä uutisoidaan jatkuvasti. Palautteella ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta.
PoistaVuoden 2018 taksilakiuudistukseen nämä ongelmat kulminoituvat. Varmasti taksilaki kaipasi uudistusta, mutta pitikö sössiä asiat näin pahasti.
Onneksi tämä kuljetusstressi on tilapäistä, eikä minun tarvitse sitä yksin kantaa. Tänään tein jo yhdet lumityöt ja auran käynnin jäljiltä uusi urakka odottaa. Lumen kolaamisella saa aivojakin tuuletettua.
Juuri pari päivää sitten luin eräästä paikallislehdestä jutun Kela-taksien odottamisesta pikkupaikkakunnalla. Olin melko järkyttynyt lukiessani monisairaan pyörätuolivanhuksen odottaneen kyytiä terveyskeskukseen ulkovaatteissa yli kolme tuntia ja kuinka hänen 87-vuotias puolisonsa oli eräällä toisella kerralla viimein työntänyt hänet itse kotiin kilometrin matkan, kun ennalta tilattu kyyti oli jättänyt tulematta. Tiesin kyllä, että taksit ylipäätään saattavat olla kortilla pikkupaikkakunnilla ja Kela-taksit vielä pahemmin, mutta enpä olisi uskonut, että siellä etelässäkin tapahtuu vastaavaa. Ilmeisesti syypää näihin ongelmiin on vuoden 2018 taksilakiuudistus, jonka jälkeen mm. kilometrikorvaukset ovat pienentyneet roimasti eikä yrittäjillä ole enää ollut päivystysvelvoitetta tai asemapaikkaa. Lisäksi polttoaineen hinta on samassa ajassa melkein tuplaantunut, joten ymmärtäähän sen, miksi kyytien saaminen takkuaa.
VastaaPoistaLehdessä luki, että heti lähtevänä tilatun taksin pitäisi saapua kahden tunnin sisällä Kela-kuljetusten sopimuskriteerien mukaan, minkä jälkeen asiakkaalla on oikeus ottaa normaalihintainen taksi palveluntuottajan kustannuksella. Jos kyyti on tilattu ajoissa (edellisenä päivänä klo 14 mennessä) eikä se saavu sovittuna aikana, saa asiakas tilata normaalihintaisen taksin palveluntuottajan laskuun 15 minuutin odottamisen jälkeen. Auttaisikohan ongelmiin, jos kaikki alkaisivat odottelun sijaan vain kytätä kelloa ja tilata normaalitaksit, kun aika on täysi? Luulisi, että siitä tulisi Kelalle ylimääräisiä kustannuksia ja yleensähän raha on se mikä ratkaisee. En jaksa uskoa, että asiakaspalautteilla on kovin suurta vaikutusta eikä moni varsinkaan vanhus välttämättä niitä edes lähde tekemään. Ja tosiaan taksin saapumattomuus kuormittaa myös terveyskeskuksia, kun aikoja jää käyttämättä eikä niitä voi noin vain antaa muillekaan asiakkaille, kun ei tiedä, onko myöhässä oleva asiakas sittenkin tulossa oman aikansa sisällä. Koronan takia ainakin tänne tuli jäädäkseen ohjeistus, että vastaanotolle saa saapua enintään 10 minuuttia ennen oman aikansa alkamista. Eli vaikka oman aikansa olisi perunut heti kun selviää, ettei taksikyytiä ole tulossa, vastaanotolla ei ole sitä hyvissä ajoin etukäteen jonottamaan tullutta potilasta, jonka voisi ottaa saman tien sisään ja siten saada myöhemmälle päivään tilaa mahdollisille kiirepotilaille tai Kela-taksia ikuisuuden odottaneelle asiakkaalle, joka saapuu vastaanotolle tunnin myöhässä.
Taisi tulla melkoinen romaani tästä mutta antaa mennä. Teillä oli aikamoiset reissut isäsi kanssa. Toivottavasti matka Meilahteen sujuu jouhevammin ja ilman ylimääräisiä stressitekijöitä.
Kiitos Minna! Tiivistit kommentissasi erinomaisesti tämän taksikaaoksen syyt ja seuraukset. Siitä vuoden 2018 taksilakiuudistuksestahan nämä vaikeudet lähtivät konkretisoitumaan. Varmasti taksiala kaipasi uudistusta, mutta uusi laki meni totaalisesti mönkään. Lakia on paikkailtu, mutta suuret ongelmat ovat edelleen läsnä. Myös kyytien kilpailutuksessa lienee Kelalla osaamattomuutta.
PoistaTämän viikon taksiongelmaa on kuulemma lisännyt bussilakko. Ihmiset käyttivät taksia tavallista enemmän. Kun taksiyrittäjä saa tavallisesta taksikyydistä paremman hinnan, jäävät Kelakyydit tekemättä. En ymmärrä, miksi välitysfirmat ottavat kyytitilauksia varmistamatta, pystytäänkö ne hoitamaan. Kuulisin mieluummin reilun EIn kuin odotan pihamaalla luvattua taksia, joka ei saavu koskaan. Siten saisin mahdollisuuden miettiä muuta kyytiä, enkä menettäisi varattua vastaanottoaikaa.
Luin myös tutkimuksesta, jonka mukaan tavallisten ihmisten/omaisten tilaamat Kelataksit jäävät useammin tulematta verrattuna ammattilaisten (hoivahenkilöstö, sairaalat ym.) tilaamiin kyyteihin.
Enpä minäkään usko, että palautteesta on mitään hyötyä. Rahallisilla sanktioilla on yleensä suurempi vaikutus. Ymmärsin, että toteutumattomat/myöhästyneet kyydit laskutetaan taksikuljetusyrityksiltä. He ovat kilpailutuksen voittaessaan sitoutuneet tiettyyn palvelutasoon. Epäilen, että monet ihmiset tyytyvät valittamaan itsekseen jättäen palautteen ja vaatimukset tekemättä. Kelakyytien käyttäjät ovat usein vanhoja, sairaita ja muutenkin taitamattomampia puolustamaan oikeuksiaan.
Huonokuntoisten vanhusten ja vakavasti sairaiden kohdalla Kelakyytien epäluotettavuus on anteeksiantamatonta. Tavallinen ihminen pääsee tarvittaessa lääkäriin normitaksilla tai hätätilanteessa jonkun kaverin kyydillä. Vaan miten kuskaat liikuntakyvytöntä ihmistä, joka tarvitsee isokokoisen pyörätuolin ja mahdollisesti vielä nostolaitteen siirtoja varten? Sellaisia on invatakseissa. Ei henkilöauton kokoluokassa. Eikä varsinkaan kenenkään naapurilla tai kaverilla.
Tämä kokemus meni minulle niin syvälle sieluun, ettei se hevillä unohdu. Toivon totisesti, että Meilahti-keikka onnistuu vähemmällä draamalla. Pakko kuitenkin varautua pahimaan.
Kiitos tekstistäsi. Täyttä asiaa kirjoitat. Valitettavasti tuo kokemasi vaikuttaa olevan arkipäivää joka puolella ja ikään kuin jo "hyväksytty normaali", mitä se ei missään nimessä saisi olla. Asian tilaan on jo turruttu.
VastaaPoistaKelataksien ongelmista olen lukenut ja kuullut myös. Mietin, minkä verran tässä on mukana myös markkinataloudellista piittaamattomuutta ja että raha halutaan ns. helpommalla. Viittaan tällä myös siihen "avuliaisuuteen", mitä Kelataksien(kin) kuljettajilta nykyään saa. Yhdyn myös edellä lukemaan Minnan kirjoitukseen.
Kiitos Satu! Minulle ei tullut yllätyksenä, että moni muukin on törmännyt tähän Kelataksiongelmaan. Joko itse koettuna tai muualta kuultuna. Minua järkyttää ehkä eniten se, kuinka vähiten itseään puolustamaan kykenevät ihmiset joutuvat kärsimään tällaisistakin ongelmista, jotka olisi helppo ratkaista.
PoistaTakuuvarmasti kyse on myös markkinataloudellisesta piittaamattomuudesta. Taksiyrittäjät ottavat mieluummin tavallisia kyytejä, joista saavat Kelatakseja paremman hinnan. Eikä se Kelakyyti halpaa ole käyttäjillekään.
Kirjoitat todella kipeästä aiheesta ja tosi hyvä, että otit sen blogissasikin esille. Palautteen anto oli tärkeää, sillä asiasta vaikenemalla ei ainakaan tule parannusta asiaan, jos valitettavasti edes silloinkaan.
VastaaPoistaHyvä sinä. 👍👍
Kiitos Kruunuvuokko! Kelataksien toimimattomuus on iso ongelma. Varsinkin kun se kohdistuu ihmisiin, jotka ovat muutenkin heikoimmillaan.
PoistaEpäilen vahvasti, että palautteesta on mitään hyötyä. Hoivakodista palautetta on annettu usein ja kärkevästi jo pitkään. He, jos ketkä, näkevät ja kokevat tämän ongelman konkreettisesti.
Voi hyvänen aika mitä säätämistä. Mulla lyö pää nyt tyhjää kun olen niin flunssainen, en keksi oikein sanoja, mutta sympatiat ovat sinun ja isäsi puolella.
VastaaPoistaKiitos Maatuska! Sanattomaksi tuppaa vetämään ilman flunssaakin. Unohdin mainita tekstissä, että tuollainen ylimääräinen säätäminen rasittaa vanhustakin tarpeettomasti.
PoistaVähän ihmetellen luin tuota tarinaa. Olen nimittäin lukuisia kertoja vienyt siskoani erilaisiin lääkärin- tai hammaslääkärin vastaanotoille tai laboratorioon invataksilla. Taksia tilatessaan siskoni sanoo tarvitsevansa inva-taksin ja että hänellä on oma pyörätuoli ja mukana on saattaja. Kun auto tulee, sisko tuoleineen nostetaan autoon takaosassa olevan laskusillan avulla. Hän istuu koko automatkan omassa pyörätuolissaan ja poistuessa sama homma toisin päin. Ero lienee juuri tuossa "inva-taksi vai kela-taksi" -asiassa. Olisiko isälläsi oikeus käyttää inva-taksia?
VastaaPoistaHyvin meidänkin taksireissut ovat ennen näitä viimeaikaisia tapahtumia sujuneet. Isällä on lupa ja oikeus käyttää Kelataksia siinä, kuin kaikilla muillakin sairauden tai vamman vuoksi kuljetusta tarvitsevilla. Kelatakseja ne invataksitkin ovat. Hoivakodista tilataan aina invataksi, kun kyseessä on pyörätuolia käyttävä asukas. Niin tehtiin nytkin. Ei vaan tullut invataksia, eikä mitään muutakaan taksia. Saattaja on vanhuksella lähes aina välttämätön, etenkin pyörätuolia käyttävällä. Kelataksia tilatessa on aina mainittava (ja se myös kysytään), että pyörätuolia varten tarvitaan nosturillinen invataksi ja saattaja on mukana. Hoidin vanhempiani 10 vuoden ajan ja käytimme lukemattomia kertoja Kelatakseja, myös invatakseja. Äitini kävi viiden viikon ajan sädehoidossa Kelatakseilla. Silloin hänelle riitti tavallinen henkilöauto. Isän siirtyessä pyörätuolin käyttäjäksi invataksi on tullut välttämättömäksi.
PoistaTäällä pääkaupunkiseudulla Kelataksijärjestelmässä on valtavasti ongelmia. Taksiautoilijat saavat paremman korvauksen normaaleista taksikyydeistä, jonka vuoksi autoja ei ruuhka-aikoina riitä Kelakuljetuksiin. Pienemmillä paikkakunnilla taksiyrittäjät ovat tuttuja, jolloin heidän kanssaa on helpompi sopia asioista. Minulla on pari muualla Suomessa asuvaa tuttua, joilla ei ole ollut Kela-/invataksien kanssa ongelmia. Ilmeisesti nämä ongelmat kasaantuvat ruuhka-alueille.
Voi taivas mitä sähäläämistä! Ei ihime, että käyrä nousoo. Toivottavasti jatkos sujuu paremmin.
VastaaPoistaMullaki on kerääntyny, parin viimmeesen vuaren aikana, monta Kela-taksi kokemusta, ku oon äiteen kans lääkärööny. Ja kaikki pelekästänsä positiivisia kokemuksia (Seinäjoki/Ylistaro). Äitee tilaa itte kyyttinsä (asuu kotona yksin), mikon aina tullu. Kuskit pääsääntöösesti tuttuja, "omankylänpoikia" täälä maalla. Useen äitee menöö itte taksilla (kävelöö tukien) ja mä orotan pyärätualin kans sairaalalla. Joskus äitee on menny esim. röntgenihin yksin, nii taksikuski tyäntää sen kohteesehen, orottaa ja palauttaa kotia. Kaikki ovat ystävällisiä, vaikka joskus toisen kunnan kuskia olisivakki. Yhyres välis hypättihin Tamperehella ja siitä kuskit olivat tosi tyytyvääsiä. Jäi sellaasesta reissusta kunnon korvaus kätehen. Luulen, että suuremmilla paikkakunnilla on enemmän ongelmia.
Totisesti höyry nousi päästä, vieläkin kiukuttaa.
PoistaNäistä Kelataksiongelmista on mediassa uutisoitu paljonkin. Varmaan ongelmat kasaantuvat isoille paikkakunnille. Pienemmillä paikkakunnilla siitä on etua, että taksiyrittäjät ovat tuttuja ja heidän kanssaan voi asioista sopia naamatusten. Täällä pääkaupunkiseudulla toimitaan kasvottoman ja sieluttoman yrityksen kanssa.
Selväpäinen ja omatoiminen vanhus saattaa hyvinkin pärjätä ilman omaisen apua myös taksien kanssa. Isäni, kuten suurin osa hoivakodin asukkaista on jo siinä kunnossa, että saattaja on välttämätön.
Omalle kohdalle ei ole viime aikoina kovin suuria taksiongelmia sattunut. Nyt sitten kerralla kunnolla. Asia ei ole tullut aiemmin hoivakodissakaan puheeksi, joten yllätyin kuullessani, miten suuresta ongelmasta on kyse. Vaikea ei ole pelkästään se, ettei tilatut autot saavu, vaan myös täydellinen luottamuksen puute. Hoitoon on päästävä, aika on varattu, mutta ei voi luottaa kyydin saapumiseen. Kukaan ei soita, ettemme tule tai että myöhästymme. Soittaessa joutuu jonottamaan kymmeniä minuutteja, ellei pidempään. Tosi stressaavaa.
Kiva kuulla, että jossain päin maata taksisysteemi toimii.
Toisaalta pieniltä kyliltä taksit menevät isommille paikkakunnille odottelemaan kyydittäviä eivätkä sieltä lähde kauemmas varsinkaan lyhyitä matkoja kuskaamaan. Ei ole kannattavaa ajella pitkää matkaa omaan laskuun vain kyyditäkseen asiakasta parin kilometrin verran. Lukemassani lehtijutussa nimettömänä esiintynyt taksiyrittäjä kertoi, että ajelisi hyvin mieluusti lyhyttä ajoa kotipaikkakunnallaan, jos kyydittäviä olisi noin neljä tunnin aikana. Harvemmin niin kuitenkaan on, joten tulee kannattavammaksi ajaa sinne, missä asiakkaita on enemmän. Pidemmille matkoille varmaan saa helpommin taksin, kun kilometreistä kertyvät tulot kattavat kustannukset. Jotain näille Kela-taksien ongelmille olisi kuitenkin tehtävä ja kiiruusti.
PoistaSamoja näkemyksiä minäkin olen kuullut ja lukenut. Vikaa on ilmeisesti myös välitysfirmoissa, jotka jakavat kilpailutetuille taksiyrittäjille kyytejä. Eräs taksiyrittäjä sanoi, että ennen lakiuudistusta oli kannattavaa ajaa Kelakyytejä. Ne olivat varmaa tuloa hiljaisinakin aikoina. Uskon, että ongelmaan on löydettävissä kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Jos vain halutaan.
PoistaOlipahan hatunnoston arvoinen keikka! Miten kaikki tuntuu aina menevän pieleen sillä epäsopivimmalla hetkellä. Onneksi lopputulema oli se, että homma nytkähti taas piirun verran eteenpäin ja saitte lähetteen. Täälläkin on kuulemma kelataksit töppäilleet, kuin myös sotekuljetukset. Eräältä ikäihmiseltä jäi omaisen seurana teatteriesitys näkemättä, kun ei autoa tullut.
VastaaPoistaÄiti vaihtoi aikanaan auton isän huonon siirtymisen helpottamiseksi. Eihän se lopulta sujunut enää korkeammankaan auton kanssa ja pyörätuolin nostaminen ikäihmisen käsin takapaksiin on lähes mahdoton tehtävä. Mitä tekee lopun viikkoa kädetön omaishoitaja?
Oma lukunsa oli lyhytaikaispaikalle lähteminen. Muut saavat käyttää kelataksia kulkemiseen, mutta omaishoidon asiakkaat eivät saa, vaan pitää tilata sotekyyti. Sitten vielä sellainen, jolla voi kulkea paareilla, jos ei voi istua. Sitä varten tarvitaankin sitten uusi lääkäri lupa ja todistus. Aikamoista suota on omaisen hoitaminen nykysuomessa.
Onhan niitä hyviäkin asioita ihan rutkasti, jos aletaan verrata jonkun toisen maan toimintaan, mutta silti.
Kerää nyt voimia seuraavaan koitokseen. Hienoa, että hoitokodin porukasta on apua ja tukea.
Huonokuntoisen vanhuksen kanssa kulkeminen on jo sinänsä voimia vaativa asia. Ylimääräisiä ongelmia ei enää yhtään siihen mukaan tahtoisi.
PoistaOlen varma, että Kelataksien ongelmat saataisiin kitkettyä pois, jos vaan asiaan paneuduttaisiin. Nyt tuntuu, että hälläväliä-meininki ulottuu ihan joka paikkaan. Jos kerran raha on se määräävin tekijä tässäkin asiassa, miksi ei tajuta, kuinka paljon ylimääräisiä kuluja systeemin toimimattomuus aiheuttaa? Muiden haittojen ohella.
Äitini oli jonkun aikaa isän omaishoitaja. Siitä ei tullut mitään, kun käytännössä hän oli itsekin hoidettava. Pääsin aitiopaikalta seuraamaan ja ratkomaan omaishoitoon liittyviä kummallisuuksia. Verenpaine nousee vieläkin noita aikoja muistellessa. Juuri hetki sitten luin lehdestä, kuinka kotihoitaja oli saanut parkkisakon odottaessaan asiakkaansa luona ambulanssia. Olisiko hänen pitänyt jättää vanhus kivuissaan kotiin siksi aikaa, kun lähtee itse siirtämään parkkikiekkoa. Parkkipirkko ei suostunut mitätöimään sakkoa, vaikka heillä on kuulemma oikeus ja mahdollisuus harkintaan.
Apulaitteilla varustettu invataksi on välttämättömyys monille vanhuksille. Oli todella vaikeaa ja raskasta saada isä tavalliseen autoon pyörätuoleineen. Voin kuvitella, kuinka vaikeaa ja ajan oloon mahdotonta sellainen on samanikäiselle puolisolle.
Minusta moni asia soteasioissa on jo pitkään ollut höllyvä suo. Niin vaikeaselkoista ja rönsyilevää. Miten apua tarvitsevat vanhukset ja sairaat siinä pykäläviidakossa selviytyvät, kun se on vaikeaa nuoremmille ja koulutetuimmillekin?
Ehdottomasti meidän maassamme moni asia on hoidettu hyvin. Se ei poista tarvetta puuttua epäkohtiin ja korjata niitä.
Tämä episodi lisäsi entisestään arvostustani hoivakodin työntekijöihin. Heillä on osaaminen ja sydän paikallaan.
Kiitos, kerään voimia.
Uh! Kiekkoasia herätti heti ärtymyksen. Tuollaisessa tilanteessa vielä. Odotin kerran ambulanssia 2 ja puoli tuntia kesken töiden. Siihen kun olisi vielä lisätty parkkihuolet :(
PoistaTäällä on onneksi kohtuullisen helppoa parkkeeraus, mutta toimistolla asioita hoitaessani olen saanut useammatkin parkkkisakot. Kyllähän se vimpaisee, kun joudut olla ylitöissä selvittääksesi jotain ja sitten tulee lottovoitto sakkojen merkeissä.
Tuo sääntöviidakko on sellainen, että oikein säälittää niiden puolesta, joilla ei ole ketään läheisiä auttamassa.
En ymmärrä ollenkaan, miksi kotihoidon parkkikiekko-/pysäköintiasiaa ei saada kuntoon. Nämä ihmiset tekevät tärkeää ja arvosta työtä, johon tarvitsevat autoa. Eivät todellakaan huvikseen kahvittele sairaiden vanhusten luona ja pidä samalla autoa turhan päiten pysäköitynä. Espoon kaupunki teki muistaakseni jo ennen koronaa päätöksen kotihoitajien pysäköintiongelmien helpottamisesta. Kuulin, ettei asia ole edennyt lainkaan. Kotihoitajahan maksaa sakot palkastaan. Ei niitä työnantaja maksa. Vanhempieni taloyhtiön pihassa oli välillä monta pakettiautoa tuntitolkulla parkissa "Huoltotyö"-lapulla varustettuna. Kotihoitajat pyörivät korttelia ympäri etsien epätoivoisesti parkkipaikkaa. Siinä meni hukkaan aikaa, jonka he olisivat tarvinneet vanhusten luona.
PoistaEi todellakaan haittaa, jos kaikki postaukset eivät liity puutarhaan, muutakin elämää kun on. Olipa hammaslääkärillä käynti aikamoinen koettelumus.
VastaaPoistaNiin, elämä on iso kokonaisuus, josta on vaikea pilkkoa yksittäisiä asioita. Varsinkin kun tämä tapahtumaketju aiheuttaa edelleen tärinää kropassa.
PoistaKyllä on ollu ikävät kokemukset teillä. Siellä suurilla paikkakunnilla nämä taksit toimivat vielä huonommin kuin tiällä maaseudulla. On siulla ollu hommoo, vaan omaisesta kun on kysymys, ei tekemättäkään voi jättee. Toivotaan, jotta Meilahden kyyti onnistuu ongelmitta! Yks kokemus miullakin on, mikä on ihmetyttäny vielä kahen vuuven piästäkin. Olin mieheni kanssa käyttämässä isääni ja kehitysvammaista sisartani konsertissa Kiteen kirkossa. Kirkkoon tulo onnistui hyvin. Poislähtö olkin sitten erikoinen. He molemmat istuivat pyörätuolissa ja invataksin piti tulla hakemaan. Soittojen perästä invataksi tuli. Toinen asiakas oli pyytäny aiemmin invataksin Kesälahelle. Invataksii ei lähempee suanu, Nurmeksesta, Pohjois-Karjalan yläpiästä se oli tullu Kesälahelle, yksisuunta noin 200km. No omaisteni paluukyytiin konsertista suatiin sitten soittojen perään se samainen taksi. Se tuli Kesälahelta, kyyditsi nämä miun omaiset 2 kilometrin matkan heidän hoitokotiin ja ajoi sitten takaisin Kesälahelle ja sitten aikanaan kotiinsa Nurmekseen. Jos suntio kirkossa ei ollu ystävällinen ja ymmärtäväinen, myö ois pihalla pakkasessa vuotettu erähtä aika, puoltoista tuntii, vaan suntio jäi kirkkoon meijän kanssa ja lämpimässä suatiin vuottoo kyytii. Kyllä suntiolle kiitoksen annan vielä nytkin, kyynelsilmin. Ei näissä kyytiasioissa oo järjen hiventäkään, tässäkin meijän tapauksessa veronmaksajatkin mietityttää! Kelan maksettavaksi tuskin yks tonni riitti, omavastuitten lisäks, pitkästä matkasta. Oon ymmärtäny, ettei taksien tarvii ottoo kaikkia kyytejä ja päivystys aikoo ei illalle ja viikonlopuille oo vättämättä, nämä meijänkin tarvihtemat kyyvitykset ol tilattu aikanaan ja invataksiin hyö molemmat sopivat yhtäaikoo kulukemaan. Miulla ei oo paljoo kokemusta takseista, vaan kyllä kuskit tiällä auttavat kyytiin nämä ihmiset ja turvavyöt ja pyörätuolit sitovat asianmukaisesti, ei fyysisesti myö siihen mahottomasti tarvittu puuttuu ja hoitokodissa hoitajat tulivat ovelta auttamaan heijät sisälle. Matka ei ois ollu kesäaikaan kummonen, heijät työntee pyörätuolilla hoitopaikkaan, vaan talavella, huonosti auratuilla jalakakäytävillä ei lähetty etes kokkeilemaan.
VastaaPoistaOli todella raska ja ikävä kokemus. Yhden saapumattoman kuljetuksen olisi vielä ymmärtänyt, mutta saman toistuminen tuntui jo epätodelliselta. Raskasta on myös, ettei enää uskalla lainkaan luottaa Kelataksien toimintaan.
PoistaEn hetkeäkään ajattele, etten osallistuisi isän auttamiseen. Tiedän saattamisen kuuluvan hoivakodille, mutta ei heilläkään liikaa niitä käsiä ole.
Olipa teilläkin sydäntä kylmäävä tapahtuma. Jos on ongelmia täällä pääkaupunkiseudulla, on niitä harvaan asutuilla alueillakin. Olen lukenut noista satojen kilometrien edestakaisista taksimatkoista. Luulisi, että noilla euromäärillä kuljetukset olisi mahdollista järjestää sujuvammin. Jos vain haluttaisiin.
Uuden taksilain myötä taksien päivystysvelvollisuus poistui. Meidän kylällä ennen uutta lakia oli helppo saada taksi iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivisin. Nyt taksi pitää sopia hyvissä ajoin ja sittenkin saattaa jäädä tulematta. Taksiautoilijat voivat valita kyytinsä, jolloin tietenkin ottavat sen parhaiten maksavan vaihtoehdon.
Invataksien kuljettajista minulla on hyviä kokemuksia. Hoitavat pyörätuoli-ihmisen autoon ja pois. Kiinnittävät turvavyöt ja lukitukset. Yritin kerran mennä itse laittamaan isälle turvavöitä, jolloin kuski sanoi sen kuuluvan vain ja ainoastaan heille vastuu- ja turvallisuusasioiden vuoksi.
Toivotaan, että seuraava isän kuljetusmatka hoituu ilman kommervenkkejä. Toivotaan, että ongelmat korjataan ihan kaikkialla maassamme. Vanhukset ja sairaat ansaitsevat kaiken heille annettavan avun.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
:( ♥
VastaaPoistaKiitos Pauliina! Ihania ihmisiä olette kaikki kommentoijat.
PoistaVoi itku sentään. Ettei kelataksiin voi luottaa, on vakava juttu. Se tekee tyhjäksi yritykset hoitaa iäkkäitä ja muita huonosti liikkuvia asiakkaita, vie myös aikaa terveydenhuollon tekijöiltä, ja se aika on elintärkeää kirjaimellisesti. Onpa surkeaa.
VastaaPoistaTämä on hyvä tietää, sillä juuri eilen äitini kertoi, että hänelle myönnettiin nyt oikeus käyttää kelataksia, kun liikkuu niin huonosti, vaikka pyörätuolia ei ole vielä. Hänellä on edessä leikkaus tänä keväänä, joten teen nyt varmasti niin kuin jo eilen ajattelin, että olen silloin kaupungissa, jotta voin kuskata äitiäni. Hän nimittäin joutui ltutkimuskäynnillä etsimään ensinnäkin oikeaa ovea isossa sairaalakompleksissa, kun taksi oli vienyt väärälle ovelle, ja sitten kulkemaan eri kerrosten väliä ja käytäviä ees taas, kun olivat siirtäneet osastojen paikkoja, missään ei ollut kylttejä eikä kukaan tuntunut tietävän. Ihan hurjaa meininkiä, eikä tuollainen ole yhdeksänkymppiselle helppoa.
Minustakin on vakava asia, ettei Kelataksin saapumiseen voi luottaa. Seuraukset ovat monitahoisia sekä taloudellisesti että inhimmillisestä näkökulmasta.
PoistaMiten ihmeessä yhdeksänkymppinen selviäisi sote-viidakossa, kun se on välillä vaikeaa nuoremmillekin? Uskon, että sinusta on apua ja tukea äitisi sairaalareissulle. Anopin kanssa opimme, että on hyvä mennä hänen kanssaan lääkäreihin ja vastaaviin, vaikka hän aina väitti pärjäävänsä yksinkin. Toki pärjäsi, mutta oli helpottunut saadessaan jonkun seurakseen ja tuekseen. Vanhempieni kanssa kulkiessa huomasin pääseväni paljon helpommalla ollessani heidän mukanaan. Ellen ollut, jouduin usein setvimään asioita jälkikäteen ja se oli paljon monimutkaisempaa.
Isäni kykenee vielä kävelemään, mutta se on äärimmäisen hidasta ja epävarmaa, kun hän ei näe ja kuulee huonosti. Iäkäs ihminen myös väsyy helposti ja nopeasti, jolloin on istahdettava hengittämään ja keräämään voimia. Sairaaloissa käytävät ovat pitkiä, kävelymatkaa kertyy ja odottamaankin saattaa joutua pitkään. Eikä ne parkkipaikatkaan sisäänkäynnin vieressä ole. Eivät edes invapaikat, joita on vähän ja vain tuurilla vapaina.
Niin raskasta kun vanhuksen avustaminen välillä on, on se myös antoisaa. Kelakyydissä istuessa ja vastaanotolle jonottaessa tulee juteltua monia asioita, muisteltua menneitä. Saa mahdollisuuden tutustua vanhukseen ihan uudella tavalla.
Toivotan sinulle tsemppiä tulevaan. Ei ne asiat aina pieleen mene.
Ohoh, luokatonta toimintaa taksilta. Ja en nyt syytä kuljettajia, he tuskin mahtavat tilanteelle mitään. Terveydenhuolto on katastrofissa. Sain polvestani ajan kuuden viikon päähän, sairauslomaa kolme päivää. Siis polvelle jolla ei kestä astua. Onneksi oli toiseen vaivaan määrättyjä lääkkeitä ja vähän tietoa miten toimia polven kanssa ja nyt se on jo parempi, varmaan ehtii tervehtyä ennen kuin lääkäriaika koittaa. Minä kuitenkin olen vielä nuorempi ja toimintakykyinen, eniten tuntuu pahalta niiden vanhusten takia jotka eivät pärjää nykysysteemien kanssa. Tai ei ole omaisia auttamassa.
VastaaPoistaSyy ei todellakaan ole kuljettajissa, vaan Kelataksien kilpailutuksessa, välitysfirmoissa jne. Meillä terkkari toimia vuosia oikein hyvin. Ei enää. Saadakseen yhteyden terkkariin on mentävä sinne henkilökohtaisesti hoitamaan asioita, koska soittaessa vastapuhelua joutuu odottamaan kaksi viikkoa. Ties milloin saa sitten sen lääkäriajan. Labra aiottiin lopettaa, mutta kiistelyn jälkeen saimme labran toiseen paikkaan. Auki ajanvarauksella kahtena aamuna kolme tuntia ja siellä otetaan vain verinäytteitä.
PoistaHuh, kolme päivää sairaslomaa ja lääkäri kuuden viikon päässä. Ihmeparantumistako kohdallasi odotetaan? Julkiselta puolelta puuttuu rahaa ja resursseja. Kuinka paljon yhteiskunnalle maksaa makuuttaa työikäisiä ihmisiä kipujensa kanssa hoidotta? Vanhusten puolesta minäkin olen erityisen huolestunut.
Kylläpä on raskasta 95 vuotialle nuo reissut, kun on nuoremmillekin. Voin vaan kuvitella. Ei voi kuin pyöritellä päätään tätä touhua.
VastaaPoistaOlevinaan nytkin on saatu aikaiseksi parannusta, tämä uudistus. Ennenkään ei ole helposti päässyt hoitoon, jotenkin nyt vaikuttaa olevan vielä vaikeampi, ainakin lehtijuttujen perusteella täälläkin
Isäni oli kummankin reissun jälkeen aivan uupunut. Onneksi ei saanut selkä- ja jalkasärkyä ahtaaseen autoon tunkemisesta.
PoistaSote-uudistus oli pakko tehdä. Siitähän on puhuttu ja sitä suunniteltu jo vuosia. Valitettavasti ei ymmärretä, että sote-palvelut tarvitsevat rahaa ja henkilöresursseja. Väestön ikääntyessä kustannukset nousevat ja palvelutarve lisääntyy. Toivottavasti nämä ovat muutoksesta johtuvia käynnistysvaikeuksia ja poistuvat vähitellen. Mitä en kyllä usko.
Täällä "suuressa yleisössä" on niin monenmoisia lukijoita, ketä kiinnostaa mikäkin ja minä jätän jälkeni nyt JUURI tähän... itsellä huomattavasti nuorempi äiti jota kuskaillut kolme viimeistä viikkoa "suuntaan jos toiseen" - ehkä selvinnee ja rauhoittuu... joten aikaa myös suvun toiselle (ikä)-päälle!!
VastaaPoistaTäälläkin on pelkokerroin kasvanut, että Hyvinvointialueet on enemmänkin pahoinvointialueita ja vaikka puolustellaan juuri tuolla "alkukankeudella", niin... Mutta ihanaa kun "kanava" ja ihan oikeita pohdiskelevia ja arkea paljastavia ihmisiä täällä blogimaailmassa - niin tämäkin "liian varhain herätty aamuvarhainen" on tuonut päivään ihan erilaisen ilmeen ja mielen!! Kiitos seurasta... kaffea taisin kyllä juoda jo liikaa koko päivän antimeksi!!
Ja pakko vielä todeta, että zoomailin tuota Clematis Purple Dreamiä ihan ihmeissäni.... Wau!!! Ihanaa viikonjatkoa juuri Sinulle!!
Blogimaailmaan mahtuu monenmoista näkijää ja lukijaa. Omalle kohdalle on osunut aivan ihania ihmisiä, joilla on hyvää sanottavaa yli rajojen.
PoistaToivottavasti äitisi tilanne rauhoittuu. Hoitavan ja auttavan omaisen rooli on välillä todella raskas. Toisaalta siinä ohessa oppii monia uusia asioita ja saa myös mahdollisuuden tutustua läheisiinsä erilaisista näkökulmista.
Pelottaa, mihin sotesysteemi on matkalla. Tosin se pelotti jo ennen tätä uudistusta. Meidän kylällä terveyspalvelut ovat olleet lopetusuhan alla jo vuosia.
Jospa tämän päivän auringonpaiste piristäisi sinua niin, ettei enää tarvitse enempää kahvia kitata. Ja illalla sitten aikaisemmin unta tankkaamaan.
Purple Dream on ihastuttava kärhö. Olen saanut iloita siiä jo useamman vuoden.
Kiitos, jatkakaamme kumpikin viikkoa ilolla ja innostuksella!
Pelkkiä ongelmia olen minäkin kuullut noista kelatakseista. Ennenhän sai itse tilata minkä tahansa taksin ja siitä sai kelakorvauksen, se systeemi toimi. Nuo kilpailutetun keskuksen kautta tilatut tosiaan tulee milloin sattuu, jos edes tulee, ja kilpailutuksetkin ovat osassa paikoista olleet hyvä veli toiminnan epäillyn alla. Mutta hyvä, että isäsi käynti tuli lopulta hoidetuksi! Voisikohan periä taksifirmalta korvauksen oman auton käytöstä ja vaivasta, kun heidän vika oli. 🤔 Ja myöhästyneestä käynnistä lasku myös samaan suuntaan.
VastaaPoistaTällaisiin vaikeuksiin en törmännyt koskaan silloin, kun Kelataksit hoituivat vanhaan tyyliin. Invataksinkin sai ongelmitta sellaista tarvitessa. Nyt koko Kelataksisysteemi tuntuu olevan pelkkää sähellystä. Mietin oman auton kustannusten perimistä taksifirmalta, mutta taitaa olla työn ja paperisodan takana sekin. Antamiini palautteisiin ei ole tullut minkäänlaista vastausta, vaikka sellaista pyysin ja jätin yhteystietoni. Hammaslääkäri suostui mitätöimään laskun peruuttamattomasta ajasta selittäessäni syyn. Muussa tapauksessa olisin laittanut sen taksifirmalle.
Poista