sunnuntai 2. huhtikuuta 2023

Kyyhkynen huhuilee

 
Lauantain kirjastoreissulla sain omin korvin havaita, että kyyhkytkin ovat palanneet kesämökkimaisemiinsa. Tuttu huhuilu kiiri puun korkeuksista kauas ympäristöön. Kuva on otettu sen verran kaukaa, etten pysty sanomaan, onko kyseessä uuttukyyhky (metsäkyyhky) vaiko sepelkyyhky. 


Aprillipäivän maisema on varsin talvinen. Järvet yhdistävä purouoma on piripintaan täynnä vettä. Tässä kohtaa lasku kohti alempana sijaitsevaa järveä on vielä maltillista, mutta vastakkaisella puolella jyrkkyyttä purolla on enemmän ja sen mukainen solina ja lorina rannalla kuuluukin.

Kylää halkovan valtatien toisella puolella aurinko on jatkanut alkuviikosta sataneen lumen sulattamista. Tien toisella puolella on enemmän varjostavaa metsää. Siellä kuntoilijat viilettivät latua alamäkeen vauhdilla.

Iris reticulata Katharine Hodgkin - Kevätkurjenmiekka

Oikearinteen tuoreet lumimassat ovat saaneet viime päivien paisteessa kyytiä. Katharinet ovat tulleet jälleen esille. Suoja on näille edelleen etsimättä ja löytämättä. Alkaa olla kiire, sillä jäljistä päätellen peura oli kiertänyt yöllä niin ala- kuin yläpihaakin.

Pihamme viereinen puistoalue maanantaina 27.3.


Lumitöitä tehtiin sunnuntaina. Lumitöitä tehtiin maanantaina. Taidettiin tehdä lumitöitä vielä tiistainakin. Torstaiaamuna mittari näytti -13℃. Se tuntui hyytävän kylmältä, mutta päivän mittaan lauhtui jopa asteen verran plussalle. Kevätmessuilta kotiin ajaessani moottoritien yllä leijui sankka pölypilvi, kun nastarenkaat jyystivät tien pintaan kertynyttä hiekoitusta ilmoille. Isot tiet ovat jo sulat. Pienemmillä teillä voi olla liukkautta, ainakin aamuisin. Tekisi mieli vaihdattaa renkaat ja pestä auto. Taidan malttaa vielä hetken aikaa mieleni. Mistä sen tietää, kuinka monta uutta talvea vielä on edessä. Vappuna nyt ainakin perinteinen raekuuro saadaan.

Ostin messuilta kaksi Cafe au Lait -daalia ja kaveriksi Bristol Stripen. Näiden juurakot on komeita ja hyväkuntoisia. Pitää taas palauttaa mieleen parhaat daaliakasvatuskeinot. Kiirettä ei kannata näidenkään kanssa pitää, sillä kylmänarkoina niitä ei kuitenkaan kovin aikaisin ulos voi laittaa. Lämpimissä sisätiloissa niistä kasvaa hailakoita hujoppeja.

Messuilta löysin etsimiäni Alaska Salmon Orange -krasseja. Ostin niitä useamman pussin. Messutarjouksen vuoksi piti keksiä jotain muutakin ja niin tuli valittua idänunikoita ja harjaneilikkaa. Idänunikkoa minulla kasvaa jo ennestään. On ollut aikomuksena kaivaa muutama idänunikko toisaalle siirrettäväksi. Nyt voin sekä kylvää että kaivaa idänunikkoa. Harjaneilikoita ei voi olla liikaa. Vuoden takainen talvi kuritti harjaneilikoitani. Joitakin siementaimia nousi viime kesänä, mutta kukkimaan ne eivät ehtineet.

Koulitut tomaatit ovat ottaneet kasvupyrähdyksen.


Viikolla kylvin tuoksuherneet. Cecilia Wingårdin ohjeiden mukaan, kuten edellisinäkin vuosina. Nyt muovipusseihin laitetut taimipotit ovat takkahuoneen ikkunalla odottamassa itämisen ihmettä. Tässä kuussa on aika kylvää myös kurkut. Yleensä ne ovat nopeita itämään ja kasvamaan, joten ei hoppua. Jännä nähdä, millainen satovuosi tästä tuleekaan. Viime kesänä kurkkusato oli vallan mainio ja se alkoi varsin varhain.

Törmäsin kevätmessuilla Nupun osastoon. Ensimmäisenä katse osui kukkaisiin postikortteihin, joita ostinkin useamman. Lähetän mielelläni ystäville ja sukulaisille perinteisiä postikortteja. Tosin hyvin usein valmiiksi kirjoitettu kortti seikkailee laukussa päivän jos toisenkin, kun en vaan muista pudottaa sitä postilaaitkkoon. En myöskään ole enää lainkaan perillä postinkulun kiemuroista. On vaikea tietää, kuinka paljon kortin matkaan on kulloinkin varattava aikaa. 

Kaiketi postikortteja lähetetään yhä vähemmän ja siksi niitä on kaupoissa aika vähän tarjolla. Kun jossain näkee kauniita kortteja, on paras hankkia niitä edes muuta kotitarpeiksi. Nupun osastolla oli myös paljon muuta kaunista. Messuesittelijöilläkin oli oman tuotannon kankaista tehdyt mekot. Lisää ihanuuksia löytyy heidän kotisivujaan selaamalla. Nupun kuosit suunnittelee ja piirtää Satu Kontinen.


Jotain hyvää ajattelin pääsiäispöytään valmistaa ja leipoa. Kauppojen ruokalehdistä saa kivoja vinkkejä. Nämä mustaherukka-sitruunamuffinit leivoin maaliskuun Pirkka-lehdestä napatulla ohjeella. Suunnitelmissa on kahvipöytään oliiviöljy-sitruunakakku, jonka ohjeen muistan saaneeni Rakkautta ja maan antimia -blogista. En vain löytänyt linkkiä Marketan ohjeeseen. Samantyyppisiä ohjeita saa lukuisia googlettamalla. Pääsiäisen pääruoka on edelleen hakusessa.

Keijunmekko

Suklaamunia on korissa valmiina mahdollisille virpojille. Tuleekohan heitä tänä vuonna? Illalla ollaan viisaampia.

Mukavaa huhtikuuta!


25 kommenttia:

  1. Voi miten ihanaa, että Katharinet ovat jälleen esillä. Yöt ovat niin kylmiä, että vaikka täälläkin on ollut monia eri kurjenmiekan nuppuja esillä sulavan lumen seasta, ei niistä yksikään ole loistavasta auringonpaisteesta huolimatta auennut. Olen tehnyt ainakin kymmenen tarkkailukierrosta joka päivä jo ties montako aurinkoista päivää peräkkäin.
    Vaan ei voi valittaa, sillä auringonpaiste on ollut aivan huikeaa! Aamusta iltaan, ja se tosiaan lämmittää. Mittari näyttää nyt jo +3 (no, siihen paistaa osittainen aurinko puun lomasta), vaikka yöllä oli -7. Vähän turhan kirpeitä yöpakkasia.
    Ihania postikortteja löysit! Ahkera olet niitä myös lähettämään, ja sen tuloksista saan minäkin nauttia - kiitos hauskasta pääsiäiskortista!
    Daalia Bristol Stripe on oikea namu, kuin karkki. Aivan ihana, hieno löytö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin hetki sitten laittamassa Katharinen päälle verkon, kun peura-pirulainen näyttää kiertävän meidän pihaa joka yö. Kahden jättikokoisen rusakon lisäksi - näin ne illalla. Aurinko paistaa nytkin ja lämmittää etelän puolella mukavasti. Sen sijaan varjossa tuntuu edelleen tosi hyytävältä. Aamulla mittarissa oli -7. Selvästi ollaan menossa lämpimämpään suuntaan, joten eiköhän ne piippokierrokset pian sinullakin tuota ilon kiljahduksia.
      Kukkia on vastustaa, olivat ne purkissa tai kortissa. Tänä vuonna lähetin todella vaatimattoman määrän pääsiäiskortteja. Vain muutamille tarkoin valituille, kuten sinä.
      Aika karkkisen hieno tosiaan tuo Bristol Stripe. Eikä ollut edes kallis. Toivottavasti saan sen kesällä kukkimaan.

      Poista
  2. Polkka-karkki -daalian olit ostanut :-D Nupun korteissa on hienoja yksityiskohtia; kettuja ja särkynyt sydän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen Bristol Stripe-daalian löytämisestä. Olin jo kulkemassa reippaasti ohi, kun huomasin hyvän daaliatarjouksen.
      Nupun kortit ovat aika kivoja. Kukkia löytyy myös mm. heidän astiapyyhkeistään.

      Poista
  3. Minua ilahdutti mustarastaspariskunta joka tuli tänään. Kyllä se vaan kevät tulee. Ihania uusia siemeniä olet ostanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan varmasti mustarastaan paluu ilahduttaa. Vaikka niitä meillä pyörii ympäri vuoden, on mustarastaan laulu selvä kevään merkki. Ja sen kuuleminen menee suoraan sydämeen.

      Poista
  4. Enkulinkäsityöt täällä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka vaan! Kiva, kun käyt täällä juttelemassa.

      Poista
  5. Noista kyyhkyistä mietin, että noilla on hieman erilaiset äänet, niistä ne voi tunnistaa kauempaakin. Minä tunnistan aina hyvin aikaisemmin pöllöksi luulemani 🙈 sepelkyyhkyn äänen. Uuttukyyhkyn ääntely on tasa- ja lyhyttavuisempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin luulin pitkään sepelkyyhkyn ääntä pöllön huhuiluksi:)

      Poista
    2. En saanut Luontoportista ääniä päälle yrittäessäni uuttukyyhkyä tunnistaa. Sepelkyyhky tuo kuulemani huhuilija on. Niitä pyörii keväisin ja kesäisin tässä omassa pihassakin.
      Susannalle ja Pionille: pöllöksi minäkin sepelkyyhkyn huhuilua aikanaan luulin. Taisin tutuille kovasti mainostaakin kuulleeni pöllön ääniä, kunnes totuus valkeni.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Eikö olekin herkullisia. Korviketta puutarhan kukkia odotellessa.

      Poista
  7. Vähänkerrassaan on tännekkin ruvennu luontoon ääniä lissääntymään. Tuossa lähikuusikossa sepelkyyhky pariskunta on pesiny monena vuotena. Lokit on pilikkijien kavereita järvellä. Kannattaa kyllä suojata noita kaunottaria peuroilta ja jäniksiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei enää tulisi lumipyryjä, jotta muuttolintujen ei tarvitse kesken matkaa kääntyä takaisin etelämmäksi. Meilläkin sepelkyyhkyt pesivät jossain aivan lähellä. Lähimetsikkömme kaadettiin parhaimpaan lintujen pesimäaikaan. Silloin surin mm. sepelkyyhkyjen kohtaloa. Onneksi ne ovat löytäneet uudet paikat ja saamme niiden keväistä rakkautta seurata.
      Kävin laittamassa Karharinelle verkon.

      Poista
  8. Minun pitäisi koputtaa puuta kuten sanotaan , tämä koputus siitä että peurat eivät ole vierailleet nyt meidän mökki pihassa kun saimme sen loppuaidan tehtyä . Pääsisi ne varmasti jos haluaisivat mutta hyvä näin . Ihanat daalian juurakot valitsit ja kivoja siemeniä . Uskallanko edes sanoa että hävitin kaikki harjaneilikat ja minulla oli kyllä aika kauniita ja paljon . Minä pistin ne kompostiin kaikki . Minä en tykkää kun ne lamoaa kaikki niin pahasti . No itseäni ei harmita yhtään tilalle muuta . Pääsiäis leipomuksia itsekkin mietin samoin ruokaa mutta vielä kerkiää . Istutatko lavakurkut vai kasvihuone kurkut ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talviaikaan peurojen vierailut on helpompi havaita, kun niiden sorkanjälki näkyy selvästi. Lumen sulamisen jälkeen myös mullassa näkyy sorkkien jälkiä, mutta vielä selkeämmin niiden suihin napsimien kasvien jäännökset. Kannattaa olla tyytyväinen peurattomuudesta. Ehkä teidän nurkilla on kasvuaikaan riittävästi syötävää pelloilla. Aidasta on ehdottomasti apua peurojen torjunnassa.
      Harjaneilikat ovat todellakin melkoisia rötköttäjiä. Siitä huolimatta tykkään niistä.
      Hyvin tässä ehtii leipoa ja sössätä pääsiäispöytään kaikenlaista.
      Kasvihuonekurkut laitoin itämään. Avomaankurkkuja en ole vuosiin kasvattanut, vaikka tykkään kyllä niistäkin - erityisesti säilöttynä.

      Poista
  9. Olinkin jo kirjoittamassa kommenttia tuosta, että äänestä ainakin sepelkyyhky on helppo tunnistaa mutta täällähän näytti olevan jo useampi kokemusasiantuntija paikalla. Minulle sepelkyyhky on tuttu jo lapsuudesta ja tunnistaisin sen varmasti unissanikin mutta uuttukyyhkyä olisin hyvin voinut erehtyä luulemaan pöllöksi. Niitä ei ole meilläpäin, joten piti ihan kuunnella ääninäyte netistä. Linnuista on hankala saada tunnistettavia kuvia mutta äänestä monet tunnistaa helposti, vaikka ei näkisi vilaustakaan.
    Kiva, että Katherinet ovat tulleet taas esiin hangen alta. Johan tuo lumentulo saisi tälle talvelle riittää. Nyt on onneksi tännekin ennustettu kauniin aurinkoisia päiviä ja jopa lähes kymmenen asteen päivälämpötiloja. Kyllä vihdoin luulisi lumien sulavan.
    Aurinkoista huhtikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepelkyyhky se siellä latvassa keikkuu. Mitä lie sekoilin nähdessäni kyyhkyn oman pihan ulkopuolella. Yleensä ne keikistelevät meidän isossa vaahterassa. Yritin kuunnella kyyhkyjen ääniä Luontoportissa, mutta jostain syystä en saanut tietsikan äänipuolta toimimaan. Nyt taas toimii.
      Ukkokulta kiusoitteli minua väittämällä, että ihan selvä varishan se siellä puussa huhuilee. En todellakaan ole lintuexpertti, mutta variksen ja kyyhkyn sentään erotan. Meni aprilipilan piikkiin se kiusoittelu.
      Katharinet on nyt suojattu verkolla. Elän toivossa, että kukat avautuvat lähipäivinä, kun aurinko tänäänkin möllöttää siniseltä taivaalta. Kovin lämmintä ei ulkona silti ole. Vaan lämpimämpää on luvassa, mikä tuntuu niiii....iin hyvältä. Henkinen lumikiintiöni on täpösen täynnä.
      Aurinkoista ja erityisesti lämpimämpää huhtikuuta sinulle - ja lukuisille taimillesi!

      Poista
  10. Mikähän lienee harmittavinta, haastavat yöpakkaset, uudet lumikinokset vai peurojen hiippailut... kaikki kurittamassa kasveja ja puutarhuria! Hyvä, kun verkotit Katharinet, ja lumikin taitaa olla jo mennyttä. Viikko sitten käväisimme Pohjois-Haagassa ja ah, mikä ihana tunne, kun mustarastas siellä jo lauleli! Kyyhkysiäkään en ole vielä kotinurkilla kuullut, mutta teeren soidinkujerrusta sai viikonloppuna kuulla mökkimetsässä, hauskaa sekin! Täällä lumikinokset ovat vielä sen korkuisia, ettei talven loppu vielä häämötä - ehkäpä sitten pääsiäisen jälkeen on jo toivoa keväästä! Kivoja messutuliaisia löysit, niistä on pitkäksi aikaa iloa! Mukavaa huhtikuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peurapirulaisille ei oikein mitään voi, mutta säässä sentään näyttää tulleen muutos. Pääsiäiseksi on luvattu mukavan lämmintä ja aurinkoista. Lumi on jättänyt Katharinet, puutarhaa ei.
      Teeret taitavat olla parhaillaan aktiivisia. Kylämme sivuilla on ollut kuvia ja juttuja, kuinka Nuuksiossa patikoijat ainakin yksi teeri laittaa juoksemaan.
      Messuilla oli houkutuksia liiankin kanssa. Kukkaron paksuus - tai laihuus - saneli ostosten määrää.
      Aurinkoisia päiviä pääsiäiseesi!

      Poista
  11. Minäpä näin paikallisjuna-aseman kattorakenteissa pulun pesän, jossa oli poikasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan ovat hyvin ehtineet perhettä jo perustamaan. Sepelkyyhkyillä se lienee vasta mielessä.

      Poista
  12. Ihania kortteja voisi laittaakin useamminkin, mutta postimerkkien nykyhinnoilla ei tahdo raaskia. Pääsiäiskortitkin jätin välistä ja muistan muuten viesteillä ym.
    Keijunmekot hyvässä kasvussa, mä jätin tänä vuonna välistä.
    Kauniit daaliat ostit. Meillä ei noin makoisan näköiset herkut näkisi pääsiäistä, muuten kuin pakkasessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kerran vuosiin minäkin lähetin vain muutaman pääsiäiskortin. En vain saanut niitä itse askarrelluksi ja kaupankorttien äärellä heräsin liian myöhään. Postin merkki- ja pakettihinnat ovat kohonneet melkoisesti. Isompia määriä kortteja ei kohta raaski siksikään lähettää.
      Toivottavasti saan daalia-herkkuni kukkimaan. Muut herkut laitoin pakkaseen. Muuten olisivat tulleet syödyiksi.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!