sunnuntai 14. syyskuuta 2025

Keijujen häät

Eräänä syyskuisena aamuna tienoon täytti sumu. Se sulki kaikki äänet jonnekin kauas pois.  Se pehmensi askeleet nurmikolla kuin pumpulissa tanssisi. Se kietoutui kulkijan hiuksiin ja tuntui iholla kevyenä sipaisuna. Se oli kuin kaunis uni, josta ei halua herätä.


Kauniita kastehelmiä kasveilla katsellessani ja hiljaisia hengähdyksiä aistiessani ymmärsin, että yöllä on ollut keijujen häät. Ne häät, joista lastenlaulussa kerrotaan. 

Saapuessani puutarhaan satuväki oli aikeissa ryhtyä siivoamaan juhlimisen jälkiä. Olivat  uupuneita yön juhlimisesta ja halusivat vielä hetken säilyttää kauniin juhlan tunnelman. 


Keijujen häät 

Kun Ruusu ja Poimulehti kävivät nukkumaan,
niin kissankello kuiski tänä yönä juhlitaan.

Ne juhlat on suuret ja hienot jos valvot niin silloin näät
Ovat kaikki kutsuttuja ne on keijukaisten häät.

On morsian kaunein keiju orvokkipuvussaan
ja sulhasenaan yön prinssi usvaviitassaan.

Ja kun valkea hieno usva niitylle laskeutui
niin sirkat aloitti valssin joka tuulesta punoutui.

Oli kaikilla pienillä keijuilla kuunsäteet hiuksissaan.
Ja kauneimmat kastehelmet loistivat puvuissaan.

Ja rastas huilua soitti, ja myyrät tanssi niin.
Ja leppäkertut ja kirvat oli puettu parhaimpiin.

Kun aamulla aurinko nousi, oli juhlat päättyneet.
Vain Ruusu ja Poimulehti, nukkuivat yksikseen.

Mutta kaikki keijujen helmet, oli jääneet kukkasiin.
Ne kimalsi auringossa
ja nauroi, nauroi niin.

Sävellys: Yrjo Mattila
Sanat: Liisa Lääveri

Juhlakoristeita oksilla ja lehdillä ihaillessani ajattelin, olenko sittenkin nähnyt unta. Kenties herään kohta sateen ropinaan ja tavalliseen arkeen. Ei, se ei ollut unta. Kaikki on totta,  kastehelmet ovat keijujen huolellisesti asettamia. Ovathan keijut viettäneet häitä puutarhassani aiemminkin. 

Olkoon keijut häineen satua. Kaikki kaunis ja mieltä ilahduttava leikkisyys auttaa meitä jaksamaan ympärillämme vellovassa kriisien ja rauhaa rikkovien sanojen ja tekojen maailmassa. Hyvyyttä, rakkautta, toivoa ei voi koskaan olla liikaa.


6 kommenttia:

  1. Ihana postaus. Tarina niin kaunis ja upeita kuvia. Minullakin keijut heräävät aina syksyisin elämään ja askartelinkin heitä eilen näkyviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kävin katsomassa askartelemiasi kauniita kortteja. Aivan ihania. Kyllä oletkin taitava.
      Kumma juttu, etten saa ilmoituksia blogisi julkaisuista, vaikka olen ne tilannut. Täytyy tutkia asiaa tarkemmin.

      Poista
  2. Olet niin oikeassa. Keijujen häissä on lumoava tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamun sakea sumu ja hiljaisuus sai mielikuvituksen liikkeelle.

      Poista
  3. Niin kauniisti kuvailit aamun hetkiä upeiden kuvien kera. Aamukierroksella puutarhassa näkee sitä mitä päivällä ei. Aivan ihana postaus, kiitos.

    VastaaPoista
  4. Satumaisen kaunista ja satumainen hetki! Ihanaa, että näit tuon ja runo /laulu on ihan täydellinen tuohon.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!