Kärhöjä ja muita köynnöksia

Clematis integrifolia 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

 

Kevättalvella tuntuu, ettei enää millään jaksaisi odottaa auringonvaloa ja sen mukanaan tuomaa lämpöä. Erityisen paljon kaipaan myös värejä. Sitten ykskaks kaikkea edellä mainittua on yllin kyllin. Yhden kasviryhmän loiston hiipuessa seuraava porukka on jo kukkimiskuopissa valmiina näyttämään parastaan.

Pionit ja ruusut ovat jo saaneet ansaitun huomionsa. Olkoon nyt kärhöjen ja muiden köynnösten vuoro. 

Clematis integrifolia 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

Tarhakellokärhö 'Aljonushka' on yksi lempikärhöistäni. Mieltymykseni perustuu pitkälti sen luotettavuuteen ja huolettomuuteen. Ilman muuta joka vuosi pelottaa, onko Aljonushkani menehtynyt talven aikana. Sieltä se yleensä urheasti nousee. Niin myös tänä vuonna.

Aljonushkassa ei ole ollut tauteja, eikä mikään ötökkäkään ole siihen iskenyt. Tai niihin, sillä minulla on Ruusupenkissä kaksi Aljonushkaa. Moni tietääkin, ettei Aljonushkassa ole kärhiä, joiden avulla se kiipeäisi ja kiinnittyisi johonkin tukeen. Minulla on kummassakin kaksi 150 cm korkeaa, puolipyöreää metallitukea, joiden välissä köynnös kasvaa. Yläreunat tavoitettuaan oksat kaartuvat nätisti.

Oikealla näkyvä sormustinkukka on yksi "sinne-tänne-hippityyliin" tuonne ruusupensaan taakse kasvanut. Sille on kertynyt korkeutta noin 160 cm, mikä on tänä kesänä yleistä varsin monelle muullekin kasville.

Clematis 'Rouge Cardinal'

Päivänliljapenkin "Rouge Cardinal" kuuluu myös uskollisesti kukkiviin kärhöihini. Nyt on pakko koputtaa puuta, ettei se vaan muuta mieltään ja lähde pois. Tykkään valtavasti Rouge Cardinalin samettisesta ulkomuodosta ja tummanpunaisesta väristä. Kuvassa on vasta kesän ensimmäinen avautunut kukka. Nuppuja on lukuisia.

Clematis 'Piilu'

Piilun ostin neljällä eurolla Honkkarista. Se oli ostaessani melko ressukka köynnökseksi, mutta hyvin lähti kotiutumaan ja kasvamaan maahan päästyään. Minun ei pitänyt tätä kärhöä ostaa, ei mitään kärhöä. Uuden Viiniportin toinen puoli kaipasi mielestäni jotain kaunistusta siihen saakka, kunnes toisella puolella kasvava viiniköynnös yltää portin lakikorkeuteen. Jos yhteiselo näyttää sujuvan, mikä estää Piilua viettämästä tuossa vaikka kuinka pitkään?

Clematis vit. 'Madame Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö

Kärhöt kaipaavat etenkin ensimmäisinä vuosinaan kunnon kastelua. Seisovasta vedestä juuristollaan ne eivät pidä. Meillä maa on hyvin hiekkaperäistä, eikä vesi missään jää seisomaan pitkäksi aikaa. Alkukesän runsaat sateet ovat selvästi olleet kärhöille mielusia. Niiden kasvu on ollut reipasta ja nuppuja on runsaasti.

Clematis vit. 'Madame Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö

 

'Madame Julia Correvon kasvaa Olopihalla, Vasenrinteen yläreunassa. Viime kesänä surin sen repaleisia ja pienikokoisia kukkia. Nyt kärhön ulkonäkö on aivan erilainen. Kuin kokonaan toinen kärhö. Nuput ovat isokokoisia ja avautuessaan kukka on ehyt ja iso. 

Clematis vit. 'Madame Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö

Olen surkea suunnittelemaan puutarhan kasveista sopivia värikumppaneita. Ihastelen toisten puutarhoissa mietittyjä kokonaisuuksia ja toinen toistaan korostavia kasveja. Johonkin kasviin ihastuessani hankin sen ensimmäisestä eteen tulevasta paikasta. En malta etsiä ja odottaa löytäväni juuri tietyn värisen ja mallisen kasvin. Omassa puutarhassa onkin sitten melkoista sillisalaattia. Tärkeintä lienee, että itse tykkään kasveistani. Julia-rouva valkoisten perhoangervojen kanssa on kerrankin kiva yhdistelmä. Vieläpä ihan vahingossa.

Clematis 'Hagley Hybrid'

Epäilen, että 'Hagley Hybrid' -kärhöt ovat päättäneet valloittaa pihani. Jos jossain kärhövalikoimaa tutkin, eniten näen Hagely Hybridejä. Muutaman sellaisen olen istuttanut, myös menettänyt. Pisimpään HH on viihtynyt Olopihan Syreenipenkissä. Viime vuonna se kasvoi vieressä kasvavan syreenin oksaan kiinni. 

Clematis 'Hagley Hybrid'

 

Keväällä leikkasin tuon kärhöä houkuttelevan oksan pois, kun se oli kuivunut. Yritin sitten kietoa pitkäksi venynyttä kärhöversoa omaan tukeensa, jossa sillä olisi paremmat kasvumahdollisuudet. Vaan hupsista keikkaa, verso taipui aika pahasti. Myöhemmin huomasin kyseisen verson alkaneen ruskettua eli se oli vaurioitunut. 

Mitä tästä opinkaan? Kärhöjä ei pidä mennä räpläämään enää siinä vaiheessa, kun ne ovat jo hyvässä kasvussa.

Clematis 'Pink Fantasy'

'Pink Fantasy' kasvaa tien puolen Pikkupuutarhassa. Kärhökäytävän tuessa yhdessä sinisen alppikärhön ja tarha-alppikärhö 'Columellan' kanssa köynnöskaaren vastakkaisilla puolilla. Joo, ihan hölmöä istuttaa loistokärhö alppikärhöjen kaveriksi. Siinä saattaa loistokärhö jäädä helpostikin kakkoseksi. Tai peräti kolmoseksi, kuten tässä tapauksessa.

Pink Fantasyn onni tänä runsaan kasvun kesänä on ollut sen alppikärhöjä myöhäisempi herääminen ja kukinta. Siellä se on hissukseen kasvanut tarha-alppikärhö Columellaa tukena käyttäen köynnöskaaren huipulle. Mikäs on availlessa nuppuja, kun samalla pääsee tiirailemaan maisemia yläilmoista käsin. Kuvaajalle on tosin hankalaa saada kuvia kukkakaunottarista, mutta sehän ei ole kärhön murhe.

Polun päässä köynnöskaari alppikärhöjen valloittamana.

 
Ei muuten ole tullut mieleenkään kaivaa Pink Fantasya ylös ja istuttaa sitä jonnekin muualle. Samalla todennäköisesti vahingoittaisin tarha-alppikärhön juuria ja pahimmassa tapauksessa lähettäisin sen kärhöjen hautausmaalle. Kasvakoot kimpassa ristiin rastiin toisiina tukeutuen. 

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

Lumikärhö on myös lempikärhöjäni. Sekin! Saattaisi olla yksinkertaisempaa luetella ne kärhöt, joista en tykkää. Lopuksi voisin sanoa, että kaikista tykkään. 

Lumikärhö on voimakaskasvuinen, runsaasti ja pitkään kukkiva. Sen versoja rentoilee sinne tänne. Tavallisesti yritän niitä sitoa köynnöstukeen sen verran, etteivät oksat ylety takertumaan hiuksiini ohi kulkiessani. Tänä vuonna sitomiset ovat edelleen tekemättä. Lumikärhö kilpailee tukensa toisella puolella kohti Viiniporttia kasvavan viiniköynnöksen kanssa. Kyllä se myöskin koittaa kosketella hiuksiani joka kerran sen läheisyydessä ollessani.

 
Vuosi sitten leikkasimme Oikearinteessä kasvavista vuorimännyistä korkeimmat ja rumimmat oksat pois. Loputkin olisi ehkä ollut syytä leikata, mutta minä vain tykkään rujoista vuorimännyistäni. Ainakin ne muistuttavat kyseisten havujen vuosittaisen typistämisen tärkeydestä. 

Mietin, miten voisin somistaa vuorimäntyjä siten, ettei niitä tarvitsisi kauhistellen katsella. Keksin istuttaa lumikärhön ylempänä olevan vuorimännyn lähelle. Siten, että kasvaessaan se verhoaisi paljaita runkoja jättäen korkeammalla huojuvat kauniit havupallerot näkyviin. Tänä kesänä lumikärhö on venynyt vähän joka suuntaan. Se todellakin aikoo verhota vuorimännyn rungot ja kohta varmaan jotain muutakin. Yksi oksa luikertelee kohti Oikearinteen yläosassa olevaa Teresanruusua kohti. Ruusun kimppuun en anna lumikärhön iskeä. Jossain vaiheessa käyn oksan suuntaa muuttamassa. 

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Alppikärhöt ja tarha-alppikärhöt ovat aikansa kukkineet ja kukintansa lopettaneet. 'Willy' ja 'Columella' ovat varmaan saaneet huomionsa, mutta 'Purple Dreamia' pitää vielä näin jälkikäteen kehua. Se näytti keväällä vähän aneemiselta ja risuiselta. Ajattelin, etten taida tänä vuonna nähdä sen kaunista kukintaa. Pieleen meni ajatus. 'Purple Dream' kukki yhtä runsaana ja kauniina kuin muinakin keväinä. 

Ehkä ensi keväänä, tai sitten jonain seuraavista, minun on leikattava Purple Dreamia, jotta sen kukinta ei sijoittuisi pelkästään yläosiin. Risuisuutta alkaa olla tämän kärhön alaosissa turhan paljon. Mietitään, mietitään. Päätän asian myöhemmin. 

Lonicera hecrottii - Koreaköynnöskuusama

Suonette anteeksi runsassanaisuuteni. On ihan pakko kehua koreaköynnöskuusamaa. Se venyy ja paukkuu joka suuntaan. Eipä ole ollut kukistakaan puutetta. Tämä köynnös kasvaa vastapäätä sisäänkäyntiä. Se saa päivittäin ansaitsemansa huomion ja ihailevat katseet.

Lonicera x hecrottii - Koreaköynnöskuusama

Koreaköynnöskuusama on näyttävyytensä lisäksi helppohoitoinen. Toisinaan osa sen oksankärjistä kuivuu talven aikana. Ne on helppo leikata pois keväällä. Vanhan köynnöksen voi myös nuorentaa alasleikkaamalla. Tähän minulla ei ole toistaiseksi ollut tarvetta.

Lonicera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

Alapihalla, pallokentän vastaisen aidan vieressä kasvaa ruotsinköynnöskuusama 'Belgica Select'. Tai sellaisena tämän köynnöksen olen ostanut. Sen istutuspaikka ei ole ehkä paras mahdollinen. Siellä se kasvaa valkeakuulaan ja punakanelin välissä. Johonkinhan kaikki himoitut kasvit on koitettava laittaa. Sitten vaan toivotaan niille parasta ja pitkää ikää. Toinen vaihtoehto olisi jättää koko kasvi hankkimatta. Mutta onko se vaihtoehto yhtään parempi? Ei ainakaan minulle.

Lonicera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

Belgica Selectin kuvaamisessa on aina vähän ylimääräistä temppuilua. Lähikuvauksessa on varottava tallaamasta muita kasveja. Yläviistoon kuvatessa taasen on vaarassa saada omenapuun oksasta tökkäisyn silmään tai otsaan. Oikein viitseliäänä hetkenä kierrän alapihan, irroitan peuraverkkoportin ja kuljen aidan ulkopuolta takaisin Belect Selectin luo kuvaamaan sen takapuolta. Ihan nätti takapuoli sillä on eli ei mitään hävettävää.

Lonicera periclymenum 'Serotina - Ruotsinköynnöskuusama

Tunnustan olevani kasvien suhteen yllytyshullu. Parasta mainosta ja markkiointia kasveille on nähdä niitä puutarhaihmisten julkaisemissa kuvissa. Sen jälkeen onkin lähes mahdotonta poistaa ihastuksen kohdetta aivojen muistilonkeroista. Netti auki ja etsimään, missä olisi lähin kyseistä kasvia myyvä puutarhaliike. Joskus on ajettava kauemmaksikin. Tai koitettava tilata netin kautta. Aika usein - onneksi - haluttu kasvi löytyy inhimmillisen ajomatkan päästä.

Lonicera periclymenum 'Serotina - Ruotsinköynnöskuusama

Ruotsinköynnöskuusama 'Serotina' sai minussa mielihyvän tunteet väpäjämään kuvia tästä köynnöksestä nähtyäni ja tarinaa siitä kuultuani. Kun samaan syssyyn vielä tarjoutui hyvä istutuspaikka, kääntyi auton nokka puutarhamyymälään.

 
Viime kesänä huonokuntoinen leikkimökki sai lähtökäskyn. Se purettiin ja kuskattiin kaatopaikalle. Tilalle Ukkokulta pystytti raudoitusverkosta L:n muotoisen köynnösnurkkauksen, jonka kumpaankin "siipeen" istutin sekä ruotsinköynnöskuusaman että villiviinin. Pari viikkoa sitten löysin toisesta Serotinasta kaksi kukkaa. Ikkunasta kurkatessa näyttäisi, että niitä on lisääkin tullut.

Aristolochia macrophylla - Piippuköynnös

Makuuhuoneen ja vierashuoneen ikkunoiden välissä kasvaa piippuköynnös. Sen istutusvuotta en äkkipäätä etsiessäni löytänyt. Aika kauan se on tuossa ollut. Piippuköynnös tarvitsee tuen. Sen takana seinällä on köynnösristikko, jossa piippuköynnös luikertelee. 

Joinain aiempina vuosina olen kiinnittänyt räystään alapuolelle naruja, joita pitkin köynnös voi nousta korkeammalle. Viime vuosina olen antanut sen vyöryä seinäristikosta vapaasti penkkiä kohti. Ei haittaa, vaikka se samalla toimisi maanpeitekasvina.

Piippuköynnöksestä vasemmalle on köynnöshortensia. En ole antanut sen kiinnittyä seinään, vaan sillä on oma tukilieriönsä. Osa köynnöshortensiasta luikertelee istutuspenkissä maanpeitekasvina, mihin rooliin se sopii hyvin. Tämän köynnöshortensian ja pari muuta olen kasvattanut nurkan takana seinustalla kasvavasta emokasvista leikatuista oksista. 

Aristolochia macrophylla - Piippuköynnös

Köynnökseen tulee loppukesästä piipunmallisia kukkia, joista se on saanut nimensä. Kukat ovat vaatimattomia ja peittyvät usein lehdistön alle. Siitäkö johtuu, etten muista nähneeni omassa piippuköynnöksessä ainoatakaan kukkaa. Enpä kyllä ikinä muista köynnöstä sen enempää tutkaillakaan. Ehkä pitäisi. Jos vaikka niitä piippuja näkisi. 

Piippuköynnöksen lehdet sen sijaan ovat näyttäviä, kuin vihreitä jättisydämiä. Köynnös on myös helppohoitoinen. Poistan keväällä kuivuneita oksia. Olen uudistanut piippuköynnöstä myös leikkaamalla sen kokonaan alas. Sieltä se taas kevään tullen nousee.

Lonicera x brownii  'Dropmore Scarlet' - Tulikuusama

Löytyy meiltä useita villiviinejäkin. Niistä olen joissakin jutuissa kertonutkin. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä yksi kuusama eli tulikuusama. Sen olen ostanut edullisesti sen enempää koko kasvista tietämättä v. 2017. Se kasvaa aitaa vasten tonttimme puistoreunalla pysyen siinä tanakasti pystyssä. Leveyttä tulikuusamalle on tullut reilusti ja korkeuttakin jonkun verran. Sen oksat ovat aika jäykät, jonka ansiosta ne sojottavat kivasti pystyssä vähän joka suuntaan. Pidän tulikuusaman oranssinpunaisista, torvimaisista kukista. Pörriäisetkin tuntuvat siitä tykkäävän.

Lonicera x hecrottii - Koreaköynnöskuusama Pikkupuutarhan puolelta kuvattuna, edessä hieman syyshortensiaa. 

Aurinko jatkaa edelleen hellimistään. Pidetään päämme kylminä - tai ainakin viileinä.

Ulkoilmakuntoilua

Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka

 

Jos et tiedä mitä tekisit tai millä päiväsi täyttäisit, hanki puutarha. Sen jälkeen ei ole vapaa-ajanongelmia. Aina on jotain tekemistä. Ellei ole, aivan varmasti keksit kohennettavaa, siirrettävää, kitkettävää, tuettavaa. Tekemisen päälle on vielä kierrettävä kaikki penkit ja puskat siltä varalta, että jotain pientä tai isoa olisi ilmestynyt nähtäväksi. 

Luultavasti pitkän aherruksen palkinnoksi olet saanut jäykän selän ja kolottavat lihakset. Ei haittaa pienet säryt. Tiedät tehneesi ainakin osan suunnittelemastasi. Seuraavaksikin päiväksi jäi listalla olevia hommia. Todennäköisesti yön aikana keksit kaksi tai kolme, kenties viisi uuttakin uurastuksen kohdetta.

Anemone ranunculoides - Keltavuokko

Varmaan useimmat puutarhaihmiset ovat hyörineet ja pyörineet vapun ja sen jälkeisen viikonlopun tekemässä kevättöitä puutarhojensa parissa. Niin minäkin. Laiska töitään luettelee, mutta nyt on ihan pakko ylpeillä kaikista aikaansaannoksistani. 

Kurkut on siirretty isoihin astioihin. Kurpitsat kylvetty. Tsinniat ja samettikukat samoin istutettu isompiin potteihin. Kellarikasvattamon taimet on kasteltu. 

Ulkona työskentelyn on joutunut välillä tauottamaan tai lopettamaan kokonaan, kun vettä on vihmonut taivaalta. Tuulistakin on ollut, mikä ei sinänsä ole haitannut ulkona olemista.

Perjantaina leikkasin tämän kasvukauden ensimmäisen kerran nurmikon. Ukkokulta huolsi ruohonleikkurin. Silti se ei meinaa millään käynnistyä, leikkaa huonosti ja on vähän väliä aikeissa sammua. Työ kuin työ sujuu toimivilla välineillä. Jos työvälineen kanssa joutuu koko ajan kikkailemaan, menee hermo. Ainakin minulta. Ukkokulta tutkii vielä ruohonleikkuria. Jos sitä ei saada kuntoon, on lähdettävä rautakauppaostoksille.

Liljakukko

Vappuaaton pihakierroksilla löysin kuusi liljakukkoa. Kaikki kirjopikarililjoista. Vappupäivänä vain yhden, mutta sekin oli liikaa. Kaikilta lähti odotetusti henki. Minun toimestani.

Tein suihkupulloon valkosipulivettä, jolla kiersin ruiskuttamassa kaikki liljat. Myös kirjopikarililjat ja varjoliljat. Lilja kuin lilja, kelpaavat kaikki liljakukoille. Liljakukot suunnistavat liljoille näille kasveille ominaisen hajun perusteella. Kun liljat suihkutetaan valkosipulin tuoksuisiksi, menee liljakukkojen vaistot sekaisin ja liljat jäävät rauhaan. Tämän vinkin on vahvistanut toimivaksi mm. emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi. 

Valkosipulisuihkutuksen jälkeen tuli kaatosade, joten kierros on uusittava. Lämpimänä päivänä tehty ruiskutus tehoaa parhaiten.

Päivänliljapenkin päähän tuleva portti on vielä vähän kesken. Muutama ruskeaksi sudittu poikkipuu on kellarissa kuivumassa. Viiniköynnös, jonka ohjaan köynnöstukeen/porttiin, pukkaa jo silmuja, mutta uutta kasvua siinä ei vielä ole. Portti ehtii hyvin valmistua ennen kuin viiniköynnös kaipaa tukea.

Kasvihuoneen lattia ja hyllyt on pullollaan purkkeja. Laitoin tuplaharsot molemmille pitkille sivuille, päätyyn ja oviaukkoon, vaikka mitään kovin arkaa kasvarissa ei vielä olekaan. Onpahan harsot sitten valmiina, kun tomaattien on aika muuttaa sinne.

Purkeissa on saksalaisesta Liiteristä ostettuja juurakoita. Lisäksi siellä on monta kasvia, jotka kaivoin Majalispenkistä. Joitakin Majalispenkin kasveja istutin suoraan uusille paikoille, mutta osa vaatii vähän pohdintaa, minne ne laittaisin. Komeamaksaruohoa, päivänliljoja, iriksiä, arovuokkoa, kultapalloa, soihtunauhusta. 

Jo syksyllä siirsin Majalispenkin reunasta kuunliljat lavakaulukseen. Ne ovat talvehtineet hyvin. Siirsin nekin purkkeihin. Niille on jo paikka katsottuna. Paikka, josta on muut siirrettävä toisaalle. Josta taasen on otettava jotakin pois. Eli domino-ilmiö meneillään.

Harvoin on tällaista kevättä, jolloin kaikki isommat purkit on jo taimien käytössä. Kultapallot istutin reikäpohjaiseen ämpäriin, kun muutakaan ei enää olllut.

Majalispenkki

Majalispenkistä katkoin suureksi kasvaneen metsäruusun varret jo syksyllä. Kaivoin myös jonkin verran juurakoita, mutta työ on uskomattoman raskasta. Ruusupensas on vuosikausien aikana kasvattanut vahvat juuret. En kaihda koviakaan töitä, mutta päätin, etten anna metsäruusun haastaa liikaa selkääni. Etenkin, kun tänä päivänä lääkärin pakeille ei ole helppoa eikä halpaa päästä. Metsäruusu lähtee, päivämäärä on vielä hiukan avoin.

Kävin hakemassa Rustasta kanankakka+merileväsäkillistä, jota siellä ei ollut. Ovensuusta tarttui kuitenkin kaksi lehtoakileijapurkkia. Katsokaapa taimilapusta alkuperämaata. Saska! Jokin uusi eurooppalainen valtio varmaankin.

Clematis Alpina - Alppikärhö

Liljakukko- ja voikukkakierroksia puutarhassa tehdessäni löydän monenlaisia kivoja ja yllättäviä asioita. Pikkupuutarhan köynnöskaaressa kasvava alppikärhö on levinnyt pitkin poikin. Tuossa se nousee pallohortensia 'Pink Annabellen vierestä, puolentoista metrin päässä emokasvistaan. Luultavasti joku alppikärhön versoista on kasvanut maata pitkin ja juurtunut tuohon. Olkoon siinä.

Clematis 'Princess Diana' - Tarhakellokärhö

Alppikärhöt heräävät ensimmäisinä. Siinä ei ole mitään uutta ja outoa. Sen sijaan alapihan Ruusupenkin päässä kasvava tarhakellokärhö 'Princess Diana' on aiemmin ollut reilusti mattimyöhäinen. Nyt se työntää tyvestä versoja.

Samoin Oikearinteen alalaitaan syksyllä purkista siirtämäni 'Hagley Hybrid' on hyvin hereillä. Kuten vanhempi 'Hagley Hybrid' -veljensä yläpihalla. Loistokärhö 'Multi Blue' Päivänliljapenkissä on niin ikään työntänyt ensimmäiset versonsa ilmoille. Vieressä kasvavasta 'Rouge Cardinalista' en vielä löytänyt eloa.

Lonicera periclymenum 'Serotina' - Ruotsinköynnöskuusama

Viime vuonna uuteen Köynnösnurkkaukseen istutetut kaksi ruotsinköynnöskuusama 'Serotinaa' ovat ylenpalttisen innostuneita kasvamaan. Saaripalstan Sailalta saadusta pikkuisesta 'Serotinan' alusta en osaa nyt sanoa juuta enkä jaata. Myöhään syksyllä se oli vielä oikein virkeä.

Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa

Kasvimaalla ruohosipuli ja persilja ovat hyvässä kasvussa. Kuin myös kiinansipuli ja talvivalkosipulit. Omaa parsaa saamme vielä hetken odottaa. Lavakaulus numero Kahdeksassa se on jo noussut pintaan kurkkimaan maisemia.

Vaahteravauva

Vaahteravauvojen kitkentä jatkuu, jatkuu, jatkuu... Sateiden jälkeen Kääriäisen vihreät koukut ovat suoristuneet ja kasvattaneet lisää lehtiä. Varsi on muuttunut puisemmaksi ja juuri on matkalla Kiinaan. Nyt tarvitaan jo tiukka ote ja kumea ähkäisy, jotta vaahterantaimi irtoaa maasta.

Taraxacum - Voikukka

Voikukat kukkivat jo kotikadun ojanpientareilla. Pian myös omassa pihassa, sillä puiston puolella niitä kasvaa joka vuosi keltaisenaan. Sieltä tuuli kuljettaa siemeniä minun kitkettäväkseni. Nurmikolla saavat kasvaa, kunnes ruohonleikkuri hoitaa homman. Sen sijaan istutusalueilla ja käytävillä en halua voikukkien kasvavan. Kaksi kunnon voikukkakierrosta olen jo tehnyt. Seuraavat kierrokset ovat jo näköpiirissä.

Voikukkien äiti on kyllä kasvattanut lapsosensa nöyriksi. Isotkin lehtiruusukkeet ovat aivan maanmyötäisiä. Siinä keskellä sitten nuppu jos toinenkin painuu littanaksi odottaen tilaisuutta venyttää kukkavartensa kaikkien näkyville esitelläkseen keltaisen kukkansa. Ja millaiset juuret voikukilla onkaan! Paksut ja pitkät. Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa juuret vielä mutkittelevat kiven alla, jotta niitä ei hyvällä tahdollakaan saa kertakiskaisulla ehjinä irti. Voi sitä onnistumisen iloa, kun kerrankin saa 20-senttisen voikukan juuren kokonaisena ylös.

Mahonia

Kaikenlaista kivaa siis puutarhassa tapahtuu. Vasta aloitettiin toukokuu eli paljon on vielä löydettävää, koettavaa ja katseltavaa. 

Tulkaahan mukaan jakamaan kuvia ja juttuja omista puutarhoistanne.

Ei kesää ilman kärhöjä

Clematis Integrifolia-Ryhmä 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

 

Kärhöillä ei ollut paras talvi eikä kevät. Moni niistä epäröi pitkään, herätäkö ollenkaan. Ilokseni lähes kaikki ovat heränneet, vaikka joidenkin ympärillä tuli jo tepasteltua mieli täynnä huolta. Alppikärhöt ovat jo kukkimisensa lopettaneet. Nyt näyttämölle astuvat loistokärhöt, lyhty- ja kellokärhöt sekä viinikärhöt.

Clematis Integrifolia-Ryhmä 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

Aljonushka on osoittautunut erinomaiseksi hankinnaksi. Se nousee runsaana ja kukkii ahkerasti. Syksyllä 2021 päätin siirtää Ruusupenkissä asuvan Aljonushkan muutaman metrin oikealle, jotta se ei jäisi isokokoisen pensasruusu Sävelen taakse. Seuraavana keväänä huomasin, että vanhaan paikkaan oli jäänyt juuria, joista kärhö versoi ylös entiseen tapaan. Nyt minulla on sitten kaksi komeaa Aljonushkaa, vanhassa ja uudessa istutuspaikassa. Näkyvät hyvin meille ja naapureille.

Aljonushkalla ei ole kärhiä, joiden avulla se takertuisi tukeen. Niinpä se tarvitsee jonkinlaisen tuen. Aljonushkani tukena on kaksi kaaren muotoista, 150-senttistä metallitukea. Nämä ostin edullisesti Biltemasta. Nyt niitä ei näköjään enää ole myynnissä.

Punainen Clematis 'Rouge Cardinal' ja Sininen Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhöt

Rouge Cardinal oli tänä keväänä aika hidas. Multi Blue jopa niin hidas, että pelkäsin sen kuolleen. Nyt kumpikin on aloittanut kukintansa.

Clematis 'Princess Diana', Texensis-Ryhmä - Tarhalyhtykärhö

Tarhalyhtykärhö Princess Dianan ostin edullisesti pikkuisena rääpäleenä. Ensimmäisen kesän se näytti kaiken aikaa miettivän, "viitsiikö tähän jäädä ollenkaan asumaan ja olemaan?" Jäi sitten kuitenkin ja viime kesänä ryhtyi jopa kukkimaan.

Clematis 'Princess Diana', Texensis-Ryhmä - Tarhalyhtykärhö

Tänä vuonna se on kasvanut reippaasti korkeutta. Nupuista kolme on jo avautunut ja lisää on kasvamassa. Kukatkin ovat nyt edelliskesää suurempia, mutta eivät sentään Aljonushkan kukkien kokoisia.

Clematis viticella 'Black Prince' - Tarhaviinikärhö

Myös kasvarin lähellä asuva Black Prince oli tänä vuonna vähän myöhäinen. Kasvuvauhtiin päästyään se kurottelee jo taivaita. Nuppujakin on ilmestynyt. Tämän kärhön olen ostanut jollain muulla nimellä, mikä se ei sitten ollutkaan. Blogitutulta sain köynnökselle nimen eli se saattaa olla tarhaviinikärhö Black Prince. Täydellistä varmuutta ei edelleenkään ole. Kukat ovat pieniä ja niitä on runsaasti, joten yhtään ei epätietoisuus nimestä harmita.

Clematis 'Rouge Cardinal' - Loistokärhö

Alapihan kärhöistä jokainen on nyt herännyt. Lumikärhö otti nokkiinsa, kun leikkasin sen syksyllä aivan matalaksi. Se oli tyvestä aikamoinen risukasa. Kärhö piti minua pitkään jännityksessä, elääkö vaiko ei. Eläähän se. Uusia versoja pukkaa tyvestä voimalla ja muutama nuppukin on korkeimpaan versoon syntynyt. Saattaa olla, etten edellisten vuosien kaltaista kukkatykitystä lumikärhöltä saa. Pääasia, että on hengissä ja hyvässä kasvussa.

Keväällä ostin toisen lumikärhön, jonka istutin Oikearinteeseen. Ideana on, että lumikärhö voimakaskasvuisena täyttää poistettujen vuorimäntyjen aiheuttaman aukon. Kuvittelen silmissäni, kuinka valkoisena kukkiva lumikärhö kiemurtelee jäljelle jääneiden vuorimäntyjen lomassa ja päällä. Havupuiden vankat rungot toimivat erinomaisena köynnöstukena, eikä tilastakaan tule ihan heti puutetta. Toivottavasti kuvitelmani toteutuu.

Clematis viticella 'Purpurea Plena Elegans' - Tarhaviinikärhö

 
Yläpihan kärhöistä alppikärhöt 'Purple Dream' ja Willy ovat kukintansa kukkineet. Tarhaviinikärhö 'Purpurea Plena Elegans' ei ole rehevä, ei ollenkaan. Ensimmäisen kukkansa se sentään jo avasi. Loistokärhö Jackmanii loistaa, joskin poissaolollaan.

Clematis 'Hagley Hybrid' - Loistokärhö

Hagley Hybrid tavoittelee palkintoa erilaisuudesta tai sitten se vaan on päättänyt kurkotella syreenin latvaan. Yksi hento syreenin alaoksa kurkotteli kärhön lähellä ja niin Hagley Hybrid tarttui siihen kärhillään. En huomannut alkuvaiheessa puuttua kärhön ja syreenin yhteiseloon. Ja nyt en raaski, sillä heidän erottamisensa johtaisi kärhön vaurioitumiseen. Kasvakoon ja kukkikoon syreenissä tämän kesän. Talvi vie kuitenkin kärhön maanpäälliset osat ja ensi keväänä kasvu alkaa jälleen tyvestä. Mietitään sitten kasvun suunta uudelleen.

Clematis viticella 'Madame Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö

Itse asiassa Madame Julia Correvon meinasi tehdä saman tempun kuin Hagley Hybrid. Tosin se suuntasi kasvun viereiseen perhoangervoon. Ehdin ajoissa erottamaan kaverukset ja suuntaamaan kärhön kasvun omaan tukeensa. Perhoangervo on siinä määrin hento puska, että vähänkin navakampi tuuli heiluttaa sitä voimakkaasti. Siinä kyydissä kärhön versot olisivat voineet katketa. Madamen pullea nuppu on viittä vaille aukeamassa.

Tarhaviinikärhö Polish Spirit heräsi harvinaisen myöhään. Hänenkin selviytymistään ehdin jo murehtia. Niin vain päätti tänäkin vuonna ilahduttaa minua. Pieniä nuppuja on jo kärhö täynnä. En ole ehtinyt kuvaamaan niitä. Korjataan asia, kunhan nuput alkavat avautua.

Polish Spiritin vieressä kasvaa loistokärhö, joka on kukkinut harvoin. Nyt siinä näkyy ainakin yksi nuppu. Edellisen kerran kukkiessaan arvelin kärhön olevan Dr. Ruppel, jonka tietojeni mukaan olen paikkaan istuttanut.

Clematis 'Pink Fantasy' - Loistokärhö

Pikkupuutarhan kärhökaaren Pink Fantasy kiipesi korkeuksiin ja ryhtyi siellä avaamaan nuppujaan. Kukkien kuvaaminen ei ole ihan helppoa, mutta näkyvätpä ainakin kauemmas.

Clematis 'Pink Fantasy' - Loistokärhö

Samaisen kaaren toisella puolella on sinikukkainen alppikärhö. Sen leikkasin syksyllä aivan matalaksi, kun koko kärhökaari oli pelkkää risukkoa. Nyt alppikärhö kasvaa hurjaa vauhtia. Sen versoja nousee pitkin poikin eli maan sisässä täytyy olla jo laaja juuriverkosto. Kaikkia versoja ei millään voi suunnata kärhökaareen, joten ne saavat kasvaa viereisten vuorimännyn ja norjanangervojen päällä. 

Tein aika typerästi, kun aikanaan istutin loistokärhön ja alppikärhön samaan tukeen. Vaikkakin vastakkaisille puolille. Alppikärhö kasvaa nopeasti valtavaksi pehkoksi, eikä se todellakaan pysy omalla puolellaan. Loistokärhö on todennäköisesti loppukesästä jo hätää kärsimässä. Sen onni on aloittaa maanpäällinen kasvunsa joka vuosi uudelleen, mikä takaa sille edes jonkinlaisen näkyvyyden taistelussa alppikärhön kanssa. Voisin tietenkin kaivaa Pink Fantasyn pois ja miettiä sille uuden istutuspaikan. Asia muhikoon.

Clematis Texensis-Ryhmä 'Princess Kate' ('Zoprika') - Tarhalyhtykärhö

Sydänkäpyseni Princess Kate ilahdutti minua tänäkin keväänä heräämällä kasvuun ja kukintaan. Kärhöjen suhteen saa aina olla varpaisillaan, miten ne ovat selvinneet talvesta. Ensimmäiset kukat ovat avautuneet, lisää on tulossa. Viime kesänä tämä prinsessa kukki runsaana pitkälle syksyyn. Viimeiset nuput taisivat kylmettyä ensimmäisissä pakkasissa. Toivottavasti hän jaksaa pukata nuppuja ahkerasti tänäkin kesänä.

Huomasin Princess Katessa perjantaina muutamia ruskettuneita versoja. Ensimmäisenä nousi huoli lakastumistaudista. Katen tyvellä on lecasoraa siten, ettei tyvi ole kosketuksessa multaan. Tämän pitäisi estää sienitaudin pääsyn maasta varteen. Runsaan kastelun pitäisi myös torjua lakastumistautia. Kastelua Kate on saanut, niin kannusta kuin pilvistäkin.

Toistaiseksi nimetön

Kevätmessuilla olen tottunut ns. sipulibingoon eli yhtään ei tiedä, millaisin kukin ostettu sipuli aikanaan kukkii. Oli sitten kyse tulppaanista, liljasta tai jostain muusta sipulikukasta. Kärhöjen kanssa bingo ei ole aivan yhtä yleistä, mutta sattuu sitäkin. Kuvan kärhön ostin toukokuun lopussa Tuusulan kukkatalosta edullisesti. Nimilapussa luki Ville de Lyon oikein kuvan kanssa. Minulla on ollut Ville de Lyon, mutta se jätti hyvästit. Innoissani siis tartuin edulliseen tarjoukseen kuvitellen saavani istuttaa kotipihaan uuden Villen.

Laitoin uuden kärhön aluksi isoon ruukkuun kasvattamaan juuriaan ja vahvistumaan. Näin saisin aikaa miettiä sille sopivaa istutuspaikkaa. Muutama päivä sitten löysin kärhöstä pari nuppua, joista avautui kuvan lila kukka. Ensimmäisenä tulee mieleen Hagley Hybrid. Voi se olla joku muukin. Ville de Lyon tuo ei taatusti ole.

Lonicera x heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Sekä yläpihan Bermudan koreaköynnöskuusama että alapihan ruotsinköynnöskuusama 'Belgica Select' kärsivät kovasti talvesta. Kummastakin kuoli lähes kaikki maanpäälliset osat. Nyt on uutta kasvua, koreaköynnöskuusamassa jopa melko reilusti ja ensimmäinen kukkakin. Kiva, etteivät heittäneet henkeään. Iloani lisää köynnösnurkkaukseen kesäkuussa istutetut kaksi ruotsinköynnöskuusama 'Serotinaa', jotka voivat hyvin ja kurottavat vauhdilla korkeuksia kohti.

Clematis 'Pink Fantasy'