tiistai 2. heinäkuuta 2013

Teatterista pioneihin - ja eikun kesä jatkuu


Niin vain aika hurahtaa hurjaa vauhtia. Ajoittain tuntuu, ettei ehdi mihinkään asiaan tarttua kunnolla ja vielä vähemmän olen ehtinyt touhuta puutarhan kanssa. Se kyllä sitten näkyy varsin selkeästi ihan muutamassa päivässä holtittomasti lisääntyneellä rikkaruohotuotannolla ja sinne tänne vinksalleen kaatuvilla kukilla. Erityisen rankasti kukkapenkkejä rummutti eilinen ukkosmyrsky runsaine sateineen.

No, tässä on touhuttu muutama päivä 11-vuotiaan tyttölapsen kanssa. Ei häneltä tosiaan virta loppunut edes iltamyöhällä ja yöt menivät lapsen pitkiksi venyneitä raajoja omalta patjalta pois työnnellessä. Lauantainen retki katsomaan Suomenlinnaan Ryhmäteatterin Robin Hoodin sydäntä oli kyllä taasen kerran onnistunut juttu. Esityksessä ei luonnollisesti ole lupa käyttää minkäänlaisia tallennusvälineitä. Sain kuitenkin napattua kuvan parista näyttelijästä, jotka tulivat linnan muurille kehottamaan yleisöä sulkemaan kännykkänsä jonottaessamme sisäänpääsyä. Aiempina vuosina olemme olleet arki-illan klo 19:n näytöksessä, mutta tällä kertaa hankin liput lauantain klo 14:n näytökseen, mikä olikin huomattavasti parempi ratkaisu. Usein illalla kylmiin kivimuureihin laskeutuva kostea viileys ei ehtinyt vaikuttaa, vaan saimme nauttia pilvisen, mutta helteisen päivän hyväilevästä lämmöstä myös esityksen ajan. Lisäksi näytöksen jälkeen oli mukava tulla ihmisten aikaan takaisin kaupungille ja sieltä kotiin.

Kuten aiempinakin vuosina, jäi kuitenkin ihmetyttämään, miksi kummassa pitää myydä alkoholia tällaiseen koko perheen esitykseen ja vielä päiväaikaan. Ei siellä nyt kovin kummoisia ylilyöntejä tapahtunut, mutta jokusen herran ja rouvan oli ihan pakko kiikuttaa olutlasinsa katsomoon, kun 20 minuutin väliaika ei ilmeisesti riittänyt juomisen loppuun kittaamiseen ulkosalla. Siinä sitten oli taiteilemista, ettei saanut juomia niskaansa muutenkin ahtaassa tilassa.


Tähän kesäiseen teatterireissuun kuuluu olennaisena osana kunnon mansikkaleivos hitaasti nautiskeltuna. Siinä ohessa saimme tilaisuuden tutkailla Esplanadin ihmisvilinää, eritoten valtaisaa turistien määrää. Kun lisäksi Helsingissä oli samaan aikaan meneillään Pride-kulkueeseen valmistautuminen Senaatintorilla, riitti näkemistä niin monenmoisessa yleisössä kuin tuota kulkuetta turvaamaan tulleiden poliisien runsaassa lukumäärässäkin. Eipä enää puhettakaan siitä, että Suomi sulkeutuisi heinäkuussa kokonaan ja ihmiset pakenisivat mökeille ja rannoille. Kyllä on Helsingissäkin vilkasta ja vipinää kesäisinä päivinä.


Siiri-tyttö on intohimoinen uimari ja vedessä hän tuntuu viihtyvän loputtomiin. Useimmat lapset kaiketi näin kesäkuumalla tykkäävät polskimisesta, mutta Siiri taatusti muuttaisi asumaan veteen, jos se olisi mahdollista. Uimassa käydessämme jäin kyllä kirkkaasti - en suinkaan kakkokseksi vaan peräti ihan jonnekin häntäpäähän, sillä Siiri on nuoresta iästään huolimatta erittäin taitava uimari ja kuuluu kotikunnassaan aktiivivalmennettaviin. Kenties hänestä vielä joskus tulee uusi Hanna-Mari Seppälä tai Emilia Pikkarainen. Ja vaikka näin ei kävisikään, on hänellä läpi elämänsä vahvuutenaan vettä pelkäämätän asenne, vankka uimataito ja hieno harrastus.


Eilen Siiri lähti kotiinsa sen verran myöhään, etten enää ehtinyt puutarhaan mitään tekemään. Tosin ukkosen mukanaan tuoma sadekin oli niin rankkaa, että maailma täällä meidän nurkilla oli todella litimärkää. Tänään olin sitten isän kanssa silmäklinikalla, ja siellä vierähti useampi tunti. Huomenna vien samaan paikkaan äidin, joten hoppua pitää. Kun tässä ruljanssissa on tuo kodinhoitokin jäänyt vähän retuperälle, lienee vasta loppuviikko ennen kuin pääsen uppoutumaan pihaelämään.


Kaukoviisaasti muistin lauantaina käydä napsimassa muutaman pionikuvan. Lämpimät säät ovat saaneet nuput poksahtelemaan avonaisiksi kukiksi varsin vikkelään tahtiin ja uumoilin kunnon sateen saapuvan jokavuotiseen tapaan ennen pionieni kukinnan päättymistä. Eilisen sadekuuron jälkeen ei sitten enää voikaan puhua mistään lautasen kokoisista kukinnoista, sillä suurin osa pioni-ihanuuksista lojuu lähinnä mullassa. Jos nyt terälehtiä on jäljellä laisinkaan. Ne muutamat sateesta selvinneet kävin poimimassa maljakkoon.


Taas on tämäkin kiireinen päivä kääntymässä iltaan. Pari kertaa näiden kesäisten velvollisuuksien lomassa olen käynyt pikaisesti kurkkaamassa blogipäivityksiänne, mutta kommentteihin ei ole juurikaan ollut aikaa. Huomasin myös, että olen saanut uusia lukijoita, joten toivotan lämpimästi tervetulleiksi Scillan, Lauran ja Jysky76:n (ellen ole jo toivottanut).


Tämä upea kesähän jatkuu edelleen ja nyt heinäkuun merkeissä. Nauttikaahan ystävät oikein kunnolla lämmöstä ja etenkin herkullisista mansikoista!


23 kommenttia:

  1. Ihania päiviä olet viettänyt Siirin kanssa, tyttökin varmasti muistaa ne pitkään. Joskus aina tulee mietittyä tuota tärkeysjärjestystä, että viekö puutarhailu liikaa aikaa, tärkeille ihmisille ainakin pitää olla aikaa, kuten sinä juuri teit. Toivottelen mukavaa heinäkuuta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukkokulta joskus narisee, ettei minusta ole kesäisin seuraa laisinkaan ja puhun vain kasveista ja ötököistä. No, talvella ollaan sitten enemmän samoissa puuhissa.
      Mukavaa heinäkuuta sinullekin!

      Poista
  2. Kuulostaa mukavalta viikonlopulta, kyllä pihalla ehtii aina askarrella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan reipas viikonvaihde. Huomenna sitten pihahommiin...

      Poista
  3. Tosiaan mukavia päiviä vietitte yhdessä.On hauska kuva kun Siirin jalat on taivasta kohden,jäähän
    Siirille hienoja muistoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni ei ole koskaan ollut tätiä tai muutakaan sukulaista, josta olisi jäänyt kivoja muistoja. Toivottavasti nämä kesäretket jäävät Siirin muistiin mukavina.

      Poista
  4. ihana kuva uimaritytöstä, varpaat kipparalla hauskasti! hyvältä kuulostaa tuo sinun tärkeysjärjestyksesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään joskus onnistuu napsimaan mielenkiintoisiakin otoksia.

      Poista
  5. Ihania kuvia. Minulla on samanikäinen tytär kuin sinun mummotettava;) Minäkin aina ihmettelen, että miksi alkoholikojuja laitetaan jokaiseen tapahtumaan. Eikö ihmiset osaa olla ilman juomisia muutamaa tuntia??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, tismalleen samaa minä ihmettelen. Että teatterissakin...

      Poista
  6. Ihania kuvia yhdessä ollostanne:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva, kiva oli olla tytön kanssa.

      Poista
  7. Tuo yläkuva on hätkähdyttävä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se tosiaan pelottava, jollei tiedä taustaa tai tarinaa. Onneksi itse esityksestä ei jäänyt ikäviä muistoja.

      Poista
  8. Ihania kesäisiä kuvia! Tämä lämpö ja kosteus saa kaiken kasvamaan niin voimakkaasti, että puutarhassa kyllä tapahtuu paljon, jos siellä ei ehdi muutamaan päivään touhuamaan. Täytyy sitten kitkeä enemmän yhdellä kertaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sen kitkennän jälkeen on taas niiiiin hyvä olla.

      Poista
  9. Ihanat kuvat ja monesta aiheesta olet niitä napsinut.
    Täällä vain ei sateita liiemmin ole sadellut, eilen illalla ehkä yksi milli!
    Nautitaan heinäkuusta ja sallitaan jonkunen rikkaruoho siellä sun täällä.
    Kaikki aikanaan.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime yönä satoi ihan kaatamalla, mutta nyt on taas paistanut. Näin se pitää oivallisena kesänä mennäkin.

      Poista
  10. Kivoja kuvia polskijasta ;) Kyllä ne nopeasti menee noiden ihanien pionien kukat ohi. Varsinkin jos tulee sade rankka, karisseet ovat täälläkin, vaikkei ole ollut hirveitä rankkasateitakaan. Kylläpä sitä nyt pitää nauttiakin mansikkakakusta, (nimim. ensimmäinen syöty jo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tänä kesänä tuli niin makoisia mansikoita, että oli ihan pakko tehdä myös mansikkakakku.

      Poista
  11. Ihania keräpäiviä lisää vaikka välillä saamme niitä rajuja ukkossateita .

    VastaaPoista
  12. Meillä on ollut Sarahin käytössä isohko terassivarjo, jos sadekuuroja on ollut luvassa. Hyvin on toiminut, vaikka mökkinaapureilla on saattanut olla ihmettelemistä päivänvarjon keikkuessa kukkapenkin yllä :)

    VastaaPoista
  13. MAnsikoita onkin nyt tullut ahkerasti maisteltua tuolta pikkuiselta mansikkamaaltamme ja ovathan ne niiin makoisia,että:)

    Uimataito on kyllä hyödyllinen taito osata,vaikka ei huippu-uimaria olisi tulossakaan. Ja onhan se myös oiva kuntoilumuoto.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!