keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Tulppaaneita tulvillaan

Tulipa Triumf (luultavasti)

Vaikka viime kevään kaltaista tulppaani-iloittelua ei nyt taida tullakaan, on värikkäitä katseenvangitsijoita viime päivinä avautunut lukuisia. Minusta tulppaanit ovat ehkä kauneimmillaan juuri silloin, kun aamuaurinko paistaa niiden terälehtien läpi saaden värit loistamaan. 

Sen verran vanha, että nimi on jo kadonnut

Yhtenä aamuna tulppaaneita ihaillessani Ukkokulta kysyi, tiedänkö mikä noista tulpuista on alkuperäisen värinen. Katsoessani häntä kummastuneen näköisenä, hän totesi, että hollantilaisilla on joka vuosi valtava homma, kun jokaiseen sipuliin pitää ruiskuttaa mittava kirjo erilaisia värejä. Ukkokulta on siis laajentanut tietämystään. Tähän saakka kaikki kasvit ovat hänelle kirjovehkoja. Näköön, kokoon tai mihinkään muuhunkaan katsomatta. 

Tulipa Abigaile

Tulppaaneilla on valtava värikirjo, koska niillä on kaikkia kolmea antosyaaneihin kuuluvaa väriainetta. Jos kasvin geeneissä ei ole esimerkiksi pelargonidiinia, kukka ei voi koskaan olla oranssin värinen. Monilla kasveilla on vain pelargoniineja eli oranssin sävyjä ja syaniineja eli punaisia sävyjä. Niinpä ruusun tai gerberan lajikekirjosta ei löydy lainkaan sinisiä kukkia.

Vaikka kukkien jalostajilla on suuntaa-antavaa tietoa värijalostukseen, silti tulppaanienkin kukkien värijalostus perustuu pitkälti sattumaan.

Tulppaanista on jo satoja vuosia yritetty jalostaa mustakukkaista versiota, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Vaikka hiili on puhtaasti mustaa, eliöissä ei ole koskaan mustaa pigmenttiä. Musta väri saadaan, kun joku tumma väri, esimerkiksi violetti on tarpeeksi voimakkaana.
Mustat tulppaanit ovatkin käytännössä tumman violetteja, eivät siis mustia. 

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat 30.3.2015

Tulipa Abigaile

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään niiden kauniiden kukkien takia. Villejä tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, Vähästä-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka.Viljeltyjä lajikkeita on tuhansia.

Tulppaaneja on monen värisiä, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sekä sipuleita että leikkotulppaaneita. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.

Joskus tulppaanin sipuleja käytetään ihmisravintona, ja ne maistuvatkin maapähkinöiltä. Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden alle ja sivulle maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana. Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.

Lähde: Wikipedia

Tulipa Blue Wow

Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. 

Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja myöhäisintään kesäkuun alussa. Kukinnan jälkeenkin niitä olisi hyvä lannoittaa, sillä ne alkavat tällöin muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. 

Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.

Lähde: Wikipedia 

Tulipa Blue Wow

Taisin olla siinä kymmenen korvilla, kun luin Alexandre Dumasin Mustan tulppaanin. Kirja julkaistiin ensi kerran suomeksi 1912-1913 ja siitä on myöhemmin otettu uusia painoksia. Tarina oli niin jännittävä ja mielenkiintoinen, että se painui mieleen. Nyt kirjan voisikin käydä lainaamassa ja lukea uudelleen.

Keltainen, jonka nimi myös kadoksissa

Olen kuullut, että jalostetummat tulppaanit eivät tahdo kovin montaa vuotta kukkia. Niin tai näin, ainakin meidän pihassa se pitää paikkansa. Kuvan keltaisen tulppaanin olen istuttanut monen monta vuotta sitten. Se on varmaan ollut jokin värisekoituspussukka, eikä nimeä ole enää tallessa. Uskollisesti samasta paikasta nousee joka kevät 2-3 keltaista tulppua muiden hienouksien kadotessa jopa yhden talven aikana jonnekin tulppuavaruuteen.

Tulipa Spring Green

Erityisen paljon pidän kaikista vihreäraitaisista tulppaaneista. Ja papukaijatulpuista, jotka eivät vielä ole avanneet nuppujaan. Kuvan Spring Green näyttää olevan aika kestävä lajike, sillä kaikki viime vuonna kukkineet nousivat myös tänä keväänä.

Tulipa Spring Green

Viime vuonna kaivoin joitakin tulppaanisipuleita ylös ja istutin syksyllä uuteen paikkaan. Ylöskaivetut sipulit eivät olleet laisinkaan niin kiinteitä ja isoja, kuin edellisenä syksynä istutettaessa. Ainakin sen voi jo nyt nähdä, että uudelleen istutetuista sipuleista kasvaa matalammat tulppaanit, eikä kaikki edes ole nousseet. Nuppujaan ne eivät vielä ole avanneet, joten koe on edelleen kesken. Hiukan on sellainen tuntuma, että sipuleiden nostosta ja uudelleen istuttamisesta on enemmän työtä ja vähemmän varma lopputulos, joten saattaa jäädä kokeeksi.

Tulipa PersianPearl

Matalakasvuista Persian Pearlia minulla ei ole aiemmin ollut, mutta jos vain syksyllä sitä jostain löydän, aion hankkia lisää. Nyt se alkaa jo olla kukintansa lopulla, mutta etenkin iltaisin kukkien sulkeutuessa supulleen, sen väri näyttää upealta rhodopensaan vihreitä lehtiä vasten.

Tulipa Sun Lover

Sun Loverin ostin puutarhakaupasta aivan syksyn viime metreillä. Taisi olla jopa alennettuna. Kukka on aika iso ja väri vaihtelee keltaisesta oranssin kautta kirkkaanpunaiseen. Harmikseni istutin sen sellaiseen paikkaan, etten oikein millään pääse kuvaamaan sitä kovin läheltä tallomatta jotain tärkeää kuvaamisen ohessa. Kukka näyttää myös kääntävän kasvonsa sinne, mistä aurinko kulloinkin paistaa. Auringonkukan tapaan.


Ilmat ovat viilenneet sitten viikon takaisesta, mikä ei välttämättä ole niin huono asia. Aurinko paistaa ja ulkona on hyvä hommailla. Tulppujenkin kukinta kestää pidempään ja niistä ehtii iloita enemmän. Lämpöjakson aiheuttama hektisyys on hellittänyt ja nyt pysyy paremmin kevään edistymisen tahdissa mukana.
 

52 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Sari! Nyt tästä väri-iloittelusta vihdoin päästään taas nauttimaan.

      Poista
  2. Töissä ollaan nostettu tulppaaneja ylös ja istutettu uudelleen ja ihmeellisen hyvin ne kukkivat seuraavana keväänä. Annetaan lehtien lakastua ja sitten vaan nypitään lehdet irti ja isketään uudelleen syksyllä maahan.
    Tosin montaa vuotta ei oikein nämäkään yleensä ylösnostamista kestä, mutta ainakin yhden kerran ollaan saatu hyviä tuloksia.

    Samalla kun nypitään kuivat lehdet niin irrotetaan ne sivusipulit, ne varmasti vie voimaa kukinnalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä neuvoista! Ehkä viime vuonna odotin liian pitkään sipuleiden kaivamisen kanssa, sillä annoin ensin lehtien lakastua ja vasta sitten aloin niitä kaivaa ylös.

      Poista
  3. Vau, miten ihania kuvia! Tulppaanit todellakin näyttävät parhaat värinsä aamu- (tai ilta-)auringon viistossa valossa.

    Aika komean kokoelman eri lajikkeita olet kyllä saanut kerättyä. Itse kun en edes tunne kovin montaa tulppaani- (tai muutakaan) koristekasvilajiketta nimeltä saati muutenkaan tunnista toisistaan, tällaiset jutut ovat aina hurjan kiehtovia. Oma pohjatietämykseni puutarhakukista päättyy kotimaisten maatiaislajikkeiden jälkeen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Varpuslisntu!
      En minäkään mikään mestari näiden nimien kanssa ole, mutta vähitellen innostuksen ja kiinnostuksen laajetessa olen ryhtynyt tarkemmaksi nimien kirjaamisen kanssa. Syyssipuleista laitan nimet ja istutuspaikat talteen, niin keväällä on helpompi tietää, mitä mistäkin nousee.

      Poista
  4. Ihania kuvia. Suosikkejani näistä ovat Spring Green ja Persian Pearl. Yritän pistää muistiin ensi vuotta varten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta! Spring Green kuuluu minunkin lempitulppaaneihini. Persian Pearl on tämän kevään uusi tuttavuus ja niin upea, että sitä aion hankkia lisää. Se on matalakasvuinen tähtitulppaani. Nupulla se on voimakkaan fuksian värinen ja avautuessa tulee tuo sisäpuolen keltainen tähti esiin.

      Poista
  5. Meillä kaikki kukat on yleensä orvokkeja :) Mulla menee tulppanit parempiin suhin, kun toi vesirotta mellastaa. Kissa piti sitä vähän kurissa, mut nyt kun ei oo enää kissaa, niin rotat hyppii pöydällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmillista. Meillä ei onneksi ole pahemmin myyristä ollut ongelmaa. Ehkä Juuso pitää ne kurissa, vaikka harvemmin olen myyriä täällä edes nähnyt. Päästäisiä tuppaa Juuson jäljiltä löytymään. Niitä se ei syö.

      Poista
  6. Kiva postaus! Luen aina kaikki tulppaaneiden jalostukseen ja historiaan liittyvät jutut. Jotenkin taianomaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulppaanin historiaan liittyvät tarinat taitaa monipuolisuudessaan päihittää vain orkidean vastaavat. Todella mielenkiintoista.

      Poista
  7. Upeat tulppaanin kukat ja mielenkiintoisia faktoja tulppaaneista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värikkäillä tulppaaneilla on värikäs historia. Tosi mielenkiintoista.

      Poista
  8. Ei ollenkaan huono viime hetken hankinta tuo Sun Lover. Ilopilleri.

    VastaaPoista
  9. Ihanaa tulppaanien kukintaa, viime keväänä meilläkin kesäkodissa oli runsaanlaisesti tulppaanien eri värisävyjä ja nyt ilmeisesti talvi on ollut turhan vaikea monelle tulppaanille.
    Myyrien torjunta voi olla tosi vaikeaa, ehkä Juuson olemus teillä pitää myyräkannan kurissa.
    Tuo hyvin tumma tulppaani on tosiaan syvän tumma lila, toivottavasti se vielä jaksaa nousta kesäkodin kukkapenkissä.
    Nautitaan kevään tuomista kukista, ihan kaikista talven kurjimuksesta selvinneistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuson lisäksi tässä pyörii runsaasti muitakin kissoja. Juusohan ei pääse edes meidän tontilla vapaasti kulkemaan, mutta pari lähinaapurin kissaa jolkottaa joka päivä sekä Juusoa katsomassa että muuten vain meidän pihan poikki.

      On tämä kevät taas niin ihanaa aikaa, ettei edes osaa olla nauttimatta.

      Poista
  10. Eikä haittaisi vaikka tulisi vettä ennen seuraavaa lämpöaaltoa. meilläkin myyrät pysyvät kurissa kissojen ansiosta, peltomyyriä on ollut tänä vuonna paljon saalismäärästä päätellen. Vesimyyrä hävisi kokonaan näiltä mailta sen jälkeen kun kissat tulivat meille, ei paha juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin juuri puutarhalehdestä, että tulppaanejakin pitäisi kastella kuivana keväänä. Ja tänä keväänä on kyllä satanut aika vähän - täällä meillä. Vaikka tietenkin aurinkoiset ilmat ovat ihmisten kannalta mukavia, soisi puutarhan välillä saavan vettä virkistyksekseen.

      Poista
  11. Olet kaivanut paljon tulppaanitietämystä esille.
    Kauniita nuo ovat. Minun suosikkini on tuo pörheä oranssin värinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pörheä onkin hauska adjektiivi iloisen väriselle tulppaanille, sillä sitä se nimenomaan on, pörheä. Ja hauskasti kääntyy aurinkoa kohti.

      Poista
  12. Ukkokulta taitaakin olla vitsiniekka! Ja kiitos kovasti kirjavinkistä, en ole koskaan lukenut tuota, ja jos se on vielä mukaansatempaava niin sitä parempi. Täytyy ehdottomasti lukea!
    Ihanaakin ihanammat tulppaanit. Kyllä niitä vain täytyy istuttaa lisää joka syksy, ja minäkin laitan aina uuden pussin Persian Pearlia, jotta ne eivät vain pääsisi pihastani loppumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se sellainen viisastelija ja hidas hämäläinen veistelijä.
      Persian Pearl oli Omapiha-lehden lukijalahja viime syksynä ja niin ihana tuttavuus, että sitä täytyy tosiaankin laittaa lisää.

      Poista
  13. Kauniita kuvia ja lajikkeita. Näistä kuvista herää vahvasti ajatus, että syksyllä täytyy panostaa kunnolla sipulikukkiin. Viime syksynä nimittäin hankin vain kahta uutta tulppaanilajiketta - ajattelin silloin, että edellisvuonna tuli hankittua niitä jo ihan riittävästi. Ei näin! Sipulikukkia ei ole koskaan liikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka syksy tuntuu niin työläältä hankkia sipuleita ja tunkea niitä maahan. Mutta näin keväällä on sitäkin iloisempi ja onnellisempi, että kuitenkin syksyllä jaksoi. Ei, niitä ei todellakaan voi olla liikaa.

      Poista
  14. Kiitos, olipas kattava tietopaketti tulppaaneista. Sinulla on kyllä mahtava valikoima tulppaaneja pihalla. Vaikka kukinta aika jää lyhyeksi, niin kyllä ne ovat istutuksen arvoisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime keväänä tulppaanit kukkivat niin upeasti, että se innosti laittamaan syksyllä lisää sipuleita. Talvi on ollut tulpuillekin ankara, mutta yllättävän hyvin ne kuitenkin näyttävät ilmestyvän esille.

      Poista
  15. Kauniita ovat tulppaanisi. ♥ ♥

    VastaaPoista
  16. Ihanat tulppaanit ja mikä värikirjo. Kaunista! Minulla on vain pari ruppuista tulppaania, eikä nekään vielä kuki, niin onneksi voin ihastella toisten tulppaanien loistoa täällä blogeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta Leena! Blogielämässä on sekin ilo ja hyöty, että voi aina käydä ihailemassa muiden ihanuuksia.

      Poista
  17. Aivan mahtavat kuvat! Tuo uusi tuttavuus, Auringonrakastaja, on ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulin nimen tulevan noista aurinkoisista väreistä, mutta olisiko sittenkin saanut nimensä tuosta kasvojen kääntämisestä aurinkoon?

      Poista
  18. Jotenkin tulee tosta Loverista mielee unikko! Kaikki tulput on nii kauniita kevään kunniaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinä jotain unikkomaista. Ja myös pioni siitä tulee mieleen.

      Poista
  19. Meillä on käynyt joissain penkeissä myös tulppaanikato, ehkä juuri sinne tulppaaniavaruuteen. Osa on kyllä jaksanut kukkia tätä ennen jo useamman vuoden, osa hävisi heti ja osa yhden vuoden kukinnan jälkeen. Selvästi syksyllä on maahan kaivettava suuri joukko uusia tulppaaneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa ne jonain keväänä rämähtäisivät kaikki yhtä aikaa sieltä tulppaaniavaruudesta.

      Niin se vain on, että kyllä syksyllä kannattaa sen verran sipulien kanssa väkertää, että keväällä saa niistä nauttia.

      Poista
  20. Ihastuttavia tulppaaneja. Hankittavien kasvien lista sen kuin pitenee näiden postausten myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin juuri erään taimiliikkeen kasvilistaa selaamassa ja totesin, ettei taida ihmisikä riittää puolenkaan niistä hankkimiseen. No, ei kai ole pakkokaan, mutta kun kaikki on niin ihania....

      Poista
  21. Vastaukset
    1. Tulppaaneista saa hienoja kuvia, kun ne ovat sellaisia upeita väriläiskiä vähän vielä keväisessä puutarhassa.

      Poista
  22. Upeat kuvat ja kiinnostaavaa tietoa!

    Pidän kovasti tulppaaneista, mutta sama juttu meillä, useimmat kukkivat vain vuoden tai kaksi ja sitten taantuvat. Tänä vuonna minulla on osa istutettuna tulppaanien istutusastioihin, jotta voin nostaa ne helposti ylös kukinnan ja kuihtumisen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Istutitko tulppaanit sellaisiin muovikoreihin vai ihan omiin astioihinsa? Niitä koreja voisikin kokeilla sellaisessa paikassa, jossa on tilaa korit maahan kaivaa.

      Poista
  23. Voi miten ihania tulppaaneja! <3

    VastaaPoista
  24. Meillä miehen mielestä kaikki ovat rododenroneita :) Ihania tulppaaneita! Mulla kukki tänä vuonna apeldoorn ja darwin hybridi-tulppaaneja, joiden pitäisi olla useampivuotisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika vaikean kasvinimen miehesi on mieleensä painanut. Pisteet hänelle siitä.

      Ehkä pitäisi pysyttäytyä sellaisissa tulpuissa, joista on iloa useammaksi vuodeksi. Mutta kun syksy jälleen saapuu ja sipuliluettelot, se on menoa taas.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!