Satokausi parhaimmillaan

Auringonkukka 'Astra Gold'

 

Ihmeen paljon syötävää saa pienestäkin puutarhasta ja vähällä vaivalla. Kesän käännyttyä viimeisen kolmanneksen loppupäiville tulee ajatelleeksi, että tässäkö se taas oli. Vaan se ei pidä paikkaansa. Satokausi jatkuu syksyllä. Pian on hedelmäpuiden vuoro.

Kasvimaa on poikkeuksellisesti jo nyt aika tyhjä. Sato olisi voinut olla parempikin, mutta laiskuudesta sakotetaan. Laiminlöin alkukesällä lavakaulusten kastelua. Istutusten ja kylvöjen aikaan kasvit tarvitsevat paljon vettä jaksaakseen ryhtyä kasvamaan. Vaikka kesän aikana muuten on saatu sateita kiitettävästi, touko-kesäkuussa vettä ei kovin paljon taivaalta tullut.

Lavakauluksissa kasvoi tänä kesänä valtavasti vesiheinää. Se toimii hyvänä katteena, mutta liikoja olisi kannattanut kitkeä. Porkkanaa oli vaikea löytää vesiheinän lomasta. Niinpä nostin kaikki porkkanat jo elokuun alussa. Sipulit ja valkosipulit nostin viime viikolla. Sato oli tavallista pienempi, mutta omilla valkosipuleilla pärjätään pitkälle talveen. Keltasipulia syötiin jo ennen sadon korjaamista.

Mangoldia pitää muistaa kylvää jatkossa vähemmän. Samoin yrttejä on turha rivitolkulla kylvää. Kirveliä kuivasin, loput ehtivät kukkimaan. Salaattia, tilliä ja persiljaa en kylvänyt vaan laitoin kaupan paljasjuuriset lavakaulukseen. Niistä sain hyvin satoa suoraan ruokapöytään ja persiljaa pakkaseenkin.

Perunoita olen monena kesänä laittanut muutaman mollukan ämpäriin. Nyt istutin niitä kokonaisen lavakauluksellisen, mikä oli hyvä teko. Nostin perunoita aina tarpeen mukaan. Viime viikolla sitten kaikki loput. Joku sanoikin jossain, että miksi ihmeessä kasvattaa koko kesä satoa säilöttäväksi? Parempi noutaa omasta maasta suoraan syötäväksi ja hankkia sitten syksyllä ja talvella kaupasta. Eri asia tietenkin, jos viljelytilaa on runsaasti.

Perunoita nostaessani keskin tehdä pitkästä aikaa Tartiflettea. Se on herkullinen uuniruoka Ranskan alpeilta. Tarvitset perunoita, pekonikuutioita, sipulia, valkosipulia, valkoviiniä, kermaa ja Replochon-juustoa. Replochon-juusto on ranskalaista, lehmänmaidosta valmistettua puolipehmeää juustoa. Sitä en löytänyt lähiseudun kaupoista, joten korvasin Replochonin vuohenjuustolla. 

Oman maan  kurpitsaa on tänä kesänä syöty tavallista vähemmän. Kesäkurpitsaa on tullut varsin vähän. Muutama spaghetti-kurpitsa on kypsymässä ja yksi isoksi kasvava Tom Fox-kurpitsa. Jatkakoon kypsymistä.

Paprikat ovat olleet varsin satoisia. Roter Augsburgeria, California Wonderia ja Zazua olen poiminut useamman kerran ja pikkelöinyt niitä.

 
Yksi paprika California Wonder on kasvattanut itselleen kummallisen ulokkeen. Tutkin "siamilaista siskopaprikaa", joka irtosi kevyesti pyöräyttämällä. Ihan näytti osalta muuta paprikaa ilman siemeniä.

Takana punajuuret, edessä paprikat pikkelssiliemessä.

Punajuuria tuli mukava määrä siihen nähden, että olin kylvänyt niitä pari riviä yhteen lavakaulukseen. Porkkanan kaveriksi. Säilöin punajuuret mausteliemeen, jossa ne säilyvät pidemmälle syksyyn.

Tomaattia on tullut kasvihuoneesta tasaiseen tahtiin. Kasvatan kirsikkatomaatteja, koska olen todennut niiden kypsyvän parhaiten pienessä kennokasvarissani. Parhaan sadon ovat antaneet Gardener's Delight, Sungold ja Vilma. Myös Microdwarf Orange Dream on tuottoisa ja herkullisen makuinen.

Olemme olleet omavaraisia tomaatin suhteen juhannuksesta lähtien. Satoa on vielä vähäksi aikaa, mutta kypsymisen tahti on selvästi hiipumassa. Yöt ovat olleet melko viileitä, tiistaiaamuna mittari näytti +9. Maksimi-minimimittarin mukaan lämpö on ollut elokuussa alimmillaan ulkona +6.7 ja kasvarissa +7.4.

Kurkkuja alkoi kypsymään jo kesäkuussa niin runsaasti, että niitä riitti muille jaettaviksi. Elokuussa on kypsynyt vain harva kurkku, vaikka kukkia on vielä jonkin verran. Huomasin yhteen kurkkulaatikkoon pesiytyneet muurahaisia, mikä piinasi selvästi kurkkuja. Kurkku lähti kompostiin ja muurahaiset luontoon.

Omena Valkeakuulas

Runsaasta omenasadosta on jo uutisoitukin. Omenia on puissa paljon, joskin enemmän pienikokoisia. Omppuja olisi kannattanut harventaa jo paljon aiemmin. Nyt puut tekevät sitä ihan itse. Valkeakuulas pudottaa omppuja maahan aika reippaasti. Pyrin keräämään pudokkaat joka päivä. Osa pudokkaista menee suoraan kompostoriin, sillä valkeakuulas ohutkuorisena pilaantuu helposti pienestäkin kolahduksesta. Jonkin verran on myös muumiotautia, mutta kenties muita kesiä vähemmän.

Omena Huvitus

Toistaiseksi en ole vielä omppuja liiemmin säilönyt. Yhden kannellisen omenapiirakan tein viikonlopuksi. Valkeakuulas ja Huvitus ovat mainioita piirakkaomenoita pehmeälihaisuuden vuoksi. Paistuessa omenat muuttuvat hillomaisiksi.

Omenoista tykkäävälle runsas sato on juhlaa. Mikä ilo onkaan käydä aamulla hakemassa rouskutettavaa omien puiden alta. Tähän vuodenaikaan ei tarvitse eikä kannata tuoda kaupasta hedelmiä. Syödään omia.

Tarkoitus on pilkkoa omenoita pakkaseen. Ehkä teen niistä myös hilloa tai hilloketta. Todennäköisesti annan omppuja myös muille, sillä neljän puun verran satoa ei meillä säilöttynäkään syödä. 

Aronia

Aronioitakin on nyt oksat notkuen. Mustarastaat ovat lopettaneet mullan ja karikkeen kuopimisen. Nyt ne napsivat aronioita ja ampuvat sinililoja kakkakasoja ympäriinsä. 

Aronia on ravinteikas marja, joskin sen maku ei kaikkia miellytä. Ajattelin yhdistää aronian ja omenan hillokkeeksi. Ehkä mehuksikin. Lähipäivinä aion laittaa aronialiköörin alulle. Pitää vain ehtiä hakemaan Alkosta kirkasta yhdeksi liköörin ainesosaksi. 

Ohjeita on useita, joista yksinkertaisin on

1 kg aronioita
1 kg sokeria
1 l kirkasta alkoholia (vodkaa tai koskenkorvaa)

Laita ainekset suureen lasipurkkiin ja anna purkin olla vuorokauden huoneenlämmössä.
Siirrä purkki kylmään 3 kuukaudeksi. Aluksi juomaa on hyvä sekoittaa, jotta sokeri sulaa ja sekoittuu tasaisesti. Lopuksi siivilöi marjat pois ja pullota likööri.

Kultapallo hakee tukea koristeompusta.

Listoista tykkäävänä ihmisenä minulla on myös kasvattamistani hyötykasveista tietoa useammalta vuodelta. Koen hyödylliseksi laittaa ylös kylvämiseen ja istuttamiseen liittyviä tietoja. Samoin näin loppukesästä kirjoitan huomioita kustakin kasvista, kasvukäyttäytymisestä, satoisuudesta sekä ilman muuta kommentteja, kuinka suhtautua niihin tulevina vuosina. Turha kasvattaa jotain, joka ei menesty tai jota ei tule käytettyä.

Toisessa penkissä kultapallo kaulailee koristeomppu Musta Rudolfia.

 

Huteja tulee joka kesä. Se on selvä. Sääolosuhteilla on suuri merkitys kaikessa kasvattamisessa. Samoin omilla kesäaikatauluilla. Jos puutarhuri lentää liihottaa pitkin maita ja mantuja, kasvatettavat jää liikaa oman onnensa nojaan. Hyötykasvitkin tarvitsevat hoivaa ja rakkautta pitkin kesää. 

Sorbus aucuparia - Pihlaja 

 
Jatkakaamme elokuuta kesäisin mielin.