Pimenevät illat vaativat taas ihan uudenlaisia huveja. Kun telkkarissa kaikki ohjelmat tuntuvat olevan uusintojen uusintoja, voi katseensa luoda vaikka käsiinsä ja vielä tarkemmin niissä suihkiviin puikkoihin. Jokunen sukkapari onkin jo kesän päätteeksi tullut kudottua, mutta vaihteeksi kaipasin jotain muuta. Lankalaatikosta löytyi Adlibriksestä tilattua Raggi-lankaa ja sille sopiva pipo-ohje Kauneimmat Käsityöt -lehdet numerosta 1/2015.
Resoriosuuden kudoin harmaasta 7-veikasta. Kuvio on helppo, sillä 3 o, 3 n -mallineule siirtyy aina kolmen kerroksen jälkeen yhdellä silmukalla eteenpäin, jolloin syntyy tuollainen kiertävä kuvio. Piposta tuli niin mukava, että se saattaa löytää paikkansa talvipakkasilla omasta päästäni.
Jo aiemmin kudoin parit Muija-sukat, mutta nyt innostuin harjoittelemaan tositeolla kahden tai useamman langan kuljettamista neuleessa. Kirjoneuleesta tulee helposti liian tiukkaa, joten lisäsin varteen silmukoita enemmän, kuin jos olisin tehnyt sukat yhtä lankaa käyttämällä.
Suklaanruskea 7-veikka ja 7-veikan ruskeasävyinen Polka. |
Tarkoitus on myös ollut tuhota lankajämiä, mutta ei siitä näytä mitään tulevan. Haluan värien sopivan yhteen ja jos omasta laatikosta löytyykin lankaa varteen, on terään käytävä hakemassa kaupasta mieluinen väri. Tai toisin päin. Kun lisäksi kauppoihin tulee joka kaudella uusia herkullisia värejä, on niitä lähes mahdoton vastustaa.
Mukavia käsityöhetkiä kaikille!
Kauniita ja ihanan lämpimän näköisiä neuleita. Itse en ole vielä tarttunut puikkoihin tänä syksynä, mutta sain onneksi kesällä lahjaksi parit villasukat, niitähän ei voi olla liikaa.
VastaaPoistaVillasukkia ei tosiaankaan voi koskaan olla liikaa. Itse asiassa olen usein kesälläkin vetänyt villasukat jalkaan, kun pihatöiden päätteeksi olen käynyt suihkussa.
PoistaIhanat värit sukissa ja pipossa! Kauniita pintoja.
VastaaPoistaTaitaa olla niin, että lankavarastosta eroon pääseminen jää ikuiseksi haaveeksi. Eihän niitä ihania keriä voi vastustaa, ja kun tuo värisommittelu on olennainen osa tekemisen iloa.
Minulta ei oikein suju harmaiden sukkien kutominen, kun tykkään niin valtavasti väreistä. Eräs tuttuni kysyi, miksen kudo harmaita sukkia, kun niitä kuitenkin aina kysytään. Totesin, että onneksi aika monet kutovat, joten minä voin rauhassa leikkiä värien kanssa. No, kieltämättä harmaatakin tulee käytettyä, mutta yleensä johonkin muuhun yhdistettynä (kuten tuossa pipossa).
PoistaKaunis tuo pipo, jos neuleohje on niin helppo kuin sanoit, on se oiva käsityö telkkarin ääreen - etsinkin ohjeen käsiini.. Yhden pipon olen jo neulonut minäkin ja jotain muutakin aloittanit, mutta en varsinaisesti ole vielä malttanut aloittaa neulomiskautta. Mullakin on varastossa aivan hurja määrä lankoja, ja aika vaikea on alkaa niistä tekemään ainakaan mitään suurempaa. Sinulla on tässä blogissa niin valtava määrä sukkia, joten aion jatkossakin käydä täällä saamassa innoitusta - kiitos Between ❤️
VastaaPoistaPipon mallineule on tosiaankin helppo ja se sujui hyvin telkkua katsellessa. Lisäykset tulivat heti resorin jälkeen ja kavennukset vasta aivan lopussa, joten pitkät pätkät oli hyvin yksinkertaista neulomista.
PoistaKudon pääasiassa sukkia, tumppuja, pipoja ja muita nopeasti valmistuvia neuleita. Nuorempana tuli kudottua enemmän villapaitoja ja isoja töitä, mutta kun nykyisin tulee niin vähän villaisia vaatteita käytettyä. Niille ei vain ole tarvetta.
Ideani ovat vapaasti käytettyvissä, sillä useimmat niistä olen jo itsekin jostain muualta bongannut. Oletkan käynyt katsomassa blogini Villasukkatuotanto-sivua. Sinne kokoan kaikki käsityöt. Täällä puutarhapuolella käyn vain ne pikaisesti esittelemässä.
Moro, erinomainen pipomalli, on "istuva" ja pysyy hyvin päässä, minulla on noita jo pari erilaista. Putkisukkiakin teen samalla mallilla. Mahtuvat kaikenkokoisiin kinttuihin. Ja yllättävän hyvin pysyvät saappaissakin valumatta.
VastaaPoistaPipo on tosiaan joustava ja mukava myös päässä. En tykkää liian kireistä pipoista (ehkä minulla on lapsena ollut sellainen liikaakin päässä....). Jännä, miten lankalaatua ja väriä vaihtamalla samasta piposta tulee ihan erilainen. Taidanpa tehdä samalla mallilla toisenkin.
PoistaNaurattaa - en vain osaa yhdistää sinua sohvaperunaksi...tuntuu että olet virtaa täynnä, täynnä ihania ideoita, puuhasteluja, mukavia tekemisiä :D
VastaaPoistaTuo myssy kolahti tännekin, taidanpa minäkin sen ohjeen etsiä, kiitos vinkistä, nyt on menossa villapaita...ohuesta langasta. Lankavarastot täälläkin paisuu nopeammin kuin ehdin kutoa - olen auttamattoman hurmaantunut taimi-, lanka- ja kangaskaupoissa, mahdollisesti myös askartelukaupoissakin...näpräystavaraa on kertynyt, mutta onpa materiaalia kun inspis iskee :D Hämäriin olen varustautunut hyvillä lampuillakin!
Nauruusi on aihettakin, sillä enpä taida mikään sohvaperuna olla. Kaksi sohvaperunaa (tai kolme, jos Juuso lasketaan mukaan) samassa taloudessa olisi ehkä liikaa. Minulla pitää aina olla joku projekti menossa ja vähintäänkin kaksi suunnitelmissa. Siksi kai tuo kutominenkin viehättää, kun puikkojen parissa voi istumishetketkin hyödyntää.
PoistaJollet löydä pipo-ohjetta, laita viesti, niin kopsaan ohjeen sinulle. Lankaa pitää aina olla varastossa, sillä ideat eivät aikaa ja paikkaa kysy. Ei ne langat laatikossa happane. Joskus tunnen itseni suorastaan höppänäksi, kun seison lankavaraston edessä sormeilemassa värejä ja kuoseja, enkä osaa päättää, millä kulloinkin aloittaisin. Saatan jopa kantaa kerän toisensa perään olohuoneeseen ja viedä taas takaisin, kunnes lopulta kolahtaa ne värit, joilla sitten lopulta aloitan.
Hieno pipo. Tuota kuviomallia pitää kokeilla.
VastaaPoistaPipon mallineule on tosiaan helppo ja paksusta langasta valmistui nopeasti.
PoistaOnpas kivan näköinen malli tuossa pipossa. Täytyy varmaankin kokeilla, kunhan saan pitkät kirjoneulesukat valmiiksi. Syksyn tullen valtaa aina neulomisinnostus meikäkäiseenkin. Jotakin sopivan pientä on mukava telkkaria katsoessa näprätä.
VastaaPoistaAsusteet ovat juuri sopivia telkun ääressä neulottavia. Valmistuvat nopeasti, eivätkä vaadi kokoaikaista ohjeen vahtimista. Ja kuitenkin pääsee leikkimään väreillä ja kuoseilla.
PoistaVoi, onpa kauniita. Nyt täytyykin etsiä puikot laatikosta ja hakea kerä uutta lankaa, niin rentouttavaa puuhaa.
VastaaPoistaKutominen on tosiaankin rentouttavaa touhua. Kiva nähdä, miten työ omissa käsissä valmistuu.
PoistaOnpas taas kivoja tuotoksia. Tuo pipomalli on hyvännäköinen.
VastaaPoistaKiitos Pirkko! Piposta tuli myös ihan mukavan tuntuinen. Vaikka se kuvassa näyttää kapoisalta, ei se sitä ole.
PoistaHienot. Voi osaispa itsekin kutoa tuommoisia.
VastaaPoistaKiitos Satu! Kutominen ei ole kovin vaikeaa, kunhan siihen pääsee sisälle. Minulla meni vuosikausia, etten kutonut yhtään mitään. Nyt puikot ovat taas löytäneet tiensä käsiini.
PoistaJuuri passeli lanka tuohon pipoon! Kiva mallineulekin siinä!
VastaaPoistaNuo muija-sukat ovat hauskat, 70-luvun kuosi :D
Se on muuten niin kumma juttu, että vaikka lankoja on melkein hävettävän suuri varasto kotona, silti, kun jotain alkaa tekemään, juuri siihen sopivaa lankaa ei löydykään! Melko outo juttu!
Kameran jälkeen seuraavaksi pakkasin riittävästi lankaa ja puikkoja lomareissua varten. Ja matkan varrelle osuu myös Tapion kauppa.....
Tapion kaupasta on tullut usein tehtyä nettitilauksia. Sinne kannattaa varmasti mennä myös livenä.
PoistaNiin totta tuo, ettei runsaasta lankavarastostaan tahdo löytää sopivaa lankaa. Tulee pyörittyä ja hyörittyä niiden lankojen ääressä, kunnes vihdoin keksii, mitä väriä valitsee.
Muija on tosiaan Marimekon 70-luvun kuosi. Minulla oli joskus Muija-kuosiset verhot valkoisella pohjalla. Tykkäsin niistä kovasti.
Lanka ja puikot ovatkin ehdoton matkakassiin pakattavat, kameran ohella. Tärkeimmät päällimmäiseksi. Oikein mukavaa Lofootin-matkaa!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTablettikommentointi meni taas väärään paikkaan, joten oikaisin virheeni.
PoistaPipossa kiva malli, mahtavat sukat. Hienon väriset noi pitkät polvisukat.
VastaaPoistaKiitos Tuija! Välillä vähän maanläheisempiä sävyjä.
PoistaKutominen on varmasti ihan mukava harrastus talviaikaan. Itse tykkään virkata. Aurinkoisia syyspäiviä kutojalle!
VastaaPoistaKutominen on tosiaan mukavaa touhua sohvalla istujalle. Virkkaaminenkin on mukavaa, mutta en hallitse sitä samalla tavoin, kuin kutomisen.
PoistaKauniit nuo neulomuksesi, sävyt ovat niin sävy sävyyn. Pimenevien iltojen suurin ilo on käsityöt :). Minullakin pää vilisee uusia suunnitelmia, ristipistotöistä tosin. Niiden toteuttamiseen tarvittaisiin vuorokauteen kaksin kerroin tunteja.
VastaaPoistaYhtenä päivänä mietin, pitäisikö minun myydä aida-kankaani ja moulinelankani, kun en aikoihin ole ristipistotöitä tehnyt. Sitten päätin, etten tosiaankaan myy. Onpahan tarvikevarasto tallella, sillä jonain päivänä taas innostun. Enkä kyllä ole hävittänyt ristipistolehtiänikään. Enkä hävitä, sillä ei ne hyllyssä pahaksi mene.
PoistaHauska pipo! Pitäisi varmaan jo aloittaa kutominen. Sukaa voin kutoa TV:tä katsellessa.
VastaaPoistaTelkusta tulee harvoin sellaista ohjelmaa, joka vaatisi ylenmääräistä keskittymistä. Sukkaa kutoo siinä ohessa helposti.
PoistaHienoja! Pitää varmaan itsekin alkaa tutkimaan lankalaatikkoa ;)
VastaaPoistaUpeita kesäkukkia tuolla aeimmassa postauksessa. Ja mikä hillitön daalia!
Todellakin hillitön daalia. Niin valtavan kokoinen ja monikerroksellinen. Onneksi kuusentaimi jaksaa hänen loistoaan kantaa.
PoistaIhanat nuo pipon värit. Ei ne Juusoa tuossa palkissa voita, mutta mieluisat värit.
VastaaPoistaTotta Ulla, Juuso päihittää pipot ja tumput, mutta ihan onnistunut piposta kuitenkin tuli.
Poista