Imurista hajosi suulake. Vieläpä kesken siivouksen. Tutkin suulakkeen vammoja ja totesin, ettei sitä enää voisi mitenkään korjata, eikä siten myöskään käyttää. Samalla selvisi, mistä edellisen imuroinnin yhteydessä löytyneet pienet muovipalat olivat kotoisin. Imurin suulakkeesta tietenkin. En jaksa lakata ihmettelemästä, miksi kovaan käyttöön tarkoitettuja tavaroita valmistetaan vähitellen haurastuvasta ja helposti lohkeavasta muovista? Varmasti kyse on jälleen kerran rahasta, mutta joskus olisin valmis maksamaan siitä, että tavara kestää enemmän kuin viisi vuotta. Tuntuu äärettömän turhauttavalta ostaa uusia pölynimureita, kahvinkeittimiä tai mitä tahansa härpäkkeitä pelkästään sen vuoksi, että niistä hajoaa joku yksittäinen osa heti takuuajan mentyä umpeen.
Nykyisellä pölynimurillamme on ikää kuukauden päälle viisi vuotta. 1-vuotispäivänä siitä hajosi huonekalusuulake, jonka taistelemalla sain takuuna. Samainen suulake - tai siis se takuuna saatu hajosi vuoden kuluttua ja uuden jouduin tietenkin hankkimaan omalla kustannuksella. Ihme, ettei kolmas suulake ole vielä hajonnut, sillä edelleen liikkuvat osat ovat muovia, jotka yksinkertaisesti murtuvat käytössä.
Pölynimuria ostaessani ajattelin, että hankin vähän kalliimmaan ja laadukkaamman, jotta se sitten kestäisi myös pidempään. Imuteho siinä on hyvä ja toisaalta ääni markkinoiden hiljaisimpia. Johtokin pitkä, mikä oli yksi hankintakriteereistä. Mutta yhtä surkeasti johto kelautuu sisään, kuin kaikissa edellisissäkin imureissamme. Mitähän ne suunnittelijat siellä tuotekehityksessä oikein ajattelevat ja tekevät? Onhan se mukavaa, että imureissakin on vuosikertavärit ja sulavalinjaiset mallit, mutta tärkeämpänä pitäisin niiden konkreettista toimivuutta ja kestävyyttä. Imuri on varmasti useimmissa kodeissa yksi käytetyimpiä kodinkoneita ja siinä siivouksen tiimellyksessä on ihan sama, onko imuri musta vaiko sininen.
Alkuviikosta kuulin radiosta, että suomalaiset ovat maailmanlaajuisesti kovia kuluttamaan. Kulutamme niin paljon, että jos kaikki maailman ihmiset tekisivät samoin, kaiken tavaran tuottamiseen tarvittaisiin yli kolme maapalloa. Joka vuosi aikaistuu se ajankohta, jolloin olemme kuluttaneet loppuun kyseisenä vuotena maapallon tuottamat luonnonvarat. Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 8.8. ja suomalaisten ylikulutuspäivä jo 17.4. Ajatelkaa, suomalaiset kuluttavat osuutensa maapallon luonnonvaroista alle neljässä kuukaudessa!
Jokainen voi omilla päätöksillään vaikuttaa maapallon tilanteeseen, mutta helppoa se ei ole. Sain tilattua pölynimuriini uuden suulakkeen, eikä siis tarvitse hankkia kokonaan uutta vempainta. Tämä oli kuitenkin vain yksi esimerkki, sillä kaiken aikaa tavarat hajoavat käsiin, eikä aina ole mahdollista saada niihin korvaavia osia. Usein korjattavissa oleva tavara on vain hävitettävä, kun siitä ei toimivaa saa, ei kohtuullisin eikä kohtuuttomin kustannuksin.
Sain imuroitua kodin jotenkuten väliaikaisen teippivirityksen avulla. Istahdin siivousurakan päätteeksi sohvalle ja mietin, että pitäisi varmaan hankkia uusi matto olohuoneeseen. Ei vanhassa mitään vikaa ole, mutta mainoksessa näin kauniimman. Sitten hätkähdin ja tajusin, että tässä on nyt taas minulla se maapallon kokoisen valinnan paikka. Vanha matto on kaunis, ehjä ja tarkoituksenmukainen. En todellakaan tarvitse uutta mattoa pelkästään sen vuoksi, että tänään tykkään tuosta ja huomenna jostain muusta.
Onneksi on puutarha. Sen parissa touhutessa asiat asettuvat paikoilleen ja maailmantuskakin vähän helpottaa. Kaikesta huolimatta, mukavaa viikonloppua teille kaikille!
PS. Calluna-kuvaa lukuunottamatta muut kuvat on netistä. Kuvaajien tietoja en löytänyt.
Hyvä teksti!
VastaaPoistaKiitos Satu!
PoistaOlipas hyvä ja asiallinen postaus, kiitos tästä. Ja niin hienosti sanottu: Onneksi on puutarha. Olen aivan samaa mieltä. - Kaunista viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos Anneli! Ja samoin sinulle mukavaa viikonloppua!
PoistaNäinhän se on. Onneksi edes joskus herää ajattelemaan, tuleeko toimeen ilman jotain hankintaa. Minä joudun siihen aika usein.
VastaaPoistaYhä useammin olen alkanut miettimään, tarvitsenko tätä todella. Kaapit pursuaa tavaraa ja vaatteissakin tulee useimmiten vedettyä ne yhdet ja samat päälle. Kaikkea ei vaan tarvitse - vaikka usein niin itsekin kuvittelee.
PoistaTosi hyvä postaus! On kamalaa, että tavarat suunnitellaan niin, että niiden myynti on maksimaalista eikä kesto! Tavarat voitaisiin valmistaa toisin, mutta ne tehdään näin, koska muuten mieletön kuluttaminen vähenisi. Onneksi tosiaan on puutarha ;)
VastaaPoistaKiitos Amalia! Tuntuu niin turhalta hylätä tavaroita yhden pienen rikkoutuneen osan vuoksi. Tuntuu, että tavaroiden kesto sen kuin heikkenee.
PoistaNiinpä, monesti hirvittää tämä tavaran määrä ja niiden kertakäyttöisyys. Onneksi on puutarha - sinne on haudattu monta murhetta ja huolta.
VastaaPoistaAivan, puutarhan multaan on haudattu murhe ja huoli toisensa jälkeen.
PoistaKyllä! Asiaa puhut! Juurikin ostin uuden imurin. Edellinen oli meillä 16 vuotta. Jos Beibe ei olisi osannut korjailla siitä hajonneita "juttuja", sen ikä olisi jäänyt varmasti muutamaan vuoteen. Vanhasta imurista on vuosien varrella hajonnut käynnistysnappi, johdonkelaus, teleskooppivarren lukitus jne. Imutehossa ja muuten imuri on toiminut ihan moitteettomasti. Meni vaan hermot, kun teloin taas kerran käteni imuroidessa. Teleskooppivarren lukitus petti jatkuvasti ja käteni jäi tuskallisesti putkien väliin niin että veri lensi. Ilmoitin Beibelle, että minä en enään imuroi. Itse otin sitten härkää sarvista ja tilasin netin kautta uuden ,kun en ikinä meinaa ehtiä kauppoihin katselemaan.
VastaaPoistaUusi imuri on aikaslailla samalainen kuin edellinenkin, teleskooppivarsineen. Katsotaan nyt, kauanko kestää! Plussaa siitä, että uuteen käy samat pussit ja suodatimet kuin vanhaan.
Meilläkin Ukkokulta on näppärä korjaamaan tavaroita, jolloin niiden elinikää on saanut pidennettyä monin verroin. Työvälineiden on oltava toimintakuntoisia. Huonolla vekottimella työskentely ottaa melkeinpä enemmän päähän, kuin epämiellyttävä työtehtävä.
PoistaItse asiassa imureissa ei vuosiin ole kovin suuria kehitysmullistuksia tapahtunut. Ehkä äänen voimakkuus on madaltunut ja imuteho lisääntynyt, mutta muuten tekniikka on edelleen sama.
Asiallinen postaus. Hyvää viikonloppua:)
VastaaPoistaKiitos Ritva ja myös sinulle mukavaa viikonloppua!
PoistaOnneksi on puutarha;)
VastaaPoistaMainonta saa kyllä usein ajattelemaan että tarvii jonkun tavaran, oikeasti pärjäisimme aika vähällä. Puutarha on tietysti poikkeus;)
Joskus oikein hämmästyn, miten itsekin sorrun mainonnan temppuihin, vaikka olen opiskellut mainontaa, markkinointia ja myyntiä ja tiedän, miten asiakkaaseen/ostajaan vaikutetaan. Olen opetellut kysymään itseltäni, tarvitsenko tämän todella ja aika usein se toimii.
PoistaPuhut asiaa! Maailma on menossa kertakäyttöiseksi vähän joka asiassa ja eritoten kulutustavaroiden suhteen. Esim. kännyköitä vaihdetaan aina uusimpaan versioon, vaikka entinenkin toimisi ihan hyvin. Itsellä ei ole edes älykännykkää, toisinaan hävettää puhua "antiikinaikaiseen" vempaimeen kun muilla on kädessä hienot vehkeet.
VastaaPoistaJa kännyköiden kierrätys on useimmissa maissa aivan lapsen kengissä, vaikka ne sisältävät suuren määrän aineita, jotka voitaisiin ottaa talteen ja käyttää uudelleen. Kävin pitkän kamppailun uuden puhelimen hankinnan tullessa ajankohtaiseksi. Ostin älykännykän ja kyllähän se on kätevä vekotin. Mutta tavallisella kännylläkin ihan hyvin selviää.
PoistaNiin, välillä sitä kulutusta ois hyvä miettiä. Toisaalta aina kehotetaan kuluttamaankin jotta kansantalous kasvaisi.
VastaaPoistaMun kulutuksella ei kyllä kasva. Mies kyllä korjaili koneita, nykyisenkin imurin sai toimimaan. Nyt ei ole korjaajaa enää. Jos mikä hajoo, niin välttämätön on pakko ostaa, esim pyykinpesukone, joka on melkein 30 v. vanha, senkin kerran korjasi itse. Aina kiitän sitä kun vielä toimii, jos sekin kiitellen pitempään kestäis.
Kyllähän siihen puutarhaankin saa rahaa uppoamaan, vaan oli taas kiva kaivella kukkasipuleita sinne, jos keväällä sitten vois niistäkin nauttia :)
Mukavaa viikonloppua, nyt kun on siistiäkin :)
Harmittaa, kun monia tavaroita ei edes pysty itse korjaamaan, vaikka taitoa ja tahtoa olisikin. Meilläkin Ukkokulta on taitava ja halukas korjaamaan rikki menneitä tavaroita, jos se vain on mahdollista.
PoistaPuutarha voi olla aikamoinen rahasieppo, mutta kukkasipulit tuottavat keväällä niin paljon iloa, että niiden istuttamisen jaksaa. Ja ihan edullisiakin sipuleita kaupoista löytyy, jos pystyy itsensä hillitsemään houkutusten edessä.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Kirjoitat tärkeästä aiheesta. Samoja juttuja olen pohdiskellut - milloin oikeasti kannattaa ostaa jotain uutta ja milloin pärjää hyvin vielä vanhallakin tavaralla. Uusia malleja on niin helposti ja usein jopa edullisesti saatavilla, että kynnys vaihtamiseen on matala.
VastaaPoistaJoitakin tavaroita on miltei pakko ostaa, kun ilman ei tahdo pärjätä. Mutta miten oppia olemaan ostamatta silloin, kun ei todellakaan jotain tarvitse? Siinäpä harjoittelemisen paikka.
PoistaMeillä on kahdeksan vuotta vanha imuri. Siinä on menossa jo neljäs tai viides suulake, en muista. Eivät kestä yhtään mitään. Onneksi sentään saa uusia suulakkeita ettei tarvitse koko laitetta uutena.Monessa tavarassa on niin että jos yksi osa hajoaa, on ostettava kokonaan uusi.
VastaaPoistaMinäkin pyrin kuluttamaan vähän ja hankkimaan paljon käytettynä jos se on mahdollista. Säästää luonnonvaroja.
Usein ne vaihto-osat on hinnoiteltu niin kalliiksi, että sitä alkaa miettimään, kannattaako vanhaa ylipäätään enää korjata ja siihen uusia osia hankkia. Jossain se raja siinäkin tulee vastaan.
PoistaJuuri perjantaisen viikkoimuroinnin jälkeen mietin miksi imureiden johdonkelaussysteemi on aina niin toimimaton. Taannoin huomasin, että tiskialtaan kätevän koripohjaventtiilin kumitiiviste olisi aika uusia kymmenen vuoden käytön jälkeen. Harmikseni jouduin toteamaan, että sellaisia ei voi ostaa erikseen, vaan on ostettava kokonainen teräsventtiili. Toimiva teräsosa menee siis metallinkeräykseen. Yleisesti on tiedossa, että moniin laitteisiin on ohjelmoitu sen kuolinaika, esimerkiksi printtereihin. Suuri osa tuotetusta tavarasta on sutta ja sekundaa. Kutus on hurjaa, mutta en ole tajunnut, että me suomalaiset olemme tuollaisia luonnonvarojen supertuhlaajia. Lähipiirissäni ei ainakaan ole sellaista porukkaa. Itsekin olen huono kuluttamaan, vain harvoin tulee ylittämätön mieliteko saada jotakin uutta. Monille puutarhakin on suuri kulutuksen kohde, enkä nyt tietenkään puhu kasvihankinnoista. Kaikenlaista härpäkettä tarvitaan vaikka sitä käytettäisiin vain kerran vuodessa. Parhaimmillaan puutarha on kuitenkin enemmän antaja kuin kuluttaja.
VastaaPoistaMinäkin kuvittelin, että tuo ylikulutuspäivä 8.8. koskee myös suomalaisia, mutta se olikin koko maapallon ylikulutuspäivä ja jokaiselle maalle voidaan laskea omansa. Tuntuu tosi pahalta kuulla kuuluvansa varsinaiseen tuhlarikansaan.
PoistaMuutama vuosi sitten jouduimme hankkimaan jääkaappiin uuden osan. Sitä ei meinannut saada mistään. Valmistajan edustaja ilmoitti, että kylmälaitteiden on katsottu kestävän viidestä kahdeksaan vuotta. Aina uusien mallien tullessa myyntiin, ne ovat sen verran erilaisia, ettei samat osat enää käy vanhempiin malleihin. Juuri, kuten kävi sinun teräsventtiilisi kohdalla. Jotenkin ymmärrän, että tekninen osaaminen kehittyy, mutta keinotekoinen tuotteen vanhentaminen on ihan turhaa.
Kyllä, myös puutarhasta on tullut muotielementti, jota sisustetaan ja koneistetaan vuosittain vaihtuvilla elementeillä. Kaikessa tiedontulvassa on yksittäisen ihmisen vaikea aina tietää, mikä itse asiassa on hyödyllistä ja tärkeää.
Ytimekästä tekstiä, kiitos kun taas nostit tämän esiin. Itsekin olen juuri yhden imurin "kuolettanut" ja se on raivostuttavaa. Yhä useammin eteen tulee tilanne, jolloin uuden hankkiminen on halvempaa kuin uuden osan tai korjauksen tekeminen. Nuo suomalaisten kulutuslukemat voi hyvin ymmärtää, kun silmäilee ostoskeskusten täpötäysiä tuotehyllyjä - tarvitseeko joku todella nuo kaikki!? Puutarha voi olla loputon uusiokäytön toteutuma ja se lohduttaa. Hyvää viikonvaihdetta!
VastaaPoistaHarmittavinta jonkun tuotteen hajoamisessa on usein se, että tuote itsessään on hyvä ja sen haluaisi pitää jatkossakin, mutta kun siihen ei saa varaosaa tai varaosan hinta on niin korkea, että on hulluutta se hankkia. Samoin olen joskus marketin jugurttihyllyn äärellä miettinyt, meneekö nämä tosissaan kaikki säädetyssä ajassa kaupaksi. Vaikea uskoa.
PoistaTäyttä asiaa.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita.
Kiitos Marliska! Hyvää sunnuntaita sinullekin!
PoistaElämä on täynnä valintoja, nyt meillä on menossa lihaton lokakuu. Callunat ovat kauniita.
VastaaPoistaTotta, elämä on täynnä valintoja. Joskus vaan se valitseminenkin on tehty tosi vaikeaksi.
PoistaLoistava postaus! Ihan samanlaisia pohdintoja olen pyöritellyt. Nyt kun joulukin on tulossa olisi jokaisen mietittävä mihin rahansa laittaa. Maailma tulee hukkumaan romuihin tätä menoa!
VastaaPoistaKiitos Mari! Joulu olisi ihanaa aikaa, mutta alkaa jo nyt stressata kaikki jouluun liittyvä tavarahässäkkä. Lahjoja on kiva antaa, mutta siinäkin on tarpeen käyttää järkeä.
PoistaRasittava kertismaailma..mikään ei kestä ja kaikki maksaa liikaa. Ole nyt tässä sitten. Mutta puutarha on ja pysyy onneksi.
VastaaPoistaPuutarhalla on todellakin monen monta myönteistä vaikutusta. Taidanpa kohta lähteä sinne hetkeksi.
PoistaNäin se vaan on, mitään ei enää valmisteta kestäviksi, kiertoa pitää saada...
VastaaPoistaPitäisi vähentää mainosten katsomista, ei tulisi kiusauksia :)
Mukavaa sunnuntaipäivää!
Totta, ei niitä mainoksia ole kenenkään pakko selata. Suurin osa meneekin nykyisin suoraan paperikeräykseen.
PoistaMukavaa sunnuntaita sinullekin!
Juuri tuolla tavoin saadaan ihmiset ostamaan uutta; tehdään tietyt osat heikosti ja ne hajoavat ennen aikojaan.
VastaaPoistaKesällä ihmettelin miksi edellisvuonna hankittu painepesuri ei toiminut kunnolla. Syy löytyi; suulakkeesta oli murstunut pieni pala. Marssin liikkeeseen mistä se oli ostettu ja sieltä löytyi 10:llä eurolla uusi suupala. Uusi painepesuri olis maksanut yli 100 euroa. Ja taas tuli puhdasta.
Kyllä meille "pakkosyötetään" uusia kodintekstiilejä kuin huomaamatta; joko olet hankkinut syysuutta kotiisi, syksyn uutuudet saapuneet kauppaan jne.
Ei kai kukaan hanki vuosittain uusia tyynyjä, mattoja, verhoja, huopia, takkeja ym? En minä ainakaan pysty hankkia.
Hyvä kirjoitus. Tykkään aina, kun joku puhuu tästä aiheesta, sillä vieläkään tämä ei ole riittävän laajalti hyveksytty mielipide. Mielestäni pitäisi olla peräti luvatonta tai ainakin äärimmäisen tuomittavaa valmistaa tuotteita, joilla ei ole mitään mahdollisuuksiakaan kestää käytössä muutamaa vuotta pidempään. Eettisesti tiedostavana kuluttajana on niin turhauttavaa tehdä ostoksia, kun on valittava huonoista vaihtoehdoista vähiten huono - hyviä ei pahemmin ole tarjolla.
VastaaPoistaOlen törmännyt vastaavaan asiaan keittiökoneiden kohdalla. Kotimme keittiö oli remontoitu kesällä 2014, ja rempan yhteydessä edellinen omistaja oli pistänyt kaikki keittiökoneet uusiksi. Toukokuussa 2016 hajosi astianpesukone. Tuskastuttavan pitkän taistelun jälkeen valmistaja viimein suostui pistämään korjauksen takuun piikkiin. Pesukoneen pohjaan oli syöpynyt pari reikää, joista vesi valui ulos. Onneksi ei ehtinyt pahempaa vesivahinkoa aiheutua. Mielestäni on käsittämätöntä, että kaksi vuotta vanha masiina syöpyy puhki ja valmistaja vetoaa siihen, ettei ole tyyppivirhe, vaan johtuu "normaalista kulumisesta". Noh, samaisen valmistajan pakastin hajosi kaksi kuukautta myöhemmin. Ihan kuin näillä olisi jokin kahden vuoden käyttöaika sisäänohjelmoituna, jonka jälkeen koneet hajoavat. Vielä odotan, milloin liesi ja mikroaaltouuni kosahtavat, samaa merkkiä kun ovat.
VastaaPoistaItsekin mielelläni suosin kestäviä ostopäätöksiä. Nyt lasten ollessa pieniä olen suorastaan järkyttynyt siitä, miten huonoa työtä myös jotkut kotimaisten merkkien tuotteet ovat. Ostin muksuille viime talvena uudet, kotimaisen merkin talviasut. Molemmista hajosi ensimmäisen käyttötalven aikana vetoketjut. Kun kyselin paikalliselta ompelijalta korjaustyön hintaa sain arvioksi summan, jolla ostaisin halpaketjuliikkeestä uudet takit molemmille lapsille. Eli jotta jokin muuttuisi, tulisi todellakin kovassa käytössä olevat tuotteet valmistaa jämäkämmistä materiaaleista, kuten kirjoitit.
Vähän tätä aihetta sivuten: Jokin aika sitten tuli TV-dokumentti kodin elektroniikan kestosta. En perehtynyt siihen, mutta mieheni kertoi, että vanhassa DDR:ssä kuulemma jääkapin ja pesukoneen oli yksinkertaisesti kestettävä 25 vuotta, ne piti suunnitella niin, että ne varmasti kestäisivät kauan aikaa. Nykyään juhlapuheissa toitotetaan ympäristön hyvinvointia ja kestävää kehitystä, silti roinat ja romppeet suunnitellaan ihan tahallisesti kestämään korkeintaan pari vuotta. On se pikkuisen ristiriitaista.
VastaaPoistaHyvin kirjoitettu!
VastaaPoista