lauantai 18. helmikuuta 2017

Hönkäyksiä, huppuja ja hiiriä


Chilikylvökset ovat möllöttäneet mustina runsaan viikon. Tänään löysin ensimmäiset mullasta työntyvät versot. Ehdin jo manata, etteikö yksikään siemen idä. Kenties se manaaminen auttoi. Täytyy jatkossa manata vähän lähempänä mullan pintaa, jos vaikka ylimääräiset hiilidioksidihönkäykset edesauttaisivat itämistä.


Eksyin netissä Chilivaarin sivuille tankkaamaan lisätietoa idätyslautan toiminnasta. Moni muukin on sitä kokeillut, joten pitihän minunkin. Vielä ei aiheesta sen enempää. Kokeilu on vasta aluillaan. 

Plantsussa kävin muutama päivä sitten etsimässä vermikuliittia. Ei kuulu heidän valikoimiinsa kuulemma. Tyhjin käsin en kaupasta lähtenyt, sillä muutama pikkuinen verenpisaran pistokas tarttui mukaan. Ne pitäisi pikimmiten istuttaa isompiin purkkeihin, mutta koska pari viikkoa kestänyt räkätauti on sotkenut ohjelmiston niin tehokkaasti, menee moni asia väkisinkin istutushommien ohi. Ja sen vermikuliitin sain Plantsun viereisestä rautakaupasta.


Ilokseni löysin toisesta kellarissa talvehtineesta verenpisarasta ihan uutta eloa. Toin verenpisarat sisälle ma 6.2. Toisessa oli jo silloin vähän vihertävää versoa, joka tosin kuivui parissa päivässä. Ajattelin joutuvani sanomaan hyvästit raaskuille, mutta saattaapi olla, että ainakin toinen selviää. Aika näyttää.


En ihan ehtinyt niiden aurinkoisten päivien aikaan varjostusverkkoja havuilleni laittamaan. Nyt on viisi viime kesänä istutettua tuijaa verkotettu. Samoin kaksi hiukan vanhempaa tuijaa ja kaksi runkotuijaa. Suojasin myös viime talven ankaruudesta hiukan kolhiintuneena selvinneen mahonian ja muutaman rhodon. Isompia tuijia en ole enää muutamaan vuoteen suojannut ja hyvin ovat selvinneet. Viime talvestakin, joka kuritti havujakin ihan kunnolla.


Leikkimökin päädyssä kasvavissa syreeneissä riippuu linnuille niin siemenautomaatti kuin talipallotelinekin. Ihmettelin lumeen ilmestyneitä pyöreitä reikiä, kunnes yhtenä päivänä työhuoneen ikkunasta katsellessani huomasin pikkuisen metsähiiren kulkevan hangen pinnalla pudonneita siemeniä keräten ja vikkelästi takaisin koloonsa vilahtaen. Ihmekös Juuso välillä ryntää suoraan varaston ovelta kohti leikkimökin nurkkaa. Olen nähnyt Juuson nappaavan likimain koskemattomasta hangesta kynsiinsä hiiren. Sen sijaan leikkimökin alle kipittäessään hiiret ovat turvassa. Juuso kun ei sinne mahdu.

Auton takaikkuna kukki yhtenä pakkasaamuna

Ulkona talitintit laulavat jo kovin keväisesti. Aurinkoisella säällä voisi jo kuvitella olevan maaliskuu. Tähän saakka talvea on jotenkin jaksanut. Ihan sama, onko helmikuussa pakkasta viisi vaiko kymmenen astetta, kun ei kevät kuitenkaan silloin tule. Valon lisääntyessä ja maaliskuun lähestyessä kärsimättömyys kasvaa. Kevään toivoisi alkavan juuri nyt. Maaliskuu on oikeastaan kamalin kuukausi, kun silloin kevättä odottaa kenties eniten ja kuitenkin minä aamuna tahansa maa saattaa olla ihan kunnolla valkoisenaan lumesta. Vaikka kieltämättä pakkasaamut huhti-toukokuussa viiltävät sydäntä vielä maaliskuutakin enemmän.


Kuvassa ei suinkaan ole viherpeippoja. Ei, sen kaikki huomaavat. Ilahduin vaan niin kovin bongatessani meidän pihassa ensimmäisen viherpeipponi. Kahdesti peräti. Eihän viherpeippo mikään harvinaisuus ole ja varmaan niitä meidän pihassa on aiemminkin ollut. En vain ole huomannut. Vaatimattomat ovat meikäläisen huvit. Ei haittaa.
 

30 kommenttia:

  1. Linnuilla on selvästi jo kevätpuuhat mielessä, eilen huomasin tinttien tutkivan innokkaasti pönttöjä. Sinullakin jo chilit kurkistavat mullan alta, kaipa sitä täytyy aloittaa esikasvatus puuhat, en enää pysty odottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin pikkuhiljaa kylvötyöt aloittamalla se on aika mukavaa. Tosin maaliskuussa pitääkin sitten jo kylvää enemmän. Vielä siis pari viikkoa aikaa kasvattaa pelkästään innostusta.

      Poista
  2. Hienossa alussa on sinun cilit.
    Emme ole vielä laittaneet mitään mutta kohta pitää kai laittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin tässä on vielä aikaa kylvöihin. Chilejä lukuunottamatta aloitan tositoimet vasta ensi kuussa.

      Poista
  3. Plantsussa pitäisikin päästä käymään. Voisi muutama pistokas tarttua mukaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Plantsuun tulee vielä lisää pistokkaita. Nyt oli aika vähän. Tai sitten ensimmäiset olivat jo ehtineet mennä.

      Poista
  4. Suarastansa tyylikkähät jääkukat autos.
    Plantsuhun munki tekis miäli, jos sitte vähä keväämmällä pääsis käymähän. Pitääs käyrä kans tsekkaamas kellarin asukit, onko taas öttiääset vallannu kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Plantussa oli paljolti vielä kevättarpeet rullakoissa ja useimmat hyllyt tyhjinä. Ei siis varmaan kannata pitää kiirettä.
      Minulla ei ole koskaan pelaguissa ollut ötököitä, muissa kylläkin. Täytyykin taas olla tarkkana.

      Poista
  5. Ihania nuo kaikki esiintunkevat lehtien alut ja kaikenlaiset pienet piipat. Tekisi kovasti mieli kokeilla chilin kasvatusta.
    Pitääkin suojata havut! Tuijia en ole enää isompina peittänyt, silloin pieninä kyllä. Kartiovalkokuuset suojaan aina helmikuussa.
    Viime talvi kuritti täälläkin mahonioita, onneksi taisivat selvitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime talvi olikin mahonioille raskas. Toinen mahoniani ei koko kesänä oikein toipunut ja se on edelleen niin pieni, että jäi kokonaan vähäisen lumen alle. Toinen sentään virkistyi ihan silmissä ja kasvoi mittaa niin, että nyt oli jotain peitettävää.

      Olen kasvattanut chiliä muutaman vuoden ja ihan hyvin se onnistuu. Sisällä en tahdo saada talvehtimaan, vaan aina siihen tulee ötököitä ja se on sitten menoa.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Tästä lähtee ja vauhti sen kun kovenee.

      Poista
  7. Minä sain onnistuneesti talvetettua viime keväänä Rautiasta ostamani Tabasco chilin. Suurimman osan talvea se vietti autotallissa ja noin kolmisen viikkoa sitten nostin sen sisätiloihin ikkunan eteen valoa saamaan.
    Terhakkaan näköiset verenpisaran taimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin viime keväänä ensimmäiset verenpisarapistokkaani Plantsusta ja niistä kasvoi komeat kukat. Siksi uskaltauduin ostamaan nytkin. Laitoin ne eilen isompiin ruukkuihin ja ovat oikein terhakkaita.

      En ole koskaan saanut chiliä kunnolla talvehtimaan. Anoppi sen sijaan onnistuu siinä erinomaisesti. Eikä hänelle tule edes mitään ötököitä, kuten minun chileihini.

      Poista
  8. Meilläkin ruukuissa olevat tuijat suojattiin vasta tänä viikonloppuna. Pienet maassa kasvavat havut ovat vielä lumen alla ja isompia minäkään en ole enää viitsinyt suojata. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ne pienet havut on suojata. Katsoin juuri pari päivää sitten, kuinka aurinko lämmitti oksia, mutta juurien ympärillä oli kunnon jäätikkö. Potkin vähän lunta tuijien juurille, että edes jotain suojaa olisi sielläkin.

      Poista
  9. Kyllä se kevät ehtii ihan ajallaan, mutta malttamattomana minäkin täpisen. Kevään odotukseen pitää olla sijaistoimintoja. Meillä tänä vuonna remontoidaan eteistä (valmis) vessaa (lähes valmis) ja pirttiä. Tunnustan suoraa sen olevan kevään kaipuun sijaistoimintoja, vaikka tosissaan tarpeeseen tuleekin. Viimeksi remontoitiin pintoja 1998. Siinä on lapsiperheen varttuminen luettavissa kaikista pinnoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä keväällä minäkin innostun seinän tai pari maalaamaan. Nyt en saa aloitettua, vaikka jo pari vuotta olen suunnitellut eteisen ja varaston maalaamista. Meillä maalattiin ja tapetoitiin koko huusholli läpi 2000. Sen jälkeen olen joitakin huoneita laittanut uusiksi, mutta vielä on Juuson kynsimisen jälkiä muutamissa kohdissa ärsyttävästi esillä.

      Poista
  10. Minkin olen saanut tänä talvena paljon iloa linnuista. Osallistuin pihabongaukseen ja nyt perjantaina tuli sen tiimoilta postilaatikkoon Tiira niminen lintulehti. Luin sitä monta tuntia, oli kiva aloitus viikonlopulle <3 Eilen oli keväinen ilma ja tänään sataa sitten vettä, kevättä sekin tekee jos ei ajattele keskiviikoksi ennustettua pakkasta, hur ja hyi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tuli Tiira-lehti, jossa oli paljon mielenkiintoista luettavaa. Nyt lehti odottaa eteisessä, että veisin sen naapurille luettavaksi. Kaksi kertaa olen nyt osallistunut pihabongaukseen ja ilmoittanut tuloksia netissä.

      Poista
  11. Minä olen innokas kylvölautan käyttäjä. Kaikille siemenille se ei kuitenkaan toimi, pienille siemenille kyllä. Seuraavana on suunnitelmissa laittaa lautalle ahkeraliisaa ja petuniaa, ehkä tänään, ehkä huomenna tai joskus.

    Toivottavasti tautisi alkaa jo helpottamaan!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun blogistasi (Chilivaarin ohella) taisinkin käydä lukemassa kokemuksia idätyslautasta. Laitoin kokeeksi chilin ja kellokäynnöksen siemeniä. Kelloköynnöksen siemenet ovat aika isoja, mutta joku netissä väitti idättäneensä jopa kurpitsansiemeniä, joten ajattelin kokeilla. Jos kokeilu onnistuu, laitan sitten muutakin itämään. Tai jos menee näillä siemenillä pieleen, testaan jotain muuta kasvia.

      Kyllä tämä tauti tästä on jo helpottamaan päin, mutta koville se on ottanut.

      Poista
  12. Täällä meillä Espoossa pihoille osuvat metsähiiret saavat asukkaat ihan paniikkiin. Osa pitää niitä rottina, ja sitten pihalla häärää monen sadan euron torjuntafirma taloyhtiön piikkiin. Huoks...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan osaa. Taas yksi esimerkki siitä, miten vieraantuneita ihmiset ovat normaalista elämästä.

      Poista
  13. Ihanat verenpisarat. Minä kokeilin yhtenä vuonna pienten pistokastaimien kasvatusta, mutta eivät onnistuneet ollenkaan. Joku osuus taisi olla sateisella kesällä ja pohjareiättömällä ruukulla... =) Menestystä kylvöille ja pistokkaille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aliina! Täällä blogistaniassa innostuu kaikkeen uuteen ja vanhaan. Jos yksi kerta meneekin pieleen, toisella voi jo onnistua.

      Poista
  14. Aurinkoiset ja lämpimät kelit saivat linnut viime viikolla laulamaan ihan keväisesti. Tiaiset ja viherpeipot olivat äänessä. Naakatkin istuivat pareittain puun oksilla kevät mielessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä kuunnella, millainen lauluääni on viherpeipolla. Ikkunasta sitä katselin, joten mahdollista laulua en kuullut.

      Poista
  15. Minäkin kävin plantsussa. Pelakuiden pistokkaita ostin. Yllätys :)
    Minulla chilikylvökset olivat kylppärin lattialla. Se on melko lämmin paikka, ei valoa, muttei sitä siinä vaiheessa tarvita. Siirsin sitten ikkunalle kun elämää alkoi näkyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minun chilini olivat pesuhuoneen kaapin alla lattialämmityksen lämmössä ja pimeydessä. Pääsivät ikkunalaudalle, kun versot työntyivät ilmoille.
      Meidän Plantsussa pelaguita oli enää muutama vähän huonokuntoinen. Ajattelin käydä joku päivä uudelleen, josko olisi tullut lisää.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!