lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kylläpä maisema muuttui!

Merkittyjä puita

Viikko sitten talomme toisella puolella oli vielä tämän näköistä. Ei niin suuri, mutta sitäkin tiheämmin kasvava kunnan puistometsikkö on vuosikausien ajan toiminut asukkaiden läpikulkupaikkana, lasten retkikohteena ja myös meidän Juuson ulkoiluttamisalueena.


Olemme tienneet, että jonain päivänä metsään tulee hiekkapintaiset ja valaistut reitit tonttimme toiselle laidalle rakennettavalle korttelikentälle. Suunnitelmat niin kentän, kuin koko alueen tiestönkin rakentamiselle esiteltiin asukkaille jo 2012, mutta sen jälkeen kunta on siirtänyt projektille budjetoidun summan kerta toisensa jälkeen kunnan eteläosien kohteisiin. Olemme jo niin tottuneet siihen, että kunta unohtaa ja sivuuttaa pohjoisosansa kehittämisen. Kylällämme toimii erittäin aktiivinen kyläyhdistys ja viime vuosina myös valtuutetut yli puoluerajojen ovat alkaneet yhdessä ajaa kylän etuja.


Viime vuoden lopulla kunta vihdoin hyväksyi budjettiin rahat alueemme kunnostukseen ja sen jälkeen tapahtumat ovatkin lähteneet luistamaan. Kiirastorstaiaamuna kaksi metsuria sahoineen ilmestyi alapihamme tuntumaan karsimaan pienempiä puita pois tehden näin tilaa isoille metsätyökoneille. 


Tiistaiaamuna heräsin siihen, että jokin jymähti oikein kunnolla ja astiat helisivät kaapeissa. Vilkaisin ikkunasta ja siellä puuta meni nurin nopeammin, kuin ehdin vaatteita ylleni pukea. Illansuussa kotiin palattuani tonttimme toisen sivun metsikkö oli jo putsattu ja osa toisestakin sivusta. Keskiviikkona toinen kone kaatoi loppuja puita ja toinen keräsi tukkeja ja oksia hakkuualueen laitaan pois kuljetettavaksi.


Torstaina hävisi naapurimetsiköstä loputkin puut. Alkuperäinen suunnitelma oli kuulemma harventaa puita sen verran, että kulkuväylät kentälle saataisiin rakennettua. Kunnan edustaja antoi torstaiaamuna metsureille ohjeet, että kaikki puut pois. Varmasti hänen päätökseensä vaikutti se, että tiheässä metsässä puut olivat kasvaneet toispuoleisiksi ja metsän harventuessa jäljelle jääneet puut olisivat jääneet liian altiiksi myrskytuulille.

Työkoneen oikealla puolella oleva puu kuuluu säilytettäviin.

Puutarhurin mukaan kaatoalueelle tuli jättää muutamia puita. Ihmetyttää, että ne muutamat jäljelle jätetyt ovat sitten metsän surkeimpia. Sellaisia, joita metsäkoneet ehtivät jo kaatohommissa osittain vahingoittaa. Metsikössä olisi ollut myös muutamia nuoria mäntyjä, jotka olisivat ansainneet tulla säästetyiksi. 


Tässä näkymä tieltä entiseen metsikköön, jonka läpi pari polkua kulki kohti toisella laidalla olevia taloja ja tietä. Vasemmalla pilkottaa meidän talomme. Torstaiaamuna tästä kaadettiin vielä tuo keskellä näkyvä iso koivu ja oikean laidan kuuset. Sen jälkeen työ jatkui kaukana näkyvien talojen kohdalla olevien puiden kaatamisella.

Meidän alapihan iso mänty ja vaahtera ovat kohta näkymän ainoat isot puut.

Meidän pihaamme tulee nyt kauan kaivattua valoa. Keskiviikkoiltana keittiöömme paistoi ilta-aurinko ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Metsän katoamisella on myös kielteiset puolensa. Sen olen huomannut tänään kovan tuulen puhaltaessa koko päivän. Terassilla kolisee ja rämisee ja tuulikello kilkattaa niin voimallisesti, että kohta siitä on naru poikki. Milloinkaan mikään tuuli ei ole näin kovasti ja meluisasti meidän pihaamme osunut. Pääsen pihakäytävätkin haravoimaan uudelleen, sillä tuuli on lennättänyt kaikki kuivat lehdet ympäristöstä pitkin pihaa.


Korttelikentän ja meidän tonttimme väliin kunnan on tarkoitus istuttaa isotuomipihlajaa ja pihasyreeniä sekä muutaman mongolianvaahteran. Tonttimme kasvimaan puoleisen nurkan läheisyyteen rakennetaan pieni leikkipaikka keinuineen, hiekkalaatikoineen ja penkkeineen. Sinne on suunnitelmassa merkitty koivuangervoa ja purppuraheisiangervoa. Vaan mitäpä tapahtuu talomme päädyn puoleiselle raivatulle alueelle? Hiekkapintaiset kulkureitit eivät koko aluetta täytä ja sinne oli tarkoitus jättää olemassa olevia puita. Jääkö rikottu metsäpohja kasvamaan vattua ja vesakkoa, kun alueelta lähtikin kaikki puut?


Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka kauan puunrungot ja risukasat paikoillaan pysyvät. Koko projektin on tarkoitus valmistua ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä. Sen verran monta vuotta olen kunnan touhuja katsellut ja todennut, että varsin usein hommat tuppaavat jäämään puolitiehen.Tehdään se, mikä on pakko ja mihin rahat riittävät. Loppua kohden säästetään ja oikaistaan.

Nämäkin kuvan kuuset ovat jo kaadettuja.

Aiemmin emme ole kokeneet tontin aitaamista kovin tärkeäksi. Metsän kaaduttua paljaus on konkreettista ja arveluttaa myös se, kuinka hyvin pihamme yksityisyyttä kunnioitetaan. Pyöriikö leikkipaikan lapset meidän kasvimaalla, mietityttää. Alueellamme ei ole juurikaan esiintynyt ilkivaltaa. Ainut kerta taisi tapahtua muutama vuosi sitten, kun pari naapuriston alakouluikäistä tyttöä kävi kahtena päivänä riipimässä rinteestä sammalleimut ja terassin kukkaruukusta orvokit. Tyttöjen kourat eivät tahtoneet riittää riivityille kukille ja pudonneita seuraamalla löysin syylliset. Vanhemmat kielsivät ensin omien lastensa osallisuuden, mutta tosiasioiden edessä tytöt olivat tunnustaneet ja tulivat seuraavana iltana vanhempiensa kanssa pyytämään anteeksi. 


Puutarhan mikroilmasto on nyt totaalisesti muuttunut. Miten se vaikuttaa kasveihin, aika näyttää. Talon puistopäätyyn rakentunut metsäpuutarha muuttui kertaheitolla joksikin muuksi. Samoin etupihan Pikkupuutarha tulee jatkossa saamaan merkittävästi suuremman valopanostuksen, kuin koskaan sen oloaikana aiemmin. Häviääkö sammal nurmikoilta ja loppukesän iänikuinen kosteus omenapuiden lomasta? Kasvihuonekin saa aurinkoa koko päivän.


Nämä viime päivät ovat menneet uuteen maisemaan totutellessa. Iltaisin ennen pimeyden laskeutumista olemme kiertäneet ikkunasta toiseen tuijottamassa toisenlaista tosi-tv:tä. Kun työkoneet ovat seisahtuneet, ihmettelemme ikkunoista näkyviä taloja, joiden olemassaolon olemme tienneet, mutta jotka eivät ole koskaan meille näkyneet.Tuntuu ihan oudolta. Kuvittelin hyppiväni riemusta, kun varjostavat puut kaadetaan. Enemmän olen hämilläni, sillä en osannut varautua tällaiseen avaruuteen ja muutoksen mittakaavan suuruuteen. Vähän olen eksyksissä, kuten metsän linnut. Tiistai-iltana kyyhkyspariskunta lenteli sinne tänne aivan paniikissa. Taisi niiden pesäkuusi kaatua päivällä. Samoin pikkulinnut käyttäytyivät aivan oudosti ja lentelivät ja pomppivat pitkin pihamaata.

Kurkiaura korkeuksissa 5.4.

Seuraavat puolitoista vuotta elämme työmaan keskellä, kun tiet rakentuvat uuteen muotoon ja hieman villistä asuinympäristöstä muokkautuu säntillisesti piirustusten mukaan toteutettu taajamamiljöö. Ilmassa on haikeutta, mutta myös annos uuteen virittäytymistä.

57 kommenttia:

  1. Ohhoh, mikä muutos! Ihan varmasti kestää tottua uuteen tilanteeseen. Valon lisääntyminen on tietysti ihana asia ja on varmasti mielenkiintoista seurata sen konkreettisia vaikutuksia kasveihin. Lumet varmaan sulavat aiemmin ja luulisi, että joidenkin kasvien kukintakin voisi aikaistua. Paljon tsemppiä totutteluun, hienon tyynesti suhtaudut muutokseen. Itse olisin varmasti ihan hajalla, vaikka positiivisia puolia onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tässä totuttelemista, ja muuttunut ympäristö on kaiken aikaa mielessä. Tyyneys kai tulee siitä, ettei muutokseen ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa ja olemme tienneet tämän hetken tulevan. En vain mitenkään pystynyt kuvittelemaan, että muutos on näin radikaali. Valon lisääntymisestä olen iloinen, mutta ei sitä varten olisi kaikkia puita tarvinnut kaataa. Suhtaudun yleensä muutoksiin positiivisella mielellä, mutta nyt on hyvin ristiriitainen olo.

      Poista
  2. Iso muutos. Meillä kunnan metsää on tontin pohjoislaidalla. Nyt olen tosi tyytyväinen, että siellä on toimenpidekielto. Varmasti riittää totuttelemista uusiin näkymiin. Uusilla puilla kestää kasvaa aikansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totisesti on valtava muutos. En edes tiedä, istutetaanko kaadettujen puiden tilalle uusia. Saamassamme kartassa on merkitty istutukset ainoastaan meidän ja pallokentän sekä leikkikentän väliin. Ei mitään tuonne toiselle puolelle. Ei kai sitä voi tuollaiseksi metsäkoneiden kynnöspelloksikaan jättää?

      Poista
  3. Minusta puiden aukko-hakkaaminen ja maiseman muuttuminen on surullista...puhumattakaan lintujen pesäpuista :( Mutta jos ei mikään muutu, niin ei tietenkään mitään uutta tule...onhan sekin tunnustettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsänkaato oli kyllä tässä tapauksessa ajoitettu tosi huonoon aikaan, sillä monet linnut pesivät juuri. Linnut olivat muutaman päivän ajan aivan hädissään. Onneksi metsää riittää lähistöllä.

      Poista
  4. Totaalinen muutos maisemassa. Valon lisääntyminen on varmasti hyväksi, tuulen ei niinkään. Meillä tuulet on paha ongelma kun ympärillä on vain aukeita peltoja ja piha taloineen on pienen mäen päällä. Puita on istutettu tuulisuojaksi mutta hidastahan niiden kasvu on. Toisaalta pidän avarasta maisemasta joten tuulen kanssa on vain opeteltava elämään. Puutarhan kosteusolosuhteisiinkin tuo varmasti vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä nyt täytyy mielessään punnita, mitä arvostaa. Kaikilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa ja tässä tapauksessa juurikin tuulisuus tulee olemaan ongelma. Mutta kuten sinäkin sanoit, maiseman avaruus on myös minulle positiivinen asia. Olen kärsinyt ympäristön puiden kasvamisesta ja pusikoitumisesta. Luonnontilaisella aarniometsällä on arvonsa ja paikkansa, mutta ei ehkä aivan asutuksen sydämessä.

      Poista
  5. No onpa nyt sinulla ja puutarhasi kasveilla totuttelemista uuteen maisemaan! Harva kasvi tosin varmasti pistää pahakseen valon lisääntymistä. Kasvihuone saattaa kaivata varjostusta, jos sattuu tulemaan aurinkoinen kesä ( mikä tässä räntäsateessa taas tuntuu kaukaiselta ajatukselta).
    Sinun sijassasi varmaan harkitsisin jonkinlaista tontin rajaamista. No, olen kyllä aika tarkka reviiristäni😉. Kun meidän naapuritontille alettiin rakentamaan, minun piti saada kärhöaita ja teehuone meidän puolelle, lisäksi istutettiin rajalle isotuomipihlajaa, josta kasvaa nopeasti mukavan kapea suoja-aidanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että on muitakin reviiritietoisia. Minulle tuli oitis muutosten alkaessa tunne, että täytyy tehdä selkeä ero meidän ja muiden maille. Ei sitten tarvitse pystytellä "läpikulku kielletty" -kylttejä, kun aita kertoo yksityisyyden rajat. Tässä on pari päivää mitattu ja suunniteltu erilaisia aitavaihtoehtoja.
      Uskon, että positiivisia puolia maisemamuutoksella on lopulta enemmän, mutta oman aikansa siihen tottuminen vie.

      Poista
  6. Huh huh, aikamoinen muutos! On siinä teillä ihmettelemistä!
    Meidän läheltä on ollut avohakkuita. Vaikka matkaa on puolisen kilsaa, tuulisuus on lisääntynyt. Tuosta meidän tontirajaa menevät pellot jatkuvat hakkuualueeseen ja tekevät oikean tuulitunnelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parin päivän kovien tuulien aikana olemme päässeet kokemaan, miten Tuuli nyt meille osuu, kun suojaava metsä on poissa. Toisaalta tuulet saattavat uskossa viedä lumet kauemmaksi, kun tähän saakka ne ovat vastassa olevien isojen puiden vuoksi kinostuneet meidän pihalle. Hyviä ja huonoja puolia löytyy kaiken aikaa. Kunhan vain ensin tottuisi tähän merkittävään muutokseen.

      Poista
  7. Oho! Aika mykistävä muutos. Tulen itse aina surulliseksi, kun näen täysin hakattua metsää. Varjon kasvit voivat olla ihmeissään lisääntyvästä valosta, auringon rakastajat taas kukoistavat varmasti entistä enemmän. Noin radikaali pienympäristön muutos voi tuoda kyllä tullessaan monenlaisia muutoksia vuoden mittaan, sinun puutarhallesi alkoi nyt "uusi elämänvaihe". Toivottavasti se tuo mukavia yllätyksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka valo ja lämpö nyt lisääntyy, varmasti tulee myös negatiivisia muutoksia. Pieni metsäpuutarhani on ainakin, jollei mennyttä niin uhattuna. Onneksi istutin pari vuotta sen taakse 10 huijaa ja nyt on tarkoitus niiden rivistöä, että saamme tuulensuojaa ja varjoa mm. rhodoille. Taisi mennä metsikön valkovuokotkin. Vähintäänkin metsäkoneet ne murskasivat.

      Poista
  8. Äkkiä sitä silmä tottuu uuteen näkymään, vaikka haikeutta varmasti on ilmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasta tässä on muutama päivä uutta maisemaa taivasteltu, joten eiköhän siihen totu. Sitä ei vain osannut edes arvata, miten paljon käytännön muutoksiakin metsän lähtö aiheuttaa.

      Poista
  9. Auts, maiseman radikaali muuttuminen metsähakkuiden myötä on mielestäni aina jotenkin tosi surullista, vaikka siitä toki voikin seurata myös jotain mukavaakin pidemmällä tähtäimellä esim. aurinkoisempien puutarhaolosuhteiden tai uuden hienon puistoalueen rakentumisen myötä.

    Itse olen niin maisemiin ja etenkin metsiin kiintyväistä sorttia, että masennun aina ihan täysin, kun uusi hakkuu toteutetaan jollain tutulla alueella - mutta kyllä sitä tosiaan ajan myötä tottuu siihen ajatukseen, ettei metsää enää ole siellä, missä aiemmin oli.

    Mutta ihanat kurjet! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä onneksi löytyy läheltä myös runsaasti metsää, joten tuon lähimetsikön menetykseen varmasti tottuu. Varsinkin, kun tämä muutos on ollut jo vuosia tiedossa. Metsikkö on ollut tärkeä osa miljöötä ja omanlaisensa vihreä olohuone aivan kodin vieressä, joten oudolta sen puuttuminen silti tuntuu. Hyvää ja huonoa. Aika näyttää, kumpaa enemmän.

      Poista
  10. Ällistyttävä muutos! Eipä ihme, jos siellä ovat ihmiset ja eläimetkin ihmeissään. Tuolla on taatusti suuri merkitys pihasi valoisuuteen, tuulisuuteen ja juurikin lämpötilaolosuhteisiin. On siinä silmillä totuttelemista ja kunhan alue on uudessa muodossaan, myös liikenne ja ihmimisten liikkuminen lisääntyy. Ei ole mikään pieni asia ympärillä olevien talojen asukkaille.
    Aitaaminen ei varmasti ole huono asia, tuo hieman lisää sitä kaivattua yksityisyyttä.
    Teillä on kesällä ihan oudot näkymät siellä. Totutteluun menee aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaadettu metsä ja kaikki myllerrys on täällä nyt yleinen ihmetyksen aihe ja asukkaita tulee pidemmältäkin uutta maisemaa kummastelemaan. Meidän pihan ja puutarhan kannalta muutos on merkittävä. Aivan kuin talo olisi heitetty täysin uuteen ympäristöön. Sinänsä alueen tulevat liikennejärjestelyt vähentävät nykyisin tapahtuvaa läpiajoa ja hurjastelua. Sitä on toivottu ja odotettu vuosia. On kyllä mielenkiintoinen kesä edessä.

      Poista
  11. Suuren metsän katoaminen totaalisesti on tosiaan dramaattinen muutos. Ehkäpä kuusialueelle istutetaan uusia nopeakasvuisia puita, jotta se ei jäisi ihan paljaaksi? Valoisuus on tietysti positiivinen asia, mutta yksityisyyden häviämisen uhka on aikamoinen. Vähintään aitaaminen, vaikka pensailla, tuntuisi tarpeelliselta. Toivotan kärsivällisyyttä uuteen ympäristöön kotiutumiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tiedustella kunnasta tuota istutussuunnitelmaa. Kunnan sivuilla olleessa kartassa istutuksia ei tuolla toiselle alueelle näytä olevan lainkaan. Olemme kyllä vuosien myötä tottuneet ihmisiin vierusmetsässä, mutta uudenlainen toiminta tuo myös uusia käyttäjiä. Siksi koen aitaamisen nyt tärkeäksi. Tilanne on uusi ja outo, mutta on se myös täynnä mahdollisuuksia.

      Poista
  12. Komean näköinen tuo kurkiaura :) hyvää viikonloppua sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurkiaura oli korkealla ja minulla pieni pokkari mukanani. Kurkien huuto on aina niin sykähdyttävää, että oli pakko napata kuva.

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Hyvä kommentti! Tuota samaa toistelen joka aamu ulos katsoessani.

      Poista
  14. Liityin lukijaksi :) uusi bloggaaja...mukavaa vkl :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kristiina, olet lämpimästi tervetullut blogini lukijaksi. Tulen pian vierailemaan sinun blogiisi. Oikein mukavaa viikonloppua!

      Poista
  15. Todella iso muutos entiseen. Totutteluun tulee varmasti menemään aikansa, mutta uskon hyvien puolien, kuten aurinkoisuuden ja valoisuuden lisääntymisen voittavan kuitenkin hakkuusta aiheutuneet miinuspuolet. Pihasi kasvien osalta jää nähtäväksi, kuinka ne tulevat sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään, auringon paistaessa olen nauttinut aivan valtavasti tästä suurenmoisesta valosta ja siitä, että näen taivaan pitkälle eteenpäin. Kello on kohta iltakahdeksan ja meidän piha kylpee valossa. Sisälläkään ei tarvita vielä valoa, kuten viikko sitten samaan aikaan. Metsä talon kahdella sivulla pimensi tosi tehokkaasti. Maisema on rujo, paljas ja outo, mutta uskon plussia muutoksessa olevan minulle enemmän.

      Poista
  16. Erikoiseen aikaan teidänkin kunta puita kaataa, johan monilla linnuilla on munatkin pesässä. Kun alkuperäisestä suunnitelmasta poikettiin noinkin rajusti, pitää ehkä kuntalaisten olla aktiivisia ja kertoa tapahtuneesta päättäjille, että raiskiollekin saadaan joku suunnitelma eikä tosiaankaan jää vatukoksi. Toivottavasti tästä seuraa jotain hyvääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakkuun ajankohtaa minäkin ihmettelin, mutta ilmeisesti näissä asioissa luontoa ei ajatella. Budjetti päätettiin marraskuun lopussa, metsänkaadon kilpailutus vei oman aikansa ja niinpä puut kaatuivat lintujen kannalta tosi surkeaan aikaan. Kuulin myös, että puutavara poltetaan sen sijaan, että tukit käytettäisiin sahapuuksi. En tiedä, onko totta. Aion tiedustella, onko hakkuualueelle istutussuunnitelmaa. Ei oikein viehätä ajatus, että puiden tilalle tulisi vatukko. Kun kuitenkin asutaan tiiviillä ja muuten hoidetulla pientaloalueella.

      Poista
  17. Muutos on melkoinen, itse auringosta pitävänä ehkä nauttisin, mutta varjon kasveille täytyy alkaa suunnittelemaan suojaa auringolta. Ja tuultahan meillä myös useasti on liiaksi asti. Mutta Suomen lyhyt kesä saattaa näyttää nyt parhaat puolensa puutarhasi eduksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tuossa ylempänä Kruunu Vuokolle totesin, nautin aivan valtavasti tästä valosta ja avaruudesta ja taivaanrannan näkymisestä. Vaikka tämä muutos on häkellyttävä, uskon positiivisia puolia olevan enemmän. Talon päädyn 10 tuijan miniaita tulee saamaan jatkoa, jotta saamme edes vähän varjoa rhodoille.

      Poista
  18. Kyllä tuollaiseen muutokseen joutuu hetken totutella!
    Jo yhden suuren kuusen kaato etupihalta toi tyttären huoneeseen valoa roppakaupalla, teiltä lähti kokonainen metsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä niin suuri muutos, että jatkuvasti tulee vilkuiltua ikkunasta ulos ja ihmeteltyä uusia näkymiä. Valoa on aivan valtavasti ja valosta pitävänä se on mannaa sielulle. Tulee kyllä mielenkiintoinen kesä.

      Poista
  19. Iso muutos ja haikea tunnelma. Teillä muuttuivat näkymät ja myös ilmasto kertalaakista. Toivottavasti alueelle istutetaan edes muutamia uusien puiden taimia, se näyttää ja tuntuu muuten niin kolkolta. Pidän myös peukkuja, että muutos on puutarhan kannalta myös myönteinen ja tuo uusia mahdollisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen laittanut kunnalle kyselyn, millainen maisemointisuunnitelma nyt tyhjäksi kaadetulle alueelle on kenties laadittu. Aika näyttää, millaiseksi muutos muodostuu oman pihan kannalta. Nyt näen kyllä enemmän positiivisia kuin negatiivisia näkökulmia.

      Poista
  20. Muutos on todella suuri mutta hyvä puoli on pääsee aurinko paremmin esille
    kasvit tykkää aurikosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoa ja aurinkoa tässä on vuosikaudet kaivattu. Muutos on vain niin suuri, että siihen tottuminen vie varmasti aikansa.

      Poista
  21. Muutosten kesä! Torella!
    Arvelen kans, että olis viisasta airata puutarha, oman yksityysyyren ja rauhan säilymisen takia. Tilanne tiätysti paranoo, ku omihi puihi ja puskihi tuloo lehti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt luonto näyttää muutenkin niin alastomalta, kun juuri missään ei ole vihreää. Aitatarvikeostoksille on kuitenkin jo suunniteltu tästä lähdettävän.

      Poista
  22. Hurjalta näyttää maiseman muutos ja varmasti menee hetki ennen kuin tottuu uuteen maisemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsän kaatumisen lisäksi monenlaisia muutoksia on vielä tiedossa, joten on tässä totuttelemista. Enemmän on nyt kuitenkin positiivisia asioita.

      Poista
  23. Melkoinen muutos!!!! Siihen meneekin aikaa, että tottuu. Todennäköisesti saatte ihailla risukasoja, kunnes ne ovat kuivuneet. Ne voi hakettaa vasta silloin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulin väitteen, että puut ja oksat menisivät poltettavaksi. Puita ei kaatanut mikään metsäyhtiö, vaan vantaalainen metsuriyritys. Aika näyttää, kuinka käy.

      Poista
  24. Onpa todella suuri muutos.
    Toivotaan että pian viheriöi ja tulee kauniimmaksi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto kyllä kaunistaa ajan kanssa. Katsotaan, mitä ihminen sillä välin saa aikaan.

      Poista
  25. Meinasi leuka loksahtaa ohi ajaessa, melkoinen muutos tosiaan! Sepelkyyhkypariskunta istui hämmentyneen näköisenä langoilla. Mutta toivottavasti lopputulos palkitsee, varmasti vie vain aikaa tottua muutokseen ja erityisesti myllerrykseen projektin edetessä. Jos tarvitse lisää aurinkoisen paikan kukkijoita entisille varjoisille paikoille, hipsi vain tänne ja kaivellaan penkkejä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari, nyt täytyy keskittyä aitahommaan ja miettiä sen jälkeen istutukset.
      Hakkuualueesta näyttää tulleen yleinen nähtävyys. Autot hidastavat nähdäkseen paremmin ja ihmiset tekevät kävelyretkiä taivastelemaan avaruutta. Itse näen kyllä tässä projektissa enemmän positiivisia asioita.

      Poista
  26. Huh, mikä muutos! Valon lisääntyminen on hyvä, mutta tuulet riepottelevat pihaa melkoisesti. Meillä on vähän sama juttu; ensin lähti metsä talon sivustolta ja ensi talvena talon takaa. Toki maanomistaja saa tehdä mitä huvittaa metsälleen. Pitää vain yrittää sopeutua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti tässä vielä totutaan ja sopeudutaan. Sitä tuppaa vain olemaan niin kaavoihinsa kangistunut, että pienetkin muutokset heilauttavat elämää hetkeksi, saatika sitten näin massiiviset muutokset. Juuri katselin taivaanrantaa ja tuntui mukavalta. Sitä kun ei ole vuosikymmeniin meiltä nähnyt.

      Poista
  27. Olen täysin sanaton ja mikä tyhjyys ja alastomuus. Toki valon lisääntyminen on se pluspuoli
    mutta minusta tuntuu kuin teidän pihatontin ympäriltä olisi riisuttu raamit ja vain itse maalaus on jäljellä. Todella olen ihan sanaton, luin postauksesi jo eilen mutta mitään kommentia en osannut kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään ihmettele, että olet sanaton. Niin tässä on ollut yksi jos toinenkin. Tänään yritin kääntää komposteja, mutta jäässähän ne olivat ja sitten alkoi toistuvat raekuurot. Siitäkin syystä tulin sisälle, mutta myös siksi, etten nyt oikein löydä paikkaani pihamaalla. Siellä vallitsee juurikin tyhjyys ja alastomuus. Kyllä se tästä varmaan paranee, mutta tottumista se vaatii.

      Poista
  28. No ohoh, mikä muutos! Ensimmäisen kuvan metsä on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen muutos, totta tosiaan. Toinen viikko nyt menossa tässä oudossa maisemassa elämistä ja yhä tuntuu kummalliselta.

      Poista
  29. Osanottoni tulevan leikkipaikan vuoksi! Siitä on piharauha kaukana kun lapset, varmasti, juoksentelevat teidän pihalla. Samoin se meteli tulee olemaan jotain aivan järkyttävää, toivottavasti edes illaksi ymmärtävät kaitsea kakaransa sisälle...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!