torstai 11. tammikuuta 2018

Enkä kyllä pura näitä!!!


Toiset turaa vuosikausia puikkojen ja lankojen kanssa kaikenlaista jääden silti aina vähän kuin aloitteijan asemiin. Sitten joku päättää aloittaa elämänsä ensimmäiset kirjoneulesukat ja saa heti kättelyssä aikaan upean ja taidokkaan neuletyön, jota pitkäänkin käsitöitä harrastaneet ihastuksesta mykkinä kiittelevät.

Tällaisiin ajatuksiin puhkesin nähdessäni marraskuussa Tuplasti terapiaa -blogin Pirjon upeat kirjoneulesukat. Jonkun verran olen kirjoneuleita itsekin tehnyt, mutta noviisiksi niiden suhteen itseni edelleen koen. Sanoin Pirjolle jossain kommentissa ryhtyväni joulun jälkeen harjoittelemaan kirjoneuleita. Niin myös tapahtui. 


Yhdet sukat on nyt taisteltu valmiiksi. Täynnä virheitä, epätasaisuutta ja mahtuu mukaan yksi isompikin moka, jonka huomasin vasta sukkia päätellessäni. Se iso moka jääköön kertomatta, koska sen huomaa vain sukkia käsissään aikansa kääntelemällä. Voipi olla, ettei näitä sukkia edes kukaan toinen koskaan käsiinsä saa eli salaisuus saattaa jäädä yksinomaan minun tietooni.

Mielestäni käsialani ei ole kovin tiukkaa. Silti nämä polvarit menevät nippa nappa omiin jalkoihin, eikä minulla ole kovin paksut pohkeet. Venytin ja vanutin jokaisen puikon kutomisen jälkeen ja vältin pitkiä langanjuoksuja. Kuvion kohdalla silmukoita on puikkoa kohden 16, lankana 7veikka ja puikot 3½. Tarkoitus oli kaventaa silmukoita varressa siten, että nilkassa olisi ollut 12 silmukkaa. Silloin sukka ei olisi mennyt varmaan vauvallekaan. Niinpä kavensin ylimääräiset vasta nilkan resorissa.

Lisäsin sydänkuvioiden väliin punaisia silmukoita, jotta harmaata lankaa ei tarvinnut ylenmäärin sitoa langanjuoksujen lyhentämiseksi. En kuitenkaan katsonut kuvion kokonaisuutta, jolloin ylimääräiset punaiset silmukat ovat paikoin sijoittuneet epätasaisesti. Tämä saa varsinkin alimman sydänkuvion näyttämään sotkuiselta.


Hermojen lepuuttamisen ja itsetunnon kohottamisen kannalta taitaa olla parasta tehdä joku äärimmäisen yksinkertainen välityö. Ihan vaikka perussukka voisi helpottaa kirjoneuleahdistusta. Sen verran luupää ja sinnikäs olen, ettei kirjoneuleurakkani näihin sukkiin pääty. Toinen juttu on sitten, saanko koskaan aikaiseksi kaunista ja taidokasta kirjoneuletta. 

Monet puutarhabloggaajat ovat myös ahkeria käsityöihmisiä. Käykääpä kurkkaamassa, miten ihania ja taidokkaita käsitöitä viime vuoden aikana on tehnyt esimerkiksi Auring*n ihanat -blogin Inka.

Onneksi käsitöiden tekemisestä voi ja saa nauttia tumpelotkin ihmiset. Ja onneksi näistä epäonnisista viritelmistä voi ja saa julkaista kuvia. Joskus kuvittelin, että täydellisyyteen tulee aina pyrkiä ja vain täydellinen ansaitsee kiitoksensa. Nykyisin olen sitä mieltä, ettei täydellistä ole olemassakaan. Ja vaikka olisikin, sitä ei kannata tavoitella. Se on tylsää.

53 kommenttia:

  1. Onnea tämän kirjoneuleen johdosta! Vaikka ei olisi täydellinen, niin on valmis ja mielestäni kaunis, niin kauniit väritkin. Tällainen tumpelo ei voi muuta kuin ihailla tuollaista neulomusta, vaikka itse olisitkin hieman kriittinen. Toivottavasti jatkat vielä kirjoneuleita. - Mukavaa torstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tämä kirjoneuleharjoittelu näihin sukkiin jää. Uskon, että sitkeästi opettelemalla ja tekemällä taito karttuu.
      Torstai on jo mennyttä, mutta viikonloppu edessä. Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Hianooltahan nua sukat ainaki näyttää. Oon ennenki sanonu, että käsintehty, pitää näyttää käsinteheryltä, eikä piänistä virheestä kannata ottaa pulssia.
    Mullon pikkuuse samansuuntaaset ajatukset tuan täyrellisyyren kans. Kummasti rima on laskenu, iän myätä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen joskus lukenut, että käsinkudottuihin itämaisiin mattoihin tehdään tahallaan pieni virhe, jotta jokainen matto olisi varmasti yksilöllinen. Samalla metodilla voisin alkaa itsekin "ratsastamaan" näissä neulekuvioissa.
      Nuoruuteen kuuluu tietynlainen ehdottomuus ilman näitä meikäläisen omaavia luonnevinoutumiakin. Onneksi ikä ja aika näyttää helpottavan.

      Poista
  3. Hienothan noista tuli! Satunnaisia virheitä ei yleensä koskaan huomaa kukaan muu kuin tekijä itse....
    Kevyt höyrytys kostean kankaan läpi tekee yleensä ihmeitä kirjoneuleille.
    Ostin itselleni joululahjaksi Mary Jane Mucklestonen 150 pohjoismaista kirjoneulemallia-kirjan ja Fair Isle-neulekirjan. Tarkoitus olisi taas tarttua kirjoneuleisiin, pitää vielä ensin perehtyä tikapuutekniikkaan. 80-90 luvulla tein paljonkin kirjoneuleita, monta villapaitaa pojille. Mary Oljen kirjasta katsoin silloin kuviot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä sukissa kevyt höyrytyskään ei tasoittanut lopputulosta. Pitänee vain jatkaa harjoituksia. Ahkera kutominen on parantanut käsialaa ihan normisukkien kohdalla, joten varmaan se pätee kirjoneuleisiinkin.
      Mary Oljen kirja löytyy omastakin hyllystä. Täytyypä kaivaa se esiin. Kiitos vinkistä! Myös tikapuutekniikan opettelu on suunnitelmissa.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Ritva! Tuntuu mukavalta, kun lukijat ja katsojat kehuvat.

      Poista
  5. Oi kun iiiihanat! No mutta Inkan rinnalla jokainen tuntee itsensä tumpeloksi, hän on niin käsittämättömän taitava ja huolellinen.
    Kirjoneuleesta tulee pakostakin vähemmän joustavaa kuin yhdellä langalla neulotusta. Ei vika sinussa ole! Sukka on varmaan haastavimpia, kun se pitää saada vedettyä kantapään yli ja vielä mahtumaan pohkeen ympärille. Kokeile seuraavaksi vaikka villatakkia, siihen kirjoneuleen paksuus ja napakkuus sopii ihan hyvin ;-) Tai muhvi kaulan ympärille, jos neuletakki tuntuu liian isolta projektilta.
    Nuo ovat ihan unelmasukat, en minäkään noita kenellekään antaisi, mutta se johtuisi ihan siitä, että en raaskisi luopua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Ehkä pidänkin nämä sukat ihan itselläni. Omassa käytössä olleet sukat alkavatkin jo olla aika hiutuneita ja miljoona kertaa pestyjä.

      Seuraamissani neulontaryhmissä harvoin puhutaan kirjoneuleen huonosta joustosta. Vasta, jos joku kysyy, kerrotaan enemmän käytetyistä silmukkamääristä ja muista yksityiskohdista. Siksi on hurjan vaikea sopeuttaa mallin silmukkamäärä omaan käsialaan. Kaipa se on asia, joka aikaa myöten helpottuu, kun vain tekee ja tekee. Inhoan purkamista, joten ilmeisesti kannattaa etukäteen suunnitella työ huolella ja ajatuksella.

      Kiva olisi vaihteeksi kutoa muutakin, kuin sukkia, tumppuja ja pipoja, mutta kun helposti hikoilevana minulla ei pahemmin ole käyttöä neulevaatteille. Aika houkuttelevia ohjeita tulee kyllä vastaan jatkuvasti.

      Poista
  6. Jos tuo oli ensimmäinen kirjoneuletyö, niin lopputulos on ihan huippu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut ensimmäinen kirjoneuletyö. Runsas vuosi sitten tein muutamia harjoitelmia samoilla tuloksilla eli vähän liian kireitä. Harjoitus jatkuu.

      Poista
  7. Voi hyvä tavaton miten upeat❤️ Ja että vielä ensimmäinen kirjoneuletyö ja noin hienoa jälkeä..Wau!! Leppoisaa viikonjatkoa❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde! Ei sentään ollut ensimmäinen kirjoneuletyö. Runsas vuosi sitten tein muutamia vähemmän haastavia kuvioita, mutta en niihinkään kovin tyytyväinen ollut. Nyt oli tarkoitus opetella isompia ja vähän vaikeampia kuvioita. Ei se opettelu tähän lopu.
      Kiitos, samoin sinulle mukavaa viikonloppua!

      Poista
  8. Hienot! Olet saanut molemmat valmiiksi. Aikoinaan kun vielä hermot piti, niin tein yhden. Sitten toisen teko veikin hiirveän pitkän aikaa.
    Enkä hyvin monimutkaisia enää ala tekemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei sielu anna periksi jättää toista sukkaa tekemättä. Vaikka menisi molemmat täysin päin honkia, pari pitää olla. Usein teen kahta sukkaa samanaikaisesti. Tavoitteeni on opetella vaikeitakin kuvioita ja pitsineuleita. Sillä tiellä siis eteenpäin.

      Poista
  9. Aivan ihanat sukat ja niin... olet aivan liian kriittinen itseäsi kohtaan
    ja täysin suotta. Käsistäsi syntyy aina kauniita sukkia ja paljon.
    Mukavaa viikon jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko kauniista sanoistasi! Tiedän olevani kriittinen, mutta kyllä noissa sukissa kritiikin aihetta on. Aikoinaan en olisi julkisesti omia mokiani kehdannut myöntää, joten tässäkin suhteessa olen uutta opettelemassa - kirjoneuleiden lisäki.
      Viikko alkaa olla lopuillaan. Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  10. Juu-u, kirjoneulesukissa olen törmännyt tuohon lähes joka kerta. Silmukoita on oltava enemmän, tai vaihdettava tilalle isommat puikot, jos mielii saada pitkävartiset kirjoneulesukat jalkaansa. Kirjoneulos kun ei jousta yhtään. Ainakaan minun paksuihin seisomatyöläisen tolppapohkeisiin ei mahdu mitkään valmiilla ohjeella tehtävät pitkävartiset kirjoneulesukat, ellen tee miehen mallilla, ja kavenna huomattavasti vähemmän kuin mitä ohjeessa sanotaan. Ensimmäisistä pitkävartisistani tuli 13v tyttärelleni särystimet- hänen jalkaansa ne ovat juuri sopivat, kun tein tavallisella silmukkamäärällä.
    Kauniit nuo on, tosi kauniit. Purkaminen on inhaa, ei semmoista voi tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! Kerrankin joku sanoo asian siten, kuin se on. Kaipa noiden lehtien ohjeiden silmukkamäärillä pillikinttuihin saa sukat menemään, mutta vähänkin paksumpaan jalkaan joustamattomuus tyssää oitis. Sileän tai useimpien pitsineuleiden kohdalla minun käsialallani ei ole mitään ongelmaa. Kirjoneuleissa ongelma tulee heti vastaan.
      Joo, en pura. Sukat menevät omiin jalkoihin, kun en tehnyt kavennuksia pohkeessa, vaan kaikki vasta nilkassa.

      Poista
  11. Hienot!!!
    Kyllähän se aikamoista turaamista kieli keskellä suuta minulla on, mutta virheistä huolimatta olen myös tyytyväinen. Langansidonnan kanssa opettelua edelleen, joten jatkossa tulen suosimaan sellaisia malleja jossa noita kovin pitkiä juoksuja ei ole, vaikka anelmaiset ;)
    Siltikin tykkään opetella kirjoneuletta, vaikkakin neulominen on ollut tauolla jonkun aikaa. Yhdet polvisukat olis tekeillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmea silmukkaa pidempää lankajuoksua ei kannata jättää. Sitomisen olen jo oppinut ja sitä helpottaa muovisen langanohjaimen käyttäminen (ostin kerran Tallinnan reissulla Karnaluksista). Kaipa sitä on varsinainen luupää, kun takkuilusta ja tappelusta huolimatta koko ajan tekee mieli aloittaa uusi kirjoneule. Sinulla onkin jo ihanuuksia tekeillä.

      Poista
  12. Ihanat sukat :) itse sain valmiiksi elämäni ensimmäiset pitsikuvioiset sukat ja jos haluat käydä katsomassa niin kuvat löytyy toisesta blogistani: http://arjentarinoitajahelmia.blogspot.fi/2018/01/elamani-ensimmaiset.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin katsomassa pitsineulesukkiasi blogissasi. Hienot ovat ja pitsineule todella kaunista!

      Poista
  13. Sinä olet sisukas, oot tehnyt upeet sukat.
    Mä oon ihan laiska tekemään kirjoneuleita. Teen vain yksinkertaisia
    juttuja. Onnittelut sulle, hienot sukat !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! Joo, sisukkuudella nämä sukat valmistuivat. Minusta on kiva opetella uusia juttuja, vaikka välillä siinä hommassa joutuukin lyömään päätään seinään.

      Poista
  14. Ihan ok-sukilta nuo näyttävät, mutta tekijä on usein itse hyvin kriittinen omiin tuotoksiinsa. Sukka on tosin sellainen tuote, että se on parhaimmillaan vasta kun se on oleentunut jalassa. Silloin eivät enää pienet harha-askeleet erotu. Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan nuo ihan ok, mutta tavoitteeni oli toki korkeammalla. Tiedän olevani vähän liiankin kriittinen, mutta toisaalta kriittisyys myös kannustaa opettelemaan ja menemään eteenpäin. Eivät jää viimeisiksi, mikäli minusta on kiinni. Ja siinä olet oikeassa, että muutamat tassuttelut koettuaan, kukaan ei sukista enää virheitä huomaa.
      Mukavaa alkanutta vuotta ja viikonloppua sinulle Pirkko!

      Poista
  15. Tosi hienot sukat,olet kyllä taitava kutoja Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma! Sitkeän tekemisen ja opettelemisen tulosta.
      Mukavaa alkanutta vuotta sinulle myös Irma!

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Kiitos Ansu! En luovuta. Taidosta en tiedä, mutta sitkeyttä riittää.

      Poista
  17. Miksi purkaisitkaan! Hienojahan nuo ovat! Itse en ole kutoja, mutta virkkaaja kylläkin. Tykkään virkata ikkunan edessä vaikkapa samalla lintulautaa tarkkaillen. Siksi en halua seurata mitään ohjetta koko ajan, virkata vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilma, sinulla on aika ihana tapa ja paikka virkata. Minulla kyllä taitaisi jäädä virkkuut kesken, kun välillä lintulaudalla tapahtuu niin jänniä asioita.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  18. Hienothan nuo ovat! Kyllä käsityö saa käsityöltä näyttää <3 Minusta nuo on upeat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos! Ovat tosiaankin täysin uniikit kaikkine virheineen. Enkä aio purkaa, vaan taidan jättää omaan käyttöön.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  19. Ei kyllä tarvii purkookkaan! Kauniit ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Sen verran työläät sukat olivat, etten niitä pura, vaikka virheitä tulikin. Jääköön omaan käyttöön ja malliksi siitä, että näistä voi oppia ja mennä eteenpäin.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  20. Kauniit sukat! Kovasti tekisi mieli neuloa, mutta tuntuu ettei tällä hetkellä riitä aika siihen. Sitten joskus taas. :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Kutominen on mukavaa ja sinullekin varmaan jossain vaiheessa tulee aikaa sille. Kaikkea kivaa ei tarvitse juuri tänään toteuttaa.
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  21. Älä edes tuumaa purkaa, niin kauniit ovat! Virheistä viis, tuskin kukaan edes huomaa. Itse en jaksa edes yrittää mitään kuvioita, perussukkaa peruslangalla tai liukuvärjätyllä. Pitää olla helppoo, kun tulee tuijotettua telkkaa samalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! En pura, vaan jätän omaan käyttöön. Näitä tehdessä ei paljon telkkua katsottu. Ripustin mallikartan sohvan kaiteelle ja tuijotin vuoroin sitä, vuoroin neuletta.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  22. Kauniit sukat ja minun silmissä niissä ei ole virheen virhettä, minä kun en kirjoneuleita osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että näyttävät hyviltä. On niissä virheitä. Täydellisyyttä en tavoittele, mutta olisi kiva oppia tekemään kauniita kirjoneuleita, jotka myös käytännössä toimivat.

      Poista
  23. Oi, miten upeat sukat! Missä ne virheet ovat???
    Hyvää viikonloppua Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerron sitten, kun olen päässyt vähän pidemmälle kirjoneuleopinnoissani.
      Kiitos, samoin sinulle!

      Poista
  24. Onpa upeat sukat.
    itse olen huono kutomaan
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi! Onneksi kaikkien ei tarvitse kaikkea osatakaan.

      Poista
  25. Aivan ihanat!

    Oikeiden kirjoneulesukkien tekoa olen minäkin suunnitellut, sillä olen tehnyt pääasiassa perussukkia, mutta käyttänyt usein lankaa, josta tulee kirjoneulevaikutelma ;) Ajattelin kyllä aloittaa hiukan lyhyempivartisella mallilla.

    Miten se menikään niiden hienoimpienkin itämaisten käsinsolmittujen mattojen kanssa - jokaiseen mattoon tehdään (tarkoituksella) ainakin yksi virhe, sillä kukaan ei ole täydellinen ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liukuvärjätyistä langoista saakin kauniita sukkia. Niitä lankoja minäkin mielelläni käytän.
      Noinhan tuo vanha viisaus itämaisista matoista menikin. Tuolla alussa sitä mietin.

      Poista
  26. Onpa kauniit. Ihanat värit, oikeat joulusukat. :) Turhaanpa sitä täydellisyyteen pyrkii, tuollaisia pikkuvikoja tuskin moni huomaa.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!