perjantai 24. elokuuta 2018

Kesäkukkablues

Daalia Fascination

Pahimman kastelurumban aikaan ajattelin, että ensi kesänä en taatusti laita näin paljon kesäkukkaistutuksia, kuin nyt on ollut. Auringon paahtaessa ja tuulen tuivertaessa isotkin ruukut ovat kuivuneet hetkessä ja kasvit lurpahtaneet nääntyneinä. 

Onnekseni suurin osa kesäkukista on kuitenkin suhteellisen pienellä alueella eli terassilla ja sen välittömässä läheisyydessä. Se on helpottanut kastelua, sillä painavia kannuja ei ole tarvinnut pitkiä matkoja kantaa. Kaikkein helteisimpään aikaan vedin letkun terassille ja kastelin sillä suoraan ruukkuihin.

Japanin ihmekukka - Mirabilis

Luultavasti en näistä väsähdyksen hetkiin nivoutuvista ajatuksista mitään opi, vaan tulevina kesinä ruukkuja on vähintäänkin tämä määrä, ellei jopa enemmän. Samalla, kun muun puutarhan kasvit ovat kuivuuttaan roikottaneet olemustaan maata kohti, on pergolassa ollut kiva istua katselemassa vihreitä, kukkivia ja kaikinpuolin elinvoimaisia kesäkukkia. Melkoisesta kastelutarpeesta huolimatta ne ovat virkistyneet heti vesiannoksensa saatuaan ja jatkaneet ilahduttamistaan.


Japanin ihmekukka - Mirabilis

Vaikka jääräpäisesti tulevinakin kesinä täyttäisin terassin ja pergolan kasteltavilla kesäkukilla, on silti aiheellista joitakin korjausliikkeitä tehdä. Itseni kokoiseksi puskaksi kasvava japanin ihmekukka on ehdottomasti istutettava jykevään saviruukkuun. Tämän kesän isossa, mutta keveässä muoviruukussa asuessaan se on heti multatilan kuivuttua ollut altis tuulille ja kupsahtanut monta kertaa päivässä makuuasentoon. Oksia ei sentään ole katkennut, mutta tuskin yksikään kasvi jatkuvista kellahduksistakaan hyvää tykkää.


Japanin ihmekukka - Mirabilis

Japanin ihmekukan suhteen olen edelleen kaksijakoinen. Sorruin totaalisesti messumyyjän markkinapuheisiin, sillä niin loistelias se ei suinkaan ole, mitä myyjä antoi ymmärtää. Toisaalta kasvi on todella helppo ja kukkia on aina paljon. Kukat avautuvat illan tullen ja ne tuoksuvat hyvälle. Tosin toukokuisen aivovamman vuoksi hajuaistini on edelleenkin aivan olematon. Olen talvettanut ihmekukan mustat mukulat daalioiden tapaan kellarissa jo usean talven ajan.


Kultapiisku - Solidago virgaurea

Jokin aika sitten pohdin, löytyisikö puutarhasta sopivaa maapaikkaa daalioiden kesäasunnoksi. Kasvimaan kupeessa on ollut tila, joka on pitkään kaivannut uudistusta ja sitä katselin nyt "daaliasilmällä". Kaivoin kultapiiskun ja lipstikan pois. Tai minä kaivoin kultapiiskun ja Ukkokulta lipstikan. Kultapiisku on vuosien saatossa kasvanut aikamoiseksi pöheiköksi, mutta nyt keksin siirtää sitä pienemmiksi mättäiksi pilkkomalla aidan viereen. Siellä se korkeaksi kasvaessaan muodostaa hieman näkösuojaa ja samalla myös matalammille kasveille tuulisuojaa.

Lämmin kiitos Saaripalstan Sailalle, joka kommentoi kultapiiskun juuripaakun olevan helposti kaivettavissa. Melkoisesta koostaan huolimatta puska nousi helposti ylös. Yleensä leikkaan uudelleen istutettavia kasveja reippaasti, jotta ne voisivat käyttää olemassa olevat voimansa juurtumiseen. Nyt kultapiiskujen leikkaus on edelleen tekemättä.

Daalia kasvimaalla

Kultapiiskulta vapautui reilusti tilaa, jota muokkaan myöhemmin syksyllä käytettäväksi jatkossa daalioiden kesäpaikaksi. Nyt siellä asustaa yksi ainoa daalia, jonka syksyisin kaivan ylös ja keväällä taas takaisin. Daaliaressukan olemus on vähän laiha ja aneeminen, mikä johtunee pitkälti kultapiiskun kyljessä asumisen ahtaudesta. Aika näyttää, kuinka pitkään jaksan daalioiden kanssa vehtaamista, vaan sitähän se on niitä ruukuissa kasvattaessakin.

Kelloköynnös - Cobaea scandens

Kelloköynnös on tuottanut tänä kesänä iloa valtavasti. Ihan kirjaimellisesti, sillä köynnöksellä on hurja kasvun voima ja vauhti. Istutin kahteen isoon ruukkuun kolme tainta kumpaankin. Ruukut asetin pergolan sisäänkäynnin molemmin puolin. Alkuun jouduin virittelemään tukinaruja, koska näytti, ettei köynnös millään halua tarttua puiseen tukipylvääseen. Sittemmin kiipeämisessä ei ole ollut mitään ongelmia. Välillä versoja rehottaa sivuillekin ja ohi kulkiessa ne tarttuvat hiuksiin ja vaatteisiin.


Ensimmäiset nuput ilmestyivät köynnöksen ala- ja keskivaiheille. Nyt niitä kukkii vähän joka paikassa ja paljon myös köynnöksen yläosassa. Köynnös on kasvanut pergolan kattoon ja kiemurtelee sielläkin jo vaakatasossa etsien uusia ulottuvuuksia. Pergolan valokate tulee sen verran pitkälle, että kelloköynnösruukut jäävät sen suojaan. Ruukuissa on toki reiät pohjassa, joten eipä ainakaan liika vesi pääse köynnöstä kiusaamaan.


Istutin viime kesänä viiniköynnös Zilgan pergolan toiselle puolelle siinä toivossa, että se joskus vihertäisi pergolan ja kenties tuottaisi rypäleitäkin. Kuten ystäväni kesäkeittiössä. Tänä kesänä Zilga on venynyt mittaa melkoisesti, mutta vielä saan sen rehevää olemusta odotella. Zilgan kasvua odotellessa aion nauttia kelloköynnöksen seurasta. Toivottavasti onnistun sen kasvattamisessa myös ensi vuonna.

44 kommenttia:

  1. Siis ihania nuo Sinun köynnökset. Minä niin haaveilen niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuula, laita sinäkin ensi keväänä kelloköynnöksen siemenet multaan. Viime vuonna onnistuin saamaan vain yhden kelloköynnöksen hengissä ulos, nyt yhdeksän. Suuri kiitos näiden köynnösten onnistumisesta kuuluu monille ihanille bloggareille, joiden postauksista olen ammentanut tietoa ja vinkkejä.

      Poista
  2. Suloinen kukka blues, niin kauniita kaikki! On tuo kesä vaan ihanaa aikaa! Mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päden paja! Kesä on ihanaa aikaa ja suuri kiitos siitä kuulukoon kukille.
      Mukavaa perjantaita ja viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Joo, minä ajattelen samoin. Ihan liikaa tuli laitettua ja ensi vuonna vähemmän :)
    Kastelu alkoi tuntua jo työltä ja vaivalta, siitä sen tiedän että liikaa tuli. Usein aamu-unisena en ehtinyt ennen iltavuoroon lähtöä ja illalla ei jaksanut. Seuraavan työpäivän jälkeen piti jo pakosti vettä letkulla laskea, kaiken muun arkitouhun lisäksi. Ei se ollut sitten enää hauskaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaista kastelurumbaa en ole aiemmin kokenut. Lähes joka ilta piti suihkia alapihalle letkun kanssa ja yläpihalla letkun ja/tai kannujen kera. Jollei syystä tai toisesta ehtinyt kastelemaan, takaraivossa jyskytti huoli kasvien selviämisestä. Moni kyllä näytti olemuksellaankin, että jano on ja kova. Jos näistä hellekesistä tulee uusi normaali, täytyy miettiä omat käytännöt uusiksi.

      Poista
  4. Ihana kukkablues <3 mukavaa viikonloppua ja aurinkoa, iloa ja valoa tulevaan syksyyn <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja! Samoin sinulle mukavaa viikonloppua ja paljon valoa koko elämääsi.

      Poista
  5. Liikaa pöttiä oli tääläki. Osan kaivoon keskellä kesää maahan, ku tuntuu, ettei niistä mitää tuu. Aivan mahtavat kelloköynnökset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä maakin on ollut niin rutikuivaa, että siellä asuneet kasvit ovat voineet ruukkukasveja huonommin. Onneksi viime päivinä olemme vihdoin saaneet vettä ja vähän se näyttäisi puutarhan kasveja virkistäneen.
      Kelloköynnöksillä on valtaisa kasvuvoima. Se on nyt ihan henkilökohtaisesti todettu ja todistettu.

      Poista
  6. Tuntui kyllä, että ruukkuja oli tänä kesänä ihan liian monta ;)
    Meillä on vanhat verenpisarat isoissa muoviruukuissa, ja myrsky tietysti kaatoi ne kumoon ja muutama oksakin meni poikki. Mietin painavampia ruukkuja, mutta muoviset on niin paljon kevyempiä siirrellä, että enpäs vaihdakaan. Siirsin ne tuulensuojaisempaan paikkaan, ja ovat pysyneet nyt pystyssä ;)
    Upeat kelloköynnökset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verenpisaran talvettamisessa muoviruukku on kyllä liikuttamisen kannalta parempi vaihtoehto. Ihmekukkien mukulat kaivetaan ylös mullasta, joten ruukkua ei tarvitse mihinkään kantaa. Aika monta asiaa pitää ottaa huomioon kesäkukkien kasvattamisessakin ja osan niistä oppii näköjään vasta kantapään kautta.
      Kiitos, itsekin olen tyytyväinen kelloköynnöksiini. Hienoa, että tänä vuonna onnistui näin hyvin.

      Poista
  7. Aivan mahtavan komea kelloköynnöskasvusto. Kastelua on tänä kesänä riittänyt, mutta eipä ole sade pilannut kukintaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, Cheri. Tärkeää löytää myös nuo positiiviset näkökulmat kaikkiin asioihin.

      Poista
  8. Ihanan näköistä kukintaa ja sitten tuo pergolanäkymä! Kiva kuulla, ettei piiskun kanssa tarvinnut hirveästi taistella, mutta sinnikäs taistelijasielu olet, kun lähdit sitä kaivamaan. Tuo taitaa muuten olla tarha- tai kanadanpiisku, kultapiisku on hieman eri näköinen ja matalampi. Tuota kyllä yleisesti mutta virheellisesti kultapiiskuksi kutsutaan... sekavaa :-D
    Ihania nuo kesäkukkasi, onhan se mukavaa, että on kukkia mitä ihailla tänä muuten hieman kitukasvuisena kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Sinä olet ehdottoman luotettava kasviasiantuntija. Olen kyllä kuullut tarha- ja kanadanpiiskuista, vaan enpä ole omani kohdalla selvittänyt, kenestä on kyse. Monille nämä nimiasiat eivät ole tärkeitä, mutta minä kyllä tykkään siitä, että tiedän puutarhani asukkaiden nimet.
      Aika kauniisti sanottu - kitukasvuinen kesä. Nimenomaan sitä ja sen voisi vielä laajentaa kärsinyt ja kitukasvuinen kesä. Siltä tosi minun puutarhani asukas kirjaimellisesti tänä kesänä on.

      Poista
  9. Ensimmäisen kuvan daalia on todella kauniin värinen. Komea kelloköynnös! Minullakin oli liikaa kesäkukkaruukkuja ja kaivoin niistä osan heinäkuussa maahan. Raparperi sai orvokit kaverikseen ja lumihiutale piristi oikein kivasti kasvimaan laitaa perunoiden ja pensasmustikan aluskasvina :D Daaliat istutin suosiolla suoraan maahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi kesänä minunkin daaliani pääsevät maahan. Niille on jo paikkaa valmisteltu.
      Kuulostaa ajatuksenakin kivalta tuo orvokki raparperien kaverina ja lumihiutale kasvimaan laidalla perunoiden ja pensasmustikan aluskasvina.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos Maarit. Kesäkukista on ollut paljon iloa runsaasta kastelurumbasta huolimatta.

      Poista
  11. Onpa upea kaariportti ympäristöineen! Jostakin tuollaisesta minäkin haaveilen, mutta oma kaariporttini ammottaa tyhjyyttään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelloköynnös on omia aikojaan tehnyt tuohon kaaren. Uhkaavasti se meinaa kasvaa koko aukon umpeen, vaan ehkä syksyn eteneminen hidastaa ja lopulta vie kasvupuhdin.

      Poista
  12. Hieno kaariportti . Daaliat on kyllä ihania minulla on ollut joskus yksi. Kesäkukkiakin olen jo muutamana vuotena ajatellut kasvattaa mutta on vain jäänyt . Ehkä ensi vuonna? Piiskuja minulla on myös kahta lajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikansa kun toisten blogeja lukee, tarttuu innostus kokeilla kaikenlaista. Kauan kesti minullakin ryhtyä daalioita kasvattamaan ja nyt ne näyttävät lisääntyvän vuosi vuodelta.

      Poista
  13. Kesäkukkia on jonkin verran joka vuosi, vaikka mielestäni en laita juuri ollenkaan kesäkukkia. Silti niitä muuutamia kasveja on pakko olla tai jotain uutta pitää kokeilla. Kummallista.
    Hieno köynnösportti pergolaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päättää sitä mitä tahansa, kesän mittaan huomaa pyörtäneensä kaikki päätökset. Onneksi tämä ei ole kovin vaarallista, luulisin...

      Poista
  14. Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Tällainen blues on mukavaa.

      Poista
  15. Kaunis kultapiisku ja upea kelloköynnösviidakko, ihan mieletön! Minulla oli tänä vuonna pelkästään kitukasvuisia kelloköynnöksiä.
    Onneksi kesäkukat toipuvat kuivuudesta - tänä kesänä ei ole mitenkään voinut muistaa kastella kaikkia kasveja oikeaan aikaan.
    Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin talvella facebookissa kuvan, jossa useita terassin tukipylväitä verhosi kelloköynnös. Kasvattaja oli istuttanut köynnökset suoraan maahan terassin kupeeseen. Ajattelin, ettei sellainen ole Suomessa mahdollista, mutta kyllä se oli ihan kotimainen terassi kelloköynnöksineen. Katsellessani omien köynnösten kasvuvauhtia ja -voimaa, näkemäni kuva ei enää tunnukaan utopialta tai photoshopatulta.
      Kesäkukat näyttävät olevan kasteluaikojen suhteen huomattavan joustavia.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  16. Kelloköynnösportti on mainio! Tarkasteleppa kasvia löytyykö siemenkodan alkuja. Tällä viikolla huomasin omassa kelloköynnöksessä muutaman. Ne ovat aika mahtavia, vähän kuin avomaan kurkku! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin tarkastamassa kelloköynnökseni, mutta en löytänyt siemenkotia. Ilmeisesti ne muodostuvat kukkakantaan, joita on runsaasti. Täytyy jatkaa tarkkailua, jotta saisin omia siemeniä.

      Poista
  17. Upeat on siun kelloköynnökset. Kaunis näkymä pergolasta. Minnuu harmittaa näitä kuvia kahtuissa, kun en laittanu nyt kelloköynnöstä kasvamaan. Pittää korjata ens kesänä tilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisen kerran kasvatin kelloköynnöstä ja tällä toisella kerralla onnistuin saamaan näin komeita kasveja. Innostava kokemus. Ulla, kylvetään uudet siemenet ensi keväänä ja toivotaan taimille hyvää kesää.

      Poista
  18. Tykkään kovasti köynnöksistä ja tämän kesän haave viinirypäle jäi vielä toteutumatta. Kastelin joka päivä uskollisesti kahta upeaa amppelitomaattia. Palkaksi sain pikkurillin pään kokoisia tomaatteja. Kyllä harmitti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin amppelitomaattini on tehnyt paljon helmimäisen pieniä tomaatteja. Niitä ei tule syötyä, sillä ne vaikuttavat jotenkin kehittymättömiltä. Seassa on sentään mukavasti mitä tavanomaisiakin amppelitomaattija.

      Poista
  19. Upeat pergolanäkymät!
    Minä olen tosi huono kesäkukkien kastelija, ja joka vuosi ajattelen ettei kovin monta ruukkua... mutta kummasti ne täyttyvät keväällä ja alkukesällä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään tuttua toimintaa lähes jokaiselle puutarhurille. Yhden ruukun sijasta pihalla nököttää kymmenen pottia. Kuitenkin ihan hauskaa hulluutta.

      Poista
  20. ihmekukka on minulle ihan uusi tuttavuus. Herkän kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmekukkaa myydään puutarhamessuilla porkkanaa muistuttavina mukuloina. Myyntipuheet on aina huimia ja siksi olen kuullut monen pettyneen todellisuuteen. Kukat varsinkin ovat paljon pienempiä, mitä puheissa annetaan ymmärtää. Itse tykkään ihmekukasta.

      Poista
  21. Tuosta pergolanäkymästä tulee mieleen portti paratiisiin ja sitähän puutarhasi on! Mullakin on aika monta isoa ruukkua. Laittelin kaikkiin ruukkuihin lisää biohiiltä ja vahvasti jaksan uskoa, että se helpotti kasteluntarvetta. Isäntä kyllä pariin otteeseen huomautti, että eiköhän tuo ruukkumäärä riitä. Vaikka aina ajattelee syksyllä, että keväällä vähentää jos vaikka mitä, niin kevät taas viettelee ja syksyn ajatukset ovat lentäneet taivaan tuuliin. Daaliat ovat ihania!

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila, onhan tämä minun paratiisini. Pari päivää sitten tontimme viereen rakentuvaa puistoaluetta laittanut mies oli Ukkokullalle kehunut, kuinka meillä on hänen mielestään kaunis puutarha. Pikkuisen olin iloinen, tai vähän enemmänkin.
      Eikö olekin hieno asia, että kaikki edellisen vuoden hyviltä tuntuneet päätökset voi pyörtää heti kevään koittaessa.
      Sinullekin ihanaa viikonloppua!

      Poista
  22. Onpa rehevä kelloköynnöksen muodostama satumaan portti! Tuo kyllä innostaa kelloköynnöksen kasvatukseen aikaisemmista epäonnistumisista huolimatta. Kesäkukkasi ovat jännittäviä ja ilmeisesti kookkaita. Daalioden suhteen olen vähän samanlaisissa mietteissä: vieläkö rahtaan juuria kellariin vai ... välillä kuivuuden keskellä päätin lopettaa kokonaan daalioiden kasvatuksen. Saapa nähdä, mitä tapahtuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terassin kesäkukat ovat tosiaan kookkaita; japanin ihmekukkaa ja isoja daalioita sekä nuo rehevät kelloköynnökset. Daalioiden kanssa on ollut sen verran haastetta, että ensi kesänä täytyy miettiä niiden sijoitusta ja jatkoa ylipäätään. Voisin sanoa samoin eli saapa nähdä. Keväällä nämä ajatukset saattavat tuntua ihan kummallisilta.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!