Luontoäidin tekemiä

Matteuccia struthiopteris - Kotkansiipi

Jos on puutarhurin kesä värien juhlaa, on se myös muotojen sinfoniaa. Ympärilleen vilkaisten näkee lukuisia vihreän eri sävyjä. Kun tarkentaa katseensa yksityiskohtiin, tulee erilaisten ja jännittävien muotojen moninaisuus esiin. Kumartukaa, katsokaa lähelle, vaihtakaa katseen suuntaa. Voitte tehdä löytöjä.
 

Lilium - vaan mikä?

Luontoäidillä on valtava repertuaari siveltimiä ja kyniä. Viivotinta ja harppia tuskin laisinkaan. Vapaalla kädellä luontoäiti sirottelee pyöreitä muotoja sinne ja tänne. Päällekkäin, alekkain, toistensa lomaan. 

Alchemilla - Poimulehti

  
Toisinaan luontoäiti tanssii kevein askelin sivellin kädessään polveilevan musiikin tahdissa. Kasvien lehtiin tulee poimuja ja uurteita, joihin kaste- ja sadepisarat jäävät hetkeksi levähtämään.
.

Rodgersia podophylla - Liuskavaleangervo

Jonain päivänä luontoäiti on käynyt tapaamassa vanhoja ystäviään. Näiden kasvoilla risteilleet rypyt ja juonteet ovat jääneet luontoäidin muistiin ja hän haluaa ikuistaa kasveihin kunnioituksensa pitkää elämää kohtaan.
 

Lilium Sweet Surrender

  
Vähän väsyneenä luontoäiti pudottaa vahingossa siveltimensä juuri sen vihreään väriin kasteltuaan. Roiskeet hajoavat, kuin hienoin ilotulitus ja kas, siinä on liljat nousemassa mullasta kohti kesän kukintaa.

Oxalis

Nostettuaan pudonneen siveltimensä, siinä ei enää olekaan tarpeeksi vihreää väriä. Ei haittaa, ei ollenkaan. Syntyy käenkaali, jonka lehden ytimeen ei vihreää tarvitakaan. Miten soma oivallus.

Parthenocissus - Villiviini

Ahkerana ja aikaansaavana luontoäidillekin tulee joskus päänkivistystä. Niin paljon ja nopeasti on saatava kauneutta ja runsautta puutarhaan. Salamien sävyttämä päänsärky saa luontoäidin rypistämään otsaansa ja siinä se on, sahalaitainen villiviinin lehti. Ilo jälleen uuden luomisesta vie luontoäidin päänsäryn mennessään ja hän jatkaa ilosta hypähdellen matkaansa sivellin kädessään.

Sempervivum - Mehitähti

  
Äiti se on luontoäitikin. Siveltimellään hän synnyttää puutarhan täyteen kauneutta. Kivikkoiseen rinteeseen hän pyöräyttää ensin mehitähtiemon, joka pian lähettää lapsiaan maailmalle pitkin kivien rakoja.

Begonia

Aurinkoisena päivänä luontoäidillä on runsaasti energiaa jaettavaksi ympärille. Tarmoa täynnä hän ottaa kaikkein täyteläisimmän kynänsä vetäen sillä begonian lehteen suonia risteilemään tyvestä kohti reunoja. Jotain vielä puuttuu. Laitetaanpa lehteen burgundin punaista, vai olisiko tuo viittaus syksyn ruskaan, vaikka kesässä vielä ollaankin.

Allium - Laukka

Nuput ovat luontoäidille mieluista piirrettävää. Ne voi laittaa pyöreiksi, valmiiksi poksauttamaan kukan täyteen kukintaan. Niin houkutteleviksi, että luontoäiti itsekin miltei nappaa laukannuput iltapalaksi naposteltavakseen.

Clematis Columnella

  
Kärhöjen kohdalla luontoäiti vähän vakavoituu. Hän ravistaa leninkinsä helmasta siitepölyn ja luumunkukan terälehdet pois. Kärhöt ovat melkein kuin puutarhan kuninkaallisia. Niiden parissa on käyttäytydyttävä hieman arvokkaammin ja keskityttävä nupun luonnostelemiseen, jotta siitä tulisi yhtä hienostunut, kuin tulevasta kukastakin. Hyvin onnistuu. Luontoäiti on tyytyväinen kauniiseen kädenjälkeensä.

Pelargonia

Kesäkukkien muotoileminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin monivuotisten kasvienkaan. Niille luontoäidillä on kuitenkin enemmän aikaa, sillä hän voi aloittaa työnsä jo taimitarhojen kasvihuoneissa. 

Paljon luontoäiti on jo saanutkin valmiiksi. Suotakoon hänelle lepohetki ja käydään sillä välin omassa puutarhassa ihailemassa hänen tekojaan.

Huomenna alkaa kesäkuu ja kesä. Hyvää viikonloppua ja toukokuun viimeistä päivää kaikille!
 

Tomaattien kesämatka alkanut

Lämpimistä päivistä huolimatta yöt olivat toukokuussa pitkään viileitä, jopa kylmiä. Minimi-maximi -mittarini kasvarissa näytti monena aamuna ulkona olleen yhden lämpöasteen ja kasvarissa pari astetta enemmän. Ei siis puhettakaan tomaattien muutosta kasvariin. Kellarissa niillä oli kyllä tilaa, valoa ja lämpöä. Mittaa tomaateille alkoi kertyä ja kasvilamppua piti kerran jo nostaa ylemmäs, etteivät tomaattien latvukset kärvenny.

Seurasin sääennusteita ja etenkin yölämpöjen kehittymistä tarkasti. Monta kertaa päätin, että huomenna on tomaattien muutto edessä, mutta niin vain aamulla seuraavan yön ennusteet olivat kylmää luettavaa. Olin jo siirtänyt taimet isompiin istutuslaatikoihin. Niiden rahtaaminen ulos ja sisälle oli työlästä. Painavia laatikoita kantaessa piti varoa, ettei taimet vahingoitu.  Vihdoin lauantaina 18.5. päätin, että meni syteen tai saveen, tomaatit, kurkut ja chilipaprikat siirtyvät kasvariin. Olin virittänyt molemmille seinustoille kaksinkertaisista harsoista teltan suojaamaan tomaatteja kylmältä. Myös lämmittimen latasin täyteen valopetroolia kylmien öiden varalle.

Kasvarissa olikin helteiseen aikaan kesäisen lämmintä. Päivisin liiankin lämmintä ja öisin minimissään +14. Aamuisin olen avannut oven ja siirtänyt harsoja päiväksi sivuun. Ikkuna avautuu itsestään. Säiden taas viilennyttyä on jälleen jännittävät ajat käsillä. Toistaiseksi kasvarissa lämpö on ollut alimmillaan +9, vaikka en ole edes lämmitintä laittanut päälle. Tosin sen hyöty on melko rajallista kennokasvarin hataruuden vuoksi. Harsojen alla lämpö on pari astetta korkeampi ja tomaatit näyttävät voivan hyvin.

3.3. kylvetyt tomaatit kasvoivat kellarissa hurjaa vauhtia ja varsinkin Rosellan varsi on paksumpi kuin jämäkällä raparperilla. Myöhemmin kylvetyt tomaatit tulevat kilvan perässä. Päästyään taimipoteista varsinaiseen istutusastiaansa, kasvu ryöpsähti uuteen vauhtiin, kukkia ilmaantuu uusia kaiken aikaa ja varkaitakin on jo päässyt nyppimään. Valtaosa tomaateista oli vähintään 50 senttisiä kasvariin muuttaessaan. Aikamoinen apu kunnon kasvivalosta on ollut.

Ensimmäiset kurkunalut ilmestyivät kurkuntaimiin jo kellarissa. Kasvarissa niille on tullut mittaa ja kaksi niistä olisi jo korjuukelpoisia. Kurkuntaimilla ei muuttovaiheessa ollut vielä kovin paljon mittaa, mutta kasvarissa ne ovat ottaneet kunnon kasvuspurtin kohti yläilmoja. Yksi taimi vahingoittui muutossa. Eiköhän 2 Sherpaa, 1 Cordopa ja 3 Beth Alphaa riitä. 

Harsotelttojen vuoksi tomaattien ja vastakkaisella puolella olevien kurkkujen istutuslaatikot ovat vähän ahtaalla, mutta tilanne paranee, kunhan yölämpötilojen tasaannuttua saan harsot pois. 

Kasvari ja kasvimaa kaatosateen vuoksi kaukaa terassilta kuvattuna.

Kasvimaalle olen jo kylvänyt lähes kaiken suunnittelemani. Keskiviikkona 22.5. laitoin esikasvatetut kurpitsatkin omaan lavakaulukseensa. Kaikissa lavakauluksissa on kaksinkertainen harso päällä. Tapani mukaan kylvin ylimääräisiä kurpitsoja. Odottakoon varakappaleina hetken kasvarissa, jotta näen, pärjäävätkö kurpitsat vähän viileämmässä säässä. Retiisit, salaatti, malvikit ja sipulit ovat jo itäneet. Kylväessä lavakaulusten multa oli äärimmäisen kuivaa. Pari kertaa olen kylvöksiä kastellut. Perjantaista 24.5. lähtien vettä on tullut taivaalta välillä ihan reippaastikin. Lavakalusten harsot ovat litimärkiä ja todennäköisesti siis myös kylvökset ovat saaneet riittävän kastelun.

Nyt sitten odotellaan lämpimiä ilmoja ja reipasta kasvua kasvihuoneessa ja kasvimaalla. Tavoitteena tietenkin taas hiukan herkkua ruokapöytään sekä vähän silmäniloa lavakauluksissa.
 

Jospa viileä sää palauttaa järjen päähän

Rhododendron 'Nova Zempla'

Helteisiin saakka yltäneet lämpimät säät ovat laittaneet niin puutarhan kuin puutarhurinkin ylikierroksille. Lyhyen ukkoskuuron janoisaa maata ruokkiva vaikutus ryöpsäytti kasvun ja kukinnan entistäkin enemmän valloilleen. Jospa perjantaina alkanut lähes 20 asteen lasku lämpötilassa tasaa ja rauhoittaa kukinnan edistymistä. Ja ennenkaikkea viilentää puutarhahörhön päätä. On nimittäin ollut vaikeuksia irroittaa itsensä puutarhasta pakollisten kotiaskarteiden ääreen.

Rhododendron 'Cunningham's White'

  
Rhodoni ovat tykänneet kovasti kunnan metsikön poistumisesta ja lisääntyneestä valosta. Täysin suorassa paisteessa ne eivät edelleenkään ole, sillä niiden takana on muutama vuosi sitten istuttamieni tuijien aidanne ja lisäksi muutama puiston puolella kasvava vaahtera ja rajalla oleva isokokoinen tuomi. 

Cunningham's White kukkii melkein joka kevät muutaman kukan voimin. Myös syksyllä sillä on tapana avata kukka tai pari. Nyt yksi kolmesta Cunninghamista on kukkinut jo pidempään ja toinen pienemmistä avannee pian nuppunsa. Punainen Nova Zempla ei ole kukkinut istuttamisensa jälkeen kunnolla laisinkaan. Siinä on monta avautuvaa nuppua. Lila Catawbiense Grandiflora kukki viime vuonna. Nyt se on keskittynyt kasvattamaan uusia versoja.

Lamprocapnos spectabilis - Särkynytsydän

Särkynytsydän on aikainen herääjä. Se ponkaisee mullasta melkein samantien kukkimaan. Ihan hämmästyttää sen adhd-toiminta. Mahtaako ehtiä silmiään pestä multavuoteesta noustessaan. Niin kiire sillä on kasvamaan.

Dodecatheon meadia - Jumaltenkukka

Pikkuinen jumaltenkukka on hätää kärsimässä, sillä arovuokot litistävät lehdillään ressukan varjoonsa. Arovuokkoja en voi enää siirtää. Ne ovat luikerrelleet joka suuntaan ja niinpä pitää keskittyä pelastamaan jumaltenkukka jonnekin parempaan paikkaan. Mietin sille uuden asuinsijan sillä välin, kun se avaa kukkansa. En halua häiritä sitä tässä vaiheessa.

Anemone sylvestris - Arovuokko

  
Pidän arovuokosta siitäkin huolimatta, että se on varsin agressiivinen tilanvaltaaja. Ehkä jossain vaiheessa tulee tilanne, jolloin sille on jotain tehtävä, mutta nyt saa olla. Olen kaivanut arovuokkoa ruukkuihin muille jaettavaksi. Mielessä on pari paikkaa omassakin pihassa, jossa arovuokko saisi rauhassa pullistella.

Malus purpurea 'Royalty'

  
Tämän hetken suurimpia iloja ovat koristeomenapuuni. Ihan sydän pakahtuu niitä katsellessa. Muutaman kerran olen ajatellut, että miksi ihmeessä en ole koristeomenoita aiemmin pihaan istuttanut. Vaan mitäpä sitä vanhoja tekemättömyyksiä miettimään. Pitää kiittää itseään siitä, että moinen viisas idea putkahti muutama vuosi sitten päähäni ja nyt saan idean kauniita seurauksia ihastella. 

Sekä Royalty että Aamurusko on istutettu kesällä 2015. Korkeutta niillä on yli kaksi metriä. Viime keväänä kukkivat jo runsaasti, mutta nyt vielä enemmän. Aivan ihania!

Malus purpurea 'Aamurusko'

Puutarhaliitolla oli viime vuonna "Suomi 100 - Juhlavuoden puu" -kampanja, jonka tiimoilta rekisteröitiin 1800 istutettua puuta. Puita istutettiin vielä enemmän, mutta kaikkia ei rekisteröity. Vanhan perinteen mukaan puita on istutettu myös erilaisia merkkipäiviä ja tapahtumia juhlistamaan. Puun istuttaminen on aina myös ilmastoteko. Puut tekevät ympäristöstämme viihtyisämmän ja tarjoavat suojaa ja kodin niin linnuille kuin hyönteisillekin. 

Suomi 100 -juhlavuosi on ohi, mutta puiden istuttaminen ei. Kuluneen toukokuun aikana olen istuttanut kaksi tuurenpihlajaa ja yhden jalosyreenin. Voi hyvinkin olla, että tämän kesän aikana muitakin puita meille muuttaa.

”Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä
vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.” 

 -kiinalainen sananlasku-

Malus domestica - Omena 'Huvitus'

  

Koristeomenapuista on lyhyt aasinsilta hedelmäpuihin. Omenapuut aloittavat kukintaansa. Huvitus kukkii tavanomaiseen tapaansa runsaana. Punakaneli, valkeakuulas ja syysomena näyttävät olevan tänä vuonna maltillisempia. En ihmettele, sillä kahtena edellisenä kesänä ne ovat tuottaneet paljon omenia. Viime vuonna ehkä enemmän, kuin kertaakaan aiemmin.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Punakolmilehden ostin 2016 Vakka-Taimesta. Istutin sen lähelle rhodoja, jossa mielestäni on sille hyvä paikka. Hyvin se on paikassaan viihtynyt ja joka vuosi kukkiikin. Kasvi vain vaikuttaa kovin ujolta ja kukat kääntyvät avautuessaan kohti naapuria. En raaski talloa muita kasveja päästäkseni kukkaa kuvaamaan, joten käännän sen hellästi sormillani ja koitan saada kameran pysymään vakaana yhden käden räpsäisyä varten. Jalusta tietenkin auttaisi asiaa, vaan hätäisenä en jaksa sitä lähteä sisältä hakemaan.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen

Sinikämmeniä ostin 2016 Vakka-Taimesta 2 kpl ja yhden 2017 Helsingin kevätmessuilta. Vakka-Taimen ostokset asuvat kuvaamisen kannalta hankalassa paikassa. Mitä lienen niitä istuttaessani ajatellut, sillä ei siitä koskaan niin suurta kasva, että se yltäisi rhodon takaa kulkijaa katselemaan. 2016 metsäpuutarhani oli vielä metsäpuutarha. Sen jälkeen kunnan metsikkö kaadettiin ja tilanne on monin tavoin muuttunut. 

Sinikämmenellä on valo-olosuhteiden puolesta hyvä olla nykyisellä paikallaan. On vain muistettava käydä sitä erikseen katsomassa kukinnan nähdäkseen. Katsojan kannalta huonosta paikasta huolimatta en taida vanhempia sinikämmeniä paikaltaan muuttaa, vaan luotan kevätmessuilta ostetun ja lähemmäksi kulkijaa istutetun kaverin hoitavan näkyvämmän kukinnan.

Fritillaria imperialis ' Rubra' - Keisarinpikarililja

Punainen keisarinpikarililjani on kukkinut suorastaan uhkeana jo pidemmän aikaa. Tässä kasvi, joka kyllästyy minuun yhdessä kaudessa. Lehdet kyllä nousevat vuodesta toiseen, mutta kukkia on turha odottaa. Syksyllä 2017 istutettu keisarinpikarilija teki muutaman nuppuaihion, jotka kuivuivat pois. Olen lannoittanut, puhunut kauniisti ja välillä vähän uhkaillutkin. Ei auta. Paras keino taata kukinta on istuttaa joka syksy uudet sipulit. Taka-ajatuksena on myös jonkinlainen väsytystaistelu. Vähän samanlainen, mitä harrastin jouluruusujen kanssa. Kun riittävän monta jouluruusua eri paikkoihin istutin, ryhtyivät ne loppujen lopuksi meillä viihtymään. Miten lie sipulit toisilleen istuttajastaan viestivät? Sen jätän heidän huolekseen. Jonain päivänä uusi sipuli sanoo vanhoille: "Hei kaverit, ei sille kannata kiukutella. Kukitaan keväällä kaikki." Ja niin ne kukkivat - toivon.

Erythronium Pagoda - Koiranhammas

Juuri kun kuvittelen ymmärtäväni puutarhani kasveja, ne yllättävät ja sotkevat kaiken ymmärrykseni. Niin kävi kuvan koiranhampaan kanssa. Olen istuttanut sen Päivänliljapenkkiin syksyllä 2016. Enkä sen jälkeen ole kasvista nähnyt vilaustakaan. Yläpihalla koiranhampaita on ollut, mutta minne lie nekin kadonneet. Nyt tämä Pagoda nousi ylös ja kukkii kauniisti. Ehkä se on tehnyt jonkinlaisen vuorosopimuksen läheltä kadonneen sinivaleunikon kanssa; toinen kukkii ja toinen nukkuu.

Fragaria x roxea 'Pink Panda' - Koristemansikka

Inkan piha-blogin Inkalta saatu koristemansikka on kiitettävä kukkija. Aikainen ja ahkera. Olen siirtänyt Pink Pandan versoja mm. Ruusupenkkiin. Sopivat hyvin tuomaan vihreyttä ja pinkkiä värisävyä ruusujen läheisyyteen. Pink Panda ei ole laisinkaan rasittava leviäjä. Jollei sen versoja johonkin halua, ne on helppo nyppäistä pois ja laittaa vaikka ruukkuun juurtumaan jaettavaksi muille puutarhureille.

Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka 'Kevätsuudelma'

Kevään 2016 äitienpäivälahjani Kevätsuudelma antaa odottaa valtaisaa vaaleanpunaista kukkapilveään. Joka kevät se tekee muutaman kukan. Niistä iloitsen ja annan puun rauhassa kasvaa ja kerätä voimia.

Malus purpurea 'Royalty'

Niin monia kauniita kukkijoita ja viehkeitä viherryksiä on vielä edessä. Ilon ja onnistumisen hetkiäkin on siis lukuisia tiedossa. 

Kaunista kukintaa ja mukavaa toukokuun viimeistä viikkoa kaikille!

Narskunautintoa

Muutama vuosi sitten istutin runsaasti erilaisia narsisseja. Kaikki sanoivat, että narsissit ovat helppoja ja lisääntyvät vuosien aikana. Jopa niin paljon, että  pian niitä pääsee jakamaan. Ehkä olisi kannattanut tulppaanien tapaan pysytellä kaikkein tavallisimmissa lajeissa, eikä lähteä revittelemään hienostorouvien kanssa. Mitään valtaisaa lisääntymistä ei nimittäin ole tapahtunut. Pikemminkin päinvastoin.

Narcissus Orangery

Huono menestys narsissien kanssa kolahti jotenkin niin kovasti, etten pariin vuoteen istuttanut ainuttakaan narsissia. Kuvittelin kaiketi vanhan sanonnan "poissa silmistä, poissa mielestä" saavan minut unohtamaan narsissit ihan kokonaan. Turha kuvitelma. Kun keväällä katselee ihanuuksia toisten blogeissa ja monien julkisten tahojen istutusryhmissä, kaipuu oman puutarhan narsisseihin herää oitis.

Vuosi sitten narsissiaika meni minulta täysin ohi. Sairaalassa ollessani pyysin Ukkokultaa ottamaan paljon kuvia kukista ja puutarhasta. Ottihan hän ihan kiitettävästi. Vaan toisen kuvaan ei synny samanlaista sidettä ja itse kasviakin kuvassa katselee jotenkin eri silmin. Ehkä myös aivovammasta toipumiseen keskittyminen vei kärjen puutarhahulluudelta. Ei siis oikein ole mitään mielikuvaa viime kevään narsissikukinnasta.

Kun yksi intensiivinen kevään seuranta jäi välistä, tuntuu tämä kevät olevan täynnä sitäkin suurempaa nautintoa. Vähäisistä narsissi-istutuksista huolimatta iloitsen jokaisesta yksittäisestä narsissista ja ihailen odotettua laajempaa lajikirjoa. Pitänee kaivaa istutuslista näidenkin osalta esiin ja miettiä kunkin nimeä.

Tuosta narsku-sanasta tuli mieleen, kuinka ihan huomaamatta luo oman puutarhakielen ja käyttää sitä myös puutarhasta vähemmän kiinnostuneiden keskuudessa. Jokin aika sitten Ukkokulta kysyi minulta, mikä on narsku. Tajusin, ettei itselle helpon tuntuinen sana tai asia ole välttämättä ymmärrettävä toiselle. Tarjosin Ukkokullalle puutarhakieliopintoja, mutta hänen innostuksensa lopahti aika nopeasti.

Tätä tavallisen näköisen narsissin kuvaa katsellessani huomasin sen ulompien terälehtien kärjissä olevat valkoiset täplät. Ei nyt mikään maailmaa syleilevä oivallus, mutta aina on kiva löytää pieniä yksityiskohtia kasveista. Sellainen innostaa katsomaan niitä luonnossakin läheltä ja tarkasti.

Oudoin ilmestys on perunanarsissi valkeakuulaan juurella. Tämä lienee jonkun pääsiäisen purkkiostos, jonka olen tyrkännyt kevään edistyessä multaan. Viime keväänä näin en ole tehnyt. Tai olisinko sittenkin? Niin tai näin, kiva yllätys, jonka toivon viihtyvän ja kukkivan tulevinakin vuosina.

Tete-narsisseja olen vaihtelevalla menestyksellä kaivanut kukinnan loputtua eri paikkoihin puutarhassa. Vuosi sitten keksin istuttaa niitä pensasalueille, joissa muuten kasvaa lähinnä erilaisia maanpeiteperennoja. Pikkutalviota, kevätkaihonkukkaa, lemmikkiä. Pikkutalvio ja kevätkaihonkukka eivät tykkää yhtään huonoa, vaikka niiden sekaan tetejä istuttaakin. Aika kivasti tetet ovat alkaneet nousta uusilta sijoiltaan. Tällainen onnistuminen innostaa ja tämän kuun aikana olen jälleen piilottanut multaan tetenarsissin poikineen.

Metsäpuutarhan valkoinen narsissi tuijotti koko kukintansa ajan kunnan puistikkoon. Tai sitten sillä oli jotain tärkeää juteltavaa lonkeroitaan avaavan kotkansiiven kanssa. Muita kasveja säälien en niiden päällä astellen käynyt narsissia kasvoista kasvoihin kuvaamassa, vaan tyydyin tähän selkäpuoleen. Ujoille narsisseille on annettava oma rauhansa.

Mukavaa lauantaita ja viikonloppua!
 

Tulppaanista toiseen

Tulipa Sun Lover

Aurinko ja lämpö sai tulppaanit räjähtämään kukintaan. Pitkään ne ovatkin odottaneet sopivaa ajankohtaa nuput supussa. Pienet tulppaanit ovat jo lähes kokonaan lopettaneet. Sinänsä hyvä, sillä esimerkiksi Persian Pearl pikkuisena hukkuisi muiden kasvien joukkoon, ellei se aloittaisi kukintaansa riittävän varhain.

Tulipa China Town

Viime syksynä istutin vähemmän sipuleita, kuin vuosiin. Muutama edellinen syksy olikin sellainen sipulivaihde päällä, ettei ihme, jos siitä seurasi jonkinlainen istutusväsähdys. Näin keväisen kukinnan äärellä sitä kyllä kiittää syksyistä aherrustaan ja päättää tulevana syksynä palata sipulihulluuteen. Saapa nähdä, kuinka käy.

Tulipa Apricot Parrot

Parina kolmena edellisenä syksynä panostin melkoisesti jaloihin tulppaaneihin, jotka ainakin kuvissa olivat toinen toistaan kauniimpia ja erikoisempia. Ensimmäisenä keväänä ne nousivat kiitettävästi, seuraavana ilmestyi viisi ja kolmantena yksi tai kaksi. Jos niitäkään. Olen edelleen sitä mieltä, ettei sipuleihin käytetty raha mennyt hukkaan. Taatusti iloitsin ja nautin jokaikisestä kukkivasta tulpusta. Hiukan kuitenkin surettaa, kun suuri panostus on kovin lyhytaikaista.

Tulipa Esprit

Yhtenä vuonna kokeilin sipuleiden nostamista ja uudelleen istuttamista. Kenties tumpelona tein jotain väärin tai sitten operaatio ei yksinkertaisesti vain toiminut. Uudelleen istutettujen tulppaanien kukinta oli varsin vaatimatonta vaivaan nähden. Jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi kokeiluksi.
 

Tulipa Pink Impression

Viime syksynä istutin kaikkinensa edellisvuosia vähemmän tulppaaneja. Päätin kokeilla darwintulppaaneja. Josko niistä tulisi pitkäikäisempiä kavereita. Sen verran myöhässä olin liikkeellä, että törmäsin useammassa paikassa loppuunmyytyyn. Kokeilua on siis jatkettava tulevana syksynä paremmalla onnella.

Tulipa Pink Impression

Pink Impressionia ostin useamman pussin ja istutin niitä eri paikkoihin. Pink Impressionin kukka on aika kookas, varsi tanakka ja ulkomuoto kaunis. Tykkään kovasti.

Tulipa Zurel

Joka kevät manailen kirjanpitoni vaillinaisuutta. Listaan istuttamani syyssipulit paikoittain ja kirjaan niiden nimet ylös. Vuodesta 2014 löytyy jo aika hyvät tiedot, mutta sitä aiemmat istutustiedot ovat melko ylimalkaisia. Niinpä en yhtään tiedä, milloin olen kuvan Zurelin istuttanut. Jännä juttu, että uskollisesti se nousee yhden ainoan kukan voimin keväästä toiseen. Täytyypä käydä häntä kiittämässä sinnikkyydestä seuraavalla puutarhakierroksella.

Tulipa Peach Blossom

Nettikauppojen ja sipulipussien kuvissa tulppaanit ovat hienoja ja värikkäitä. Jostain syystä täysin samanlaisia ei sitten omassa puutarhassa mullasta nousekaan. Istutuslistan kanssa puutarhassa kiertäessäni joudun jatkuvasti epäilemään kirjauksiani ja milloin mitäkin, kun näkymä ei vastaa paperille laitettuja tietoja. Sinänsä sillä ei taida olla väliä. Pääasia, että kaunista kukintaa riittää. Vaan kiva olisi tietää kasvin oikea nimi. Kukas sitä nyt tykkäisi, jos sinua aina puhuteltaisiin Tiinana vaikka nimesi olisi Ulla.
 

Tulipa Purissima

Valkoinen Purissima tulee kyllä pysymään istutusvalikoimassani. On se vaan niin kaunis ilta-auringon valossa ja harmaana pilvipäivänäkin. Purissimalla taitaa olla oma sisäinen valonsa, jota se jakaa pyyteettömästi ympärilleen.

Kasper, Jesper ja Joonatan, kolme iloista rosvoa - tai kulkuria ehkä!

Sen tiedän ja ymmärrän, että kevätkirjotähtien, idänsinililjojen ja helmililjojen pikkuisia sipuleita kulkeutuu haravoinnin, kompostimullan ja monien istutustöiden johdosta pitkin puutarhaa asettuen uusille paikoille juurtumaan ja levittämään ilokukintaansa. Vaan pikkuisen kyllä ihmetyttää, miten tulppaanien sipuleita on onnistunut kulkeutumaan paikkaan, jossa niitä ei pitäisi yhtään olla. Eikä varsinkaan kuvan kaltaista valikoimaa. Enkä kyllä ole mitään mix-tulppupussiakaan istuttanut. Jos on elämä arvoituksellista niin on sitä puutarhaelämäkin.

Tulipa Triumf

Syksyllä ei sentään enää ollut erityisen kuivaa. Kyllä meillä vettä tuli ihan normaaliin tapaan. Vaan olisiko kevään kuivuudella syynsä siihen, että moni tulppaani on jäänyt aika lyhytvartiseksi ja joissain kukatkin ovat pienempiä ja hiukan rujojakin. Eipä minun puutarhassani ole täydellisyysvaatimusta sen enempää kukille kuin itse puutarhurillekaan, joten kaikki kukat kukkikoot - tai ei sentään rikkaruohot.
 

Tulipa Exotic Emperor

  
Exotic Emperoriin ihastuin viime vuoden keväällä ja siksi istutin sitä lisää syksyllä. Varsin kuumasta asuinpaikastaan huolimatta se on kukkinut pitkään. Ehkä viileillä öillä on vaikutuksensa, kun kukka pääsee nuppuunsa hengähtämään hikisen päivän jälkeen.

Tulipa Exotic Emperor

Exotic Emperorin valkoisen ja limen vihreän yhdistelmä on hurmaava. Keisari on niin kaunis, että ansaitsee paikkansa vuosi toisensa jälkeen.

Tulipa Candela

  
Keltainen väri on aina kovin kiistanalainen. Moni ei huoli keltaista puutarhaansa laisinkaan. Minusta tulppaaneissa kaikki värit ovat oikeita ja sopivia. Varsinkin pilvisenä päivänä keltainen kukka tuo omaa auringonvaloaan ympärilleen ja ilahduttaa jo kaukaa katsojaansa.

Tulipa Orange Emperor

  
Vatukkalaatikon oranssi Emperor on sitkeä kaveri. Tyrkkäsin niitä 10 kappaletta syksyn 2014 viimeisten sipuli-istutusten merkeissä. Mielikuvitus istutuspaikkojen keksimisessä taisi olla lopussa, kun tulppaanit noin hölmöön paikkaan laitoin. Ilmeisesti Orange Emperor on asiasta eri mieltä ja siksi parin kukan voimin vuosi toisensa jälkeen yhä nousee.

Tulipa Purissima

Mielikuvituksen avulla tulppaanikukinnan viimeisistäkin hetkistä voi ottaa ilon irti. Eikös tämä Purissiman terälehtien väsähdys saa kukat näyttämään tähtimagnolioilta. Parempi kuitenkin, ettei ihan kylän keskustassa käy näitä aatoksiaan kovaan ääneen huutelemaan. Kaikkien mielikuvitus ei ehkä minun näkemystäni tavoita. Omaksi ilokseen on sentään lupa mielikuvitustaan lennättää.

Nimetön kaunotar

  
Tulihan taas höpistyä. Toivottavasti et pitkästynyt. 
Tulppaani-iloa teille kaikille!