tiistai 25. elokuuta 2020

Heräämisiä

Dahlia Cafe au Lait
 

Vuosi sitten ostin messuilta suosituksi nousseen Cafe au Lait -daalian mukulan. Täynnä odotuksia laitoin sen purkkiin esikasvatettavaksi. Ensin kellariin ja myöhemmin säiden lämmettyä toin ensin kasvihuoneeseen ja sitten ulos. Kovin hitaasti daalia näytti kasvavan ja vihreiden versojen ilmaantumista sai odottaa kyllä erikoisen pitkään. Vihdoin odotus palkittiin, kun vihreä varsi lehtineen pukkasi ilmoille. Ihmettelin kyllä daalian ulkomuotoa, mutta kun kyse oli uudesta tuttavuudesta, ajattelin että katsotaan, katsotaan.

Alkuun päästyään verson kasvu kiihtyi ja olemus oli yhä epäilyttävämmän näköinen. Aikani "daaliaa" kasteltuani tajusin hoivaavani pujoa. Kippasin ruukun kompostin viereen ja totesin daalian mukulan olevan täysin elottomaksi kuivunut. Mistä lie ilman halki pujon siemen oli ruukkuun lennellyt, tai ehkä mullan mukana sinne joutunut. 

Dahlia Cafe au Lait


Kun sitten tänä keväänä puutarhaliikkeessä silmiin osui jälleen Cafe au Laitin mukuloita, olihan se pakko ostaa ja kokeilla, minkä rikkaruohon tällä kertaa saan siitä kasvatettua. Ihan tuli oikea daalia, joka nyt komeilee patiolla isossa ruukussa monen maitokahvikukan voimin. Jospa saisin tämän yksilön talvetettua siten, että siitä olisi iloa tuleviksikin kesiksi.

Dahlia Melody Harmony


Tänä vuonna phassani ei montaa daaliaa ole. Minulla on kyllä tilaa niiden mukuloiden talvettamiseen, vaan ei sopivaa lämpötilaa. Kellarissa lämpötila on alimmillaankin noin +14 astetta. Melody Harmonya olen onnistunut talvettamaan. Tykkään sen matalasta ulkoasusta ja tummista lehdistä. Ovat sen verran tummia, etteivät tahdo kuvassa edes näkyä.

Rosa rugosa Sävel
 
Mitä sitten tarkoitin otsikon heräämisillä? En Sävel-ruusun kukkimista, sillä se kukkii normaalistikin tähän aikaan. Nyt se piti pienen tauon, jonka aikana napsin kaikki kukkineet ja kuihtuneet kukat pois. Taas on runsaasti uusia nuppuja avautumassa. 
 
Rosa pimpinellifolia Tove Jansson
 
Heräämisellä tarkoitan lähinnä muutamia alkukesän kukkijoita, joissa on nyt muutamia  nuppuja ja avautuneita kukkia. Ensimmäisenä huomasin Tove Janssonin kukan, joka syvässä punaisuudessaan onkin helppo havaita. Löysin siitä ensikatsomalla ainakin kuusi lihavaa nuppua, joten enemmän samettisia kaunottaria on vielä luvassa.
 
Rosa Tornedal - Tornionlaaksonruusu
 
Myös tornionlaaksonruusu kuuluu alkukesän kukkijoihin. Pensaassa olikin valtava määrä kukkia kesäkuussa. Yksittäinen kukka ei pitkään oksan päässä keiku, mutta nuppujen ja kukkien paljous takaa hienon näkymän. Nyt pensaassa on yksi avautunut kukka ja pari nuppua odottamassa vuoroaan.
 
Rosa pimpinellifolia - Juhannusruusu
 
Juhannusruusukin kuuluu niihin herääjiin, joiden mielestä kesä on vasta aluillaan. Itsekin olen kevät- ja  kesäihminen, joten mielelläni aloittaisin kesäkauden alusta uudelleen. Luultavasti osa kevään ihanuudesta jäisi kokematta, jos vain pensasruusut yltyisivät kukkimaan. Kevät ei olisi yhtä riipaisevan tunnelmallista ilman tulppaaneja ja lemmikkejä.
 
Rhododendron Cunningham's White
 
Rhodoista Cunningham's White kukkii lähes joka syksy uudemman kerran. Syyskesän kukinta saattaa vaikuttaa vähentävästi kevätkukintaa tai pensaat jättävät sen peräti kokonaan väliin. Jospa nuo laittavat tämän hetkisen kukinnan jälkeen vipinää nupputuotantoonsa ja kehittävät alut ennen talven saapumista.
 
Clematis vit. Purpurea Plena Elegans
 
Ei ole kovin fiksu idea istuttaa kaksi kovin erilaista kärhöä samaan tukeen kavereiksi. Tarhaviinikärhö Purpurea Plena Elegans tai tutummin PPE nousi keväällä hentona. Totesin, ettei sen kumppania, loistokärhö Jackmaniita näy ollenkaan. En leikannut PPE:ia, sillä huomasin siinä olevan silmuja vähän joka mutkassa. En myöskään jatkossa sen kummemmin tarkkaillut koko puskan heräämistä. 

Clematis Jackmanii
 
PPE kasvaa yläpihan Pionipolun päässä ja on siten näkyvällä paikalla. Muutama päivä takaperin huomasin, että nyt on kärhö lähtenyt leviämään oudosti ylös ja sivulle. Vaan uudet versot nuppuineen kuuluvatkin Jackmaniille (joka tämä sinikukkainen pikkurahalla ostettu  kärhö minusta on). 
 
Uudet kärhötuet ovat jo tekeillä. Vaikka en PPE:ia ja Jackmanii:ia aio toisistaan erottaakaan, niillä on tulevina vuosina mukavammat ja tilavammat kiipeämispaikat. Leikkaan kumpaisenkin kärhön keväällä matalaksi, jotta saavat hyvän lähdön uuteen alkuun. 

Clematis Multi Blue kriikunassa
 
Pikkupuutarhan kriikunassa kiipeilevä Multi Blue kukki heinäkuun alussa muutaman kukan voimin. Niitä kävin ihailemassa ja kuvaamassa. Sitten unohdin koko kärhön. Pari viikkoa sitten satuin kriikunan läheisyydessä ollessani nostamaan katseeni ylös ja hämmästyin useita avautuneita kukkia. Nuppuja löytyi vielä ylempääkin. 
 
Tämän kärhön kukat eivät kauas näy, eikä niitä läheltäkään heti huomaa, ellei ymmärrä nostaa päätään kenoasentoon. Kärhöille uusia tukia suunnitellessani päätin, että tämä saa jatkaa yhteiseloaan kriikunan kanssa. En aio hänelle mitään tukea pystyttää ja häntä pois kriikunasta ohjata. Tykkään siitä, että Multi Blue viihtyy kriikunan kaverina. Tykkään kärhön villistä otteesta. Alapihalla on toinen Multi Blue, joka kasvakoon tuessa ja toimikoon perinteisempänä Multi Bluena. 

Tässäpä näitä kärhötuen tarpeita. Tässä ja alakuvassa. Osa tarpeista on kellarissa. Ensimmäinen tuki on jo lähestulkoon valmis, mutta mallikappaleena saa odottaa esittelyä. Suunnittelin tuet oikein paperille piirtäen ja mitat merkiten. Silti oli vaikeaa hahmottaa mittoja todellisuudessa. Suunnittelu oli kuitenkin tärkeää jo materiaalien hankinnankin kannalta.

Ukkokulta tekee viisi samankokoista tukea, joista yksi tulee ruotsinköynnöskuusamalle. Kuudennesta tuesta tulee muita leveämpi, jotta alakuvan Polish Spirit ja sen vieressä kasvava tarha-alppikärhö Willy saavat kumpikin tilaa. Sikinsokinhan ne kasvavat, mutta mieluummin hankin uuden kärhön, kuin alan kaivamaan vanhaa, halvalla hankittua pois.  Polish Spirit ja Willy kukkivat aivan eri aikaan, joten kukat ainakin näkyvät. Elleivät kurista toinen toisiaan sitä ennen hengiltä.

Clematis vit. Polis Spirit


Viinikärhö Polish Spirit on runsaskasvuinen ja -kukkainen. Nyt se roikkuu ja rehottaa liian matalasta tuestaan kaksinkerroin ulottuen jo maahan saakka. Tätä kärhöä joudun leikkaamaan keväällä tuntuvasti saadakseni sen ohjautumaan uuteen tukeen. Ehkä leikkaaminen tulee eteen jo syksyllä, mikäli aion saada tuen ennen talvea paikalleen. Katsotaan. Kukkikoon ensin ihan rauhassa.

Nyt on saatu sateita sen verran, että istutukset sujuvat hieman kevyemmin. Kosteaa maata on helpompi kaivaa ja kasteluletkun voi välillä kelata telineeseensä. Ruhtinaallista, että kesäkausi jatkuu syyspuheista ja -merkeistä huolimatta.

Clematis Jackmanii

 Mukavia puutarhapäiviä töiden ja koulujen lomassa!

 

27 kommenttia:

  1. Pujon hoivaaminen onkin jo pitkälle vietyä puutarhaharrastamista ;) - kirvoitti aamunaurut. Voin hyvin kuvitella, että itsellekin kävisi noin, kun rikkaruoho kasvaa poikkeuksellisessa kohteessa.
    Sinä pääset katsomaan alkukesän ruusuja uudelleen, mikäs sen mukavempaa. Kuinka isoksi pensaaksi sinun Tove Jansson on muuten kasvanut? Sille näin jossain korkeudeksi 1,5 m ja onko leveys samaa luokkaa?
    Onkin hauska nähdä sinun kärhötuet, meillä on noita samoja tarpeita hankittuna sekä harjateräksiä, joten puuhaa on tiedossa. Laskeskelin, että meidän pitää värkätä noin kymmenen tukea - joku pienempi myös korkeaksi kasvavalle perennalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi en alkanut pujoani laajemmin esittelemään. Alkuun hiukan nolotti oma hölmöys, mutta pian se nauratti täälläkin.
      Tove Jansson on näköjään aika hidaskasvuinen. Minun Toveni ei ole vielä saavuttanut metriäkään, mutta uskoisin tuon 1,5 m pitävän paikkansa. Juurivesan se on kasvattanut 50 cm:n päähän itsestään, mutta sen voi laskea samaksi pensaaksi. Leveys voi hyvinkin olla "aikuisena" samaa luokkaa. Varsinkin, kun Toven oksat ovat aika rennot.
      Ukkokulta sai tänään viittä vaille valmiiksi viisi tukea. Yksi on vielä tässä vaiheessa tekemättä, sillä olin päivän poissa ja minua olisi tarvittu tuomariksi. Tolppakengät tuille laitetaan vasta pystytysvaiheessa. Esittelen tukia, kunhan pääsemme työssä eteenpäin.

      Poista
  2. Onpa ihana, että daaliasta ei tällä kertaa tullutkaan pujoa.
    Cafe au Lait on aivan ihana. Minulta mukulat hävisivät johonkin. Sitä täytyy saada ensi keväänä ehdottomasti uudestaan.
    Ja meilläkin on täällä monia uudelleen heränneitä ruusuja. Juuri sävel, juhannusruusu ja Linnanmäki ilahduttavat uusilla kukillaan.
    Ja nuo sinun kärhösi ovat aivan upeita. Jään innolla odottamaan, millaisia kärhötukia teette ukkokultasi kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen pujo daalian tilalla olisi jo huono vitsi. Harmi, että mukulasi katosivat. Varmaan Cafe au Lait'ia on jo ensi keväänä paremmin saatavilla. Minäkin löysin omani Plantsusta.
      Kärhötuista tulee ihan yksinkertaiset, mutta ajavat varmasti asiansa. Kuvaan ja esittelen niitä, kunhan projekti etenee.

      Poista
  3. Pidän kovasti daalioista! Minulla oli niitä joskus yli 20, mutta eräänä talvena ne mätänivät kaikki kellarissa. Meni hermo ja en ole sen koommin talvetellut. Ehkä pitäisi kuitenkin, koska ovathan ne niin kauniitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa aikamoinen menetys - 20 daalia kerralla kompostiin. Hyvissä ja näköjään vähemmänkin hyvissä olosuhteissa daalioiden talvetus ei ole vaikeaa. Ehkä vähän työlästä, kun ne on kaivettava maasta tai purkeista ylös ja laitettava talteen. Mutta siellä ne sitten ovatkin vaatimatta kovin paljon työtä tai vaivaa.

      Poista
  4. Upeita kukkia ja miten runsaita kukintoja! Melkeinpä käy kateeksi teidän puuhakkuutenne ja innostuksenne, mahtavaa!
    Ihastelin tuota maitokahvin väristä daaliaa tovin. Jos menisin uudelleen naimisiin, mitä en nyt ole kuitenkaan aikomassa :), niin sidotuttaisin tuon kukan hääkimppuuni. Maitokahvin värisen kapealinjaisen pukuni kanssa se olisi täydellinen valinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki! Puuhakkuudesta en tiedä, ehkä tämä menee jo neuroottisuuden puolelle. Puutarhahommat ovat mukava harrastus, joten ehkä sen verran saakin olla pöhkö.
      Voin hyvin kuvitella, miten kaunis ja tyylikäs kimppu Cafe au Laitista tulisi. Eikös ainakin USAssa ole tapana uudistaa vihkivala pyöreiden hääpäivien kunniaksi? Mitähän miehesi sanoisi, jos ehdottaisit tapahtumaa saadaksesi uuden hääkimpun?

      Poista
  5. Huiken hienot kukat, daaliat, ruusut, kärhöt. Hyvä kun edes kuvissa voi ihailla noita ihanuuksia. Ihan useamman talvenkin sain säilöttyä Daalioita jääkaapin päällä pahvilaatikossa kuivana sanomalehdessä. Ei tietysti hyvin montaa ollut :)))) Ei ihan mahdu kymmeniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie! Onneksi sinulla on muistot kauniista daalioistasi. Ja varmaan kuviakin, muistelen ainakin nähneeni joskus. Ei niitä daalioita tarvitse kymmeniä olla, kunhan on edes muutama mieluinen. Aika monta daalia olen vuosien aikana saanut hengiltä.

      Poista
  6. Ihanat daaliat! Ja tuo kerrottu kärhö on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purpurea Plena Elegans on tänä vuonna kaunis runsaine kukintoineen. Minulla on toinenkin PPE, joka ei ole vielä päässyt vauhtiin. Ehkä jo ensi vuonna, toivon.

      Poista
  7. Luulin tuota rodoa samaksi, jota minulla on monta atsaleaa, Tuoksuukin unelmaiselta.

    Sövel -ruusuun olen varmaan törmännyt juuri sinulla, mutta en ole varma olenko sitä istuttanut. Meillä on jotain 6-7 metriä kurtturuusuaidannetta tien aitana erupihalla ja se on vanhaa perua, joten tuskin kannttaa alkaa repiä pois edes 2022. Jopa puutarha-asiantuntijat ovat puolustaneet noita vanhoja aitoja. Siellä joukossa se Sävel sitten on, jos on ja myös valkoista kurttua. Toisella puolella on Hansaa, joka kukkii vielä lumillakin ja siihen ei koske kukaan. Toivottavasti puutarhailijat nyt tajuavat, että on kaikki kurtturuusut eivät ole pannassa 2022. Luin jonkun hävittäneen jo Valamon ruusunsakin...Kyllä nyt taas mennään pää puskissa ja lujaa. Vahojen pihojen pitäisi olla suojelukohteita ja kyllä aionkin suojella. Sävel on todella kaunis.

    Sellaisen mokan tein, että istutin vanhan aidanteen joukkoon Pavement Snowta, mutta sehän on ihan eri korkeutta eli hyvn matala, kun meidän aidanteemme on yli 2 metriä. Puutarhaneuvoskaan ei usko, että se edes on sitä kiellettyä kurttua, koska aidanteemme niin korkea.

    Olen laiska kasvattamaan kukkia, joiden sipulit pitää nostaa talveksi ylös, joten olen täysin vailla kaunista Dahliaa...

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sävel on tosiaan kaunis ruusu, kuten kaikki muutkin uudet, kotimaiset pensasruusut.
      Cunningham's White on kaunis rhodo, mutta ei tuoksu atsaleojen veroisesti.
      Sävel-ruusu kuuluu Päivölän koetilalla jalostettuihin kotimaisiin ruusuihin. Jos aidanteesi on vanhempaa perua, valkoinen ruususi ei varmaan ole Sävel, sillä se tuli myyntiin vasta n. 2010.
      Uskon, että aidot puutarhaintoilijat ymmärtävät kurttulehtiruusun ja jalostettujen tarhakurttulehtiruusujen eron, eivätkä hävitä esimerkiksi Valamonruusujaan.
      Kokeile daalioita ruukuissa. Silloin niiden talvettaminen on helpompaa, kun juurakon voi syksyllä kipata ruukusta ulos ja viedä vaikka kellariin tai muuhun talvetuspaikkaan.

      Poista
  8. Cafe au Lait on upea ilmestys! Vaan jotain vaivoja sen juurakkoihin taitaa tulla, koska toissa talvena ostin kolme juurakkoa ja yksi vain kukkii. Yhden nostin viime viikolla ylös, kun kituutti pienenä ja olikin aivan mätä! Kärhösi ovat kyllä mahtavia ja Purpurea Blena Elegans aivan huikea! Oi, sinulla on jo kärhötuet noin hyvin valmiina, minulla vasta ajatustasolla. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi, millainen tuuri sinulla on ollut Cafe au Laitin kanssa. Minulla daaliat kasvavat isoissa ruukuissa.
      Kärhötuet ovat viittä vaille valmiina. Tällä viikolla on niin paljon kaikenlaista ohjelmaa, ettemme todennäköisesti ehdi yhtäkään asentaa paikalleen. Laitan tuista enemmän infoa, kunhan projekti edistyy. Jospa sinäkin saat siitä sitten ajatuksesi etenemään toteutukseen.
      Samoin sinulle, oikein mukavaa viikkoa!

      Poista
  9. Kauniita herääjiä. Jännä, miten osa ruusuista remontoi vielä näin syyskesällä. Kauniisti kukkivat kärhöt. Kiva nähdä millaiset tuet olet niille suunnitellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan joka vuosi eivät alkukesän ruusut uusi kukintaansa. Varsinkin juhannusruusun ja Tove Janssonin muutama kukka ovat kivoja yllätyksiä.
      Tukiprojekissa on nyt muun elämän aiheuttama tauko. Kuten muissakin puutarhatöissä. Vaan onhan tässä aikaa edetä töissä.

      Poista
  10. Enpä itsekään tajunnut ettei olisi kannattanut laittaa alppikärhöä ja jalokärhöä samaan tukeen, ehkä siirrän vielä toisen pois koska ovat pieniä taimia vasta, alppikärhö saattaisi sietää siirron parhaiten. Täälläkin osa ruusuista kukkii syyskukintaa, Paimio ja Tove Jansson ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista kuulla, että muilla on samanlaisia ajatuskatkoja. Mitähän meikäläisen päässä on kärhöjä istuttaessa liikkunut, tai oikeammin ei ole näköjään liikkunut mikään.
      En ole aiemmin nähnyt Tove Janssonin kukkivan loppukesästä uudelleen. Kiva yllätys.

      Poista
  11. Mukavia heräämisiä. Aika useen jokin kevätkukkija uusii kukinnan muutaman kukan voimin. Aina non kuitenki jonkullaasia yllätyksiä. Ihana Purple! Ny o värkiistä päätellen, tulos hyvät, tukevat tuet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purpurea Plena Elegans on kyllä tänä vuonna ahkera kukkija. Tosi pitkään sen kukat kesätävät kauniina.
      En edes harkinnut muuta, kuin harjaterästä/raudoitusverkkoa. Hinta-laatu -suhde on materiaalissa paikallaan, eikä ihan heti toivottavasti tarvitse uusia.

      Poista
  12. Ihanat daaliat ja kärhöt! Mukavia tuollaiset kasvit, jotka kukkivat uudelleen syksymmällä. Meillä levisia ja pikkuampiaisyrtit päättivät lähteä uudelle kierrokselle ja jopa yhtä näyttävästikin kuin alkukesällä. Jännityksellä odotan, mitkä muut tässä vielä heräilevät.
    Kärhöt ovat aika hentoisia, joten tuskin kaksi erilaistakaan kuristaa toisiaan hengiltä. Alppikärhöt tietysti kasvattavat aikaa myöten aika paksujakin versoja, mutta kun loistokärhö lähtee joka vuosi enemmän tai vähemmän juuresta uudelleen kasvuun, niin tuskinpa sekään haittaa, että vanhat versot jäävät kasvuston sisälle. Sitten kun koko komeus alkaa olla liian ränsistyneen näköinen pusikko, niin leikkaa kaikki alas.
    'Multi Bluen' kukat ovatkin todella hauskan näköisiä altapäin. Omani kasvaa raudoitusverkossa ja esittelee kukkiensa etupuolta, joten en ole kiinnittänyt edes huomiota niiden alapuoleen. Kriikunassa kiipeilevästä kärhöstä tuleekin aivan uusi puoli esille.
    Työn iloa kärhötukien näpertelyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä näkökulmia erilaisten kärhöjen yhteiselosta samassa tuessa. Kiitos, helpottaa ja vähentää ajatuksia mahdollisista ylöskaivuista. Kun kumpikin näyttää viihtyvän, olkoot tässä vaiheessa. Asiaanhan voi palata myöhemmin.
      Monia kukkia ja kasveja tulee katseltua aina jostain tietystä suunnasta. Minulle oli uutta, että Multi Bluen kukka on ikäänkuin kaksivärinen takaa katsottuna. Puussa kiipeilevästä köynnöksestä tulee viidakkomainen tunnelma, vaikka yhtä rehevää ei olekaan. Apinat puuttuvat, mutta orava käy napostelemassa kriikunoita.
      Minun osuuteni kärhötuissa oli suunnittelu ja pystytyksessä avustus, kunhan siihen pisteeseen lähipäivinä päästään. Iloitsen tuista jo nyt.

      Poista
  13. Mukavaa, että osa alkukesän kukkijoista ilahduttaa jälleen!
    Meillä syreeni on joskus tehnyt uusia kukkia syksyä vasten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohohh, enpä ole koskaan törmännyt syksyllä kukkivaan syreeniin. Jännä juttu.

      Poista
  14. Kaunista on siellä kukinta 🤍 Daaliat ovat kyllä kauniita ja maitokahvi jo nimensä puolesta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen kaunotar 🤍 Itsekin daalioista tykkäisin, mutta minkäänlaista talvettamispaikkaa ei ole, kun varastokin on yli 15 asteinen. Kärhösi tulevat varmasti viihtymään uusissa tuissaan tai elellessään tutun kumppaninsa kanssa. Ne osaavat välillä yllättää. Pari viikkoa sitten huomasin lähes nelimetrisen tuijan latvassa jotain punaista; 'Rouge Gardinal':han se siellä oli kaikessa rauhassa kiivennyt ja nostanut punaiset kukkansa kohti taivasta :)
    Iloisia elokuun lopun päiviä kauniiden kukkien parissa !

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!