perjantai 28. elokuuta 2020

Apinoita - onko heitä?


Edellisessä postauksessa tuumailin, kuinka kriikunassa kiipeilevä Multi Blue -kärhö tuo viidakkofiiliksen omaan puutarhaan. Ei sentään Tarzan loiki clematista liaanina käyttäen paikasta toiseen. Apinoita meillä kyllä on. Pörröhäntäisiä ja kauniimpia kuin Tarzanin Cheeta. Siellä se tuijotti minua oksalta kriikunaa napostellen. Vähän kyllä sen näköisenä, että "mitäs tänne tulit ruokatuntia häiritsemään!".

 
Aluksi tähtäilin oravaa kameran kanssa kauempaa. Saadakseni paremman kuvan etenin hitain askelin lähemmäs puuta. Aivan puun viereen päästyäni orava valpastui. Se piti edelleen tiukasti kiinni lounaspalastaan ja yritti samalla tiukalla katseella saada minut perääntymään apajiltaan.


Kehotin oravaa syömään rauhassa. Kriikunoita tulee tänä vuonna niin vähän, etten ala niistä lintujen ja oravien kanssa kinastelemaan. 


Vaikka seisoin puun vieressä hiirenhiljaa, päätti orava lopettaa tuijotuskisamme kesken. Kriikunasta se ei luopunut, vaan siirtyi sen kanssa tuija-aitaan jatkamaan naposteluaan. Minäkin lähdin pois, jotta oravalla oli tilaisuus palata takaisin lounastamaan.


Mukavat naapurit ovat aarteita. Vastapäiset naapurit olivat käyneet metsässä lenkillä. Marit näki keltaisia kantarelleja ja päätti poimia niitä meille. Naapureilla ei kuitenkaan ollut mitään koria tai edes pussia mukanaan ja niinpä he keräsivät kantarellit Penan puseron liepeeseen. Oi, miten iloiseksi noista kantarelleista tulinkaan. Seuraavana päivänä tein niistä kermaista muhennosta. Oli todella hyvää. Lämmin kiitos Maritille ja Penalle!


Vuosi sitten pistokkaina ostamani verenpisarat olivat talvetuksen jälkeen keväällä surkean näköiset raaskut. Häpeäkseni tunnustan, etten vaihtanut niille edes uutta multaa. Vein ne kellarin kasvilampun vaikutuspiiriin ja aloin kastelemaan varovasti. Pian niihin alkoi tulla lehtiä. Pergolaan siirsin ne kesäkuun alussa lehtevinä ja virkeinä. Vähitellen nuppuja alkoi ilmestyä ja sen jälkeen kukintaa on riittänyt. Usein istun keinussa ihan vaan ihmettelemässä nuppupaljoutta. 

Edessä on elokuun viimeinen viikonloppu ja edelleen kesä, eikö niin. Nautiskellaan!


39 kommenttia:

  1. Minä pidän oravista ja mielellään niitä seuraan. Ovathan ne myös petoja, jotka syövät linnunpoikasia. Mutta sellaista on luonnossa. Kanttarellit ovat hyviä. Minäkin olen tänä vuonna kerännyt niitä jonkun verran ja tehnyt hyvää ruokaa. Pakasteessakin on niitä vielä vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravat ja linnut kyllä pystyvät pitämään keskinäisen tasapainon luonnossa. Eiköhän ihminen ole suurempi peto luonnon kannalta. Meillä oravia on ajoittain useita pihapiirissä. Yksi tuli muutama viikko sitten sisällekin. Sain onneksi helposti ja nopeasti häädettyä takaisin pihalle.
      Kantarellit on suurta herkkua. En tiedä hyviä kantarellipaikkoja, mutta tänä vuonna niitä pitäisi olla runsaasti tarjolla metsissä.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Ihana orava ja pari nopsajalkaa täälläkin useasti liikuskelee, juoksevat tarhan taitetulla katto-osuudella ja naksuttavat heiluttaen häntäänsä.
    Tänä kesänä ei täältä meiltä löydy yhtään verenpisaraa, harmitus. Kesäkodissa niitä kasvattelin ja talvettelin. Jostain olen lukenut, että pisarat talvetuksen jälkeen helposti juuri siinä loppuvaiheessa kuolevat kuivuuteen ja näin varmasti helposti myös käy. Kokemusta tästäkin 👎
    Mutta, kuva kanttarelleista se saa hymyn huulilleni.👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravat ovat mainioita veijareita, vaikka kattorakenteissa pesiessään saavatkin tuhoja aikaan. Juusolle aina naksuttivat.
      Muistan sinun puhuneen aiemmin tuosta verenpisaroiden kuivumisherkkyydestä. Siksi myös suihkuttelin niitä varovasti keväällä.
      Kantarellit saavat hymyn huulille ja veden kielelle. Sain naapureilta tänään lisää kantarelleja. 3-vuotiaiden kaksospoikien keräämiä. Hienoa!

      Poista
  3. Oravat o nii söpöjä. Onneksi meilläki o näkyny pitkästä aikaa yks pörröhäntä. En ymmärrä siänistä mitää, mutta verenpisara kukkii komiasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että teillä vierailee edes yksi pörröhäntä.
      Vuosia sitten kävin itsekin sienestämässä. Viime aikoina sitä ei ole tullut tehtyä, enkä enää kovin hyvin sieniä tunnista. Tai tiedä hyviä paikkojakaan. Kiitos naapureiden, että pääsemme niistä välillä herkuttelemaan.

      Poista
  4. Mainiot kuvat sait kriikunavarkaasta.
    Mukavia naapureita, kun toivat sinulle moisia herkkuja, jotka kutkuttavat paitsi makunystyröitä, niin tekevät myös hyvin iloiseksi.
    Kauniisti kukkiva verenpisara. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin onnistuin nappaamaan oravasta hyvän kuvan. Yleensä niillä on niin kiire, ettemme minä ja kamerani pysy perässä.
      Meillä on useita mukavia naapureita ja nämä vastapäiset ihan parhaita.

      Poista
  5. Söpöjä kuvia! :) Pidän myös oravista, niitä on kiva tarkkailla. Ne ovat aika tottuneita ihmisiin, mutta joskus tulee niille tulee melkoinen kiire, kun huomaavatkin minulla olevan joku kissoista mukana. Kauhealla vauhdilla puuhun säksätyksen säestämänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman olen huomannut eli oravat ovat usein aika rohkeita. Juuson eläessä orava tuntui ihan kiusaavan kissaa naksuttamalla puun oksalla. Nuorempana Juuso säntäsi puunrunkoa ylöspäin ja silloin orava sai jalat alleen.

      Poista
  6. Voi miten ihana kuvat oravasta! Petojahan ne vähän on ja inhottavasti naksuttavat kissallemme, mutta on se silti vaa niin suloisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivasti kaikilla kissan omistajilla on samanlaiset muistot ja tarinat oravien säksätyksestä. Nyt oravat pääsevät meidän pihalla temmeltämään, kun Juuso ei enää ole niitä vahtimassa. Naapuriston pari kissaa sentään käy meitä moikkaamassa.

      Poista
  7. Oravia on hauska seurata! Meillä käy orava "omenavarkaissa", nappaa suuhunsa ompun ja pakenee sen kanssa puitten suojiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, ne vievät omppujakin. En ole huomannutkaan, mutta meillä omenapuut ovat vähän kauempana alapihalla. Piilottavatkohan ne omenoita samalla tavoin kuin siemeniä ja pähkinöitä? Eivätkä sitten kätköjään myöhemmin löydä.

      Poista
  8. On vielä kesä vaikka jo hitusen viileää. Oravia on kiva seurata, meillä niitä näkyy kesäisin vähän mutta talvella sitäkin enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvella meilläkin oravia näkee useammin. Usein heti aamutuimaan, kun istuvat keittiön ikkunan edessä olevan siemenautomaatin päällä.
      Aamuisin on koleaa. Etelään luvattiin jopa hallaa ja kehotettiin suojaamaan arimpia kasveja.

      Poista
  9. Kylläpä voisin katella oravia vaikka koko päivän, jos ikkunasta näkyisi.
    On taas hulinaviikonloppu tulossa ylppäreitä ja venetsialaisia. Joten saa kuunnella juhlintaa.
    Onpa hieno verenpisara, varmaan vuosi vuodelta kaunistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat sentään rauhassa nukkua, etteivät juhlijat melua aamuun saakka.
      Toivon mukaan saan verenpisarat talvetettua seuraavaankin kesään. Kukkivat kyllä aivan yltiöpäisesti.

      Poista
  10. Oravat ovat alkaneet tulla metsän uumenista pihan läheisyyteen. Nyt niitä näkee taas usein kuusien oksilla syömässä käpyjä. Tankkaus talvea varten on alkanut. Voi tuota upeaa verenpisaraa - se pitää taas talvettaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotimme lähimmät kuuset ovat naapurien pihoilla, joten käpyjä niille kyllä näillä kulmilla riittää. Ennen metsikön kaatumista isojen kuusien alla ole kasapäin kaluttuja kuusenkäpyjä.
      Aion ehdottomasti talvettaa verenpisarat ja toivon niiden selviytyvän seuraavaankin kesään. On se minut niin upealla kukinnalla palkinnut.

      Poista
  11. Ihana orava :-) Tykkään niistä omassakin pihapiirissä ja seuraan niitä ilolla.

    Mutta kantarellisaalis on myös todella upea! Ihania tuollaiset anteliaat, homaavaiset ihmiset :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravat ovat mainioita veijareita. Välillä tuijotetaan oravan kanssa toinen toisiamme keittiön ikkunan lävitse.
      Naapurit ilahduttivat tänään uudelle kantarellituliaisella. Heidän poikansa 3-vuotiaat kaksospojat olivat innokkaasti keränneet meille kantarelleja.

      Poista
  12. Ihanat kuvat ihanasta oravasta - ja nuo kanttarellit ovat niiiiin hyviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Orava malttoi istua mallina riittävän pitkään, että ehdin tarkentaa rauhassa. Kantarellit ovat herkkua!

      Poista
  13. Söpöt oravakuvat! Kyllä on kurre päässyt oikein kunnon herkkujen pariin. Voittaa varmasti kuivat kuusensiemenet. Kantarellit ovatkin hyviä. Kivat naapurit teillä, kun toivat maistiaisia. Mukavaa elokuun viimeistä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurrella on samanaikaisesti herkutteluhetki; se napostelee kriikunoita ja nautiskelemme naapurien tuomista kantarelleista.
      Oikein hyvää ja valoisaa elokuun viimeistä viikonloppua sinullekin!

      Poista
  14. Kivat ja selkeät oravakuvaukset. Minun kohteet liikkuu AINA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä kurre jähmettyi kauhusta minut nähdessään.

      Poista
  15. Hienosti sait oravan kuviin. Kanttarellit ovat niin hyviä, olemme keränneet aika tavalla sekä tuoreina syötäviksi että pakasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kantarelleja tuntuu nyt kasvavan runsaasti, sillä kylän sivuilla oli hetki sitten useampi myynti-ilmoitus. Jospa jossain välissä ehtisi itsekin metsään.

      Poista
  16. Kesä jatkuu, totta kai. Kesäkukat, ne siemenistä kasvatetut, ovat nyt vasta parhaimmillaan. Toivottavasti ei tule hallaa,vielä.
    Oravat on niin sulosia pörröhäntiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan totisesti, ettei vielä tule hallaa. Aika koleita öitä on jo muutama ollut. Kosmoskukat ovat parhaimmillaan.
      Tämä pörröhäntä meinaa näköjään napsia puun tyhjäksi, sillä näin sen taas uudemman kerran samoissa puuhissa.

      Poista
  17. Oravan onnenpäivät!
    Mitenkähän luumut kävyn voittavat, tohtisin vähän epäillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa kurrella oli jälkiruokahetki. Ehkä ne kuusenkävyt oli jo tuossa vaiheessa napsittu.

      Poista
  18. Ihanat naapurit ;)
    Kivat kurrekuvat.

    VastaaPoista
  19. Kivoja hetkiä oravan kanssa:) Kanttarelliaarteita on tänä vuonna löytynyt sellaisistakin paikoista, missä niitä yleensä on niukasti, kivat naapurit, kun toivat aarteita sinullekin. Upea verenpisara, minulla kukkivat vähän huonosti, siksi verenpisaraa tulee harvoin hankittua ja vielä harvemmin talvetettua! Tuon viet taas talveksi turvaan!

    VastaaPoista
  20. Oi vau, miten komea verenpisara! Minullakin ne ovat samassa mullassa vuodesta toiseen. Yritän muistaa lannoittaa niitä. Joskus on täytynyt vaihtaa isompaan ruukkuun, mutta pääosin yritän pitää kasvit pienissä ruukuissa, jotta ne mahtuvat talveksi sisään.
    Onpa tosi söpö orava. Niitä tekisi mieli sylitellä, mutta terävät hampaathan niillä on, kuvassa on hyvä paijata kumminkin.
    Haastoin sinut kertomaan puutarhasi valkoisista perennoista, ehkä ehdit jo osallistua talvella, mutta nythän on uuden kasvukauden kuvat, joilla voi osallistua ;-)

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!