Välipäiväjorinoita

Anemone hupehensis - Syysvuokko

 

Nyt iski armoton syyslaiskuus. Harmillista, sillä tekemistä olisi niin ulkona kuin sisälläkin. No, ulkona ei kovin paljon tule mitään tehtyä, kun pilvet ovat päättäneet laskea sadelastinsa harva se päivä. Eikä vain kuuro silloin tällöin, vaan tuntitolkulla jatkuvaa peltikaton rummutusta.

Yllätys: kimalainen tulossa oikealta syysvuokolle.

Ihmeen lämmintä on silti, joten sateen tauotessa kamera hyppysiin ja pihamaalle. Kunhan ensin on kerätty maahan pudonneet omput ja kiikutettu ne pergolaan odottamaan jatkokäsittelyä.

Olen monessa jutussani hehkuttanut syysvuokon ihanuutta. Jokaisella on kulloisetkin jankutuksensa, joten sallinette minulle tämänvuotisen syysvuokkotoiston. Laitoin tähän kuvan Kiemurapenkin syysvuokosta, jotta näette sen koon. Kolmessa muussa paikassa saattaa olla odotettavissa samanlaista rehotusta, kunhan pääsevät kunnolla kotiutumaan. Kaksi siementainta on istutettu muualle toissa kesänä ja yksi vuosi sitten.

Hydrangea paniculata 'Grandiflora' - Syyshortensia

Syyshortensiat ovat ehdottomia syksyn kuningattaria. Niihin olen tykästynyt niin vahvasti, että tänäkin kesänä istutin kaksi uutta 'Vanille Fraisea' ja kaksi 'Little Limea'. Kuvan 'Grandiflora' on jo iäkäs puska. Kukkiessaan siitä tulee joka vuosi jättimäinen. 

Hydrangea paniculata 'Grandiflora' - Syyshortensia

 

Leikkaan syyshortensioita keväällä melko voimakkaasti. Hennot ja huonokuntoiset oksat kokonaan pois. Vanhempia ja vahvempia oksia 1-4 silmuparin jälkeen. Syyshortensia kukkii saman vuoden versoilla, joten leikkaamalla ei menetä kukintaa. Päinvastoin. Minusta leikattu pensas kukkii runsaammin ja suuremmilla kukilla.

Kuvan syyshortensian korkeus on 2,5 m ja leveyttä reilusti enemmän. Ei siis mikään pienen paikan kasvi.

Hydrangea 'Vanille Fraise'

Vanhinta 'Vanille Fraisea' taisin leikata keväällä liiankin helläkätisesti. Siinä on muutamia oksia, jotka eivät jaksa kannatella suuria kukintoja. Hennoimat oksat ovat taipuneet lähes maahan, mikä edesauttaa oksan murtumista. Katson ennen lumien tuloa, onko murtumien estämiseksi syytä lyhentää joitakin oksia heti. Muussa tapauksessa saavat odottaa kevääseen.

Hydrangea 'Vim's Red'

Joka vuosi joku syyshortensia näyttelee pääosaa puutarhassani. Tänä vuonna tässä roolissa on 'Vim's Red'. Se aloitti kukintansa ensimmäisenä ja runsaana. Väri on muuttunut aina vain tummemaksi. Tuo viininpunainen ihanuus kerää katseeni joka kerran alapihalla kulkiessani. Itse asiassa näen vilauksen 'Vim's Redistä' työhuoneen ikkunastakin, kunhan osaan oikeasta kohdasta kurkistaa.

Puita ja pensaita istuttaessa on vaikea hahmottaa niiden kokoa sitten aikuisina. Tässä asiassa mokaan kerta toisensa jälkeen eli istutan kasvit liian lähelle toisiaan. Perennojen kanssa ongelma on hoidettavissa kaivamalla ja siirtämällä. Vaan siirräppä isokokoinen pensas, puista puhumattakaan. 

'Vanille Fraise' ja 'Vim's Red' kyllä mahtuvat kasvamaan vierekkäin, vaikka ahdasta tuleekin. Laitimmaisena vasemmalla kasvavasta ruusuorapihlajasta leikkasin kaksi alinta oksaa pois. Osaksi tehdäkseni tilaa hortensioille. Toinen syy oli asiallisempi, koska oksan kulma aiheutti sille murtumisvaaran. Näin tapahtuessa murtuva oksa olisi saattanut repäistä myös runkoon pahan haavan.

Oikearinne

Oikearinteen toista päätyä hallitsi vuosia honteloiksi kasvaneet vuorimännyt. Itseäni saan syyttää niiden rumasta ulkonäöstä, kun en ymmärtänyt ajoissa ja säännöllisesti typistää niiden vuosikasvuja. Vuosi sitten niistä kaadettiin osa. Tänä keväänä kolme lisää. Jäljelle jäi vielä kaksi siedettävämpää. Niiden naamioinnista lumikärhö on huolehtinut esimerkillisesti.

Vuorimäntyjen poistuminen toi runsaasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia uusille istutuksille. Istutin erilaisia pallohortensioita, jotka sopivat paikkaan oikein hyvin. Ylempänä kasvaa valkoista pallohortensiaa, alempana vaaleanpunaista 'Sweet Annabelleä' ja 'Pink Annabelleä'.  En tiedä, miten ne eroavat toisistaan, vai eroavatko ollenkaan. Nättejä ovat.

Pallohortensia on kätevä, pensasmainen kasvi. Se kasvaa melko korkeaksi ja aikaa myöten kasvusto myös levenee. Lumen painokaan ei pallohortensiaa liiemmin haittaa, koska kasvi leikataan keväällä matalaksi. 

Geranium x cantabrigiense - Peittokurjenpolvi

Sisäänkäynnin oikealla puolella olevaa Bermudaksi nimeämääni istutusaluetta reunustaa kuunliljat ja tässä alkupäässä peittokurjenpolvi. Olen saanut tätä kurjenpolvea pois muuttaneelta naapurilta nimettömänä. Veikkaan tämän olevan 'Cambridge'. Kasvi viihtyy oikein hyvin ja rehottaa vuosi vuodelta enemmän. Talvella sen päällä on lunta ja usein myös jäätä. Aika pian kevään edistymisen myötä tämä peittokurjenpolvi kohottaa päänsä ja aloittaa kesän mittaisen taipaleensa. 

Olen ottanut tästä useita alkuja muualle siirrettäviksi. Kivoja tällaiset kasvit, jotka toimivat oman pihan taimitarhoina.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard'

Asteri 'Patricia Ballard' on muistaakseni OmaPiha-lehden lukijatarjous useamman vuoden takaa. Tykkäisin kovasti, jos tämä suostuisi kukkimaan edes vähän. Vaan kun ei ehdi joka vuosi kukkimaan, vaikka nuppuja on paljon. Edelliset kukinnat taisivat olla syksyllä 2023 ja pienesti 2025. Ehkä hänellä on jokin sisäänrakennettu vuorovuosisysteemi. 

Aptenia cordifolia - Mesiherttalehti

Täyden kympin kesäkukka mesiherttalehti ei ole pettänyt tänäkään kesänä. Taaskin se on kasvanut peittämään korkeat ruukut, joiden lohkeillut maalipinta on edelleen korjaamatta. Jonkun verran sain alkukesästä rapsuteltua maalia pois, mutta lujassa on. Toiveena on tuoda esille ruskea saviruukkupinta, joka oli ruukut hankkiessani peitetty harmaalla betonmaisella aineella. 

Heinät osoittautuivat liian korkeiksi ikkunalaatikkoon. Ensi kesänä jonnekin muualle.

 

Laitoin mesiherttalehteä myös keittiön ikkunan alla oleviin laatikoihin, joissa se on niinikään viihtynyt. Muistaisinkohan ensi keväänä kokeilla mesiherttalehteä myös talon toisella puolella. Kasvin nimittäin sanotaan viihtyvän paahteisella paikalla. 

Veronica variegata - Pensastädyke

Sisäänkäynnin pöydälle laitoin pensastädykkeen. Se olisi hieno kasvi myös puutarhaan istutettuna, mutta pärjää korkeintaan -2 pakkasasteeseen saakka. Suojaruukku on kooltaan sopiva, mutta värimaailma ei niin minun mieleeni. Säilöntäpulloja Ikeasta hakiessani mukaan tarttui kuvan sienikoristeet. Kunhan kerkeän, teen nätimmän asetelman pensastädykkeestä ja sienistä.

Heitin sisäänkäynnin isossa lyhdyssä kesän viettäneen kukan kompostiin. Jotta tulijaa ei tervehtisi tyhjä pömpeli, laitoin sinne Vanha Sauna koukussa saveen -blogin kirjoittajan valmistaman kutovan tonttutytön. Kutsun häntä kylläkin punapukuiseksi keijukaiseksi. Pitäähän tytöllä seuraa olla. Niinpä laitoin samaan tilaan parilla eurolla jostain markkinoilta ostamani kruunupäisen keijukaisen. Siinä he juttelevat, josko laittaisin jotain kasvia tai muuta hörhellystä pehmentämään tunnelmaa.

Saxifraga arendsii - Patjarikko

"Sydämellinen" patjarikko ei ole lainkaan piikikäs, vaikka sen ylle on kerääntynyt runsas määrä männyn neulasia. 

Kuvan myötä toivotan kaikille raikkaita puutarhapäiviä!