maanantai 26. huhtikuuta 2021

Yksi takatalvi sinne tai tänne

 

Yksi takatalvi sinne tai tänne. Pipo päähän ja räntäsateeseen multasäkkejä kärräämään. Näin tuumin lauantaiaamuna ikkunasta ulos katsoessani. Jos istun sohvannurkkaan aurinkoisia päiviä odottamaan, työt vain kasaantuvat ja mieli menee mutkalle. 

Kolmen asteen viileydessä ei ehtinyt hiki päästä valua siirtäessäni alapihalle 24 multasäkkiä ja kellariin neljä. Takki ja hanskat kyllä kastuivat räntärättien osuessa säkkien ja kottikärryjen lisäksi ihmispoloiseen. 

Yhdessä säkissä oli reikä, joka toimi pontimena mullan kauhomiseksi ämpäriin. Sekaan laitoin hevosenkakkarakeita ja seosta ripottelin keisarinpikarililjojen tyville. Taivaalta satava kosteus toivon mukaan auttaa lannoitteen imeytymisessä maahan ja sipulin käyttöön. Viime päivinä on blogeissa ollut puhetta keisarinpikarililjojen tulevien vuosien kukinnan takaamisesta, johon auttaa lannoitus juuri nyt. Kerrankin olen ajan hermolla.


Kärräämisen päätteeksi ladoin jäljelle jääneet 36 säkkiä nätisti varaparkkipaikan laittaan. Sitten siirryinkin kellariin kuskaamieni multasäkkien ja perjantaina postista hakemani kasvilähetyksen pariin. Radio auki, kuivat hanskat käteen, tyhjiä purkkeja pöydälle ja niin siirtyivät juurakoina saapuneet kasvit multaan.

Osa tilaamistani kasveista oli  valmiiksi purkkeihin istutettuina ja hyvässä kasvussa. Niille annoin vettä. Lopuksi vein kaikki kasvihuoneeseen odottamaan sijoittumista puutarhaan. 


Punakärsämö Cerise Queenia oli pussissa turvemullan seassa viisi kappaletta. Kaikki näyttivät tällaisilta "lankasyheröiltä". Vaaleissa versoissa oli kärjissä jo viherrystä. Olisihan nämä voinut jo maahankin istuttaa, mutta katsoin paremmaksi purkittaa keräämään itseensä kokoa ja näköä.

Retiisit kuvattu 21.4., kylvetty 17.4.

Lämmittämättömässä kasvarissa on mittarin mukaan ollut alhaisimmillaan -1.6 astetta. Hyvin siellä jo aiemmin viedyt perennaruukut pärjäävät. Myös tuoksuherne on latvomisen jälkeen jatkanut taivaiden tavoittelemista.

17.4. kylvin kokeeksi sekä retiisejä että ruusukaalia. Keskiviikkona molemmat olivat nousseet pintaan. Muutakin olisi ollut kiva kylvää, mutta alkaa olla astioista ja tilasta pulaa. Pitänee odottaa lämpimämpiä kelejä, jotta saa perennat  maahan ja pääsee aloittamaan lavakauluksiin kylvämisen.

Ruusukaalit kuvattu 21.4., kylvetty 17.4.


Hyviä hyötyviljelyyn liittyviä vinkkejä ja muutenkin mielenkiintoista luettavaa ja seurattavaa löytyy Hyötytarhuri -blogista. Sieltä sain itsekin intoa kokeilla kylvöjä kylmään kasvariin. Idean toimeksipanoa vahvisti muiden ko. blogissa vierailleiden onnistumiset. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna kertoi onnistumisestaan ruusukaalin kanssa. Tykkään ruusukaalista, niin mikäpä on sitäkin kokeillessa.

Liatris spicata - Punatähkä

Liiteristä ostetut punatähkät ovat lähteneet hyvin kasvuun. Pussissa oli 20 punaista ja valkoista punatähkää, jotka istutin kunkin omaan purkkiinsa. Yhtään en tiedä, mikä niistä on punainen, mikä valkoinen. Useimmissa ruukuissa kasvu on kuvassa näkyvän kaltaista. Räntäkelien loppumista odotellessa on aikaa miettiä, mihin nämäkin heräteostot istutan.

Tete-nasissit


Pääsiäiseksi kotiin ostetut tetenarsissit kannattaa ehdottomasti istuttaa myöhemmin jatkamaan elämäänsä puutarhassa. Useammasta paikasta nousee kivoja pikkuisten narsissien ryhmiä. Niiden kellastuvat lehdet jäävät aikanaan kukinnan päätyttyä kevätkaihonkukkien ja pikkutalvioiden sekaan. 

Kävi mielessä, että voisin yhden purkillisen tetejä viedä äidin haudalle. Istutan sen verran sivuun, ettei seurakunnan puutarhuri kesäkukkia laittaessaan kaiva sipuleita ylös.

Paeonia anomala - Kuolanpioni


Pionitkin ovat jo aloittaneet punastelevien teinien esiinmarssin. Kuolanpioni on aina ensimmäisten joukossa. Viime toukokuussa istutetusta amurinpionista ei sen sijaan näy eikä kuulu pihaustakaan. Ei punaista eikä minkään muunkaan väristä. Harmi, jos sen olen menettänyt.

Paeonia lactiflora Coral Charm


Coral Charm puskee itseään ylös kuin mikäkin kehonrakentaja konsanaan. Mitä lie steroideja on suoniinsa imenyt, kun on heti kevään korvalla noin uhkeana. Ehkä hän on höristänyt korviaan kehuessani hänen kauneuttaan. Kiittää nyt voimallisella kasvulla kehuista. Samoin tekee hänen kaverinsa kuvasta oikealle.

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja


Kirjopikarililjoista pidän hyvin paljon. Ne ilmaantuvat näkösälle aivan varkain. Krookusten ja scillojen jo kukkiessa pikarililjat ovat usein vielä ruohomaisia varsia, joista ei uskoisi kauniita kukkia kehittyvän. Pian ne vahvistuvat ja äkkiä niissä voi nähdä jo nuppujakin. Hetken vielä saan odottaa nuppujen avautumista. En vain jaksa lakata ihmettelemästä ja ihastelemasta kirjopikarililjan ruutukuvion kauneutta. Miten taitava luontoäiti onkaan.

Astilbe arendsii - Jaloangervo

Ensikohtaamiset kasvien kanssa keväisin on sekä jännittävää että kaikkea kaunista täynnä. Saatan vuosi toisensa perään toistaa itseäni, mutta esimerkiksi jaloangervot karvaisine olemuksineen ovat niin suloisia. Olemme tottuneet huudahtelemaan ihastuksesta heinäkuisia pionikuningattaria katsellessamme. Mullasta mönkivät kasvit ansaitsevat yhtä paljon katseita ja kätten taputuksia.

Primula elatior - Etelänkevätesikko


Elämässään voi kokea monenlaisia epäonnistumisia. Kerta toisensa jälkeen. Ilman muuta näin voi käydä myös kasvien kanssa ja käykin. Yksi onnistuminen saattaa kuitenkin viedä unholaan kokonaisen menetysten sarjan, sillä niin valtavasti hyvää mieltä tuottaa esimerkiksi jonkun kasvin selviäminen talven yli.

Esikot eivät liene niitä vaikeimpia kasvatettavia. Jonkun verran olen niitä vuosien aikana istuttanut, mutta huonolla menestyksellä. Luultavasti en ole riittävästi perehtynyt esikkojen sielunmaisemaan. Viime keväänä istutettujen etelänkevätesikkojen näkeminen nuppuisina ilta-auringossa tuntuu kultapalkintona vatsanpohjassa saakka.

Primula rosea - Himalajanesikko

Etelänkevätesikkoja onnellisena katsellessani huomasin niistä vähän kauempana jotain pinkinpunaista. Olin ihan kokonaan unohtanut istuttaneeni Pikkupuutarhaan myös himalajanesikkoa. Jos olisi ollut tilaa ilosta tanssahdella, olisin sen tehnyt. Pakko oli varoa tallaamasta esikkoja ja muita mullasta nousevia. Päivittäiseen puutarhakierrokseen tuli oitis uusi mutka, sillä esikkonuppujen avautumista on seurattava silmä tarkkana.

Vaahteravauvat


Meneillään on vaahteravauvojen kitkentäpäivät. Ja niitähän riittää. Ovat ihan uskomattoman ovelia yrittäessään piiloutua mm. kevätkaihonkukkien sekaan. Tai minkä tahansa lähellä olevan kasvin lomaan. Saattavat myös nousta ruskeanharmaa vaahteranenä otsallaan, jolloin vähitellen auki kiertyvän vihreän lehden havaitseminen on vaikeaa. Kunpa moni muu kasvi itäisi ja kasvaisi yhtä vikkelällä vauhdilla. Iltakierroksella olen mielestäni kitkenyt kaikki esillä olevat vaahteravauvat. Vaan annas olla, kun aamulla menen ulos. Ihan yhtä paljon, ellei enemmän, saan taas kitkeä.

Vaahteravauvat istuvat kylväytymispaikallaan todella tiukasti. Saa olla tarkkana, että kasvi nousee ylös juurineen. Nyt niiden kitkeminen on vielä kohtuullisen helppoa, mutta lehtiosuuden kasvaessa saa jo kaksin käsin nyhtää vaahteran irti saadakseen.

Scilla siberica - Idänsinililja


Aurinkoisten päivien jälkeen scillat ovat vetäytyneet suppuun. Viileys ei suinkaan ole pelkästään huono aika, sillä ainakin se pidentää sipulikukkien kukkimisaikaa. Puutarhassa voi myös hyödyntää koleuden keskittymällä välttämättömiin töihin, kun houkuttelevien katseltavien ympärillä ei tarkene alinomaa pyöriä. Ehtii sitä kahvimukin kanssa kierrellä myöhemminkin, toivottavasti!



30 kommenttia:

  1. Kertomasi työtehtävät sopivat oivallisesti viileän sään puuhiksi.
    Hienoa, että siellä on nousemassa vaikka mitä onnistuneesti talven jälkeen, kyllä se on aina suuri ilo!
    Viileys pidentää kevään harppauksia ja saa nauttia kaikesta verkkaisemmassa tahdissa, ehkä kuitenkin pientä lisälämpöä toivomme. Toisaalta kautta aikojen on kevääseen kuuluneet suuret säävaihtelut.
    Oikein hyvää vappuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras ottaa nämä säät ilman suuria rutinoita, kun niille ei mitään voi. Kottikärryt kulkivat reippaasti ja kärrääjä pysyi lämpimänä.
      Tuntuu, kuin nyt herääjiä olisi tavallista enemmän ja aikaisemmin. Kunnon lumikerros on varmasti suojannut hyvin kasveja. Nyt ne sitten pomppaavat ilmoille innokkaina. Joo, lisälämpöä toivon. Tänään piti laitaa hanskat aamulla käteen, kun autonratti oli niin mahdottoman kylmä.
      Samoin sinulle mukavaa vappuviikkoa ja munkkien odotusta!

      Poista
  2. Upea kuva harakasta. Puutarhurin ei passaa jäädä odottelemaan kauniita päiviä, voivat kevätkiireet kasaantua. Olet ahkeroinut monta askelta kesää kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin sormi oli oikeaan aikaan liipaisimella, kun tuon harakkakuvan sain näpsäistyä.
      Niin vain askel vetää kohti puutarhaa ja siellä odottavia töitä. Eikä niitä edes töiksi miellä, vaan enimmäkseen mukavaa ajankulua ja kiva harrastus.

      Poista
  3. oikea asenne 😊🌞 ratkaisee aina:)
    Ihana tuo harakka kuva.

    Meillä täällä pohjoisen perukoilla,,,,tämä kevätkin on pitkälle lopputalvea..
    mutta pukeutumis kysymys,Ajattelin leipasta ekana "nahjuntuneista-omenoista-pienenn piirakan ,Sitten mansikkamaan kimppuun,toppavaattet+pipo päähän..mieli reipaskuin ...🙋‍♀️🌞
    ..myöhemminkin kerkiää..☕🍩
    Mukavia kevät-touhuja,sinulle Between 🌞😊🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, oikeassa olet. Ulkona oleminen on pitkälti pukeutumiskysymys. Kylmyyttä vastaan on helppo suojautua. Sade on sitten asia erikseen.
      Hyvä idea tehdä omenapiirakkaa. Minullakin on vielä pari pussillista omenaviipaleita pakkasessa.
      Iloista mansikkamaan perkuuta sinulle!

      Poista
  4. Tottahan se on, että viileässä töitä huhkiessa ei hiki ainakaan pahemmin pääse yllättämään. Sinulla maasta nousee taas vaikka ja mitä..... niin kuin nuo suloiset himalajanesikotkin. Minä en saa esikoita viihtymään puutarhassa, vaikka kuinka pyrin tarjoamaan niille suotuisat kasvuolot.
    Mukavaa alkavaa viikkoa ja antoisia hetkiä puutarhatöiden parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viileässä ei tule hiki ja tahtikin pysyy reippaana, kun ei liiemmin tarkene lapioon nojata.
      Toivottavasti himalajanesikkoni suostuu asumaan meillä useamman vuoden. Tämä on sen ensimmäinen kevät. Toisaalle olen niitä aiemmin istuttanut, mutta eivät ole viihtyneet. Uusi yritys uudessa paikassa.
      Hyvää vappuviikkoa ja lämpimämpiä kevätpäiviä sinulle!

      Poista
  5. Sinä olet ollut reippaana! Tuollaisesta tulee niin hyvä mieli, kun saa jotain aikaan säätä uhmaten. Totta tuo, että +3 ei ole multasäkkien kuskaukselle niinkään huono lämpötila, on niitä huomattavasti huonompiakin. Tähän keliin vain on vaikea pukeutua niin, että ei jäädy, jos pitää tauon, ja ei myöskään hikeenny paksun palttoon alle, kun jotain raskasta tekee.
    Ihanat esikot, huraa niille!
    Täällä kävi niin onnellisesti, että juuri kun ennätin suunnitella keisarien lannoitusta, soitti naapuri, jonka pari vuotta muhinut huussikomposti oli tyhjennysvalmis, mutta hänellä ei ollut sille kaikelle käyttöä. Tiesin tismalleen, mihin paikkoihin sitä laitan :-D No, keisarien lisäksi muutama ruusukin siitä sai osansa. Hyvää tavaraa, aivan kuin pussimultaa.
    Luin juuri, että jääkurjenmiekka ei kuki hyvin, ellei sitä lannoita tai jos sipulit on tullut istutettua liian pintaan, jolloin ne vain tuottavat sivusipuleita. Oma kompostini on vielä tyhjentämättä - niinpä keksin ratkaista tuon ongelman kertaheitolla saamalla sipulit lannoittavan huussikompostipeitteen avulla syvempään (kai sekin lasketaan syvemmälle pääsemiseksi, että lisää kerroksen maan pintaan?). Niistä nimittäin nousee vuodesta toiseen vain muutamia lehtiä, mutta elossa selvästi ovat.
    Mainio paikka puutarhapuuhille tuo kellari, olen siitä niin kade! Radio päälle ja kuivassa puuhailemaan, ja se taimikasvatustilakin! Oman kokemukseni mukaan pussijuurakot kannattaa tosiaan ruukuttaa ensin, sillä niiden kasvu saattaa olla hentoa, moni pussijuurakkotaimi on vain hävinnyt kukkapenkin kilpailuun.
    Toivottavasti kuitenkin pian lämpenee edes vähän, ei liikaa. Tai tulisi aurinko esiin. Miltei se jo yrittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpötila voisi olla huonompikin, vaikka samanverran miinuksella. Pakko kaivaa kylmyydestä posiviisia puolia vaikka väkisin.
      Miten upea lahja naapurilta: hyvin muhinut huussikomposti! Vain puutarhaihminen ymmärtää sellaisen aarteen päälle. Siinä saivatkin keisarisi ja kurjenmiekkasi aimo annoksen voimaa tulevia aikoja varten. Ja ruusutkin vielä. Minulta loppui hevonkakka, joten täytyy piakkoin lähteä kerjuumatkalle lisää saadakseni.
      Kiitos jääkurjenmiekan lannoitusvinkistä. Se tulikin nyt hyvään aikaan, kun muutenkin kierrän kasveja ruokkimassa. Ja lannoitettavat on vielä helppo löytää, kun osa kukistakin on vielä näkyvissä, eikä pelkkiä lehtiä. Tässä vaiheessa kevättä voi hyvin lisätä/nostaa multapintaa, kun useimmat kasvit vasta mönkivät ilmoille.
      Olen ihan kantapään kautta oppinut, että ostojuurakot on hyvä kasvattaa alkuun ruukussa. On siinä sekin hyvä puoli, että istutuspaikkaa tulee harkittua perusteellisesti. Välttyy ehkä alituisilta siirroilta.
      Tarkoitus on kesän aikana tehdä kellariin enemmän tilaa taimikasvatukselle. Ilmoitin jo pojalle, että hän saa siivota ja etsiä uuden sijoituspaikan lukioaikaisille kirjoilleen ja muille arkistoilleen.
      Toiveissa olisi vähän enemmän lämpöä. Scillatkin ovat läpi vuorokauden supussa, kun eivät tarkene avautua. Kyllä se sieltä...

      Poista
  6. Minullakin on ohjelmassa vaahteravauvojen kitkentä 🙂
    Niitä näyttää meilläkin olevan paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten toivontankin sinulle onnea kitkemiseen. Niitä riittää maasta kiskottavaksi näköjään joka päivälle.

      Poista
  7. Kyllä olet ollut ahkera, kun räntäsateessakin teit puutarhahommia! Minä vietin viikonlopun lumi-, räntä- ja vesisateen lähinnä sohvalla notkuen ja puutarhalehtiä lukien:)
    Tänään paistaa aurinko, mutta tuuli on edelleen pohjoisnavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Räntäsade ei onneksi ollut yhtenäistä, joten litimärkänä ei tarvinnut töitä tehdä. Olen viettänyt sen verran monta iltaa sohvalla notkuen minäkin, että välillä on ihan pakko päästä ulos jotain tekemään. Säätä uhmatenkin. Pohjoisnapaolosuhteet vallitsevat täälläkin, päivästä toiseen.

      Poista
  8. Ihanat nuo himalajan esikon nuput! Kaunis kuva harakasta tuolla alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saraheinä! Huomasin himalajanesikon kukkien jo avautuneen, mutta unohdin kokonaan kuvata. Kunhan kameran akku on latautunut, käyn napsaimessa tuoreen kuvan.

      Poista
  9. Ei näy minunkaan amurinpionista pihaustakaan. Ehkä se on myöhäinen herääjä, ollaan vielä toiveikkaita. Kiitos kuvista, nyt sain mysteerikasville nimen, en minkään muistanut laittaneeni himalajanesikkoa viime vuonna mutta kuvastasi tajusin mitä pinkit alut penkissä ovat. Hauskasti kukka tunkee esiin vaikka lehdetkin ovat vielä tulematta.
    Viime vuonna laitoin tilatut perennat liian aikaisin maahan ja osa paleltui. Nyt en tee sitä virhettä vaan ruukutan kaikki lasikuistille odottamaan lämpöisempää säätä. Joten voi olla että teit hyvin kun pidät vielä taimet ruukuissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että kumpaisenkin amurinpionit ovat mattimyöhäisiä ja heräävät pian. Pari muutakin pionia antaa nyt odottaa itseään, mikä huolestuttaa.
      Himalajanesikot ovat niin voimakkaan pinkit, että nuppujen ja kukkien myötä sen kyllä huomaa. Lehdet ovat olemattomat tässä vaiheessa.
      Nyt on kylmiä öitä useita eteenpäinkin. Meidän kasvarissa oli viime yönä ollut -3.3 eli ulkopuolella vielä vähän enemmän. Pidetään perennat toistaiseksi ruukuissa.

      Poista
  10. Onnistuut nappaamahan harakasta komian kuvan! On siälä kevät palio pitemmällä ku täälä, mutta peräs tullahan, vaikkakin hitahalla tempolla. Siksi kylymää säätä ja ny on reilut yäpakkaasekki monena yänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin itsekin nähdessäni harakkakuvan. Otin monta laukausta, joka tällä kertaa tuotti hyvän tuloksen.
      Kevät eteni ensin mukavaa vauhtia ja nyt kaikki tuntuu jumittuneen odottamaan lämpöä. Pakkasöitä on luvassa useaksi yöksi eteenpäin eli kaipa tässä saadaan vielä odotella "sitä oikeaa kevättä".

      Poista
  11. Ihaltavaa tarmoa. Sunnuntaina yritin vähän aikaa havavoida, mutta pieni sadetihku ja hyinen tuuli ajoivat takaisin sisälle. No, tänään sain edes chilit istutettua uuteen multaan.
    Olet kyllä niin oikeassa noista kevätiloista. Yksi onnistuminen kuittaa kerrasta monta mielipahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulella ei kannatakaan haravoida, kun lehdet lentelevät jokainen omiin suuntiinsa. Sateessa työskentely on myös hyvin likaista hommaa. Sisälle tultuani sain laittaa niin itseni kuin vaatteetkin pesuun. Hyvä, että sait chilit multaan. Koleuden vuoksi ne ehtivät kasvaa ja vahvistua.
      Puutarhaonnistumisten suhteen ajattelen välillä olevani kuin pikkuinen lapsi; niin pienistä asioista tulen iloiseksi ja päivä on pelastettu.

      Poista
  12. Voi ihana, mikä hyvän mielen postaus 💚 Aivan uskomattoman sinnikäs ja aikaansaava ihminen olet!
    Ja tuo vaahteravauvajuttu oli ihana 😊 Minulla ei ole paljon noista kokemusta, mutta kerran olen yhtä puolimetriseksi ehtinyttä vaahterataaperoa nyhtänyt pensaan juurelta kaksin käsin hampaat irvessä - melkoista hommaa.
    Upeaa vappuviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Sinnikäs varmaan ja lisäksi pesunkestävä työnarkomaani. Toisaalta harva työ tuntuu niin innostavalta kuin kaikki puutarhaan liittyvä. Kukahan keksisi esimerkiksi kotitöihin samanlaisen houkuttimen.
      Hui kauhistus, jos antaisin kaikkien vaahteravauvojen kasvaa puolimetrisiksi. Niitä saa tosiaan vähänkin isompina kiskoa kaksin käsin ja harmpaat irvessä. Takertuvat asuinpaikkaansa melkoisella voimalla.
      Kiitos, samoin sinulle mukavaa vapun odotusta!

      Poista
  13. Tätä tekstiä lukiessa tajusin, että minullahan ei enää olekaan valkoista punatähkää. Taisin ostaa aikoinaan vain yhden valkoisen. Ei ihme, että en muistanut koko asiaa.

    Vaahteroiden nyppiminen pois on alkanut täälläkin. Yksi liian suureksi kasvanut vaahtera pitäisi kaivaa lapiolla nyt ruusupuskan sisältä. Ovela puu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että noista 20 mukulasta valtaosa on punaisia. Onkohan valkoinen punatähkä ylipäätään arempi? En ole saanut sitä kunnolla kasvamaan/menestymään. Toivottavasti noista edes jokunen olisi valkoinen, jotta voisin taas yrittää.
      Sinulla on erinomainen esimerkki vaahteroiden oveluudesta. Sinne vain ruusupuskan sisälle, niin saa rauhassa kasvaa kokoa ja näköä pelkäämättä tulevansa kitketyksi. Toivotan onnea ruusupuskan vapauttamiseksi vaahteran ikeestä.

      Poista
  14. Multasäkkien kuskaaminen olikin juuri sopivaa puuhaa kylmällä kelillä. Minä työntelin kottikärryillä puutarhakompostorin multaa räntäsateessa. Hiki tuli siinäkin, kun reitillä oli vielä parikymmentä senttiä jäätä ja sohjoa. Siistiä sisätyötäkin olisi, sillä anoppi toi "miljoona" ahkeraliisavauvaa ja joitakin keijunmekkoja ja kaikki pitäisi koulia. Olisi vain lämpimämpää, jotta saisi vietyä varastoon seuraavan lastin taimia pois tieltä. Harmillisen pitkä kylmä jakso näyttää olevan.
    Onnittelut himalajan- ja etelänkevätesikoiden talvehtimismenestyksestä! Olet selvästi päässyt ainakin noiden parin esikon sielunelämästä perille. Himalajanesikko on kukkiessaan oikein pirteä näky ja varsinkin silloin, jos kukintoja on tulossa noin runsaasti kuin sinulla.
    Vaahteravauvoja ei ole vielä onneksi täällä näkynyt. Eivät ole vielä ehtineet itää, mutta eiköhän niitäkin taas löydy nypittäväksi.
    Reipasta juurtumista ja kasvuunlähtöä perennanjuurakoillesi ja mukavaa vappuviikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suotta käyttää niitä hienoimpia ilmoja hikisiin ja likaisiin hommiin. Multahommissa ulkoasu rapaantuu väkisinkin, kuten varmaan sinullekin kävi kompostorimultahommissa. Jouduit vielä taistelemaan jäätä ja sohjoa vastaan.
      Sinulla on siis kasveista innostunut anoppikin? Samanlaisen äidin lisäksi? Tosi mukavaa, kun voi läheisten ihmisten kanssa jakaa omaa harrastustaan. Vaan on sinulla ollut koulimista niissä "miljoonissa" taimivauvoissa.
      Himalajanesikko on todellakin pirteä näky kukkiessaan. Värinsä puolesta se taitaa näkyä kilometrien päähän. Peittoo näkyvyydessään suikeroesikkonikin.
      Ole tarkkana vaahteravauvojen kanssa. Ne odottavat vain hetkeä, kun käännät niille selkäsi ponnahtaakseen ilmoille kohti kasvua 20 metrisiksi puiksi. Harmi, ettei vaahteravauvoja myymällä ilmeisesti voi rikastua. Ei taida olla osajia.
      Kävin ennen tietokoneelle tuloani katsomassa kasvarissa perennojen tilannetta. Hyvin pärjäävät yöpakkasista huolimatta.
      Vapun odotusta sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!