maanantai 20. kesäkuuta 2022

Nyt näitä riittää

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja


Puutarhassa on parhaillaan pakahduttavan kaunista. Kuvat ja tarinat kulkevat kaiken aikaa jälkijunassa, kun ei vaan ehdi jokaisen nupun kehityksestä raportoimaan. Hyvä, jos ehtii käydä kuvat napsimassa. Eipä tietenkään olisi tarviskaan kaikesta höpöttää, mutta kun kauneutta on niin kiva jakaa ja samalla päästä katselemaan teidän toisten ihanuuksia. 

Monet puutarhan kasvit ovat parhaimmillaan vain hetken. Saatamme siis jälleen kerran todeta, että kauneus on tässä ja nyt. Ei ehkä huomenna, eikä ensi viikolla. On maltettava pysähtyä nuuhkimaan ja nauttimaan. Kaikin aistein, täysillä.

Crataegus 'Paul´s Secret' - Ruusuorapihlaja


Tuurenpihlajat jatkavat loistoaan jättikokoisilla pitsirykelmillään. Ruusuorapihlajan oksat ovat täynnä ruusumaisia kukkia. Kukkivaa puuta katsellessa ymmärtää hyvin, mistä se on saanut nimensä. En löytänyt nimen alkuperää. Kuka lie se Paul, jonka salaisuus tämä ruusunnuppupuu on?

Rhododendron 'Nova Zembla'


Alppiruusuni kukkivat runsaina. Valkoinen Cunningham's White on jo ajat sitten lopettanut. Punainen Nova Zembla ja lilakukkaiset Catawbiense Grandiflorumit ovat uhkeimmillaan.

Rhododendron 'Catawbiense Grandiflorum'

Rhodoni näyttävät viihtyvän entisessä metsäpuutarhassa entistä paremmin puiston puolelta siivilöityvässä runsaassa valossa. Takana kasvava tuijarivi ja isokokoinen tuomi varjostavat juuri sopivasti.

Rhododendron x Rustica Mixture - Atsalea 'Ruususen Uni'


Keväällä 2020 istuttamani atsalea Ruususen Uni aikoo nyt kukkia ensimmäisen kerran. Viime keväänä se jätti kukinnan väliin. Ruususen Unen vieressä kasvava Northern Hi-Lights -revontuliatsalea ei kuki. Sen istutin viime keväänä, joten ehkä se kasvattaa juuriaan. Pääasia, että on elossa.

Lonicera x bella 'Zabelii' - Kaunokuusama


Kaunokuusamakin on tällä kertaa täynnä kukkia. Taitaa olla sen viisivuotisen olemassa olon ennätys. Naapurin pihassa kukkii oksat notkuen kuusama, joka saattaa olla tarhakotakuusama Korea - tai sitten joku muu. Sitä katsellessa päässä alkoi heti surrata ajatukset, mihin sellaisen laittaisin omalla pihalla. Hyvä, ettei kaikkia päähän putkahtavia ideoita ehdi samantien toteuttamaan. Muuta ei ehtisi tehdäkään.

Spiraea betulifolia - Koivuangervo

Angervojen kukinta ei lähes helteisillä säillä kauaa kestänyt. Norjanangervon kukinta meni niin nopeasti, että tuskin ehdin henkäistä, kun se oli jo ohi. Koivuangervoja on vain kaksi puskaa norjanangervorivin jatkeena. Olivat erehdyksessä eksyneet piiskataimien joukkoon, mutta tulivat aikoinaan mukavasti istutetuiksi jonon päätyyn. Koivuangervo kukkii myöhemmin kuin norjanangervo ja sen kukinta kestää hieman pidempään.

Spiraea chamaedryfolia - Idänvirpiangervo

Idänvirpiangervon kukat ovat kuin valkoisin kukin ja helmin koristeltu morsiushuntu.  

Tätä pensasta en ole pihallemme istuttanut ainuttakaan. Se on levinnyt meille rajanaapurin puolelta. Jossain vaiheessa tehokkaasti leviävä kasvi ärsytti minua. Ei ärsytä enää. Päinvastoin, se peittää hyvin meidän ja naapurin välisen rinteen, jossa voi olla vaikea saada jotain muuta menestymään. Kukkiessaan koko rinne on valkea pörriäisten puffetti. Ja syksyllä idänvirpiangervo loistaa ruskavärissään.

Pensas on myös ratkaissut ongelmaksi kokemani alueen talon autotallin puoleisessa päädyssä. Talvella siihen on kolattava lunta autopaikoilta ja käytäviltä. Idänvirpiangervo ei ole moksiskaan talvisista lumimassoista. Kesällä paikka on varjoinen. Muutenkin nurkkaus kuuluu ns. huoltopihaan, jollainen jokaisessa pihassa on oltava, mutta jonka ei tarvitse olla viimeisen päälle laitettu. Riittää, että se on siisti. Annan itselleni mahdollisuuden muuttaa mieltä. Siihen saakka nykyinen olotila riittää.

Spiraea chamaedryfolia - Idänvirpiangervo

Angervojen suku on laaja ja monipuolinen. Joka pihaan löytyy sopiva. Helppojakin useimmat angervot ovat. Aina helppous ei suinkaan riitä hankintakriteeriksi. Toisinaan on kutkuttavaa haastaa itsensä, vaikka moisten haasteiden seurauksena tuleekin välillä manattua hölmöiksi osoittautuneet ratkaisut.

Aronia


Aroniakin on ollut aivan valkoisenaan kukista. Nämä leikkimökkirinteen puskat ovat vuosi toisensa jälkeen jääneet leikkaamatta. Rinteen muussa osassa kasvavia aronioita olen leikannut säännöllisesti, koska ne tuppaavat risuuntumaan alaosistaan. Enpä taida näitä päätyaronioita leikata vieläkään. Ainoastaan lyhennän paria oksaa, jotka syksyn tullen roikkuvat marjojen painosta muiden kasvien päällä.

Kultakuoriainen aroniassa

Ehdin jo miettiä, missä tapaan tämän kesän ensimmäisen kultakuoriaisen. Usein niitä on pioninkukissa ja loppukesästä syyshortensioissa. Nyt tämä kaveri nautiskeli aroniankukassa tyytyväisen oloisena.

Cornus alba Sibirica - Korallikanukka

Meillä ei enää ole korallikanukkaa. Aikanaan istutin niitä erottamaan tontin tiestä. Kanukka ei minusta ole paras mahdollinen aitakasvi, koska se tuppasi retkottamaan sinne tänne, myös kadulle. Kaivoimme kanukat pois tuija-aidan tieltä. Alapihan kauimmaisessa nurkassa, naapurin puolella kasvaa jättikokoinen korallikanukka. Se ei ole enää mikään pensas, vaan kunnioitettavan kokoinen, monta metriä korkea puu. Se on kaunis kukkiessaan ja upea syysvärissään.

Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlete' - Tulikuusama

Puistoaitaa koristamaan istutin 2017 henrynkuusamaa ja tulikuusamaa. Henrynkuusama kuukahti menneen talven kurimuksiin, mikä hiukan harmittaa. En nähnyt sen koskaan kukkivan, mutta tummanvihreät  ja hivenen kiiltävät lehdet olivat kaunista katseltavaa.

Sen sijaan tulikuusama on elinvoimainen ja avaa jo ensimmäisiä kukkiaan. Ehkä hankin tulikuusaman kaveriksi uuden kuusaman. Pidän köynnöskuusamista. Minusta ne ovat kauniita ja kestäviä. Toisaalla, aidan kentänpuoleisella sivulla kasvaakin jo ruotsinköynnöskuusama ja Pikkupuutarhaan istutin toukokuussa koreanköynnöskuusaman.

Epimedium x youngianum 'Niveum' - Valkovarjohiippa

Varjohiipan luulin kuolleen. Istutin niitä kaksi kappaletta toissa vuonna Makkaripenkkiin, jossa on varjoa edes osan päivästä. Kattorempan telineiden vuoksi leikkasin tästä penkistä syyskuun alussa kaikki matalaksi. Nekin, jotka jäivät, tulivat ankarasti tallotuiksi. Ihmeekseni ja ilokseni varjohiipat nousivat ja toinen kukkikin.

Paeonia veitchii - Ruusupioni

Ruusupioni kukkii tai oikeastaan jo lopettelee kukintaansa Ruusupenkissä. Hyvä, että siirsin tämän toissakesänä yläpihalta nykyiseen paikkaansa. Näyttää viihtyvän huomattavasti paremmin ja tilaakin hänellä on entistä enemmän.

Paeonia anomala - Kuolanpioni

Kuolanpioni ehti kukkaan ensimmäisenä. Pudotti terälehtensäkin jo aikaa sitten. Välähtipä justiinsa mieleeni, että piti tuoda alapihalta metallitukia pioneja varten. Osan olen jo tukenutkin, mutta sillä kertaa tuet loppuivat kesken. Pionit ovat kasvaneet hurjan korkeiksi. Ne onkin tuettava tavallista paremmin, jotta painavat kukinnot eivät katkaise vartta.

Iris 'Eleonor Roosewelt'


Juhannuksen vasta lähestyessä sitä kuvittelee, että kesä on aivan aluillaan. Onhan se, mutta puutarhan kukkaset elävät kuin viimeistä päivää. Kukkia putkahtelee nopeammin kuin katsomaan ehtii. Tämän tummanpuhuvan iriksen pitäisi olla Eleonor Roosewelt. Teki tänä vuonna vain yhden kukkavarren.


Tämän valkoisen iriksen nimestä sen sijaan minulla ei ole mitään käsitystä. Ei ollut viime vuonnakaan. Nyt siinä on monta kukkavanaa, kaksi nuppua jo täysin avoinna. 

Iris sibirica - Siperiankurjenmiekka

Siperiankurjenmiekatkin yltyivät kukkimaan jo ennen lauantain sadetta. Yhden siperiankurjenmiekkakeskittymän kaivoin ylös saadakseni tilaa Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saatuja matalakasvuisia iriksiä varten. 

Joka on tätä iristä joskus maasta kaivanut, tietää urakassa vaadittavan punnerruksen määrän. Ähisemällä ja puhisemalla sain järkyttävät juurakot nousemaan maasta. Lapio ja talikko olivat ilman muuta merkittävässä roolissa. Koska olen monistanut tätä kasvia puutarhaani jo moneen paikkaan, annan ylös kaivetut pois.

Geum 'Mai Tai' - Kellukka


Mai Tai -kellukka on kukkinut pitkään ja runsaana. Näiden kaveriksi istutin kesällä 2020 Nonnaa ja Totally Tangerinea. Minusta kaikki näyttävät samanlaisilta. Totally Tangerinea ei ainakaan näy. Sen sijaan Nonna ja Mai Tai muistuttavat toisiaan. En ole asiantuntija, joten enemmät pohdinnat näiden osalta jääköön tähän. Tykkään kuitenkin, että menestyvät kiitettävästi.

Geum coccineum - Tulikellukka


Tulikellukat ovat niinikään villiintyneet kasvamaan ja kukkimaan sen jälkeen, kun siirsin ne Kiemurapenkistä Ruusupenkkiin. Vanhassa paikassa joutuivat ehkä liikaa kilpailemaan valosta ja tilasta korkeampien kasvien kanssa, vaikka reunalla kasvoivatkin.

Taitaa olla tellima


Tämän pikkuisen ostin Marketanpuiston kevättapahtumasta rusohaltiankukkana. Taitaa olla kuitenkin tellima. Mielelläni olisin ottanut rusohaltiankukan, mutta tellimakin käy, kun sellaista ei ollut aiemmin. Aika metkan näköinen kukka.

Popcornia "pannulle" eli jyvät multaan 10.6.

 Mitä muut edellä, sitä minä perässä. Somessa moni on kehunut, kuinka hienon kesäkukan saa kylvämällä popcornia multaan. On jäänyt kokeilematta, kunnes kylässä käydessäni näin hienon vihreän pehkon emännän kukkapurkissa. Kotona ei ollut ainuttakaan maissinjyvää, mutta ruokakaupasta niitä saa. Kylvin kourallisen popcorneja isoon ruukkuun. Itävät hyvin, koska viikossa tulee kuvan näkymä. Tähkiä maissi ei tällä tavoin ehdi tuottaa, mutta kivan viherkasvin siitä saa kesää piristämään.

Pinus mugo - Vuorimänty

Yksi työmaa näkyy kuvassa. Vuorimännyn vuosikasvut typistetään vuosittain. Sopiva ajankohta on juhannuksen lähestyessä. Vuosikasvua typistämällä saa sen pysymään vehreänä. 

Leikkaamattomana vuorimänty kasvaa jopa kolmimetriseksi ja kaljuuntuu tyvestä. Sen jälkeen sitä ei enää saa leikkaamalla tuuheutumaan ja kasvattamaan uusia neulasia. Omia vuorimäntyjäni en älynnyt alkuvuosina leikata. Siksi osa niistä ehti kasvaa honteloiksi rumiluksiksi. Pari surkeinta olen leikannut kokonaan pois. Muiden kanssa paransin tapani ryhtyen leikkaamaan niitä säännöllisesti.

Syringa vulgaris Andenken an 'Ludwig Späth' - Jalosyreeni

Osa pensasruusuista on jo aloittanut kukintansa. Samoin mm. tarha-alppikärhöt Willy ja Purple Dream. Kaikkia ei edes muista mainita ja jotain on jätettävä seuraaviin kertoihin. Nyt niitä pionitukia hakemaan, kun vielä ne muistan...

Mukavaa juhannusviikkoa kaikille!

 

25 kommenttia:

  1. Kaikkea ihanaa pensasta pihallasi nyt kukkii. Tarhakotakuusama kelpaisi omaankin pihaan jos olisi III-vyöhykkeellä pärjäävä sievä pinkkikukkainen lajike. Ehkäpä joskus vaan kokeilen sattuisiko pärjäämään sopivassa kohtaa pihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kukkii jos jonkinlaista. Tarhakotakuusama on kaunokuusamaa näyttävämpi pensas, mutta myös vähän arempi. Nettitietojen mukaan sen vyöhykkeet ovat I-II ja suojaisa III. Minusta aina kannattaa kokeilla.

      Poista
  2. Olet kyllä varsinainen viherpeukalo, kun kaikki kasvisi näyttävät niin upeilta - ja niitä on paljon! Meillä tulikellukkarivistä on kukassa vain yksi, liekö syy talvessa vai huonossa paikassa, jossa muut kasvit ovat vallanneet tilaa tulikellukoilta.
    Angervot ovat tosiaan kiitollisia ja helppoja kasveja. Itse leikkasin idänvirpiangervorivin ensi kertaa matalaksi kokonaan ja luulin jo, että eivät enää nouse, kun oli pitkään pelkkä "risukko", mutta nyt näyttävät jo upeilta pensailta.
    Sain kerran ostaessani villiviiniä väärän kasvin eli köynnöskuusaman, joka menestyi muutaman vuoden navetan seinustalla, mutta sitten kuoli pois. Kuusamat ovat kauniita, ja tekisi mieli kokeilla uudestaan jossain toisessa paikassa. Sinulla kun on kokemusta noista kuusamista, mitä sanoisit, millaisessa paikassa viihtyvät parhaiten vai onko joka sortille omanlaisensa paikka?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hitunen! Minulle tulee kasvien suhteen helposti "pitää saada" -tunne. Varsinkin toisten blogeja lukiessa. Niinpä kaikenlaista on vuosien mittaan omaan pihaan kertynyt. Kokeile siirtää tulikellukka toiseen paikkaan. Omani taisi olla liikaa muiden kasvien ahdistelema, eikä järiin paljon jaksanut kukkia. Nyt tuolla Ruusupenkissä sillä on tilaa ja valoa ja siitä se kiittää runsaalla kukinnalla.
      Angervoista olen oppinut, ettei niitä saa leikkaamalla kuolemaan. Sinnikkäitä ja hyvin leikkaamista sietäviä. Idänvirpiangervo jos mikä on mestari pysymään hengissä.
      Köynnöskuusamat pitävät valoisasta paikasta ja tasaisesta kastelusta. Minulla kuusamat kasvavat kaikki aika syvämultaisissa paikoissa ja valoa on runsaasti. Ne tarvitsevat tuen, johon kiertyä. Tai sitten köynnöskuusamaa voi käyttää myös esimerkiksi muuria peittämään.

      Poista
    2. Kiitos, täytyypä siirrellä kasveja syksymmällä taas. Meillä on niin metsäinen tontti, että jollei puita kaatele joka vuosi, niin kaikilta kasveilta loppuu kohta valo!

      Poista
    3. Kiitos, täytyypä siirrellä kasveja syksymmällä taas. Meillä on niin metsäinen tontti, että jollei puita kaatele joka vuosi, niin kaikilta kasveilta loppuu kohta valo!

      Poista
    4. Ymmärrän hyvin metsäisen tontin vaikeudet. Muutama vuosi sitten meidän tonttiamme reunusti kahdelta sivulta kunnan huonokuntoinen ja korkeapuustoinen metsikkö. Aurinko ei metsikön vuoksi paistanut meille ollenkaan iltapäivällä. Alueen kunnostuksen yhteydessä metsikkö kaadettiin ja tilalle tuli avoin puisto. Nyt riittää valoa ja lämpöä, josta iloitsen ihan joka päivä.

      Poista
  3. Ny saa ollakki nopiana, jos meinaa kaikki kuvata. Mullon ainaki menny moooonta kukintaa ohi. Tykkääsisin kans köynnöskuusamista, mutteivät mun omat ainakaa kunnolla kasva. Surkeeta raaskuja. No, paikkakaa tuskin on paras maharolline. Pitääköhän lähtiä hakemahan kaupasta poppareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei parane miettiä, josko huomenna kuvaisi. Saattaa olla myöhäistä.
      Minulla oli vuosia tuoksuköynnöskuusama, joka sitten yhtenä talvena otti ja kuoli. Silloin ajattelin, etten pärjää köynnöskuusamien kanssa, tai ettei ole niille sopivaa paikkaa. Taas on mennyt useampi vuosi köynnöskuusamien kanssa ja hyvin pärjäävät. Olen tarjonnut niille syvämultaisemman ja valoisamman paikan. Varjossa eivät meillä pärjää.
      Mene ihmeessä popparikauppaan. Niin minäkin tein ja nyt taimet venyvät mittaa purkissa niin, että kohina kuuluu.

      Poista
  4. Ihanaa kukintaa tosiaan nyt joka paikassa. Minä kasvatin tellimaa siemenestä ja niitä on minulla pari puskaa ei ole kuitenkaan vielä kukkinut että tietäisin, muistaisin minkälainen kukka siinä on. Minulla kukkii myös kuusama ja toisen minäkin voisin ottaa kaveriksi tuo kaunokuusama vaikuttaa kivalta väriltä. omani on vaaleamman punainen ja mummolta saatu alku joten nimeä en tiedä. Tuo sinun jalosyreeni on myös upean värinen sellaisen myös voisin ostaa. Katselen syksyllä mitä tarjontaa on

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusamia on montaa sorttia. Tarhakotakuusamakin saattaisi viihtyä puutarhassasi, kun siellä on myös suojaisia paikkoja. Viherpeukaloissa on myynnissä voimakkaan punainen tarhakotakuusama All Summer Red.
      Jalosyreeni 'Andenken an Ludwig Späth’ on minustakin huikean hieno. Kun se jo noinkin pienenä ja nuorena näyttää hienolta, miten mahtava siitä tuleekaan suurena.

      Poista
  5. Kiitos Suvi! Kaikkea kaunista on ympärillä yllinkyllin.

    VastaaPoista
  6. Uskomattoman ihanaa kukintaa, sitä on nautinto seurata. Minäkin tykkäisin kuusamasta, mutta eihän se täällä 'pohjoisessa' menesty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolean kevään jälkeen kaunis kukinta on iloa silmälle ja sielulle.
      Kuusama ei tosiaan ole pohjoisemman alueen kasvi. III-vyöhykkeellä se saattaa vielä menestyä.

      Poista
  7. Mahtava meininki sinun puutarhassasi! Vallan ihanaa katsottavaa 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla puutarhan asukkailla on aikamoinen vauhti. Mikäs on katsellessa.

      Poista
  8. Haastavaa on olla puutarhuri ja valokuvaaja, kun vauhti puutarhassa on niin hengästyttävää! Angervot ovat ihan huippukivoja kasveja, kun sietävät vaikka kokonaan alasleikkuun ja silti kukkivat sirosti. Paitsi idänvirpiangervon minä sen sijaan jouduin poistamaan, koska muiden joukossa alkoi olla jo paniikki, kun tämä vain levitti siementaimiaan ja kasvustoaan muiden alueelle. Kukinta ja syysväri olisivat kyllä kelvanneet kovasti! Siperiankurjenmiekkaa olen kaivanut viimeksi tänä keväänä ja olen niin samaa mieltä kanssasi tuosta juurakoiden vääntämisestä! Se kasvi osaa ottaa vahvasti paikkansa penkissä! Mutta varsin nopeasti alkaa keskusta tyhjenemään ja kukinta heikkenemään, joten juurakoita on pakko aika ajoin kaivaa ylös ja jakaa. Yhden komean popcornikasvuston olen tänä kesänä nähnyt, ei todellakaan hassumpi idea! Nautitaan tästä kesän kauneudesta, vaikka kuvat jäisivät ottamattakin! Mukavaa juhannuksen odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tasapainon löytymisessä on tekemistä, mutta kyllähän tätä kaikkea mielikseen katselee.
      Tuskin idänvirpiangervoa mihinkään muualle istuttaisin, vaikka kaunis kasvi onkin. Se luikertelee pitkillä juurillaan ottaen tilansa tehokkaasti. Tuolla rajalla se on löytänyt paikkansa.
      Pari siperiankurjenmiekkakasvustoa odottaa minulla kohennusta. Taidan suosiolla siirtää homman jonnekin tulevaisuuteen. Tulee hiki jo pelkästä ajatuksesta.
      Sen verran nyt laiskottaa, että oleminen menee enemmän nautiskelun puolelle. Ikkunarempan välissä.
      Luvassa on lämmin juhannus. Muistahan sinäkin välillä hengähtää.

      Poista
  9. Hienoa kukintaa. Tykkään tosi paljon koivuangervosta, siitä kasvaa kauniin muotoinen ja kukinta kestää pitkään. Meillä eivät vielä ihan kuki. Kuusamat ovat minulle ihan vieraita, pitäisi perehtyä niihin sillä näkyy olevan upeita luomuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivuangervo ansaitsee enemmänkin kehuja. Minustakin sillä on kaunis kasvutapa. Pystykasvuisempi kuin norjanangervo.
      Kuusamat ovat tutustumisen arvoinen ryhmä. Pensaissa on vaihtoehtoja runsaasti, kaunis lehdistö ja hieno kukinta.

      Poista
  10. Voi miten kaunista ja runsasta kukintaa! Ihana tuo valkoinen iiris. Ajattelin, että mökillemme voisi haalia kosteassa viihtyviä kurjenmiekkoja. Fiksumpaa, ja taloudellisempaa, valita sinne paljon kosteikon kasveja kuin tehdä valtavasti kohopenkkejä (vaikka niitäkin teen, kun joitain märkyydestä kärsiviä kasveja on saatava). Veikeän näköinen tuo tellima. Ihanaa juhannusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvä suunnitelma panostaa kostean paikan kasveihin, jos kerran sellaiset olosuhteet ovat tarjolla. Kalliiksi ja työlääksi tulee hankkia kasveja, jotka eivät viihdy.
      Sinulle myös mukavaa juhannusviikkoa!

      Poista
  11. Juuri näin, kaikki etenee nyt puutarhassa niin vaudilla, paitsi puutarhuri;)

    VastaaPoista
  12. Voi miten ihastuttava ruusupionisi on! Todella kaunis.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!