Popparit harakoille

Popcorn heinäkuussa 2022

Moni on varmaan ainakin somessa törmännyt kesäkukkapopcorneihin. Ruukkuun kylvetään tavallisia kaupasta ostettavia maissinjyviä. Niitä, joista paukutetaan kattilassa naposteltavaa vaikkapa leffaillan ratoksi. Ystävä oli kasvattanut näin itselleen näyttävät viherkasvit terassin koristukseksi. Niinpä minäkin innostuin kokeilemaan ja tykästyin. Kesällä 2022 maissinjyvistä kasvoi kuvan isokokoinen ruukkukasvi, joka pysyi vehreänä syksyyn saakka.

Popcorn 10.6.2023

Onnistumisesta iloiten kylvin poppareita myös viime keväänä. Siitä samasta pussista, jonka olin ostanut edellisenä kesänä. Onhan se nyt terveellisempää nauttia vihreänä hulmuavista popcorneista kesäisellä terassilla kuin napostella rasvaisia ja suolaisia popcorneja sohvalla istuen. Näin kärjistetysti. 

Vaan eipä mennyt putkeen kasvatusyritykseni. Yhtenä aamuna pihaoven avatessani löysin kuvan näköistä jälkeä. Hyvin itäneet popparit olivat riipin raapin pitkin terassia. Ihmettelin, mikä kumman otus kesäkukkiani terrorisoi. En ehtinyt siivota sotkua heti, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Näin nimittäin samana päivänä, miten harakat kävivät tonkimassa ruukkua siinä toivossa, että sieltä vielä löytyisi jotain maisteltavaa.

Tyhjensin ruukun ja totesin, että pysyköön popparit pussissaan.

14.5.2024

Toukokuussa käsiini osui keittiön kaapissa vajaa popcorn-pussi. Muistin toki edellisen vuoden epäonnisen kasvatusyrityksen, mutta ehkä onni olisi nyt parempi - tuumasin. Multaa isoon ruukkuun ja popcornit perään. Laitoin varmuudenvuoksi ruukun päälle hallaharson estämään lintujen pääsyn siemeniä tonkimaan.

Popcornit itivätkin kiitettävästi. Ehkä olisi voinut vähän enemmänkin niitä multaan kätkeä. Olin kuitenkin tyytyväinen itämisen tuloksiin.

31.5.2024

Helteiden saavuttua otin hallaharson pois, jotta popparit eivät paistuisi. Laitoin ruukun ympärille verkon, sillä varikset ja harakat pörräsivät ahkerasti pihapiirissä. Epäilimme, että variksilla on puiston toisella laidalla kasvavassa kuusessa pesä. 

Päätin katsoa verkkoa muutaman päivän ja ottaa sen sitten pois. Versot olivat jo hyvän kokoisia ja ajattelin harakoiden jättävän ne rauhaan.

8.6.2024

Popcornit ehtivät olla rauhassa ilman verkkoa ehkä yhden ainokaisen vuorokauden. Aamulla terassille mennessäni mullassa oli myllätty ja irrallisia versoja oli pitkin lattiaa. Tuskin ehdin kunnolla takaisin sisälle, kun ikkunasta näin harakan palaavan apajille. 

Ruukun laidalla on vielä muutama poppari pystyssä. Siivoan ruukun pois, kunhan sade taukoaa ja muilta töiltäni ehdin. Nyt vannon, että popcorn-kokeiluni saa olla tässä. Eiköhän maailmasta löydy muitakin nopeakasvuisia ja näyttäviä kesäkukkia, joita harakat eivät himoitse.

Maaginen 10.6. ohitettu onnistuneesti

 
Vanha kansan ohjeen mukaan ennen kesäkuun 10. päivää ei kannata laittaa kesäkukkia. Tuota ohjetta en ole noudattanut ikikausiin. Toukokuu on ollut meidän nurkilla useimmiten niin lämmin, että jo äitienpäivän aikaan kesäkukat ovat pärjänneet kaikkein arimpia lukuunottamatta ulkona hyvin. Ja hyötykasvitkin selvinneet lämmittämättömässä kasvarissa toukokuun viimeisestä viikosta lähtien ongelmitta. Tänä keväänä lämpöä on saatu hidastetusti. Etenkin öisin on ollut koleaa. Lauantaivastaisena yönä meidän alapihalla mittari painui alimmillaan +1.5 asteeseen.

Vihdoin maaginen kesäkuun 10. on ohitettu. Jokohan voisi huokaista helpotuksesta ja siirtyä ihan käytännössä kesään.

Prunus serrulata 'Royal Burgundy' - Japaninkirsikka

Kuluneella viikolla minusta tuli onnellinen japaninkirsikan omistaja. Olen ihastellut sitä jo edellisenäkin kesänä Saaripalstan Sailan blogissa. Kävin läpi lähiseudun taimimyymälöiden tarjontaa, ettei tarvitse turhan päiten pitkin pääkaupunkiseutua ajaa. Espoon puolelta kaunotar löytyi. Myyjä sanoi sen olevan heidän viimeisensä. Ensin ei meinannut edes löytyä, kun tuuli oli kaatanut ainokaisen muiden kasvien joukkoon. Sieltä sen pelastin ja kotiin kuskasin.

Magnolia stellata 'Susan' - Tarhamagnolia

 
Kuten tavallista, yhden uuden kasvin ostaminen johtaa pihalla "tuolileikkiin". Jonkun on muutettava uuden alta toisaalle. Niin kävi nytkin. Liian kuivassa paikassa ja varmaan siitä syystä huonossa hapessa elelevä magnolia Susan sai lähtökäskyn Pikkupuutarhan Kriikunapenkistä ja tilalle muutti Royal Burdungy. 

Saila totesi postauksensa kommenttiketjussa magnolian kaipaavan Kiinan vuoriston alarinteiden olosuhteita. Sellaisia paikkoja ei meidän pihalta löydy, mutta kuvittelen ja toivon alapihan Kaivoruusupenkin tarjoavan Kriikunapenkin paahteisuutta viileämmän asuinsijan magnolialle. Magnolia jää penkin itä-kaakkopuolelle ja saa osakseen enemmän aamuaurinkoa. Päivällä ja iltapäivällä se saa varjoa ja tuulensuojaa isoksi venähtäneistä juhannus- ja punalehtiruususta.

Corylus maxima purprea - Veripähkinäpensas

Ehdin istuttaa toukokuussa Kriikunapenkkiin, magnolian lähelle ostamani veripähkinäpensaan. Se on vielä aivan pikkuinen, niukin naukin 30-senttinen rääpäle. Saattaa olla hidaskasvuinen, mutta aikuisena se on 3-5 metrinen. Eli japaninkirsikan kaveriksi se ei käy. Lapio kouraan ja puskamuutto käyntiin. 

Veripähkinän uusi asuinsija on Vasenrinteen yläosassa. Paikka on lämmin ja siinä on veripähkinällä tilaa kasvaa joka suuntaan. Tuuli saattaa osua vähän liikaa, eikä kosteuttakaan taida olla riittävästi. Meidän tonttimme tarjoaa yhä enemmän kasville kuin kasville kuivuutta ja tuulta. Kaipa tässä on hissukseen valmistauduttava aavikko-olosuhteisiin ja hankittava kameli ja pari taatelipalmua.

Saxifraga - Patjarikko?

Istutin vuosi sitten syysomenan alle Niltalta saatua patjarikkoa. Selvästikään ei ollut rikoille suotuisa paikka monestakin syystä. Niinpä kaivoin ne ylös, jaoin ja istutin Pikkupuutarhan Kivipenkin reunaan riviin. Tilaa on enemmän tarjolla, multatila syvempi, eikä kasvit ole samalla tavoin vaarassa tulla tallotuiksi, kuten omenapuun tyvellä.

Rikkojen suhteen olen vähän ulalla. Minulta menevät sekaisin patjarikot, varjorikot, posliinirikot ja ihan kaikki rikot. Ehkä ehdin jossain välissä syventyä rikkojen elämään syvemmin. Nyt toivon puutarhani rikkojen viihtyvän uudessa paikassa. Oli nimi mikä tahansa.

Helleborus spp. 'Anna's red' - Jouluruusu

Kirjavalehtisen jouluruusun istutin Kriikunapenkkiin jo kuukausi sitten. Se sujahti kätevästi oikealla puolella jo pidempään asuneen jouluruusu Double Ellenin viereen. Taimi oli kivan kokoinen jo nettikaupasta saapuessaan. Se näyttää kotiutuneen hyvin, sillä uusia lehtiä on alkanut nousta tyvestä. Nuppuja ei ole näkyvissä, mutta hyvää kannattaa ilman muuta odottaa.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Tommolan tilalta tilaamani mantelityräkitkin on nyt istutettu Pikkupuutarhan Harkkokäytävän varrelle, pallohortensioiden lähelle. Kuvassa mantelityräkit ovat vielä poteissaan odottamassa istutusta. Kasvit oli todella hyvin pakattu ja saapuivat hyväkuntoisina. Kävin hakemassa ne heti postista, kun saapumisilmoitus tuli.

Toivottavasti nämä kaksi uutta kaverusta kotiutuvat puutarhaani ja viihtyvät monia vuosia. Mitä lie mokasin, kun edelliset mantelityräkit eivät selvinneet siirrosta alapihalta Pikkupuutarhaan? Tykkäsin niistä sen verran paljon, että olin valmis tekemään töitä uusia saadakseni. Pelkäsin jo, että on lähdettävä ajelemaan Leivonmäelle saakka. Ei tarvinnut, asia hoitui postitse.

Dodecatheon meadia - Vuorijumaltenkukka

Viime kuussa hihkuin täällä blogissa Vasenrinteen vuorijumaltenkukan onnistuneesta talven yli selviytymisestä. Nyt saan hihkua toistamiseen, sillä kadonneeksi luulemani vanhempi vuorijumaltenkukka ilmestyi Hortensiapenkissä kukkimaan. Missä lienee luurannut pari edellistä vuotta?

Popcorn 7.6.

Viime kesänä kylvin isoon piharuukkuun popcornia. Iti ja kasvoi hyvin, vaikka alussa oli vähän vahtimista. Linnut nimittäin kävivät nokkimassa popcorneja mullasta ja levittivät samalla multaa ja lehtisilppua pitkin patiota. Nyt laitoin heti aluksi harson ruukun päälle. Sen suojissa popcornit pääsivät itämään.

Popcorn 9.6.

7.6. otetun kuvan jälkeen totesin, että eiköhän popcornit jo pärjää ilman harsoakin. Tuskin linnut enää ovat kovin kiinnostuneita, kun taimet ovat jo mukavasti kasvussa. Harsoa oli nokittu ja riivitty hahtuviksi pitkin terassia, joten purkki näytti minusta paljon paremmalta ilman harsoa. Korvasin harson varmuuden vuoksi verkolla, joka ei ihan koko ruukun ympäri ylettynyt.

Perjantaiaamuna näkymä oli sitten aika surkea, kuten kuvasta näkyy. Illalla sohvalla istuessani näin harakan olevan ruukun kimpussa.

Popcorn 10.6.

Lakaisin mullat pois patiolta, mutta jätin ruukun myöhemmin siivottavaksi. Harakoilla taisi olla perjantai-iltana leffailta tiedossa, kun viimeisetkin popcornit oli käyty napsimassa. Lauantaiaamuna terassille menijä kohtasi myllätyn mullan ja viimeisetkin versot pitkin lattiaa nakeltuina.

Popcorn-pussissa on edelleen runsaasti jyviä kylvettäväksi. Jääköön tältä kesältä popcorn-istutukset tekemättä. Harakat saavat keksiä muuta huvia ja pureskeltavaa leffailtoihinsa. Minun popcorn-paistopisteeni sulkeutui.

Allium ursinum - Karhunlaukka

Kesällä 2020 Makkaripenkkiin istutettu karhunlaukka on edelleen elossa ja hyvävointinen. Parhaillaan se lykkää nuppuja. Kuten jo aiemmin totesin, tontillamme varjopaikkoja ei juuri ole. Makkaripenkki on niitä harvoja paikkoja, joissa voin edes kuvitella jonkun varjokasvin voivan menestyä. Aina ohi kulkiessani olen syystäkin hyvin iloinen nähdessäni karhunlaukan ja muut alueelle keräämäni varjokasvit.

Papaver orientale - Idänunikko

Kesän etenemisen huomaa selvimmin eri kukkaryhmien vauhdilla avautuvista nupuista. Sipulikukkien aikaan tuntuu, että vielä on ikuisuus perennojen heräämiseen. Hups vain ja siellä sipulikukkien seassa nousee unikko jos toinenkin. Yhtä vikkelästi niiden palluraiset nuput nousevat pitkien varsien päihin nuokkumaan. Ja sitten voikin tarkasti kuunnellen havaita pientä poksahtelua, kun nupuista esiin työntyvät silkkipaperin ohuet terälehdet suoristavat ryppyjään.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Molemmat tuurenpihlajani, alapihan Syyspenkissä ja yläpihan huoltopihalla asuva, ovat aloittaneet kukinnan. Kukat ovat ruokalautasen kokoisia ja tänä vuonna niitä on entistä enemmän. Kesällä 2019 istutetut puut ovat saaneet pituutta ja leveyttä kivasti. Minusta puu on aika nopeakasvuinen.

Tuurenpihlajaa ei syyttä kutsuta Pohjolan palmuksi. Sen oksat suurikokoisine ja siroine lehtineen taipuvat kauniisti ihmisen pään ylle. Parasta tuurenpihlajassa on sen loistava oranssinpunainen ruskaväri. Sen lisäksi tämä puu ansaitsee tulla ihailluksi koko kasvukauden.

Syringa vulgaris - Pihasyreeni

Jatkamme kesäkuun merkeissä. Kivaa viikkoa kaikille!

 

Hyyyyyytävän kylmää

Aronia

Kesä alkoi hyytävän kylmissä merkeissä. Eikä ne toukokuun viimeiset päivätkään mitään bikinikelejä tarjonneet. Torstaina lämpömittari keikkui +7 ja + 9 asteen välillä riippuen, miten aurinko jaksoi näyttäytyä pilvien takaa. Tuuli ujelsi varmaan suoraan Pohjoisnavalta. En ole lainkaan vilukissa, vaan pärjään kevyissä tamineissa. Torstaina oli niin järkyttävän kylmää, ettei kaltaiselleni kuumakaisalle kevyttoppatakkikaan ollut liikaa. Kotona kävin napsauttamassa pattereita takaisin päälle, jotta sain vilunväristykset vähenemään.

Seuraan sääennusteita silmä tarkkana ja sydän huolesta pullollaan. Eniten surettaa kasvihuoneen asukkaat. Siirsin tomaatit, kurkut ja paprikat kellarikasvattomasta kasvihuoneeseen lauantaina 20.5. Silloin yölämpötilatkin näyttivät lupaavilta. Lämmittimenkin otin pois parin päivän jälkeen ajatellen, että tuplaharsoilla mennään vielä hetken aikaa.

Tomaatit ovat vankkoja ja useimmat jo puolitoistametrisiä. Valtaosa niistä kukkii. Toistaiseksi en ole virittänyt Blumat-kastelujärjestelmää, koska odotan saavani harsot alta pois. Viileyden ja runsaan pilvisyyden vuoksi multa pysyy aika hyvin kosteana. Tässä vaiheessa hoidan kastelun kannulla.

Kasvatan lähinnä kirsikkatomaatteja, koska ne kypsyvät nopeimmin ja tuottavat parhaiten satoa pienessä kennokasvarissani. Valikoimasta löytyy tänä kesänä Supersweet, Sungold, Gardener's Delight, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Bumble Bee ja Pink Tiger. Kaksi kappaletta kutakin.

Ensimmäisiä raakileita löysin tomaateista pari päivää sitten. Pölyttäjät eivät helposti kasvariin pääse, kun ovi on kiinni yötä päivää. Harsoja ylös ja alas laskiessa tulee samalla kukkia liikuteltua, joten ehkä ne sillä tavoin pölyttyvät.

Kurkut olivat aika matalia ne kasvariin pari viikkoa sitten siirtäessäni. Sittemmin niillekin on tullut mittaa ja tarttuvat niin toisiinsa kuin tukinaruihinsa kärhillään. Sherpassa on jo ensimmäiset kukat. Sherpan lisäksi kasvamassa on La Divaa ja Beth Alphaa. Cordobaa oli tarkoitus laittaa, mutta unohdin sitä tilata lisää. Omasta varastosta löytyi vain tyhjä siemenpussi.

Myös chilit ja paprikat ovat alkaneet kukkia. Kasvamassa on keltaista Zazua, punaista California Wonderia ja napakamman makuista Lompardoa. Kasvarin hyllyllä on kolmessa purkissa pojalta saaduista siemenistä kasvatettua punaista chiliä, jonka nimestä ei ole hajuakaan.

Kurkut ja paprikat ovat vastakkaisella sivulla.

Koitan suojella kasvarini asukkaita tuplaharsoilla. Aamuisin käyn nostamassa harsot ylös ja illalla lasken jälleen alas. Parin viime päivän aikana olen antanut harsojen olla alhaalla päivälläkin, kun mittari ei ole ylittänyt +10 astetta. Alimmillaan kasvarin lämpötila on +2. Toistaiseksi niin tomaatit kuin kurkutkin näyttävät selvinneen. Vaan kuinka kauan jaksavat kylmyydessä värjötellä?

Toivon pääseväni harsoista eroon, jotta kasvarin väki pääsee kasvamaan ja rehottamaan vapaammin. Ja jotta saan kastelujärjestelmän laitettua. Olisi kannattanut antaa tomaattien olla kellarissa pidempään, mutta kukapa olisi osannut ennustaa näin hyisiä säitä? Takaisin kellariin en enää ryhdy kasveja kantamaan. Ensi keväänä on sitten mietittävä asiaa tarkemmin ottaen tämän kevään opit huomioon.

Kasvariasukkaiden lisäksi huolettaa tietysti myös lavakaulusten väki. Harsojen alla on itäminen ja kasvu jo vauhdissa, vaikka on ollut äärettömän kuivaa. Perjantaina sentään vettä roiski pilvistä tasaista tahtia helpottamaan kastelutilannetta.

Ruohosipuli on kiitollinen kasvatettava. Se nousee vuodesta toiseen, kukkii kauniisti ja tarjoaa aikaisin makua ja vihreyttä leivän päälle. Tai mihin sitä milloinkin haluan laittaa. Yrteistä timjami on mukavan rehevä, mutta basilika värjöttelee viluisena ressukkana.

Vuoden takaiseen tapaan kylvin popcornia terassille isoon ruukkuun. Laitoin ruukun päälle harson, sillä viime keväänä linnut kävivät napsimassa popcornit ja pienet taimet. Yhtenä päivänä ihmettelin, mitä kummaa hahtuvaa pihalla lentelee? Harso ruukun päällä oli muuttunut reiälliseksi malliksi ja niitä harsopalojahan ne lentelevät hahtuvat olivat. Illalla todistin omin silmin sohvalta käsin, kuinka harakka kävi nokkimassa harson rikki päästäkseen popcorneihin käsiksi - tai siis nokiksi.

Työmaasta ei ole muuta kuvaa, kuin vasemmassa alakulmassa näkyvä pala käytävää.

Harrastajapuutarhurin kesäelämä on rankkaa puurtamista ja milloin minkäkinlaisia projekteja toinen toisensa perään. Viikonloppuna kaivettiin pojan kanssa talon puistopäädyn seinustalta kasvit köynnöshortensiaa lukuunottamatta ylös. Ei ole hyvä pitää kasveja liian lähellä talon seinää ja kapea käytäväkin on jo vuosia kaivannut lisää leveyttä. Onneksi alueella ei ollut mitään suojelua tai uutta paikkaa kaipaavia kasveja. Ärsyttävästi leviävää pajuangervoa ja kieloja. Niitä riitti. Eikä niitä säästetty.

Kaivutyö saatiin kahteen pekkaan hoidettua ja maanrakennuskangaskin on jo laitettu. Päälle tulee kivituhkaa, jota en ole voinut tilata, koska kippauspaikka on varattu aurinkopaneelien välivarastointiin. Aurinkopaneelit saatii perjantaina katolle. Puuttuu enää sähköasentajan osuus työstä. Se hoitunee maanantaina.

Ostin saksalaisesta liiteristä näppärän teleskooppivartisen pensasleikkurin. Akkukäyttöisen. Sillä pitäisi käydä tuijien kimppuun, kunhan kerkiän. Testasin leikkuria terassipäädyn norjanangervoihin, joita olen muutaman vuoden muotoillut. Menetän näin ison osan kukinnasta, mutta toisaalta leikattuina angervot eivät valloita liikaa tilaa kulkuväylältä. Leikkuujälki ei ole ihan priimaa. Tosin suurin osa kuvassa näkyvistä koloista johtuu rivin huonokuntoisista pensaista, joista yhden jouduin leikkaamaan tapille. Josko se sieltä taas ponnistaa uuteen kasvuun. Kuten yleensä on käynyt.

Yhtenä päivänä kävin trimmerillä läpi alapihan aidanaluset ja kanttausurien reunat. Pölypilvi peitti tienoon, kun trimmeri kuritti kuivaa maata. Kummasti nurmi ulottaa lonkeroitaan penkkeihin. Kanttaukset on piakkoin käytävä läpi. Se sujuu paremmin, kun ylimääräiset nurmituppaat ja voikukat on trimmattu. Jollei kokonaan pois niin ainakin pienikokoisemmiksi. Rikkaruohourakkakin on täysin aluillaan. Samoin suunnitelmissa olevat uusien kasvien istutukset ja vanhojen siirrot. On niin kuivaa, että uudet pärjäävät paremmin purkeissa ja vanhat maassa. Enkä ole yksinkertaisesti joka paikkaan ehtinyt.

Rubus arcticus - Mesimarja

 
Selkä ei yhtään tykkää kaivamisesta ja kärräämisestä. Se on jäykkä ja kipeä, mutta pääsen kuitenkin hyvin liikkumaan. Voisin ottaa viikonlopun vaihteeksi kevyemmin. Katsotaan, kuinka hyvin tai huonosti suunnitelmissani pysyn.

Syringa vulgaris Andenken an 'Ludwig Späth'

Paljon onnea kaikille opintonsa päättäville. Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

Nyt näitä riittää

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Puutarhassa on parhaillaan pakahduttavan kaunista. Kuvat ja tarinat kulkevat kaiken aikaa jälkijunassa, kun ei vaan ehdi jokaisen nupun kehityksestä raportoimaan. Hyvä, jos ehtii käydä kuvat napsimassa. Eipä tietenkään olisi tarviskaan kaikesta höpöttää, mutta kun kauneutta on niin kiva jakaa ja samalla päästä katselemaan teidän toisten ihanuuksia. 

Monet puutarhan kasvit ovat parhaimmillaan vain hetken. Saatamme siis jälleen kerran todeta, että kauneus on tässä ja nyt. Ei ehkä huomenna, eikä ensi viikolla. On maltettava pysähtyä nuuhkimaan ja nauttimaan. Kaikin aistein, täysillä.

Crataegus 'Paul´s Secret' - Ruusuorapihlaja

Tuurenpihlajat jatkavat loistoaan jättikokoisilla pitsirykelmillään. Ruusuorapihlajan oksat ovat täynnä ruusumaisia kukkia. Kukkivaa puuta katsellessa ymmärtää hyvin, mistä se on saanut nimensä. En löytänyt nimen alkuperää. Kuka lie se Paul, jonka salaisuus tämä ruusunnuppupuu on?

Rhododendron 'Nova Zembla'

Alppiruusuni kukkivat runsaina. Valkoinen Cunningham's White on jo ajat sitten lopettanut. Punainen Nova Zembla ja lilakukkaiset Catawbiense Grandiflorumit ovat uhkeimmillaan.

Rhododendron 'Catawbiense Grandiflorum'

Rhodoni näyttävät viihtyvän entisessä metsäpuutarhassa entistä paremmin puiston puolelta siivilöityvässä runsaassa valossa. Takana kasvava tuijarivi ja isokokoinen tuomi varjostavat juuri sopivasti.

Rhododendron x Rustica Mixture - Atsalea 'Ruususen Uni'

Keväällä 2020 istuttamani atsalea Ruususen Uni aikoo nyt kukkia ensimmäisen kerran. Viime keväänä se jätti kukinnan väliin. Ruususen Unen vieressä kasvava Northern Hi-Lights -revontuliatsalea ei kuki. Sen istutin viime keväänä, joten ehkä se kasvattaa juuriaan. Pääasia, että on elossa.

Lonicera x bella 'Zabelii' - Kaunokuusama

Kaunokuusamakin on tällä kertaa täynnä kukkia. Taitaa olla sen viisivuotisen olemassa olon ennätys. Naapurin pihassa kukkii oksat notkuen kuusama, joka saattaa olla tarhakotakuusama Korea - tai sitten joku muu. Sitä katsellessa päässä alkoi heti surrata ajatukset, mihin sellaisen laittaisin omalla pihalla. Hyvä, ettei kaikkia päähän putkahtavia ideoita ehdi samantien toteuttamaan. Muuta ei ehtisi tehdäkään.

Spiraea betulifolia - Koivuangervo

Angervojen kukinta ei lähes helteisillä säillä kauaa kestänyt. Norjanangervon kukinta meni niin nopeasti, että tuskin ehdin henkäistä, kun se oli jo ohi. Koivuangervoja on vain kaksi puskaa norjanangervorivin jatkeena. Olivat erehdyksessä eksyneet piiskataimien joukkoon, mutta tulivat aikoinaan mukavasti istutetuiksi jonon päätyyn. Koivuangervo kukkii myöhemmin kuin norjanangervo ja sen kukinta kestää hieman pidempään.

Spiraea chamaedryfolia - Idänvirpiangervo

Idänvirpiangervon kukat ovat kuin valkoisin kukin ja helmin koristeltu morsiushuntu.  

Tätä pensasta en ole pihallemme istuttanut ainuttakaan. Se on levinnyt meille rajanaapurin puolelta. Jossain vaiheessa tehokkaasti leviävä kasvi ärsytti minua. Ei ärsytä enää. Päinvastoin, se peittää hyvin meidän ja naapurin välisen rinteen, jossa voi olla vaikea saada jotain muuta menestymään. Kukkiessaan koko rinne on valkea pörriäisten puffetti. Ja syksyllä idänvirpiangervo loistaa ruskavärissään.

Pensas on myös ratkaissut ongelmaksi kokemani alueen talon autotallin puoleisessa päädyssä. Talvella siihen on kolattava lunta autopaikoilta ja käytäviltä. Idänvirpiangervo ei ole moksiskaan talvisista lumimassoista. Kesällä paikka on varjoinen. Muutenkin nurkkaus kuuluu ns. huoltopihaan, jollainen jokaisessa pihassa on oltava, mutta jonka ei tarvitse olla viimeisen päälle laitettu. Riittää, että se on siisti. Annan itselleni mahdollisuuden muuttaa mieltä. Siihen saakka nykyinen olotila riittää.

Spiraea chamaedryfolia - Idänvirpiangervo

Angervojen suku on laaja ja monipuolinen. Joka pihaan löytyy sopiva. Helppojakin useimmat angervot ovat. Aina helppous ei suinkaan riitä hankintakriteeriksi. Toisinaan on kutkuttavaa haastaa itsensä, vaikka moisten haasteiden seurauksena tuleekin välillä manattua hölmöiksi osoittautuneet ratkaisut.

Aronia

Aroniakin on ollut aivan valkoisenaan kukista. Nämä leikkimökkirinteen puskat ovat vuosi toisensa jälkeen jääneet leikkaamatta. Rinteen muussa osassa kasvavia aronioita olen leikannut säännöllisesti, koska ne tuppaavat risuuntumaan alaosistaan. Enpä taida näitä päätyaronioita leikata vieläkään. Ainoastaan lyhennän paria oksaa, jotka syksyn tullen roikkuvat marjojen painosta muiden kasvien päällä.

Kultakuoriainen aroniassa

Ehdin jo miettiä, missä tapaan tämän kesän ensimmäisen kultakuoriaisen. Usein niitä on pioninkukissa ja loppukesästä syyshortensioissa. Nyt tämä kaveri nautiskeli aroniankukassa tyytyväisen oloisena.

Cornus alba Sibirica - Korallikanukka

Meillä ei enää ole korallikanukkaa. Aikanaan istutin niitä erottamaan tontin tiestä. Kanukka ei minusta ole paras mahdollinen aitakasvi, koska se tuppasi retkottamaan sinne tänne, myös kadulle. Kaivoimme kanukat pois tuija-aidan tieltä. Alapihan kauimmaisessa nurkassa, naapurin puolella kasvaa jättikokoinen korallikanukka. Se ei ole enää mikään pensas, vaan kunnioitettavan kokoinen, monta metriä korkea puu. Se on kaunis kukkiessaan ja upea syysvärissään.

Lonicera x brownii 'Dropmore Scarlete' - Tulikuusama

Puistoaitaa koristamaan istutin 2017 henrynkuusamaa ja tulikuusamaa. Henrynkuusama kuukahti menneen talven kurimuksiin, mikä hiukan harmittaa. En nähnyt sen koskaan kukkivan, mutta tummanvihreät  ja hivenen kiiltävät lehdet olivat kaunista katseltavaa.

Sen sijaan tulikuusama on elinvoimainen ja avaa jo ensimmäisiä kukkiaan. Ehkä hankin tulikuusaman kaveriksi uuden kuusaman. Pidän köynnöskuusamista. Minusta ne ovat kauniita ja kestäviä. Toisaalla, aidan kentänpuoleisella sivulla kasvaakin jo ruotsinköynnöskuusama ja Pikkupuutarhaan istutin toukokuussa koreanköynnöskuusaman.

Epimedium x youngianum 'Niveum' - Valkovarjohiippa

Varjohiipan luulin kuolleen. Istutin niitä kaksi kappaletta toissa vuonna Makkaripenkkiin, jossa on varjoa edes osan päivästä. Kattorempan telineiden vuoksi leikkasin tästä penkistä syyskuun alussa kaikki matalaksi. Nekin, jotka jäivät, tulivat ankarasti tallotuiksi. Ihmeekseni ja ilokseni varjohiipat nousivat ja toinen kukkikin.

Paeonia veitchii - Ruusupioni

Ruusupioni kukkii tai oikeastaan jo lopettelee kukintaansa Ruusupenkissä. Hyvä, että siirsin tämän toissakesänä yläpihalta nykyiseen paikkaansa. Näyttää viihtyvän huomattavasti paremmin ja tilaakin hänellä on entistä enemmän.

Paeonia anomala - Kuolanpioni

Kuolanpioni ehti kukkaan ensimmäisenä. Pudotti terälehtensäkin jo aikaa sitten. Välähtipä justiinsa mieleeni, että piti tuoda alapihalta metallitukia pioneja varten. Osan olen jo tukenutkin, mutta sillä kertaa tuet loppuivat kesken. Pionit ovat kasvaneet hurjan korkeiksi. Ne onkin tuettava tavallista paremmin, jotta painavat kukinnot eivät katkaise vartta.

Iris 'Eleonor Roosewelt'

Juhannuksen vasta lähestyessä sitä kuvittelee, että kesä on aivan aluillaan. Onhan se, mutta puutarhan kukkaset elävät kuin viimeistä päivää. Kukkia putkahtelee nopeammin kuin katsomaan ehtii. Tämän tummanpuhuvan iriksen pitäisi olla Eleonor Roosewelt. Teki tänä vuonna vain yhden kukkavarren.

Tämän valkoisen iriksen nimestä sen sijaan minulla ei ole mitään käsitystä. Ei ollut viime vuonnakaan. Nyt siinä on monta kukkavanaa, kaksi nuppua jo täysin avoinna. 

Iris sibirica - Siperiankurjenmiekka

Siperiankurjenmiekatkin yltyivät kukkimaan jo ennen lauantain sadetta. Yhden siperiankurjenmiekkakeskittymän kaivoin ylös saadakseni tilaa Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saatuja matalakasvuisia iriksiä varten. 

Joka on tätä iristä joskus maasta kaivanut, tietää urakassa vaadittavan punnerruksen määrän. Ähisemällä ja puhisemalla sain järkyttävät juurakot nousemaan maasta. Lapio ja talikko olivat ilman muuta merkittävässä roolissa. Koska olen monistanut tätä kasvia puutarhaani jo moneen paikkaan, annan ylös kaivetut pois.

Geum 'Mai Tai' - Kellukka

Mai Tai -kellukka on kukkinut pitkään ja runsaana. Näiden kaveriksi istutin kesällä 2020 Nonnaa ja Totally Tangerinea. Minusta kaikki näyttävät samanlaisilta. Totally Tangerinea ei ainakaan näy. Sen sijaan Nonna ja Mai Tai muistuttavat toisiaan. En ole asiantuntija, joten enemmät pohdinnat näiden osalta jääköön tähän. Tykkään kuitenkin, että menestyvät kiitettävästi.

Geum coccineum - Tulikellukka

Tulikellukat ovat niinikään villiintyneet kasvamaan ja kukkimaan sen jälkeen, kun siirsin ne Kiemurapenkistä Ruusupenkkiin. Vanhassa paikassa joutuivat ehkä liikaa kilpailemaan valosta ja tilasta korkeampien kasvien kanssa, vaikka reunalla kasvoivatkin.

Taitaa olla tellima

Tämän pikkuisen ostin Marketanpuiston kevättapahtumasta rusohaltiankukkana. Taitaa olla kuitenkin tellima. Mielelläni olisin ottanut rusohaltiankukan, mutta tellimakin käy, kun sellaista ei ollut aiemmin. Aika metkan näköinen kukka.

Popcornia "pannulle" eli jyvät multaan 10.6.

 Mitä muut edellä, sitä minä perässä. Somessa moni on kehunut, kuinka hienon kesäkukan saa kylvämällä popcornia multaan. On jäänyt kokeilematta, kunnes kylässä käydessäni näin hienon vihreän pehkon emännän kukkapurkissa. Kotona ei ollut ainuttakaan maissinjyvää, mutta ruokakaupasta niitä saa. Kylvin kourallisen popcorneja isoon ruukkuun. Itävät hyvin, koska viikossa tulee kuvan näkymä. Tähkiä maissi ei tällä tavoin ehdi tuottaa, mutta kivan viherkasvin siitä saa kesää piristämään.

Pinus mugo - Vuorimänty

Yksi työmaa näkyy kuvassa. Vuorimännyn vuosikasvut typistetään vuosittain. Sopiva ajankohta on juhannuksen lähestyessä. Vuosikasvua typistämällä saa sen pysymään vehreänä. 

Leikkaamattomana vuorimänty kasvaa jopa kolmimetriseksi ja kaljuuntuu tyvestä. Sen jälkeen sitä ei enää saa leikkaamalla tuuheutumaan ja kasvattamaan uusia neulasia. Omia vuorimäntyjäni en älynnyt alkuvuosina leikata. Siksi osa niistä ehti kasvaa honteloiksi rumiluksiksi. Pari surkeinta olen leikannut kokonaan pois. Muiden kanssa paransin tapani ryhtyen leikkaamaan niitä säännöllisesti.

Syringa vulgaris Andenken an 'Ludwig Späth' - Jalosyreeni

Osa pensasruusuista on jo aloittanut kukintansa. Samoin mm. tarha-alppikärhöt Willy ja Purple Dream. Kaikkia ei edes muista mainita ja jotain on jätettävä seuraaviin kertoihin. Nyt niitä pionitukia hakemaan, kun vielä ne muistan...

Mukavaa juhannusviikkoa kaikille!