Hyötytarhan antimia

Vuodenvaihteen kohokohtia on päästä miettimään kylvöjä ja esikasvatuksia. Siemenpussit rapisevat, pesuhuoneen lattia täyttyy taimipoteista ja vesi nousee kielelle omaa satoa odotellessa. Taloudellisesti pienimutoinen hyötykasvatus ei kannata, mutta sepä ei olekaan tärkein asia. Parasta on seurata kasvun ihmettä, nähdä työnsä tulokset konkreettisesti ja tietää takuuvarmasti, missä lautaselle tuotu kurkku on kasvanut.

Retiisit ja ensimmäiset kurkut 14.6.

 
Retiisit kylvin kukkalaatikkoon kasvihuoneeseen jo huhtikuussa. Retiisi itää viileämmässäkin. Kahdesta kukkalaatikosta saimme satoa toukokuun lopussa. Silloin olin jo kylvänyt lisää retiisejä lavakaulukseen.Kasvihuoneeseen laitoin Saxaa ja Cherry Belleä. Lavakaulukseen vain Cherry Belleä, joka kasvaa nopeasti mehukkaaksi ja isokokoiseksi. Parhaillaan lavakauluksessa on jo toinen retiisikylvös kasvamassa.

Kurkku Sherpa

Jos jotain kasvarissa kannattaa kasvattaa, niin kurkkuja. Helppoja ja tuottoisia. Ensimmäiset kurkut kypsyivät kesäkuun alussa. Sen jälkeen kurkkuja on riittänyt niin paljon, että muutaman annoin jo naapurille hänen käydessä meitä moikkaamassa.

Olen jämähtänyt samoihin tuttuihin lajikkeisiin, vaikka voisi olla järkevää kokeilla välillä muitakin. Tänä vuonna muistin varastossani olevan Cordoban siemeniä, vaan ei ollutkaan. Kaupoista sitä ei löytynyt, enkä ehtinyt netistä tilaamaan. Kesän kurkuiksi valikoituivat sitten tuttuun tapaan Sherpa, Beth Alpha ja parin vuoden tauon jälkeen La Diva.

Tomaatti Sungold

Kylmä kevät jatkui ja jatkui. Aloin olla huolissani, kasvavatko kurkut ja tomaatit kellarin katon läpi asuintiloihin. Vihdoin koitti sen verran lämpimät säät, että saatoin rahdata hyötykasvini kasvihuoneeseen. Harsoteltoissa olivat tavallista pidempään, mutta niistäkin päästiin aikanaan eroon. Tomaatit ja kurkut kasvavat kellarissa vankoiksi. Kasvattamossani ei ole lainkaan luonnonvaloa, mutta taimitarhalta ostamani tehokas kasvilamppu syttyy ja sammuu ajastimella pitäen huolta suojateistani. 

Tomaatti Golden Sunrise

 
Joissakin tomaateissa oli jo raakileita niiden muuttaessa kasvihuoneeseen. Tänä vuonna kypsymistä on saanut odotella vähän pidempään. Sungold ehti ensimmäiseksi. Gardener's Delight taitaa kiriä  kakkoseksi. Muita tomaatteja ovat: Supersweet, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Bumble Bee ja Pink Tiger.

Paprika Zazu

Viime vuoden runsaasta ja onnistuneesta paprikasadosta innostuneena laitoin niitäkin enemmän. Jonkun verran pilkoin paprikoita tuoresalaattiin. Pääosan säilöin etikkamausteliemeen ja siitäpä tulikin hyvää.

Paprika California Wonder

Keltaisen, pitkulaisen Zazun lisäksi kasvamassa on California Wonderia ja punaoranssia Lombardoa. Lisäksi kahdessa isossa purkissa on pojalta saaduista siemenistä kasvavaa chiliä, jonka pienet hedelmiä on jo kehittymässä. Tämä chili on aika voimakasta, mutta ei sentään ihan mahdotonta. Se käy tuoreena ja kuivattuna hyvin ruoan maustamiseen.

Paprika Lombardo

 
Pieneen kennonkasvariin ei kovin paljon kasvatettavaa mahdu. Täytän tilan niin, että juuri ja juuri mahdun itse käytävälle kasvejani hoitamaan ja satoa poimimaan. Tänä vuonna tomaattien varret ovat tavallista kiemuraisempia kallistuen voimakkaasti käytävää kohden. Täytyy olla entistä varovaisempi, ettei kasvarissa kääntyessään vahingossa katkaise isoja oksia tai pahimmassa tapauksessa varsia.

Kurpitsat

Lavakauluksia meillä on 10. Kahdeksan niistä sijaitsee entisen avokasvimaan paikalla. Myöhemmin hankin kaksi uutta laatikkoa, joista ysi on sijoitettu kasvarin ja sadevesitynnyrin viereen. Siinä kasvaa tänä vuonna tuoksuherneitä, kehäkukkia, ruiskukkia ja samettikukkia.

Kymppilaatikko oli vuosi sitten aidan puistonurkassa, vaahteran oikealla puolella. Silloin siinä oli kosmoskukkia. Ajatus oli, että kosmokset viherryttäisivät ja värittäisivät muuten hankalaa paikkaa. Kuivan kesän vuoksi laatikkoa sai kastella yhtenään ja silti kosmokset jäivät matalimmiksi, eivätkä kukkineet kovin runsaasti. Jo syksyllä siirsin kymppilaatikon vaahteran vasemmalle puolelle, puun ja harmaan lehtikompostin väliin. Nyt siinä on kurpitsaa ja kesäkurpitsaa.

Siirtäessäni kymppilaatikon syksyllä uudelle paikalle, jouduin luonnollisesti sen tyhjentämään. Osan vanhasta mullasta kippasin takaisin laatikkoon siirron jälkeen. Laitoin sinne myös syksyllä haravoituja lehtiä. Keväällä lisäsin ja sekoitin vanhaan multaan/lehtimassaan biokompostorista kärryllisen tavaraa. Ja kaiken päälle uutta pussimultaa, johon sitten istutin esikasvatetut kurpitsat.

Kurpitsat kasvavat hyvin ja tuottavat jo hedelmää. Pyöreitä Tom Foxeja on jo muutama kasvamassa. Kurpitsalla on tilaa luikerrella pois laatikosta, sillä vaahteran ja aitanurkan välissä ei nurmikkokaan kunnolla kasva. Kuiva paikka täynnä vaahteran juuria saakoon näin kesäisen tehtävän toimia kurpitsalonkerojen vallattavana.

Viime kesänä kesäkurpitsasato oli syystä tai toisesta aivan onneton. Nyt varsinkin keltaisia kesäkurpitsoja kasvaa ja kypsyy vauhdilla. Vihreistäkin on jo satoa tulossa ja saatu. Kesäkurpitsan kasvuvauhti on melkoista. Yhtenä päivänä laatikossa on pari pientä vauvaa ja seuraavalla kerralla isoja mötiköitä.

Kesäkurpitsa on hyvää ihan vaan salaattiin pilkottuna, mutta saa siitä myös monenlaista muuta ruokaa. Tykkään erittäin paljon spagettikurpitsasta, mutta niiden esikasvatus ei tänä vuonna onnistunut. Siemenet eivät vain itäneet. Spagettikurpitsa on herkullista uunissa valmistettuna.

Mangoldi

Mangoldia pitää joka kesä olla. Ihan jo sen kuvauksellisuudenkin vuoksi, mutta tottakai se on myös hyvää syötävänä. Mangoldin kaverina kasvaa porkkanaa. Tänä vuonna käytin kumppanuuskasvien valinnassa apuna Tiiu Kukkasjärven kevään oivallista teosta "Omavaraistelua kaupunkipihalla". Kirjasta löytyy selkeä taulukko, jonka avulla on helppo löytää omille kylvöksille sopivat kaverit.

Vitoslaatikossa kasvaa lehtiselleriä, lehtikaalia ja salaattia. Rukolaa kylvin laatikon toiselle reunalle muutaman vanhan siemenen. Suurin osa syötiin, muutama ehti kukkaan. Tilalle laitoin kaupasta ostetun lehtisalaatin, josta onkin riittänyt syötävää. Yhdestä ostoruukusta taitoin osan viikonlopun salaattiin, lopun laitoin multaan. Siitä kasvoi muhkea pehko, joka kasvaa ja rehottaa ahkerasta verottamisesta huolimatta. 

Ykköslaatikossa on punajuurta: nauhallinen Moulin Rougea (joka iti huonosti) ja raidallista Barbietolaa. Retiisiä on nousemassa kolmas satsi. Pässä on tilliä. Vapaapenkkiin istutin esikasvatetun timjamin ja basilikan. Timjami voi hyvin. Basilika kärsi alkukesän kylmistä öistä ja on huonossa hapessa. Ostin juhannukseksi kaupasta basilikaa, josta olen osan käyttänyt ruoanlaitossa. Juurakon istutin Vapaapenkkiin, jossa se näyttää viihtyvän hyvin.

Käytän lavakauluksissa myös vuoroviljelyä eli kasvit kiertävät laatikoissa yhden tai maksimissaan kahden vuoden välein. Ainoastaan kahdessa laatikossa istutukset pysyvät vuodesta toiseen samoina. Toisessa on parsaa ja toisessa pensasmustikkaa ja mesimarjaa, joista mesimarja on tehokkaasti vallannut kohta koko laatikon itselleen.

Tagetes 'Favourite Red' - Samettikukka

Aiemmin jo mainitsin ysilaatikossa kasvavan kesäkukkia. Samettikukkia esikasvatan kellarissa. Tänä vuonna kuvan Favourite Redin ohella Jolly Jesteriä, Fireballia ja Strawberry Blondia.

Tuoksuherneet

Tuoksuherneiden esikasvatus lähti uuteen loistoonsa löydettyäni muutama vuosi sitten ruotsalaisen Cecilia Wingårdin ohjeet. Niiden avulla tuoksuherneet ovat onnistuneet entistä vaivattomammin ja paremmin lopputuloksin. 

Aiemmin istutin esikasvatetut tuoksuherneet isoon ruukkuun. Viimeisimpänä kesänä tuo ruukku oli muovia, joka kuivuessaan keveni niin merkittävästi, että vähänkin voimakkaampi tuuli kaatoi sen monta kertaa päivässä. Lavakauluksen suuri multatila ei kuivu yhtä herkästi kuin ruukku. Kasvin juurillekin on enemmän tilaa, mikä varmasti lisää niiden viihtyvyyttä.

Viime vuonna istutin tuoksuherneet ysilaatikon takalaitaan. Tueksi laitoin koottavan, metallisen lehtikompostin kaksi osaa limittäin siten, että ne ulottuvat lavakauluksen pitkittäissuunnassa laidasta laitaan. Näin tuoksuherneet kiinnittyvät kärhillään jo kasvuvaiheessa tukeen. Tarvittaessa voi lisätä tukinaruja. Tuoksuherneet muodostavat kukkaisan seinän ja peittävät samalla näkymän takana olevaan valkoherukkaan. 

Tuoksuherneiden edessä kasvavat kehäkukat eivät vielä kuki. Sen sijaan ruiskukat jo kukkivat ja kaatuilevat kehäkukkienkin päälle. Etureunassa on samettikukkia, jotka puolestaan vyöryvät laidan yli kohti nurmikkoa.

Kosmoskukat

Kutoslaatikossa on pääasiassa kehäkukkia. Laidassa näkyy myös kesämalvikkia, joka ei taida jaksaa kilpailla kosmosten kanssa. Sinänsä sääli, sillä pidän kovasti myös kesämalvikista. Sen kukka on kaunis ja kuvauksellinen. Tajusin vasta hiljakkoin, että olisin voinut kylvää kesämalvikkia myös Vapaapenkkiin, jossa pari vuosi sitten istutettua syyshortensiaa eivät vielä varjostaisi kesäkukkia. Enää en viitsi hakea kaupasta uusia siemeniä. Ehkä eivät ehtisi kasvaakaan kukkimiskokoonsa.

Kosmoskukka 'Velouette'

Kosmoskukkiin on jo ilmestynyt nuppuja. Ensimmäiset avautuvatkin. Kylvin kolmea erilaista: Velouette, Early Summer ja Candy Stripe. Tuoksuherneitä olen jo leikannut muutamia maljakkoon. Toivon mukaan saan poimia myös kosmoskukkia. Uskon näin käyvän. Isosta määrästä niitä yleensä riittää.

Mehiläisen vasut täynnä siitepölyä

Kasilaatikosta syötiin alkukesästä omaa parsaa. Muutama jäi kasvamaan ja kukkimaan omia aikojaan. Yhtenä iltana huomasin kuvauskierroksella mehiläisten pörräävän parsan kukinnoissa vasut täynnä oranssia siitepölyä.

Ruohosipulia en enää lavakauluksiin kylvä. Niitä kasvaa muutamassa kukkapenkissä ja Vapaapenkin kasvimaan puoleisessa laidassa monivuotisina. Käyn leikkaamass ruohosipulia tarpeen mukaan ruokaa laittaessani. Pakastan sitä myös talveksi valmiiksi silputtuna. Osa saa kukkia rauhassa. Persiljaakin on muutama nippu lähellä ruohosipulia. Viime talvena persiljan talvehtiminen onnistui hyvin.

Daucus carota - Villiporkkana

Aidan reunustalla, villiviinien tyvessä kasvaa villiporkkanaa. Ensimmäisenä keväänä esikasvatin muutaman taimen ja istutin ne aidan viereen. Sittemmin olen ripotellut siemeniä ja varmasti myös siementävät itse.

Daucus carota 'Dara' - Villiporkkana

Villiporkkana Darakin on vihdoin päättänyt viihtyä kasvimaan kupeessa. Minusta se ei ole niin punainen kuin siemenpussin kuvassa. Ei haittaa. Pidän kovasti villiporkkanoista ja iloitsen niiden lisääntymisestä.

Ruiskukkia kylvin pari kesää sitten aidan vierustalle. Ne ovat päättäneet jäädä sinne jokavuotisiksi väripilkuiksi. Tosin mix-pussukoiden väreistä ainoastaan sinisen siemenet kylväytyvät. Muut värit kaikkoavat sen yhden kesän jälkeen.

Kakkoslaatikossa on valkosipulia. Vuosi sitten syksyllä kylvetyt valkosipulit käytännössä mätänivät kammottavan jääkannen vuoksi, emmekä saaneet satoa ollenkaan. Tilasin suosikkiamme Aleksandraa netistä. Nyt näyttäisi olevan hyvä sato tulossa. Hienoa, sillä valkosipulia kuluu keittiössämme runsaasti.

Tavallista sipulia laitoin pussillisen seiskalaatikkoon. Nekin ovat hyvässä kasvussa. Pussissa oli istukassipuleita niin paljon, että laitoin niitä muutaman myös Vapaapenkkiin. Vuosi sitten pistelin ylimääräiset sipulit marjapensaiden väliin. Kyllä ne sielläkin kasvoivat, mutta jäivät pienikokoisiksi. Syynä ainakin osittain lienee kuivuus. Marjapensasaluetta en kastellut. Kasvimaata ja sen läheisiä paikkoja tulee joka kesä kasteltua ahkerasti. Erityisen paljon kuivina jaksoina.

Allium cristophii - Tähtilaukka

Aidan vierustalla kasvaa muutama iso tähtilaukka. Ne ovat viihtyneet paikalla jo useamman vuoden. Sijainti ei ole hienolle kasville paras mahdollinen, sillä ne joutuvat taistelemaan näkyvyydestä villiviinin kanssa. Täytyykin laittaa "korvan taakse", että hankin näitä syksyllä istutettavaksi muualle puutarhaan.

Omena Huvitus

Omenasato tulee tänä kesänä olemaan heikko. Huvitus kukkii näköjään joka vuosi runsaana, niin nytkin. Punakaneli, valkeakuulas ja syysomena kukkivat varsin vaisusti. Kylmyyskin saattoi verottaa niiden pölytystä. Viime kesänä meille ilmestyi ensimmäisen kerran omenankehrääjäkoita. Suihkutin suurimpia esiintymiä vedellä. Tänä kesänä seittirykelmiä on tosi paljon. Annoin olla. En ala myrkkyjen kanssa touhuamaan. Vesiletkujenkin kanssa sai kesäkuun aikana sai seisoa riittävästi.

Huvituksen vesiversot

Tapaan leikata omenapuiden vesiversot heinäkuun puolivälin tienoilla. Pian on sen homman aika. Huvitus tekee aika runsaasti vesiversoja, valkeakuulas vain muutaman. Muut omenapuut siltä väliltä. Omenapuillamme on jo ikää, eikä niillä muuten ole paljoakaan leikkaustarvetta. Kevättalvesta saatan jotain oksia lyhentää.

Kriikunoista ei tule satoa ilmeisesti ollenkaan. Puut kukkivat valkoisenaan, mutta juuri silloin osui tosi kylmät ja tuuliset päivät. Kukat satoivat valkoiseksi lumeksi nurmelle. Pölyttäjiä ei näkynyt, ei siis hedelmiä. No, onpa ollut useita perättäisiä runsassatoisia vuosia. Levätköön välillä.

Karviainen

Kahdesta karviaispensaasta tulee marjaa kivasti. Samoin kahdesta isosta punaherukasta. Mustaherukka PohjanJätit siirsin viime kesänä parempaan. Paikkaan. Ovat elossa ja muutama marjakin maistiaisiksi näyttää tulevan.

Samettikukat parsalavan päässä

Tästä tuli taas pitkä jorina, jonka voi ihan luvalla kelata pikana. Tai katsoa vain kuvat. Olen istunut tietokoneen ääressä pitkän tovin, joten nyt on kiirehdittävä suihkuun. Telkussa on lauantai-illan ratoksi pari katsottavaa ohjelmaa: Shetlandsaaren murhat kera miellyttävän Jimmy Perezin (Douglas Henshall) ja iltauutisten jälkeen uudet jakson Vera Stanhopea. Taattua Ann Cleevesin kirjoihin perustuvaa tuotantoa.

Arjet vaikeudetkin on taas selätetty, kun antihistamiinit ja kortisoni kukistavat hyvässä tahdissa ampiaisen aiheuttamat vaivat. Maailma näyttää paljon paremmalta molemmin silmin katsottuna.

Ihanaa sunnuntaita, onnistuneita Avoimia puutarhoja!