lauantai 11. marraskuuta 2023

Listen to the falling rain... Listen to the rain...

Villiporkkanan kuihtunut kukka parsan joukossa.

 
Kotimatkalla autoradiossa soi José Felicianon "Rain" (vuodelta 1969) juuri sopivasti samaan aikaan, kun taivaalta satoi vettä kaatamalla. Kovin on ollut pimeää tämä marraskuun alku. Pimeää ja lämmintä. Mittari on kivunnut lähemmäs +10 astetta ja näin perjantai-illan sateessakin ulkona on yhä +5.9. Kylmempään ollaan ennusteiden mukaan menossa. Toivottavasti myös kuivempaan, sillä maa on todella märkää.

Syyssahramit rivissä.


Pyhäinpäivänä vesisadetta riitti silloinkin 15.4 millin verran. Onneksi sunnuntaina oli poutaa, joten menin heti aamusta pihamaalle. Ensitekijöikseni kiersin pihan ja puutarhan kameran kanssa. Kuvaaminen on jäänyt vähiin, kun pimeä tulee niin aikaisin. Ja jos valoa riittää, sataa vettä. Kuvaamisen lisäksi nypin jopa rikkaruohon sieltä toisen täältä. Yhdistelmänä ei kyllä paras mahdollinen, sillä kameran kanssa soisi näppien olevan vähemmän multaisia.

Neilikkaruusu

Sinnikkäästi kukkineet ruusupensaat ovat nekin jo uupuneet velvollisuutensa kanssa. Neilikkaruusun kukat ovat välillä olleet pakkasen huurtamat ja kohmeiset. Plussa-asteiden myötä kukat ovat ravistaneet jäähileet yltään ja jatkaneet, kuin kylmää ei olisi ollutkaan. Uusia nuppuja ei enää ole auennut.

Omenapuu luovuttaa


Pyhäinpäivän sade ja tuuli oli auttanut puita ja pensaita vihdoin riisumaan ruskeiksi ja mustiksi menneet lehtensä maahan.Sitkeästi ne ovatkin pysyneet oksissa kiinni. Sain haravoitua koko alapihan nurmikon ja yläpihan hiekkakäytävät. Kokosin haravoidut lehdet mustiin säkkeihin, jotka sitten kuskasin maanantaina kaatopaikalle. Kuvittelin muiden jo hoitaneen puutarhajätekuskaukset ajat sitten ja tilaa olevan minun satsilleni pilvin pimein. Väärin kuviteltu. Sain luovia kinttujeni kanssa, että mahduin haravointijätekuormien sekaan kippaamaan omat säkkini.

Olen kiitellyt autoni tilavuutta. Sen hankinnassa asetin ihan vitsinä kriteeriksi, että autoon on mahduttava viisi multasäkkiä, yksi kirsikkapuu, pari pensasta ja muutama perennapussukka. Haravointisäkkien kuskaamiseksi kaatopaikalle kaadoin takapenkit, vuorasin tavaratilan isolla pressulla ja kannoin kahdeksan täpötäyttä mustaa säkkiä autoon. Lopuksi vedin pressua myös säkkien päälle, jotta roskia ei vahingossakaan tulisi autoon. Juuri ja juuri sain takaluukun kiinni. Kaatopaikalla peruutin auton haravointijätepaikan viereen, ravistin jokaisen pussin sisällön tyhjäksi. Lopuksi pressun ravistus ja käärintä, takaluukku kiinni ja kotiin. 

Tavallisesti kerään puutarhajätettä säästämiini tyhjiin multasäkkeihin. Nyt kokeilin mustia jätesäkkejä. Kyllä ne toimivat, mutta niiden kestävyys oli koetuksella. Jatkossa kannattaa valita hiukan paksumpaa materiaalia, jolloin säkkejä voi tarvittaessa käyttää toistamiseen. Nyt tuli lisättyä turhaa muovijätekuormaa.

Ruusuherukka eristettynä

Joitakn puita ja pensaita on vielä lehdessä, joten yhdelle haravointikierrokselle lienee paikkansa. Tai itse asiassa tuskin enää alapihalla haravaa heilutan. Jos vain säät suosivat, kierrän nurmikon ruohonleikkurin kanssa kertaalleen. Siten saan silputtua loput lehdet ravinnoksi nurmelle. Muut haravoin pensaiden alle maatumaan. Ja mahdolliset nypityt rikkaruohot kiikutan lehtikompostiin.

Valkotäpläimikkä jaksaa vihertää


Ruskavärit ovat varisseet lähes kokonaan. Sen sijaan maassa vihertää paikoin runsaastikin. Valkotäpläimikkä on kasvanut kesän aikana hurjasti. Makkaripenkissä niistä on tullut oikeita mastodontteja. Keittiöpenkin kaksi imikkää ovat nekin hyvässä kunnossa. Vasemmalla pilkottaa hiukan tähkäimikkää, jonka hopeiset lehdet meinasivat kesän aikana jäädä kuunliljan varjoon. Keväällä on keksittävä tähkäimikälle uusi paikka.

Rhododendron x Northern Hi-Lights - Revontuliatsalea


Revontuliatsalea kärsi viime talvesta ja oli keväällä kuoleman kielissä. Juuret olivat hengissä ja pukkasivat kesän aikana mukavasti uutta kasvustoa. Nyt lehdissä on kivat syysvärit. Yleensä en rhodoja verkota, mutta revontuliatsalealle laitoin matalan verkon tueksi, jotta voin keväällä suojata sen helpommin auringonpaahteelta.

Syyspenkki

Nurmikko ja Kotikiven sammal vihertää komeasti avartuvassa maisemassa. Syyspenkissä on runsaasti harjaneilikan taimia ja tuolla oikeassa reunassa myös muutama hopealehtinen harmaakäenkukan taimi. Olen kasvattanut siemenistä harmaakäenkukkaa, joka ei olekaan punakukkainen vaan valkoinen pinkillä keskustalla (saattaa olla Silene coronaria Oculata). Se ei tänä kesänä paljoakaan kukkinut, mutta ensi kesänä luultavasti enemmän. Päätellen lukuisista taimikeskittymistä.

Sain Saaripalstan Sailalta muhkean pehkon kaipaamaani punakukkaista harmaakäenkukkaa, josta lämmin kiitos Sailalle. Istutin pehkon Kiemurapenkkiin. Aion jakaa sitä muualle, kunhan ensin totean sen kotiutuneen. 

Harmaat ja yhä aiemmin pimenevät päivät kaipaavat lisää valoa. Ulkona on jo jonkun aikaa ollut pari valosarjaa. Tai itseasiassa sisäänkäynnissä ja pergolassa on ympäri vuoden lamppuketju, jotka ajastan syksyn tullen syttymään itsestään. Kesällä ne ovat pimeinä. Puutarhaan olen laittanut pari lyhtyä, joissa on ajastimella toimivat led-kynttilät. Ihmeen hyvin paristot kestävät kylmyyttä ja kosteutta. Viikonloppuisin sytytän lyhtyihin öljykynttilöitä. Isokokoiset öljykynttilät palavat useamman päivän.


Sisälläkin on ollut useamman viikon joitakin valosarjoja. Niiden määrä lisääntyy joulun lähestyessä. Keraamiset mökit ja talot ovat selvästi hittituote. Joissakin on jo valmiina led-valo. Pikkuiseen keraamiseen taloon laitoin ajastimella varustetun 10 lampun led-valon.

Ihmettelin ystäville, kuinka vuosikymmenien jälkeen ruskean sävyt ovat päässeet minunkin suosiooni. Pitkään niistä nousi mieleen vanhahtava 70-lukulaisuus. Niin vain markkinointi on osunut kohdilleen, kun vähitellen kotiini ilmestyy ruskeita väritäpliä. Viimeisimpänä päähänpistona sorruin ostamaan Iittalan myymälästä Oiva Toikan ruskean lasiomenasarjan.

Syreeni luopuu lehdistään


Torstai-iltana kotiin tullessani totesin syreenienkin vihdoin lannistuneen. Lehtiä ei enää paljon ole puissa. Kunhan isänpäivähulinat on ohitettu ja sade lakannut, käyn haravoimassa lehdet hiekkakäytäviltä pensaikkoon. Alkaa olla puutarhan syystyöt pulkassa.

Lohjalainen katumaisema


Onnea kaikille isille!
Kynttilänvaloa edesmenneille isille!

Ja tietenkin leppoisaa viikonloppua ihan kaikille!


26 kommenttia:

  1. Onpa ihana lohjalainen katumaisema. Kaunis ja nostalginen.
    Kauniin väriset lasiomenat oletkin hankinnut! Tuollainen lämmin ruskea on ihana, 70-lukulainen toki myös. Miten onkin mahdollista, että vuosikymmenen voi niin selkeästi laittaa jonkun väriseksi? Oli silloin toki myös kirkkaankeltaista, muistan lapsuudenkodista.
    Sinun syyssahramisi ovat hienosti pystyssä. Minun täytyy tosissaan satsata niiden istuttamiseen paikkoihin, joissa eivät hautaudu lehtien alle. Vaahteran läheisyys on niille kovin tuhoisaa, mutta ei minullakaan ole täällä enää kuin kolme vaahteraa, vuosikausien raivaamisen jälkeen. Esimerkiksi kuusen lähelle ei kerry mitään lehtiä, siinä voisi olla sopiva paikka.
    Sattuipa radiosta soimaan sopiva biisi. Tänäänkin sataa, eilen satoi koko päivän ja yöllä ennen nukahtamista kuuntelin sateen kohinaa. Kotiuduin muutaman taimen ja kukkasipulipussin kanssa, joten täytyy katsoa, jos tulisi vähän sateettomampi tauko. Ensi viikolla jo kylmenee sen verran, että olisi kiva saada ne pian maahan.
    Ostin muuten pari vuotta sitten harmaakäenkukan, joka on valkokukkainen vaalean pinkillä keskustalla. Sen lajikenimi on 'Angel's Blush'. Emotaimi tietenkin kuoli kukinnan jälkeen, kuten harmaakäenkukilla käy, mutta käänsin kukkavarren visusti maata kohti siinä vaiheessa, kun siemenet olivat kypsyneet. Ilokseni huomasin siinä tänä vuonna mojovan lehtiruusukkeen. Toivon, että luultavasti ensi vuonna kukkiva taimi on sitä valko-pinkkiä, mutta ristipölytyksen mahdollisuus on toki myös.
    Hyvää isänpäivää Ukkokullalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teki mieli mennä kierimään pudonneissa lehdissä, mutta hetken mietinnän jälkeen palasin "aikuisen" rooliin ja tyydyin ottamaan kuvan syksyisestä katunäkymästä.
      70-luvun tunnistaa helposti juuri väreistä. Isäni oli tuohon aikaan innokas tapetoija, mutta onneksi värien suhteen kohtalaisen maltillinen.
      Hyvin nuo syyssahramit pysyvät nyt pystyssä. Omenapuun alusta on aika hyvä paikka niille, kun lehdet pudotessaan leijuvat kauemmaksi. Eivätkä ole suuria ja pahvisen paksuja, kuten vaahteranlehdet. Oman tontin vaahtera pudotti lehtensä paljon muita aikaisemmin. Sain ne hyvin silputtua ruohonleikkurilla. Kunnan puolen vaahteroista lehtiä on maassa kasapäin, joskin tänä vuonna enemmän siellä puiston puolella.
      Minun piti mennä haravoimaan käytävältä syreeninlehtiä, vaan eipä tuonne vesisateeseen tee mieli. Vettä tulee aika railakkaasti. Ensi viikoksi on tänne luvassa jopa -4 asteen pakkasia. Sinun saarellesi ehkä vähemmän. Toivottavasti ehdit saada kasvit maahan.
      Oma harmaakäenkukkani saattaa hyvinkin olla myös 'Angel's Blush'. Yleensä laitan siemenpussien nimet talteen, mutta mikä ihmeen katkos päässä onkaan ollut, kun tuon harmaakäenkukan kohdalla en ole niin toiminut. Harmaakäenkukat ovat osoittautuneet aika sitkeiksi, joten sinullakin on hyvät mahdollisuudet nähdä kukkia ensi kesänä.
      Kiitos Ukkokullan puolesta! Hänelle on tiedossa mukava isänpäivä ja siinä ohessa meillä muillakin. Menemme porukalla valmiiseen pöytään herkuttelemaan. Tälle iltapäivälle tein punaherukkapiirakan tuorejuustoraidalla. Lähdenkin nyt sitä ottamaan uunista, ettei meni nokimallin puolelle.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Meillä skipataan isänpäivävieraat minun "räkimiseni" takia. Mieheni saa nyt vaan odotella isänpäiväonnitteluja puhelimitse. Voihan se olla, että olen antanut hänelle isänpäivälahjaksi tämän nuhan...
    Sinulla on pihahommat tosiaan hyvällä mallilla! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuha ei ole ihan paras mahdollinen lahja, eikä räkätauti myöskään hauskin tapa viettää isänpäivää, mutta eihän niitä kukaan tahallisesti hanki. Onneksi isänpäiviä tulee uusia. Ja onneksi isänpäivä voi olla myös mikä päivä tahansa.
      Laiskuudesta ja pimenevistä illoista on ollut hyötyä pihahommissa. Siellä ne odottaa kevättä ja toivon mukaan osa häviää itsestään ties minne.
      Sinulle myös mukavaa viikonloppua ja paranemista räkätaudista!

      Poista
  3. En tiennyt, että ajastimella toimivan led-kynttilän voi laittaa ulos lyhtyyn. Se voisi olla hyvä ratkaisu meillekin. Oletko antanut öljykynttilän palaa itsekseen loppuun asti vai käytkö sammuttamassa sen yöksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvinkin. Minulla on ollut led-kynttilöitä ulkolyhdyissä jo useampana talvena. Turvallisia palovaaran kannalta esimerkiksi puurakenteisiin sisäänkäynteihin.
      Laiskuuttani en jaksa illan pimeydessä käydä kynttilöitä ulkona sammuttamassa. Välillä sammuttamalla niiden paloaika pitenisi huomattavasti, mutta annan palaa itsekseen alusta loppuun. Sillä tavoin säästän, että näin ennen joulua sytytän öljykynttilät lähinnä viikonlopuksi eli perjantai-iltoina. Isompikokoisen öljykynttilän paloaika on n. 95 h. Jouluviikolla kynttilät saavat palaa arkenakin.

      Poista
  4. Hyvin oot puutarhasi jo talven tuloon laittanu. Kauniit lasiomenat oot hankkinu. Näin syksyllä ruskeat värit minnuukin viehättää. Myö eilen raivattiin lötkyks männeitä kuunliljojen lehtiä, paljon niitä tulikin, Heitän paljon kukkapenkkeihin talaventörröttäjiä, enempi keväällä sitten on raivattavvoo.. Mie tykkeen kanssa öljykynttilöitä poltella ulukona, nyt pimmiiseen aikaan. Viikolla käytiin Joensuussa ja miehelleni ostettiin uus otsalamppu, samalla hän osti lippahatun reunaan laitettavan pattereilla toimivan valon. En tuommosta ennen oo tienny olevankaan. Hyvin näyttää, hän kun tykkevää lenkille aamulla lähtii jo ennen seitentä, säkkipimmiiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha alkaa olla valmis vastaanottamaan talven. Tänään muutamia hiutaleita satoi, mutta maahan ei jäänyt mitään.
      Kuunliljat menevät kylmien säiden myötä pelkäksi löllyksi. Poistan ne yleensä ensimmäisten joukossa. Leikkaan muutenkin perennoja aika paljon jo syksyllä, koska alapihalla ei talvella pahemmin käydä ja yläpihan istutusalueille yleensä kolataan lunta. Eipä siinä talventörröttäjille jää tilaa näkyä. Keväällä ei sitten tarvitse tallustella häiritsemässä mullasta nousevia piippoja.
      Enpä ole törmännyt lippalakin reunaan kiinnitettäviin valoihin. Otsalamppuja meillä on useampi, kun ennen sähkölinjojen maahan kaivuuta pienikin myräkkä katkaisi sähköt. Silloin otsalampulle - ja muillekin patterivaloille - oli käyttöä. Otsalamppu on myös kätevä lisäapu mustalla langalla kutoessa.
      Mukavia marraskuun päiviä sinulle - ja kynttilänvaloa!

      Poista
  5. Neilikkaruusu jaksoi meilläkin sinnitellä tosi pitkään ja ilahdutti uusilla kukilla. Sinulla on aidattuna ihana ruusuherukka, jonka taimea olen yrittänyt useasti löytää, onnistumatta.
    Ajastimella toimivat ledit lyhdyssä ovatkin hyvä idea, jota täytyy kokeilla. Meillä on kyllä ajastettu valoketjuja yms. aiemminkin, mutta pikkulyhtyihin en ole tajunnut tuollaisia edes etsiä.
    Rentoa marraskuun jatkoa ihanien lyhtyjen tuikkeessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neilikkaruusu onkin yksi sinnikkäimmistä syyskukkijoista.
      Minulla on kaksikin ruusuherukkaa. Kummatkin olen verkottanut, kun en halua niitä jäniksille ja peuroille syöttää. Meidän nurkilla ruusuherukkaa on ollut aika hyvin saatavissa viime vuosina.
      Kokeile ihmeessä led-kynttilöitä lyhtyihin. Niissäkin on useimmissa nykyisin ajastus, joten sammuvat itsestään päiväksi.
      Kiitos Hitunen! Sinulle myös raikkaita marraskuun päiviä ja paljon kynttilänvaloa!

      Poista
  6. Märkää on meilläkin, maa ei ime vettä enää yhtään. Kunhan kuivuu niin pääsen haravoimaan, nyt nurmikko ei kestä kävelyä. Ruusuherukat ovat minullakin verkoissa, yhtään niistä en halua joutuvan jänisten suuhun.
    Kaikenlaisia talvivaloja aloin viritellä tällä viikolla, tuovat mukavasti valoa tähän pimeyteen joka tuntuu vain lisääntyvän kun on märkää ja pilvistä.
    Kivat lasiomenat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin pohjavesikarttaa (vesi.fi), joka on paikoin ihan tummansinisenä korkean pohjavesitilanteen vuoksi. Jospa nyt vähän rauhoittuisi ja alkaisi kuivumaan. Kävin yläpihan hiekkakäytävältä haravoimassa ennen pimeän laskeutumista syreeninlehtiä. Nurmikko ei onneksi ole kovin märkä, kun meillä maa on syvälle hienoa hiekkaa.
      Ruusuherukkaa ei parane jättää verkottamatta. Jänikset tykkäävät siitä, samoin peurat.
      Kummasti ne kynttilät ja valosarjat piristävät tässä pimeydessä.

      Poista
  7. No on teillä satanut ja ollut todella lämmintäkin! Onneksi meillä sentään oli se pari viikkoa pakkasta ja plussakelien tullessa edes osa vedestä satoi lumena. Vettäkin satoi niiden muutaman päivän aikana aivan liikaa siihen nähden, että maa oli jo valmiiksi läpimärkää ja pakkasten takia umpijäässä, mutta tuskin sentään ihan 15 milliä. Toivottavasti teillä kuitenkin ehtisi maa vähän kuivahtaa ennen talven tuloa.
    Nyt on ollut taas muutama päivä pakkasella ja lunta satanut ehkä peräti kymmenisen senttiä. Suojasäät pudottivat monesta kasvista lehdet ja vaikka haravoimaan ei päässyt, niin lehdettömät kasvit sentään näyttävät siltä miltä niiden kuuluukin tähän aikaan vuodesta näyttää. Oli aika epätodellista, kun muuten talvisessa maisemassa näkyi vielä täydessä lehdessä olevia puita.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesisateet ovat täällä vaihtuneet pikkupakkasiksi. Parempi näin.
      Ehkä se teidän 10 senttiä lunta suojaa edes vähän litimärässä maassa seisovien kasvien juuria. Edessä on jännittävä kevät ja seurattavaa riittää, miten tämän syksyn ennätyksellisen lämmin sää vaikuttaa kasvien talvehtimiseen ja heräämiseen. Sinulla onkin keväällä enemmän siivottavaa, kun lumen vuoksi lehtiä jäi haravoimatta. Ovatpa ainakin vähän litteämmässä muodossa maattuaan hangessa.
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  8. Upeita syyskuvia. Uutta kasvuakin näköjään vielä pukkaa.
    Meillä on maa jo valkoisena Nurmeksessa. Ei ole lumi sulanut pois, vaikka isot tiet ovat jo olleet loskaisia. Pienille teille ei ole enää menemistä. Auto uppoaisi lumeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saittekin sitten talven jo reilusti ennen joulua. Pohjoisen kaltaisia pakkasia teillä ei ilmeisesti vielä ole ollut. Edessä on haasteelliset autoilukelit. Pari kertaa meilläkin on jo joutunut tuulilasin rapsuttamaan.

      Poista
  9. Sateista on ollut mutta nyt meni jo- 1 asteeseen , on paljon mukavampaa. Minulta jäi tänä vuonna penkkien lopullinen kitkentä ja kanttaus ei voi mitään. Kotona olen kutonut ja nyt pitäisi ommella verhoja mutta laiskottaa niin pirusti .
    Keraamisia taloja olen himoinnut ostaa mutta on kuitenkin jäänyt vielä ja lasi hedelmiä myös. Sinulla on molemmat tosi kivat .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista kuulla, että laiskotus vaivaa muitakin. Tilasin isälle pyörätuolia varten talviviitan ja jalkapussin. Niihin pitäisi ommella nimilaput, mutta en vaan saa aikaiseksi. Eikä homma edes ole suuri, mutta niin vain työ odottaa tekijäänsä päivästä toiseen...
      Minustakin tällaiset pikkupakkaset ovat paljon mukavampia. Jos vielä saisi toivoa joitakin auringonsäteitä.
      Keraamisia taloja on nyt vähän joka kaupassa. Monet ovat halpojakin. Tykkään tuosta omastani, kun siinä on vähän väriä. Olen ollut aika kauan Iittalan kanta-asiakkaana. Heiltä tulee sähköpostiin viestejä uutuuksista ja hyvistä alennuksista. Vaarallisia houkutuksia, joita on välillä vaikea vastustaa. Niin kävi noiden omppujen kanssa.

      Poista
  10. Grateful for the inspiration and actionable tips in your recent post.

    VastaaPoista
  11. Kosteata harmautta on riittänyt.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!