tiistai 13. elokuuta 2024

Kolmen päivän Tampere-loma

Tammerkoski
 

Kesä on pääsääntöisesti kulunut omissa nurkissa. Viihdyn hyvin kotona, eikä tekemisestä ole puutetta. Pieni poikkeus normaaliin arkeen tekee aina terää. Tamperelainen ystäväni kutsui minut vierailulle. Edellisillä kerroilla hän on esitellyt minulle Tampereen museoita, arkkitehtuuria, puistoja ja vaikka mitä mielenkiintoista. Päivä tai kaksikaan ei millään riitä, kun kaupunkia katsellessa on syötävä, kahviteltava ja syvennyttävä myös keskustelemaan niin menneistä kuin nykypäivän asioistakin.

Tammerlammen kesän 2024 teos: Jarno Vesala "Pysähdys"

Matkustin Tampereelle junalla ja majoituin pariksi yöksi keskustahotelliin. Ensimmäisen päivän aloitimme kahvittelemalla Tammelan torilla. Voi mahdoton, miten ihania makeita ja suolaisia leivonnaisia torikahviloissa oli tarjolla. Ei todellakaan mitään muoviin pakattuja muffinseja tai juustosämpylöitä. Ei, vaan suussa sulavia juusto- ja muita kakkupaloja, piiraita ja pasteijoita. Vieläpä kukkarolle sopivin hinnoin.


Kahvihetken jälkeen suuntasimme tutustumaan Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Liisankallion kaupunginosassa olevaan Kalevan kirkkoon. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1954 ja se valmistui 1955. Massiivinen betonirakennus on sisältä huomattavasti lempeämmän oloinen.

 
Seuraavaksi tutustuimme Annikinkadun puutarhakortteliin, joka on toinen jäljellä olevista tamperelaisista umpipihaisista puutalokorttelista. Toinen on Amurin työläismuseo. 1907-1908 valmistunut puutalokortteli aiottiin purkaa. Asukkaat ja monet muut ihmiset ryhtyivät aktiivisesti puolustamaan korttelia ja vaatimaan sen säilyttämistä. He onnistuivat. Yhteisöllinen asuinyhteisö jatkaa korttelissa syntynyttä tapahtumaperinnettä joka toinen vuosi järjestettävän Annikin Runofestivaalin muodossa. 

Tirkkosen talo, Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulma
 
Iltapäivällä osallistuimme opastettuun arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemien jugend-rakennuksia esittelevään kävelykierrokseen. Lukuisia Federleyn kauniita jugend-rakennuksia olen jo ennenkin ihaillut, mutta nyt saimme niistä paljon yksityiskohtaista tietoa. Puolitoista tuntia kului kuin siivillä. Ja tuntui jaloissa, sillä kierrokseen oli ympätty monen rakennuksen lisäksi runsaasti reipasta kävelyä helteisessä säässä.

Vehonniemen näkötorni

Ensimmäisen päivän helteisen sään kuntoilu oppaan perässä verotti sen verran voimia, että päätimme ulottaa kulttuurikierroksemme Tampereen ulkopuolelle henkilöautoa käyttäen. Suuntasimme Kangasalalle. 

"Roineen armaiset aallot"

Vehoniemen harjulle kiivetessämme korvissa soi monille tuttu "Kesäpäivä Kangasalalla". Väkisinkin aloin hyräillä "Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen; niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen. Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee". 

Näkötornista maisemat avautuivat huikaisevan hienoina.


Näkötornin juurella on Vehoniemen automuseo. Sen kahvilasta ostimme juotavaa hellepäivän virkistykseksi. Toki meidän oli kierrettävä katsomassa hienoja autoja. Kulkuneuvot ovat hyvässä järjestyksessä ja hienosti kiillotettuja. Museoon on vapaa pääsy.

Pälkäneen rauniokirkko

Matkan varrelle osui Pälkäneen rauniokirkko, joka oli ilman muuta käytävä katsomassa lähempää. Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu luultavasti 1495-1505 välisenä aikana. 1700-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää ja seinät halkeilla. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua.


Ruotsalainen retkikunta vei hautausmaalta 55 vainajan pääkallot tutkimuksia varten 1800-luvun lopulla. Pääkallot ovat sittemmin siirtyneet Karoliinisen instituutin haltuun. Suomi on pyytänyt asianmukaisesti haudattaviksi pääkallojen palautusta, johon on vihdoin keväällä 2024 saatu suostumus. 

Voipaalan taidekeskus

Rauniokirkolta jatkettiin matkaa Sääksmäellä sijaitsevaan Voipaalan taidekeskukseen. Vanha kartanoalue on jo sinällään kaunis. Kiersimme alueen näyttelyt, ihastelimme vanhoja rakennuksia sekä 1700-luvulla perustettua barokkipuutarhaa, joka on varmasti hienoin nähtävyys keväällä lukuisten hedelmäpuiden kukkiessa. Voipaalan taidekeskukselta lähtee ulkoilupolkuja, myös reitti Rapolan muinaislinnaan. Totesimme täydeltä taivaalta porottavan auringon tekevän kiipeämisen Rapolanharjulle liian tukalaksi. 

Visavuori: Emil Wikströmin taiteilijakoti

Päivän mielenkiintoisin kohde oli mielestäni Visavuoren Emil Wikströmin taiteilijakoti ja ateljee Sääksmäellä, Valkeakoskella. Upealla paikalla, Vanajaveden rannalla sijaitseva mielenkiintoinen paikka. Visavuoren alueella on myös Emil Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa esittelevä paviljonki. Se on rakennettu Emil Wikströmin kasvihuoneen paikalle.

Emil Wikströmin käsiala näkyy niin rakenteissa kuin huonekaluissakin

 

Emil Wikströmin ja puolison (Alice Högström) makuuhuone

Hotelli Torni Hämeenpuiston suunnasta illalla kuvattuna.
 
Pitkän ja antoisan kulttuuripitoisen päivän päätteeksi huristelimme vielä hissillä hotelli Tornin 25:een kerrokseen, jossa nautimme kylmät virvoitusjuomat komeita tamperelaismaisemia ihastellen.

Pyynikin kirkkopuisto

Kolmannen vierailupäivän yhdessä nautitun aamiaisen jälkeen suuntasimme askeleemme kohti Pyynikin kirkkopuistoa, jossa on hautamuistomerkkejä pääosin 1860-70 -luvulta. Ystävälläni on puhelimessaan appi, jonka avulla saatoimme kuunnella valitsemamme muistomerkin historiasta.

Tampereen taidemuseo

Seuraava kohteemme oli Tampereen taidemuseon Hyper -näyttely, jossa veistokset esittävät ihmiskehon sellaisena kuin se on, pienintä yksityiskohtaa, kuten ihohuokosta, ryppyä, partakarvaa ja hikikarpaloa myöten. Osa teoksista on kooltaan tavallista ihmistä suurempia. 

Zharko Basheski: Ordinary Man, 2009-2010


Hämmentävää, kuinka luonnollisen näköisiä yksityiskohtia teoksissa on. Teki mieli koskettaa ihmishahmoja tunteakseen ihon pehmeyden ja lämmön. Se ei ole kuitenkaan sallittua, joten täytyi luottaa mielikuvituksen voimaan.

Emil Aaltonen

Museokierroksemme päätimme Pyynikinlinnaan, joka on suomalaisen kenkäteollisuuden merkkihenkilön, vuorineuvos Emil Aaltosen koti ja nykyisin museo.

Opastetulla kierroksella saa hyvän käsityksen Emil Aaltosesta ihmisenä ja tehtailijana. Monet suomalaiset ovat kävelleet Aaltosen kengissä. Minäkin. Hämmästyin, miten monitaitoinen ja mielenkiintoinen persoona Emil Aaltonen on ollut.

Hatanpään arboretumin ruusut

Vierailun päätimme Hatanpään arboretumin ruusutarhaan, jossa ryhmäruusut kukkivat parhaillaan kauniina. Ruusujen ihastelun ja pienen puistokierroksen lisäksi söimme herkullisen hedelmäiset vohvelit. Sitten olikin jo aika suunnata kohti rautatieasemaa ja aloittaa junamatka kotiin.


Tampereen talot, kadut, puistot, museot ja monet muut nähtävyydet tuli koettua ystäväni toimiessa innostavana oppaana. Kolmas intensiivinen Tampere-vierailuni ei tule jäämään viimeiseksi, koska paljon kiinnostavaa jäi näkemättä ja kokematta. Moni paikka on vasta päällisin puolin tutustuttu ja ansaitsee tulla käydyksi toistamiseen. 

Hatanpään arboretum
 
Tutun ihmisen kanssa kiertely on mukavaa, kun välillä istahdetaan, jutellaan niitä näitä, muistellaan menneitä ja pohditaan tulevaisuutta. Jännää, ettei välttämättä tarvitse matkustaa Euroopan vanhoihin kaupunkeihin ammentamaan kulttuuria ja katselemaan historiallisia kohteita. Mielenkiintoisia paikkoja löytyy kotimaastakin. Huomaamattomatkin paikat ja rakennukset alkavat elämään uudella tavalla, kun syventyy niistä kertoviin tietoihin ja tarinoihin.

 

42 kommenttia:

  1. Voi että, teillä olikin mielenkiintoinen tapaaminen ystäväsi kanssa! Tampereella ja Kangasalla onkin paljon nähtävää ja koettavaa - aika harvoin, kun tässä vieressä asuu tuleekaan lähdettyä eri paikkoihin tutustumaan ja kuten sanoit, ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, läheltäkin löytyy paljon mielenkiintoista! Vielä tuo teidän Kangasalan reissu ilahdutti! Olen syntyisin Kangasalta ja aina liikahtaa sisikunnassa, kun vanhaa Kangasalaa näkee - nyt sekin keskusta on melkein jo pilattu rakentamisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kaikin puolin antoisat päivät. Ystävä tietää valtavasti Tampereesta. Hänen opastuksellaan on ilo kulkea tutustumassa monenlaisiin paikkoihin. Tämä oli kolmas kulttuuripitoinen Tampere-retkeni, eikä taida jäädä sekään viimeiseksi.
      Kangasala on luonnonkaunis paikka. Edesmennyt työkaverini on myös sieltä syntyisin. Hänellä oli aina hauskoja muistoja lapsuudenmaisemista.

      Poista
  2. Mielenkiintoisia paikkoja, moni on vielä itsellä kokematta! Visavuori jäi vuosia sitten hyvin mieleen, todella upea paikka jossa voisi käydä uudestaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Visavuoressa kannattaa ehdottomasti käydä toistekin. Ensimmäinen kerta menee enemmän yleisilmeen katselemiseksi. Toisella voisi syventyä yksityiskohtiin tarkemmin.
      Kolmessa päivässä ehti paljon, mutta paljon jäi seuraaviin kertoihin. Tampere ympäristöineen tarjoaa ihmeen paljon nähtävää ja koettavaa.

      Poista
  3. No jo oli antoisa Tampereen vierailu. Moni noista paikoista kiinnostaisi minuakin ja sinulla oli onni saada oppaaksi paikkoja tunteva ystävä. Ihanalta kuulosti ihan kaikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ehdottomasti antoisa reissu. Kaikesta kiinnostunut ystäväni on innostava opas. Olen käynyt Tampereella vuosia sitten useinkin. Se on kehittynyt viime vuosina valtavasti ja avautuu minulle nyt ihan uudella tavalla.

      Poista
  4. Varmasti mieleenpainuvat ja kivat lomapäivät Tampereella. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saimme kolmeen päivään mahtumaan museoita, luontoa, kulttuuria, kahvittelua ja ihan vain yhdessä istumista ja ajatustenvaihtoa.

      Poista
  5. Vaikka Tampere onkin mielikuvissa "tuttu" kaupunki, niin esittelit sen täysin uudessa valossa ja aikuisessa maussa. Omat Tampereen muistot sijoittuvat enimmäkseen käynteihimme lasten kanssa aikoinaan huvipuistoreissuilla. Uskomattoman hienot veistokset. Voisi melkein vannoa että jalat ovat aidot!
    Kiitos sinulle monista ihanista kuvista ja tiedoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin kävimme aikoinaan lasten kanssa Särkänniemessä ja vietettiin lukuisat kerran anopin kotona. Nyt kiinnostuksen kohteet ovat aivan erilaisia, mutta toki Tampere on myös viime vuosina kehittynyt ja muuttunut valtavasti.

      Poista
  6. Olette pyörineet lapsuuteni kotikulmilla, Tammerlammella luistelimme, Tammerkoski iltakävelykohteina. Ps kirjavälityksessä on kirjani "Me Myttyset - evakkoperheen elämää. n kympon maksaa -jos kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin ollut hieno kotitienoo. Tammerlammen seutu on varmasti ollut aikoinaankin yhtä viehättävä paikka.
      Hienoa, olet saanut kirjan valmiiksi.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kävin, ja aion tulla uudemmankin kerran.

      Poista
    2. Mene vaan Tampereelle. Manse on hyvä paikka. Sieltä sain eväät elämälle, koulutuksen ja juppiajan kotkotukset. Sitten tuli mies, toi Ouluun ja minä vikisin ;)

      Poista
    3. Vähän varmaan pitikin vikistä, kun mies nappasi sinut Mansesta Ouluun.

      Poista
  8. Tampereella riittää katsottavaa. Aivan ihana tuo "Pysähdys" teos. Niin aidon näköinen, että ensin luulin performanssiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin Pysähdys on hieno, jopa sisintä koskettava teos.

      Poista
  9. Tampere on kyllä todella mahtava kaupunki !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin. Paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa helposti tavoitettavissa.

      Poista
  10. Kiitos, vaikka olen nähnyt noita kuvissa olevia paikkoja, niin aina tulee uusia kuvakulmia, kuten alimmassa kuvassa!
    Niin se olisikin kiva katsella paikkoja kaverin kanssa, vieläpä asiantuntijan. Visavuori, Sääksmäki ja Pälkäne on mullekin tuntemattomia paikkoja.
    Kiitos tästä postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit. Arvelinkin, että moni tamperelainen paikka on sinulle tuttu. Paikallisen asiantuntijan opastuksella paikoista sai paljon irti.

      Poista
  11. Tampereella on kaunista. Varmasti oli hyvä ja monipuolinen reissu. Upeita kuvia otit reissultasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisen ihastunut olen tamperelaisiin puistoihin ja viheralueisiin. HIenoja paikkoja, hieno reissu.

      Poista
  12. Ihan hengästyttää pelkästään kun lukee mitä olette kolmen päivän aikana ennättäneet nähdä ja kokea. Kiitos kuvakollaasista :)
    Kylläpä on aidon näköiset jalat. Niinhän monen maalatun taulunkin eteen jää ihmettelemään, onko tuo oikeasti taulu vai valokuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivät oli tarkoituksella pakattu täyteen nähtävää ja koettavaa. Hyvin sen jaksoi ja välillä kyllä istuttiin ihan vain nauttien ja jutellen.
      Hyper-näyttelyn teokset ovat käsittämättömän aidon näköisiä. Vielä kun olisi saanut koskettaa.

      Poista
  13. Oli kiva, että pääsit pienelle antoisalle lomalle. ... ja pääsin näin mukaan matkaan tutustumaan eri kohteisiin. Kiitos esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että tykkäsit. Paljon ehdittiin nähdä ja paljon jäi tutkittavaa seuraaviksikin kerroiksi.

      Poista
  14. Olipa ihanaa katsella sinun ja teidän silmin tuttuja maisemia... Piti yrittää ihan löytää päiviä, koska olitte... sillä ehkä olimme aika samaan aikaan, hih... No, me nyt piipahtelemme Tampereella ja Kangasalla varsin usein, kun keksimmäinen lapsemme sinne perheineen asettui... Vesalan teos kyllä todelle Pysähdyttää, on niin aito, että ensin luulin oikeasti siellä olevan parin halailemassa. Automuseon parkissa oli niin tänä kuin viime kesänä pakumme, kun fillaroitiin harjun maisemissa.
    Se on totta, että Suomessa riittää paljon tutkittavaa - ja mukavinta se on juuri tutun/rakkaan ihmisen seurassa, jonka kanssa mielenkiinnonkohteet on jotenkin vuosien saatossa jo alkaneet katsoa yhä enemmän samaan suuntaan ja samaan vauhtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteenkään tuttuun en Tampereella törmännyt, vaikka moni siellä asuu, työskentelee tai opiskelee. Kiva ajatus, että kenties olemme samanaikaisesti olleet hyvinkin lähekkäin.
      Kotimaassa riittää nähtävää. Kesä on mitä parhainta aikaa vierailla eri paikoissa, kun lämmin sää ja päivän pituus helpottavat liikkumista.

      Poista
  15. Tuttuja maisemia! Varmasti ihana retki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä antoisa reissu. Eikä varmasti jää viimeiseksi.

      Poista
  16. Kiitos mahtavasta julkaisusta!

    Mukana oli ihanasti tuttuja paikkoja omilta vierailuilta ja lisäksi upeita uusia kohteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit.
      Toisten tarinoista saa hyviä vinkkejä seuraavia tutustumiskäyntejä varten. Kaikkea ei välttämättä osaa itse etsiä.

      Poista
  17. Antoisa ja aktiivinen miniloma. Hieno postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Aktiviteetteja riitti kolmeksi päiväksi. Lisääkin olisin mielelläni nähnyt, mutta aika ei riittänyt.

      Poista
  18. Kiinnostava reissu ihan tähän lähinurkille. Huomaan, että monta paikkaa on käymättä - miten vaikeaa lähelle onkaan lähteä!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin usein ihmettelen, miten mukamas on helpompi reissata tuhansien kilometrien päähän, vaikka lähempänäkin olisi mielenkiintoista nähtävää.

      Poista
  19. Kiva reissu sinulla ollut!
    Pälkäneen rauniokirkko on vaikuttava ja mielenkiintoinen. Pitäisi käydä katsomassa sitä. Muutenkin kotimaan matkailu olisi ajatuksissa. Kunhan vaan olisi yhteistä vapaa-aikaa puolison kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva reissu.
      Pälkäneen rauniokirkko on nyt ajankohtainen, kun Ruotsi palautti sieltä viedyt pääkallot runsas viikko sitten.
      Meillä on kyllä Ukkokullan kanssa yhteistä aikaa, mutta hän ei ole kovin innostunut reissaamaan.

      Poista
  20. Onnea on samanlaisista asioista kiinnostunut ystävä.
    Tuo Pälkäneen rauniokirkko on mielenkiintoinen jo ikänsä puolesta. yritän nähdä mielessäni kaikki ne ihmiset, jotka ovat siellä vuosisatojen aikana hartaina istuneet. Taitaa olla oikea paikka niille kalloillekin.
    Millaista olisi asua tuollaisessa taiteilijakodissa? Wikströmin talon huoneen seinä kiinnittää huomion puuleikkauksineen.
    Pysähdys -teos on vaikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierailu Pälkäneen rauniokirkolla oli ajankohtainen, kun silloin uutisoitiin Ruotsin palauttavan haudoista kaivetut pääkallot. Osa niistä ilmeisesti haudataan takaisin juuri tuonne Pälkäneen kirkolle.
      Minäkin mietin Visavuoressa, millaista siellä olisi asua. Tänä päivänä moni ongelma olisi ratkaistavissa, mutta Wikströmin aikana paikka oli etenkin talvisin aika eristyksissä. Liikuntarajoitteiselle siellä olisi vaikea asua, kun portaita on paljon ja talokin korkealla kalliolla. Ennen vaatimustaso oli erilainen. Me tämän päivän ihmiset olemme tottuneet ylenpalttisiin mukavuuksiin.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!