lauantai 5. lokakuuta 2024

Yksi laiska se täällä...

 
...taas töitään luettelee. Eikä ollenkaan itseään kehuakseen, vaan mm. kirjatakseen tänne blogiin talteen pihassa tapahtuneet asiat. Mikäs sen parempi paikka tarkastaa tarvittavat tiedot, kuin blogi. Toki useimmat olennaiset tiedot löytyvät myös pihakalenterista ja erilaisista ylläpitämistäni luetteloista. Blogin hyvä puoli on kuitenkin kuvat, jotka sanonnan mukaan kertovat enemmän kuin 1000 sanaa. 

Pörriäinen tankkaamassa ennen talvilevolle siirtymistä 1.10.24

 
Keväällä moni meistä toivoisi päiviinsä muutaman lisätunnin. Tai peräti viikkoonsa yhden ylimääräisen päivän. Minä kyllä ottaisin syksylläkin lisätunteja päiviini, ettei tarvitsisi alituiseen ihmetellä, mihin kaikki aika oikein livahtaa. Etenkin valoisille tunneille olisi käyttöä lisääntyvässä määrin pimeyden laskeutuessa yhä aikaisemmin. 

Pikkulinnut käyvät jo koputtamassa keittiön ikkunaan. Koittavat kovasti vihjailla olevansa siemenien tarpeessa. Saavat vielä odottaa. Pihalla työskennellessäni olen nähnyt runsaasti leppäkerttuja, joitakin pörriäisiä ja pieniä hyönteisiä. Multakaan ei ole vielä liian kylmää, koska vähänkin maata kääntäessä saa siirrellä matoja pois lapion tieltä.

Suurin osa kesäkukista on laitettu kompostiin tai talvetettavaksi joko kellariin tai työhuoneen ikkunalle. Miljoonakellot olivat melko räjähtäneen näköisiä saatuaan useita rankkasadekuuroja syliinsä. Vaikka alapihalla on ollut parina yönä pakkasta, ei hyinen kylmyys ole ylettynyt talon seinustalle. Sen sijaan edellisen viikonlopun sade- ja tuulimyräkkä kohtelivat korkeiksi venyneitä daalioita kovakätisesti. Leikkasin kukintoja maljakkoon, eikä varsiin sitten pahemmin lehtiä jäänyt. Niinpä nostin daalioiden juurakot ylös ja laitoin ne kellariin kuivumaan. Eivät ne ulkoilman kosteudessa kuivu.

Taimipotteja pesin elokuussa auringon paisteessa. Kerrankin ymmärsin, kuinka paljon mukavampi niitä on huljutella mullasta puhtaiksi lämpimässä säässä. Isommat ruukut ja kukkalaatikot pääsivät pesuun vasta tyhjentymisen myötä. Syyskuun lopussa oli jo huomattavasti viileämpää lotrata veden kanssa.

Kesäkukkamullista putsasin suurimmat juuret pois. Sitten möyhin mullan vähemmän möykkyiseksi ja kippasin sen mm. pensaiden tyvelle.

Sisäänkäynnin puolella kesäkukat ovat vielä paikoillaan. Olen vasta aloittanut miettimisen, milloin niiden on aika lähteä. Korkeiden ruukkujen herttamesilehti ei ole syyssäistä moksiskaan. Talvettamiseen se vaatisi valoisaa ja viileää paikkaa. Minulla on vain valoisia huoneenlämpöisiä paikkoja ja lämpimiä pimeitä paikkoja. Autotallissa on valoisaa, mutta lämmittämättömässä tilassa kovilla pakkasilla lämpötila laskee nollaan tai pahimmillaan asteen pari pakkasen puolelle. Otin jo muutaman pistokkaan kokeillakseni herttamesilehdeä talven yli huonekasvina.

Terassikaiteen laatikossa on amppelivaulaa ja jonkinsortin pehmytheinää. Vaulan pistin poikki, kun se kasvoi pitkällä maassa. Se olisi kannattanut laittaa amppeliin, jossa sillä olisi ollut enemmän tilaa venyttää versojaan. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.


Pelaguut nostin viikko sitten työhuoneen ja takkahuoneen ikkunalaudoille. Jouduin useimpia leikkaamaan jonkin verran saadakseni ne mahtumaan. Kahdeksasta pelaguusta muut ovat virkeän oloisia, mutta Concolor Lace kellastuu hurjaa vauhtia. Mitähän sille pitäisi tehdä? Patteritkaan eivät vielä ole päällä eli ainakaan alakautta ei kasveille tule liikaa lämpöä.


Olen pitkään kiertänyt Majalispenkkiä odottaen tarmonpuuskaa, jonka avulla saisin sinne tänne juurivesoja tekevän metsäruusun kukistusprojektin alulle. Viikonloppuna sellainen tuli. Niks-naks vain, kun korkeiksi ja leveiksi kasvaneet oksat saivat kyytiä. Sormet oli täynnä piikkejä ja hiuksia sai vähän väliä kiskoa irti ruusupuskasta. Ruusu lähti, mutta vasta maanpäälliset osat. Jos saan uuden tarmonpuuskan, ryhdyn kaivamaan juuria pois. Epäilen vahvasti, että vaikka vielä ennen maan jäätymistä aloittaisin, työtä riittää keväällekin.

Jää keväällä pohdittavaksi, mihin sijoitan metsäruusun oikealla puolella kasvaneet perennat. Nekin on pakko nostaa ylös, koska metsäruusun juurivesoja nousee myös niiden välistä ja ympäriltä. Työtä on tiedossa, mutta myös uusia mahdollisuuksia.

Rinteen ainoa aronia on vielä täynnä marjoja. Mustarastaat ovat ilmestyneet niitä syömään. Ampuvat sitten takalistostaan tummansinisiä läiskiä käytäville ja terassille. Aronioita on ollut rinteen yläosassa pitkä rivi. Muun kasvillisuuden vuosien myötä lisääntyessä, osa aronioista ei ole jaksanut kilpailla tilasta ja energiasta muiden kanssa. 

Rinteen naapurin puoleisessa päässä aroniat ovat rehottaneet valtoimenaan. Jostain kumman syystä en ole niitä leikannut vuosikausiin, vaikka harva se päivä olen huomannut puskien venyneen liian pitkiksi. Alaosat ovat olleet lehdettömiä ja yläosat marjoista notkuen maanneet nurmikolla. Syyskuussa Ukkokulta leikkasi aroniat mataliksi ja syötti oksat silppurille. Nyt on vähän turhankin avaran näköistä. Sieltä ne pensaat taas ponnistavat reippaaseen kasvuun, kunhan kevät koittaa.


Pimeitä iltoja ilahduttamaan on kiva laittaa lyhtyjä puutarhaan. Parissa lyhdyssä on ajastettavat patterikynttilät. Voisi kuvitella, etteivät patterit kauaa kestä hyisessä ulkoilmassa. Vaan kestävät kuitenkin. Kuvan lyhdyssä kaksi AA-sormiparistoa jaksoi valaista lyhtyä koko viime kauden eli lokakuun alusta maaliskuuhun. 

Puiden ja pensaiden pudottaessa lehtensä, lisään lyhtyjä eri paikkoihin. Pian voi jo laittaa myös kausivaloja. Jouluvalojen aika tulee sitten myöhemmin.

Hosta 'Frances Williams' - Kuunlilja

Keväällä tulee ihailtua maagisen kaunista valoa, joka siilautuu hienosti kasvien lehtien läpi ja niiden pinnoille. Onpa valossa taikaa myös näin syksyllä. Aurinko paistaa jo paljon ennen laskeutumistaan varsin alhaalla. Isot Frances Williams -kuunliljan lehdet näyttävät niin kauniilta, ettei niiden ohi voi ihastelematta kulkea.

Geranium sanguineum - Verikurjenpolvi sinnittelee yksittäisin kukin


Syyslaulu (Höstvisa)

 
Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.
 
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.
 
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
 
Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.
 
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.
 
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
 
Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
 
Nyt majakat me näämme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.
 
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."

Teksti: Tove Jansson, suomennos: Esko Elstelä, sävellys: Erno Tauro, esitys: Anki ja Cumulus

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja


Mukavaa viikonloppua kaikille!


30 kommenttia:

  1. Jo vain ottaisin jokaiseen vuodenaikaan lisätunnin vaikka tuplana jokaiseen päivään tai päivän viikkoon... mieleistä tekemistä riittäisi.
    Jotenkin kuitenkin niin onnellinen siitä, että on oppinut tietämään mikä miellyttää ja tuo hyvää mieltä - se sama näkyy blogissasi... hyvä olo, mieluisat tekemiset huokuvat meille blogiasi seuraavillekin.... elämä on ihmisen parasta aikaa... eikös se Mattikin niin sanonut!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aktiivisena ihmisenä sinulla riittäisi taatusti tekemistä myös ylimääräisille tunneille. Kuinkahan kauas polkisit tai mitähän herkkuja läheisillesi tarjoaisitkaan?
      Kiitos kauniista sanoistasi! Meillä jokaisella on vastoinkäymisiä, minullakin. Haluaisin silti blogissa olla positiivinen ja välttää turhia narinoita. Elämä on kaikkinensa parasta aikaa, kuten sinäkin sanot.

      Poista
  2. Näistä sinun jutuista ei kyllä löydy laiskuutta edes sormustinkukan siemenen vertaa! Aina niin hyvänmielen tarina tärkeistä puuhista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Kyllä laiskuus minuunkin iskee, mutta en anna sen jäädä pitkäksi aikaa muhimaan. Tänäänkin oli kerrassaan hieno sää. Niinhän siinä kävi, että pihamaan syyspuuhat houkuttelivat ja vasta tunti sitten palasin sisään.

      Poista
  3. Mukava lukea taas ajatuksiasi ja tekemisiäsi. Olet ollut toisin ahkera kuin minä, kerron siitä ehkä tarkemmin blogissani. Sisääntulo on vieläkin noin vehmas ja kaunis, toivott pistokkaat lähtee 👍🏻
    Talitiainen on kurkistellut täälläkin jo ikkunoista sisalle😀
    En tiennytkään Toven sanoittaneen tuota laulua, kiitos tiedosta.
    Mukavaa lokakuun jatkoa 🍂🙋🏻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella on hitaat hetkensä milloin mistäkin syystä. Olen tainnut lapsena niellä Duracell-pariston, joka pitää minut aina vain käynnissä.
      Viime päivinä on ollut lämmintä, eikä öisinkään ole nyt ollut kovin kylmä. Mesiherttalehti ei varmaan pakkasia kestä, mutta vielä sitä kelpaa katsella.
      Minullekin oli uusi tieto, että Syyslaulun on sanoittanut Tove. Se on haikean kaunis niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
      Kiitos, samoin sinulle valoisia lokakuun päiviä!

      Poista
  4. Syksy, kuten kevätkin, on aina kiireistä aikaa puutarhassa ja tuntuu tosiaan, että muutama lisätunti päivässä olisi tarpeen.
    Sisäänkäyntinne kasvit näyttävät tosi vihreiltä ja elinvoimaisilta, joten eihän noita vielä henno korjata pois.
    Meillä tintit eivät vielä (ihme ja kumma)ole käyneet kopistelemassa ikkunanpieliä, joten ruokinnan aloittaminen saa vielä odottaa. Satuin juuri yhtenä päivänä kuulemaan radiosta tuon Kumulus yhtyeen Syyslaulun Anki Lindgvistin tulkitsemana. Kaunis laulu.
    Mukavaa lokakuun jatkoa sinulle. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekemistä piisaa syksylläkin. Erona kevääseen on ehkä siinä, että nämä syystyöt ovat paljolti siivoamista ja talveen valmistautumista. Tänään hieno sää houkutteli pihahommiin. Punarintakin ilmestyi kanssani "juttelemaan".
      Syyslaulun minäkin kuulin radiosta ja se jäi "korvamadoksi. Siinä yksi syy, miksi laitoin sen blogin lopuksi. Kenties monen muunkin korvissa soi Syyslaulu seuraavat päivät.
      Kiitos, mukavia lokakuun päiviä sinulle!

      Poista
  5. Syyspuuhiin kyllä saisi uppoamaan monta ylimääräistä päivää, mutta onneksi nyt on ollut ainakin kaunista ja kohtuullisen lämmintäkin pihalla puuhailuun.
    Meilläkin talitintit ovat kurkistelleet jo ikkunoista sisälle ja tänä aamuna kahvinkeitintä ladatessa näin yhden tintin laskevan liukua portaiden kaidetta pitkin! Elämä on ihmeellistä ja ihanaa, nautitaan siis tästä syksystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyisiä pihatöitä on ihan kiva tehdä. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan, kun vielä säätkin ovat olleet lämpimiä ja aurinkoisia. Mitä nyt tänään on tuuli puhaltanut irtonaisia lehtiä runsaasti pitkin pihaa.
      Olipa hauska tintti. Harjoitteli varmaan mäenlaskua talven varalle.

      Poista
  6. Blogi toimii minustakin hyvänä päiväkirjana, tarkistan itsekin monia edellisten vuosien asioita juuri blogin päivityksistä, vaikka ne ehkä löytyisivät myös kalenterin muistiinpanoista.
    Ajastimella toimivat lyhtyjen led-kynttilät ovat fiksu keksintö ja minulla on myös useamman talven kokemuksena se, että paristot riittää koko talvikaudeksi ja ihan kevääseenkin asti.
    Juurivesoja tehtailevien ruusujen kanssa saa varmasti nähdä vaivaa, vaikka pensas olisi kertaalleen kaivettu pois - siitä on omaakin kokemusta. Mutta pidetään peukkuja, että väsytystaistelu auttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäruusun alasleikkuu lisäsi innostusta myös juurien kaivamiseksi. Varmasti saan sen kanssa taistella vielä monta kertaa, mutta olenpa laittanut projektin vireille.
      Kynttilät ilahduttavat pimenevissä illoissa. Kunhan joulu on lähempänä, siirryn joissakin lyhdyissä öljykynttilöihin.

      Poista
  7. Hyvä kun mainitsit nuo lyhdyt. Pitääkin hakea ne kellarista.

    VastaaPoista
  8. Kukkaruukut pesty! Ikkunat pesty! Piha laitettu syyskuntoon talven tulla. Millekä sitä nyt alkaisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En sentään ole vielä pessyt kaikkia ikkunoita. Ei huolta, olen aika hyvä keksimään tekemistä itselleni.

      Poista
  9. Saisit tulla minunkin ikkunat pesemään. Kauhistelin, kun iltapaivän aurinko valaisi ikkunoiden karmeuden.
    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikkunanpesu on tylsää touhua. Heti kun lakkaan köyhtymästä, maksan jollekin ahkeralle meidän ikkunoiden pesusta.
      Samoin sinulle, ruskan täyteistä viikkoa!

      Poista
  10. Onpa teillä vielä upeat kasvit vehreinä sisääntulossa. Tuo herttamesilehti on kaunis ja näköjään aika kestäväkin!
    Meidän häissämme vuosia sitten ystäväni lauloi meille tuon Syyslaulun minun toivomuksestani. Se on juuri sellainen haikean surumielinen kappale, jossa on kuitenkin pohjalla ihana toivon ja rakkauden sanoma. Tai näin minä sen ainakin tulkitsen. Se sopi syyskuisiin häihin mielestäni oikein hyvin❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin herttamesilehden vasta viime vuonna ja ihastuin siihen heti. Sillä on valtava kasvuvoima. On tyytyväinen kunhan saa vettä ja välillä kesäkukkalannoitetta.
      Oi, miten kauniin laulun valitsit ystäväsi esittämäksi. Minäkin tulkisen Syyslaulun haikeaksi ja silti toivorikkaaksi rakkauslauluksi. Pidän siitä hyvin paljon niin suomeksi kuin ruotsiksi laulettuna. Sopii vallan erinomaisesti syyshäihin.

      Poista
  11. Syksyllä on yhtälailla puutarhakiireitä kuin keväälläkin, aika tahtoo vain karata käsistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että sää on suosinut näitä syystöitä. Jos jatkuvasti sataisi, hommat ruuhkautuisivat ja sitten vasta lisätunnit olisivat tarpeen.

      Poista
  12. Kaikesta kiireestä huolimatta olet saanut paljon aikaan ja monta syystyötä tehtyä! Tämä syksy on siitä mukava, ettei ole ollut liikaa halloja ja pakkasia, ja on voinut pikkuhiljaa siirtyä syksyyn. Puutarhassa on edelleenkin paljon vihreää ja sinunkin terassillasi kovin vehreän näköiset kesäkukkaset! Mukavia syyspuuhia myös tuleville päiville!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiire on usein lähinnä omassa päässä. Kiireen tuntu toimii myös hyvänä kirittäjänä, kun tekemistä on paljon. Syksy on ollut mukavan leuto, eikä sään puolesta ole ollut kovin paljon esteitä puutarhatöille.
      Kunhan tämä syysmyräkkä saa voimansa hiipumaan, on aika sipulien piilottamiselle.
      Sinulle myös paljon energiaa syystöiden edistämisessä.

      Poista
  13. Minä en ole tehnyt hetkeen juurikaan mitään . Pitäisi kohta siirtyä kotiinkin mutta vielä tämän kuukauden olemme nyt täällä kuitenkin .
    Ihana Tuurenpihlajan kuva .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ruusuvaiva alkaa jo hellittää.
      Tuurenpihlaja punastui sittenkin, vaikka alkuun toisin epäilin. On se hieno puu!

      Poista
  14. Blogi onkin hyvä paikka tarkistaa, mitä on tullut tehtyä ja miltä joku kohta on joskus näyttänyt. Saattaapa siinä samalla tulla antaneeksi jollekin muulle myös inspiraatiota. Itselleni sellainen saattaisi olla jo tarpeen, sillä puutarhassa ei edisty muu kuin syksy. Jänisverkot on laittamatta ja tulppaaninsipulit istuttamatta. Kaikki työvälineet ja tyhjät kesäkukkaruukutkin lojuvat vielä seinustoilla. Toivottavasti pysyvät kuitenkin saapuvissa myrskytuulissa paikoillaan, ettei tarvitse viikonloppuna etsiä niitä ympäri metsiä ja naapureiden pihoja...
    Voi sinulla olla melkoinen urakka edessä metsäruusun poistoon ryhtyessäsi. Jospa ruusun juuret suikertaisivat ihan pintamaassa ja lähtisivät helposti vetämällä pois. Ainakin täällä karjalanruusun (?) juuret lähtivät silloin aikanaan yllättävän helposti, vaikka maa oli kiviensekaista savijankkoa.
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen saanut paljon inspiraatioita ja kivoja kasviehdotuksia muiden blogeja seuraamalla. Blogista on helppo tarkastaa vanhojakin asioita - kuvien kera.
      Jänisverkot on täälläkin vielä laittamatta. Pari verkkoa viritin puiston puoleiseen päätyyn, kun peurat taas vaeltavat meidänkin pihamaalla.
      Myrskytuuli voi tietenkin hoitaa pihasi syyssiivouksen, mutta se tuskin on toiveena. Syystyöt taitavat tuntua suuremmilta enemmän mielessä kuin sitten niihin kiinni tarttuessa. Toivottavasti löydät sopivan raon puuhille vaikka tulevana viikonloppuna.
      Metsäruusun kaivamisessa on karmea urakka. Osa juurista lähtee käsin kiskomalla, mutta osa on syvällä ja tarvitsee enemmän kaivamista. Vuosia paikallaan kasvaneena se on myös kasvattanut juuria aika laajalle alueelle, joten töitä riittää. Mielessä on jo käväissyt jonkun minikaivurin vuokraaminen. Kunhan tässä kasvatan puhtia. Kyllä siitä puskasta vielä eroon päästään.
      Mukavaa viikkoa myös sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!