lauantai 28. syyskuuta 2024

Tulihan niitä ruskavärejäkin

Villiviini punastuu aidalla - oikealla kurkistaa koristeomena Musta Rudolf.

 
Pelkäsin, ettei etelässä tänä vuonna näy paljon ruskavärejä. Täällä on ollut märkää ja tuulista. Sateet saavat lehdet tummumaan aikaisin, koska ne ovat alttiita sieni-infektioille. Tuulisuus on taas saanut puiden lehdet leijailemaan joukolla maahan. Eipä jää puihin paljon lehtiä punertumaan tai kellastumaan. Pari kertaa olen jo silpunnut vaahteranlehtiä alapihan nurmikolle.

Villiviinit eivät sentään petä. Ensin niistä punastuivat aidan tyvellä, maassa luikertelevien versojen lehdet. Nyt myös aidalla olevat versot alkavat loistaa punaisina. 

Nyt kannattaisi askarrella vaahteranlehdistä kransseja ja muita koristeita. Värit eivät niissä koko talvea säily, mutta itse kransseista on iloa pitkäksi aikaa. Minulla on yhä pihassa syksyllä 2012 eli 12 vuotta sitten vaahteranlehdistä tekemäni koriste. Silloin lehdistä pyöriteltiin ruusukkeita, joita sidottiin erilaisiksi kransseiksi ja ovikoristeiksi. 

Saatanpa jokusen lehden kerätäkin. Ja askarrella niistä jotain, mikäli lokakuu alkaa syyskuuta kuivempana. Mielellään myös aurinkoisena. Mikäs on silloin väkertää ulkona istuen värikkäistä lehdistä jotain piristävää.

Perjantaina 27.9. myrskysi lähes koko päivän.

Perjantaina myrskysi yöstä alkaen. Edellisenä viikonloppuna pestyt ikkunat saivat kunnon huutelun, kun 17 m/s puhaltava tuuli kuljetti sadevettä vaakatasossa. Sadepäivänä on hyvä tehdä kunnon siivous kotona. 

Tykkään pitää pihaovea auki, jotta siivouksen ohessa tuuletus hoituu samalla. Perjantaina se ei ollut mahdollista.Tuuli paiskasi puiden lehdet ja sateen ovesta sisään, vaikka välissä on terassi. Ovea auki pitävä keraaminen kissakin kellahti kumoon, vaikka se ei mikään kevyt esine ole. Pilvet vyöryivät taivaalla vauhdilla. Ajoittain oli niin pimeää, että oli sytytettävä valot villakoiria imurilla jahdatessa.

Koti on siivottu. Kesällä pestyt matot laitettu taas lattialle. Tuuli ei ole kovinkaan paljon laantunut. Ja vesisadetta riittää vaikka toisille jaettavaksi.

Kelloköynnöksen siemenkotia.

Osa kesäkukista on jo kannettu kompostiin. Kelloköynnökset ovat edelleen paikoillaan. Kukkivatkin vielä. Tänä vuonna kelloköynnöksessä on valtavasti siemenkotia. Lähes 40 on jo sisällä kuivumassa. Loput otan talteen siinä vaiheessa, kun köynnöksen on aika mennä kompostiin. Toivottavasti saan nuo kuivumaan. Eräässä keskustelussa kerrottiin, etteivät kaikki siemenet ole kuivuneet ruskeiksi. Siitä huolimatta ne ovat kevään tullen itäneet uusiksi köynnöksiksi. Jos edes osa noista selviytyy, olen hetken aikaa omavarainen kelloköynnöksen siemenissä.

Rosa Majalis - Metsäruusu 25.9.24

Pitkäksi venähtäneen lämpimän kauden kunniaksi moni kasvi on aloittanut uuden kukinnan. Mm. arovuokko ja perhoangervo ovat tällaisia. Harmi, että jäi kuvaamatta. Monet ruusut kukkivat aina pitkälle syksyyn. Metsäruusu sen sijaan on alkukesän kukkija. 

Hämmästyin pari päivää sitten löytäessäni siitä sekä avoimen kukan että nupun. Ehkä se yrittää vedota tunteisiini, sillä olen päättänyt kaivaa valtavan puskan pois. Olen läpeensä kyllästynyt kaikkialta nouseviin metsäruusun versoihin. Samalla joudun kaivamaan myös metsäruusun oikealla puolella olevan istutusalueen, jossa kohta jokaisen perennan vierellä on myös metsäruusu venymässä kohti taivasta.

Rosa Majalis edessä kartiovalkokuusien oikealla puolella.
 
Olen miettinyt asiaa jo parin vuoden ajan. Nyt syksyllä kyllästyin totaalisesti juurivesoihin. Urakasta tulee raskas ja uuvuttava. Vaikka kuinka huolella kaivaisin ruusua ylös, juurivesoja nousee taatusti vielä pitkään sen jälkeenkin. Todennäköisesti muutan ruusun asuinpaikan ainakin vähäksi aikaa nurmikoksi, jotta voin ajaa ylös puskevat versot leikkurilla. Vielä en tiedä, minne laitan perennat ruusupuskan oikealta puolelta. Työn on tarkoitus alkaa vielä syksyn aikana. Saattaa olla, että talvi keskeyttää työn. Jatkan sitten keväällä.

Tomaatintaimi kärhön tyvellä.

Puutarhakierroksilla törmää aina jänniin juttuihin. Osa on ihan tarkoituksella itse tehtyjä, osa luontoäidin kummallisia tempauksia. Sitten on sellaisia asioita, joihin puutarhuri on vaikuttanut tietämättään tai ajattelemattomuuttaan.

Löysin kärhö Madame Julia Correvonin tyveltä isohkon tomaatintaimen. Erityisesti keväällä kippaan itämättömiä kylvöksiä perennapenkkeihin. Sinnehän hyvä multa mukavasti mahtuu. Niin sitten tämäkin hieman hitaampi tomaatti on päättänyt ryhtyä itämään ja kasvamaan kärhön kaverina. Joka vuosi näitä rohkeita herääjiä löytyy. Tänä vuonna tämä on jo ties kuinka mones. Jonkun mielestä kalliiden siementen turhaa tuhlaamista. Vaan aina ei tiedä, onko siemenessä eloa ollenkaan. Jos on aikansa odottanut taimen ilmestymistä, eikä mitään tapahdu, hyödynnetään edes kylvömulta perennoille.

Tanacetum parthenium - Reunuspäivänkakkara/Reunuspietaryrtti


Elokuussa 2015 kävin tutustumassa Kotkan puistoihin. Vierailin myös Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa -nimisessä kotipuutarhassa, jossa Eija Parviainen kasvatti perennoja omaksi ilokseen ja myyntiin. Häneltä ostin muutaman perennan ja lahjaksi sain reunuspäivänkakkaraa. Enpä tullut ajatelleeksi, että tämä kaksivuotinen kasvi kotiutuu meille niinkin hyvin, että se on noussut kevät toisensa perään jo yhdeksän vuoden ajan.

Sitä vain ihmettelen, että kasvi tykkää aina asustaa ihan penkin reunassa, mieluummin jopa kanttausurassa. Nytkin, muiden jo vaipuessa talviunille, reunuspäivänkakkara loistaa kauas vihreänä. Muistaisinkohan ensi kesänä laittaa sitä ruukkuun. Se voisi toimia hyvin myös kesän ajan ruukkukukkana ja siirtyä sitten syksymmällä penkkiin.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho


Kesästä muistuttavia väripilkkuja on edelleen siellä täällä istutusalueilla. Etelänruusuruoho on parhaan kukintansa jo ohittanut. Yksittäisiä viininpunaisia pilkkuja syntyy huojumaan muiden joukossa. Kuvan yksilö oli kaatumisen vuoksi kasvanut mutkikkaaksi. 

Voisin siirtää jokusen yksilön vaikkapa syysleimujen joukkoon. Leimut pysyvät tanakasti pystyssä ja toimisivat ehkä myös etelänruusuruohon tukikasveina.

Samaisen siirron tein jo kesällä muutamille harmaakäenkukille. Näillähän on etelänruusuruohon tapaan sama pitkänhuiskea ja kaatuileva kasvutapa. Harmaakäenkukilla  tukikasvi-idea toimii. Miksei siis myös etelänruusuruohoilla.

Fragaria × rosea 'Pink Panda - Koristemansikka


Koristemansikka Pink Pandaa sain Auiring*n ihanat -blogin Inkalta kesäkuussa 2015. Sillä ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia kotiutui meidän puutarhaan. Aluksi istutin sen Päivänliljapenkkiin. Sittemmin olen siirtänyt rönsyjä muuallekin. Pink Panda valtaa uusia alueita pitkillä versoillaan, joiden avulla se kasvattaa maahan juurtuvan rönsyn. En ole kokenut tätä ongelmakasviksi, koska se on helppo kitkeä pois paikoista, joihin sitä ei halua. Se kukkii myös pitkään syksyllä. Tekee jopa jonkin verran pikkuisia mansikoita, joita en ole maistanut.

Polemonium caeruleum - Lehtosinilatva

Lehtosinilatva se vasta on innokas leviämään. Sitä kasvaa meidän omenapuiden alla. Jokunen yksilö myös yläpihan Bermudassa. Lehtosinilatva nousee jo alkukesästä kukkimaan. Leikkasin elokuussa kasapäin kuivuneita lehtosinilatvan kukintoja. Samalla kitkin myös ylimääräisiä siementaimia pois. Nyt leikatut yksilöt kasvavat kuin kesäkuussa konsanaan. Uusia taimiakin on jälleen ilmestynyt.

Minun lehtosinilatvani ovat kaikki valkoisia. Onko sininen versio yhtä innokas siementäjä kuin tämä valkoinen?

Sedum 'Herbstfreude' - Komeamaksaruoho.
 

Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyy tahra, jota hetken aikaa ihmettelin. Se tuli moneen Pikkupuutarhassa ottamaani kuvaan. Vihdoin tajusin, että objektiivin pinnassa on vesitippa, joka tallentuu myös kuviin. Sateessa ja kostealla säällä kameraa pitää muistaa varjella. Paidanhelmalla pyyhin ongelman pois.

Pikkupuutarhan Kriikunapenkin komeamaksaruoho on nimensä mukaisesti komea. Hetken aikaa se pysyi hyvin pystyssä, jolloin kukinnoista muodostui upea punertava matto. Viime päivien rankkasateet ovat hakanneet maksaruohoakin niin rajusti, että osa varsista taipuu kohti polkua.

Malus purpurea 'Musta Rudolf' - Koristeomena

Ruskaväreistähän minun piti puhua. Koristeomena Musta Rudolf on käytännössä "ruskapuska" koko kasvukauden. Sen lehdet ovat alkukesästä tumman viininpunaiset. Syksyllä väri muuttuu punaisemmaksi. Hieno näin syksyisin ja hieno ihan koko ajan.

Istutin Musta Rudolfin 2017. Sen kasvukorkeudeksi mainitaan 3-4 m. Omani tuskin niin korkeaksi kasvaa, mikä saattaa johtua myös läheisyydessä olevasta koivusta. Rudolf on siro puu. 

Tykkäisin värikkäistä japaninvaahteroista. En kuitenkaan ole valmis laittamaan rahaa talvenkestävyydeltään arkoihin kasveihin. Enkä halua keväistä ja syksyistä ruukkujensiirtoshowta. Etenkin, kun lämmin ja pimeä kellarimme ei ole paras mahdollinen talvetettaville.

Kas kun en ole aiemmin huomannut, että Musta Rudolf toimii hyvin japaninvaahteran sijaistajana.

Crataegus x media'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja

Ruusuorapihlaja ei ole ruskakasvi. Sen paras puoli on touko-kesäkuun sadat pikkuiset ruusumaiset kukat. Tänä vuonna ruusuorapihlaja yllätti myös punaisilla marjoillaan. On marjoja aiempinakin syksyinä tullut, mutta eivät ole ehtineet muuttua punaisiksi.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja


Pihani kaksi ruskarakkautta eli Tuurenpihlajat saattavat tänä syksynä jättää oranssinpunaisen palon väliin. Yläpihan Tuure on jo ison osan lehdistään sirotellut pitkin huoltopihaa. Alapihan Tuurella on vielä mahdollisuus lunastaa toiveeni. Kerrottakoon hänelle, etten häntä hylkää, vaikka yhden tai kaksi ruskaa jättäisi kehittämättä. 

Rubus arcticus - Mesimarja

 
Lempeää syyskuun viimeistä viikonloppua kaikille!


25 kommenttia:

  1. Onhan se hyvää täytemultaa, jos kippailee purkkeja puskien alle. Sinulla menee varmaan muutenkin hurja määrä multaa keväisin pihalle.
    Pihallasi on vielä kaikenlaista, vaikka kukkimiskimara onkin jo paljon vähäisempi.
    Elättelen toivoa kuivemmista keleistä, niin leikkaisin vielä kerran nurmikon. Ikkunanpesukin olisi vielä listalla.
    Muutamassa matkakuvassani oli tumma varjo ja ajattelin, että olin tunkenut sormen linssin eteen ;D Se oli vesipisara.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväisten kylvömultien lisäksi kippaan myös näin syksyisin kesäkukkaruukkujen mullat puutarhaan sopiviin paikkoihin. Putsaan toki itse kukat ja isommat juuret pois. Keväisin multaa menee aika paljon kasvihuoneen hyötykasveille, kesäkukille ja perennojen istutuksiin ja siirtoihin. Hyvää multaa tulee myös omista komposteista.
      Kukkiminen alkaa olla useimmilla kasveilla tiensä päässä. Parin edellisen päivän rankkasateet kurittivat puutarhaa kunnolla.
      Ensi viikolla pitäisi olla poutaisempaa. Aion kyllä huomenna leikata nurmikon tai pikemminkin silputa alas leijanneita vaahteranlehtiä. Ikkunanpesua riittää täälläkin. Sisäpuolen ikkunoita voi sentään pestä huonommallakin säällä.
      Sormenjälkikin objektiivissa voi aiheuttaa täplän kuvaan. Vähemmän sitä tulee linssiä sormilla räplättyä, mutta vesipisaroita saattaa pudota esimerkiksi kosteassa metsässä liikkuessa. Toivottavasti tummia varjoja ei tullut kovin moniin kuviin, tai ainakaan haittaavan suuria varjoja.
      Kiitos, sinulle ja kissoille myös mukavaa viikonvaihdetta.

      Poista
  2. Onpahan upea kaksikko tuo villiviini ja Rudolf! Aivan ihanat. Taustalla näkyy pelkkää vihreyttä, niinpä ei siellä kovin ruskaisaa tosiaan muuten ole.
    Ei täälläkään, koivut ovat vasta aloittamassa kellastumisen ja niissä on lehdetkin tallella, kovista tuulista huolimatta. Kunnon ruskaa ei ole vielä yhdessäkään kasvissa. Mutta eipä olla nollan tuntumassakaan vielä käyty.
    Voi, toivottavasti keraaminen ovikissa ei hajonnut.
    Enpä ole tajunnut käydä tutkimassa arovuokkoja tai perhoangervoja kukkien toivossa! Mutta muita kukkia kyllä on. Etelänruusuruoho on tosiaan erittäin pitkäaikainen kukkija. Ensimmäiset kukat avautuvat kesäkuussa ja yhä vain kukkii, tosin vaisusti.
    Sanoisin, että sininen lehtosinilatva on vielä innostuneempi tuottamaan siementaimia kuin valkoinen. Täällä valkoinen on selvänä vähemmistönä pihan valloituksessa.
    Kyllä sinulla varmaan siellä japaninvaahtera talvehtisi ulkona, kuten täälläkin, mutta tuskin siitä koskaan kasvaisi yhtä suurta kuin Rudolfisi on nyt. Pieniä puita niistä on kai turha haaveilla meidän ilmastossamme. Metrisiä pensaita pikemminkin. Tuulensuokainen paikka vain, niin hyvin menee.
    Voi harmi, jos upeiden tuurenpihlajien ruska ei toteudu.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö muodostakin edustavan kaksikon! Musta Rudolf on ehdottomasti yksi parhaimpia hankintoja. Tykkään siitä aina yhtä paljon.
      Ruskaa on ilmestynyt aivan lähipäivinä sinne tänne. Syysvärien ilotulitusta ei taida kuitenkaan tulla. Vastapäisen naapurin pihassa yksi pieni vaahtera on nyt upeassa syysasussa. Moni muu ympäristön vaahtera taasen vihreänä. Tai lähes lehdetön, kuten meidän nurkkapuu. Ei sitä kannata murehtia. Välillä nautitaan yhdestä asiasta, sitten taas toisesta.
      Ei kissa hajonnut. Olin lähellä ja ehdin pelastaa sen tuulen rynkytykseltä.
      Eipä niitä kaikkia kukkia osaa edes sillä silmällä katsoa, että ovatko innostuneet ottamaan uusintakukinnan. Kevään kaltaista kukkien runsautta ei tullut arovuokkoon eikä perhoangervoon. Ehkä ne muutamat kukat huomasikin paremmin, kun ne olivat niin odottamattomat.
      Oletko testannut, auttaisiko etelänruusuruohon runsaampaan kukintaan, jos kuihtuneita poistaisi aktiivisemmin? Minulla et.ruusuruoho piti keskikesällä lyhyen kukkimistauon ja aloitti sitten uudelleen. Nyt sen kukinta on vaisumpaa, mutta sitäkin hienompaa, kun muut ovat jo lopettamassa tai lopettaneet.
      Jaha, jos sininen tuottaa vielä enemmän siementaimia, mihin joutuisinkaan sen kanssa. Valkoisia siementaimiakin tupsahtaa mitä omituisimmista paikoista.
      Alapihan Tuurenpihlaja saattaa vielä yllättää. Kummassakin on runsaasti oranssisia marjaryppäitä, mikä on minusta kiva bonus. En loukkaannu, enkä harmistu, vaikka Tuuret loistaisivat yhden syksyn vaisummin. Olen jo tähän mennessä saanut niistä paljon iloa. Uskon yhteiselomme sujuvan hyvissä merkeissä vastaisuudessakin.
      Koko päivä pihahommissa. Sama suunnitelma on huomiselle. Tätä kutsuisin hyväksi viikonlopuksi. Nautiskelkaa sielläkin, sinä ja kissat!

      Poista
  3. Meilläkään ei ole (vielä) erityisemmin ruskan värejä. Saa nähdä miten käy.
    Monet kesäkuun perennat ovat uusintakierroksella. Kurjenpolvet esim. neidonkurjenpolvet innostuivat ihan reippaaseen kukintaan, samoin purppuratulikukat. Täälläkin on satanut keskiviikkoillasta lähtien aika tavalla, ensimmäinen kerta koko kesäkauden aikana vettä on tullut reilusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruska on mieluisa bonus kasvukauden päätteeksi, mutta sen puutteesta ei kannata mieltään pahoittaa. Luonto ei meiltä kysele, miten se kulloinkin asiat järjestää. Jollei tänä syksynä, niin kenties sitten vuoden päästä.
      Kiva, että kurjenpolvesi ovat innostuneet uudelle kukintakierrokselle. Ne ovat muutenkin vallan mainioita perennoja.
      Hyvältä kuulostaa, että saitte vihdoin vettä vähän enemmän. Kasvien ei tarvitse mennä talvilevolle janoisin juurin. Tänne toivoisin kuivempia kelejä vähän pidemmäksi aikaa. Viime aikoina sateilla ei ole ollut mitään tolkkua. Kun sataa, sitä tuleekin tolkuttomalla kohinalla.

      Poista
  4. No nyt on hulppea määrä kelloköynnöksen siemenkotia ja tulet olemaan monta vuotta omavarainen siementen suhteen.
    Ruskan värit jäänevät tänä vuonna melko vähäisiksi pitkälle kestäneiden lämpimien ja sateisten syyssäiden johdosta.
    Meillä kunnon sateita on saatu vasta parin viime viikon aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 64 siemenkotaa. Jos edes osa kypsyy, ei heti tarvitse siemenpussukoita kaupasta ostaa.
      Loistavaa ruskaa emme taida saada. Aina jotkut kasvit kuitenkin onnistuvat ruskan järjestämään. Villiviini esimerkiksi.
      Eilisillan säätiedotuksen mukaan meidän alueelle vettä on tullut 7 vrk:n aikana yli 60 mm eli aika paljon.

      Poista
  5. Hymyilytti tuo kertomuksesi tomaatintaimesta kärhön juurella. Minä harrastan samaa, että kippailen itämättömät taimipurkit milloin mihinkin, ja sitten ihmettelen hassuihin paikkoihin ilmestyneitä taimia. Tomaattia on löytynyt monesti kukkapenkistä. Ja kuinka komeina ne siellä kasvavatkaan!
    Reunuspäivänkakkarasta on meilläkin tullut jo ihan perenna. Siementaimia putkahtelee valtavasti, kun sitä on joskus tontilla ollut.
    Tampereella ovat tällä viikolla alkaneet puut selvästi kellastua ja komeita vaahteroita näkyy siellä täällä syysväreissään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että meitä taimimultien kukkapenkkiin kippaajia o nmuitakin. Tomaattiyllätyksiä olen järjestänyt itselleni useamman kerran. Tänä kesänä myös salkoruusu kiitti minua kipattuani itämättömältä näyttäneen taimipurkin kukkapenkkiin.
      Reunuspäivänkakkaran myyjä sanoi, että kasvista saattaa hyvinkin tulla vakioasukas. Enpä silloin tiennyt, kuinka totta hän puhuikaan. Tykkään reunuspäivänkakkarasta. Jos se jossain häiritsee, helposti lähtee irti nyppäisemällä.
      Yksi elämäni upeimpia ruskanäkymiä sijoittuu juuri Tampereelle. Joitakin vuosia sitten ylitimme Palatsinraitin siltaa. Vastarannan vaahteroiden ja muiden puiden upeat värit heijastuivat veteen. Oli kyllä maagisen kaunista katseltavaa.

      Poista
  6. Komeamaksaruoho on takuuvarma kukkapenkin väriläiskä. Ja tuo etelänruusuruoho on kauniin punainen.
    Tällä hetkellä ei yhtään harmitan, kun naapurin villiviini villiintyi kasvamaan aidan tälle puolen. Tuota punaista hehkua on mukava katsella olohuoneen ikkunasta :)
    Vaahterat ovat alkaneet punertua pikku hiljaa, koivut ovat jo melkein täysin varistaneet lehdet oksiltaan. Käytiin eilen Lohjalla ja siellä hassu pihlaja oli toiselta puolelta vihreä ja toiselta punainen. En ennättänyt nähdä oliko kyseessä kaksi eri puuta vai haaroittunut puu, mutta olipa miten hyvänsä niin hyvin kiinnitti huomion.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villiviini on aika varma ruskakasvi. Aidan päällä kasvava villiviinini on maahan ulottuessaan juurtunut. Ajattelin jossain vaiheessa kokeilla, josko juurtuneen osan leikkaamalla voisin siirtää sitä toiseen paikkaan. Tosin villiviiniä on jo muutenkin monessa paikassa. Se toimii kivasti myös maanpeitekasvine esimerkiksi rinteissä.
      Näitpä jännän pihlajan. Miksiköhän jotain erikoista nähdessään ei satu olemaan kameraa mukana. Tai sitten ei vain voi pysähtyä kuvaamista varten. Meidän lähipiirissä koivut alkavat olla aika tyhjiä. Haavat ovatkin sitten vielä aivan täynnä lehtiä.

      Poista
  7. Hienoja syksyisiä kuvia! Ruskat eivät ole veljiä keskenään ja kirpeän pakkasyön puutteessa joudumme tyytymään vähän vaatimattomampaan syksyn väritykseen. Koivut ovat ainakin meillä kyllä keltaisia, mutta vaahterat vihertävät vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tosiaan joka vuosi ole tarjolla ruskan loistoa. Vähempikin ilahduttaa, kunnes taas tulee sellainen syksy, jolloin ruska hurmaa loistollaan.

      Poista
  8. Komeaa ruskaa. Puutarhasi on edelleen niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Leikkasin tänään nurmikon ja silppusin samalla kasapäin vaahteranlehtiä. Hetken aikaa on taas oikein siistiä - ja minustakin aika kaunista.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Oli oikein hieno syyskuu. Lokakuu alkoikin sitten viluisemmissa merkeissä.

      Poista
  10. Kivoja kuvia. Ensi vilkaisulla katsoin siemenkodista, että korissa on kurkkuja =DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Siemenkodat ovat aika syötävän näköisiä. Taidan kuitenkin jättää ne napostelematta.

      Poista
  11. Kyllä se syksy ja kylymemmät ilimat tuop niitä ruskavärejä. Villiviini on yks parhaita ruskakasveja. Paljon on kelloköynnös siemenkotija tehny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lokakuu toikin meille kylmää ihan kunnolla. Aamukymmenen aikaan mittari on yöpakkasen jälkeen edelleen nollassa. Kaunista on ja ruska selvästi lisääntynyt.
      Näin paljon kelloköynnös ei tässä pihassa ole koskaan tehnyt siemenkotia. Kunpa edes osa kypsyisi kylvettäväksi.

      Poista
  12. Meidän iso vaahtera tekee aina aika hyvän ruskan . Nyt on punaiset hehkuvat lehdet kuitenkin pudonneet . Minä en ole oikein osannut nauttia tästä ruskasta ja muustakaan kun se perhanan vyöruusu iski kasvoihin .
    No on sinulla kelloköynnöksen siemeniä....pysyvätkö hyvin itävinä useampia vuosia .
    Komeamaksaruohot on nimensä veroisia ja kallistuivat osittain täälläkin sateiden myötä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä osa vaahteroista on upean värisiä ja osa lähes lehdettömiä. Puun sijainnillla lienee vaikutusta, millaisen ruskan se tekee. Ja sääolosuhteilla myös. Kävin eilen Lohjalla, jossa ruskavärejä oli paljon enemmän.
      Vyöruusu on kelju riesa ja vielä keljumpi kasvoissa. Ymmärrän, että se vie innon kaikesta muusta. Toivottavasti saat sen häädettyä pikimmiten.

      Poista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!