Lilja On Stage |
Yritän tiukasti pitää kiinni ajatuksesta, että yhä on kesä. Elokuuhan on kesäkuukausi ja lämpötilakin sallii edelleen paitahihasillaan kulkemisen ulkosalla. Kesäajatuksesta kiinni pitäminen on kyllä joltisenkin hankalaa, kun navakka, puiden latvuksia taivuttava tuuli pudottelee puista keltaisia lehtiä pitkin pihakäytäviä ja koivunsiemeniä on patio jatkuvasti täynnä, vaikka kuinka niitä kävisi luutimassa. Päivittäin myös vettä ripsii säännöllisin välein, joten missään vaiheessa puutarha ei pääse liiemmin kuivumaan. Äkkipäätä pihamaalle katsoessa syksy hiipii väkisinkin mieleen.
Clematis Ville de Lyon |
Pohdiskelin pihalla touhutessani, että kuuluuko puutarhurin mielenlaatuun jatkuvasti pienoinen tyytymättömyys. Sellainen aivojen takaosassa leijaileva ajatus, ettei joka paikka ole ihan just jetsulleen siten, kuin sen toivoisi olevan. Kun on toteuttanut jonkun isomman projektin, on hetken ihan rauhallinen olo ja sen rauhallisen olotilan vallassa pitää oikein käydä tepastelemassa tehdyn työn ääressä kerran jos toisenkin. Vaan kohta rauhallisuus on jälleen mennyttä vain ja päässä myllertää uudet ideat ja ajatukset.
Clematis Purple Dream |
Hankalin minusta on vaihe, jolloin ei ole saanut itselleen täysin hahmotettua, missä nimenomaisessa kohdassa puutarhaa se tyytymättömyyden aihe sijaitsee. Onko kyseessä joku yksittäinen kasvi, joka aina ohi kulkiessa pistää oudosti silmään, jolloin sen siirtäminen ratkaisee pulman. Vai rehottaako rikkaruohojen armeija jossain puutarhan osassa kovin innokkasti, eikä ole ollut aikaa sen kitkemiseen. Vai pitäisikö kenties myllätä kokonainen kukkapenkki uuteen kuosiin.
Clematis Pink Fantasy |
Pari-kolme kesää olen ahertanut aika intensiivisesti alapihan kimpussa. Toki yläpihallakin on kaikenlaista tullut tehtyä, mutta vähemmän keskittyneesti ja suunnitelmallisesti. Kun käyttää kaiken aikansa ja voimavaransa johonkin tiettyyn kohtaan tai alueeseen, luonto tekee sillä aikaa kujeitaan muualla. Kasvit kasvavat ja levittäytyvät ja näkymät muuttuvat. Yhtäkkiä sitä vain havahtuu, että kappas, tuokin penkki alkaa olla käsittelyn tarpeessa. Joskus yksinkertaisesti tulee sellainen tilanne eteen, ettei enää pelkällä yksittäisten kasvien nyppimisellä saa hyvää lopputulosta, vaan on ryhdyttävä jakamaan ja siirtämään vanhoja istutuksia.
Clematis Nelly Moser |
Olopihan puutarhaportin vasen puoli on jo pitkään vaivannut minua. Olen kuitenkin kiiruhtanut sen ohi ja siirtänyt ongelman ratkaisua jatkuvasti eteenpäin. Tänään tartuin sitten härkää sarvista, vaikka mitään kovin suurta en vielä ole saanut aikaan. Aloitin ongelman ratkomisen kaivamalla penkin takaosaan ison kuopan ja siirsin siihen kesän isossa piharuukussa viettäneen Nelly Moser -kärhön.
Kärhö oli kasvattanut hurjan määrän juuria purkkiin ja pelkään nyt vahingoittaneeni niitä vähän liikaakin, sillä kärhö ei millään halunnut pois ruukusta, enkä minä halunnut rikkoa isoa ja mieluista ruukkua. Kärhön latvuksissa oli muutamia uusia nuppuja, jotka ruukkutaistelussa vaurioituivat. Leikkasin kärhöstä muutaman pisimmän oksan kokonaan pois, koska ajattelin, että sen on parempi käyttää voimansa uuteen paikkaan juurtumiseen kukkimisen sijaan.
Oranssi päivänlilja - mikä lie nimeltään? |
Kärhön istuttamiseksi jouduin tallomaan vähän liikaakin rehottavaa kurjenpolvea ja kaivamaan ylisuuria aluevaltauksia tehneitä irispaakkuja pois. Alkoi satamaan ja olin jo tehnyt yhtä sun toista, eikä muutenkaan enää ollut aikaa jatkaa pihahommia. Homma siis jäi totaalisesti kesken ja nyt tuo kukkapenkki tai pikemminkin istutusalue on entistäkin rumempi. Kumma kyllä se ei haittaa minua laisinkaan, mikä johtunee siitä, että vihdoin sain konkretisoitua tyytymättömyyden kohteen. Olen jälleen kerran laittanut yhden tapahtumavyöryn alulle ja se tulee päättymään, kun istutusalue on mieleiseni. Tai ainakin sinnepäin.
Tällainen päivänlilja - eikä ole nimeä tällekään. |
Olen monta kertaa yrittänyt hahmotella kukkapenkkisuunitelmia paperille, mutta minulla sellainen työskentely ei näköjään toimi. On vain mentävä lapion kanssa kohteen viereen ja hetken pyörittävä aloituspaikkaa etsien. Siitä se kuitenkin aina lähtee. Lopulta lapio uppoaa maahan ja alkaa tapahtumaan. Kasvit nousevat ja laskevat sen mukaan, onko niiden tarkoitus tulla vai lähteä. Kokonaisuus hahmottuu pala palalta työn edetessä.
Harvoin mikään yksittäinen paikka valmistuu ilman dominoefektiä. Kun ryhdyn tekemään jotain tiettyä istutusaluetta, oli se kuinka pieni tahansa, se poikii kaivamista ja istuttamista useimmiten myös yhteen tai useampaan toiseen paikkaan. Jo tässä vaiheessa, vaikka olen vasta muutaman lapionpiston uuden projektin eteen tehnyt, dominopalikat kaatuilevat niin, että kolina käy.
Pilkullinen tiikerililja |
Yhtään ei harmita, vaikka ehdin vasta aloittaa kukkapenkin kunnostuksen. Suuret voimat on laitettu liikkeelle ja päässä risteilee erilaisia mahdollisuuksia ja toteutuksia. Ehkä on parempikin, ettei kerralla kerkeä tehdä hommia alusta loppuun, sillä näin niille jää aikaa jalostua ja lopputulos saattaa muuttua melkoisesti siitä, mihin alunperin kenties tähtäsi.
Monta päivää vaivannut tyytymättömyys on tipotiessään. Toimintatarmo nakuttaa takaraivossa ja kädet odottavat pääsyä jatkamaan alulle laitettua projektia. Ei ole putarhurin elämä tylsää ja yksitoikkoista. Ei todellakaan.
Ihan noin se puutarhaihmisen mieli ja ajatus kulkee - voin yhtyä ihan samoihin tuntemuksiin! Etenkin näinä aikoina alkavat dominopalikat keikahdella...
VastaaPoistaAjattelinkin, etten ole yksin näiden mietelmieni kanssa.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Puutarhan jatkuva muuttamishalu on tuttu tunne, koska kasvit eivät koskaan kasva oman vision mukaisesti. Minulla on samanlaisia perennapenkkien uudistamisprojekteja alkamassa, kunhan sää sallii. Syyskesä on hyvää aikaa myllätä puutarha uuteen kuosiin. Tsemppiä projektiisi!
VastaaPoistaVerenpisara on todellinen katseenvangitsija upeiden värien vuoksi.
Loppukesä on tosiaankin erinomaista aikaa puutarhamylläyksiin. Kasvit ovat luonnollisessa koossaan ja muutenkin istutuspaikkojen hahmottaminen on helpompaa.
PoistaPuutarhuri ei ole koskaan täysin tyytyväinen, siksi puutarhuri saa aina olla lempi puuhassaan; puutarhuroinnissa :) Minulla kasvaa kaksi isoa kärhöä ruukussa, talvetan niitä kellarissa. Keväällä vaihdoin mullat ja ruukut olivat tosiaan täynnä juurta. Voimaa piti käyttää, mutta kärhöt eivät olleet toimenpiteestä millänsäkään, vaan kkkivat nyt iloisesti seinustalla.
VastaaPoistaJospa minunkin kärhöni siirrosta selviää, eikä heitä henkeään.
PoistaPuutarhurin tyytymättömyydessä piilee siis mahdollisuus jatkuvaan muutokseen. Eivät lopu hommat kesken, kun koko ajan järjestää itse itselleen tekemistä.
Mukavaa viikonloppua sinulle ja Nerolle!
"Puutarha ei ole koskaan valmis"-sanonta pitää paikkaansa. Aina löytyy vanhojen penkkien siivousta jonka jälkeen voikin tehdä ihan uusia penkkejä, oravanpyörä on valmis. Loputonta työtä, mutta en tiedä mihin muualle sen energiani suuntaisin.
VastaaPoistaSanos muuta, puutarha on kyllä sellainen energian kulutuskohde, ettei parempaa ainakaan minulle löydy. Kuin myös terapia- ja mielennollauspaikka.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Piti vielä sanoa, että ihania päiväliljoja, niin upean värisiä.
VastaaPoistaKiitos Mari! Tykkään niistä itsekin. Harmittelen vain nimien katoamista.
PoistaNuo monet mahdollisuudet ovatkin puutarhuroinnissa ihaninta! Sinulla on todella kauniita kärhöjä ja liljoja, myös minun lemppareitani. Minua kiinnostaisi tietää, millaisiin yhdistelmiin päädyt liljaistutuksissasi. Minulla on liljojen vieruskasvien kanssa hieman vaikeuksia ja ottaisin mielelläni oppia kokeneemmilta. :)
VastaaPoistap.s. Tuo pilkullinen tiikerililjasi on hurmaava. Pysyykö se aina kellertävänä vai kehittyykö väri aikaa myöten oranssiksi?
Pilkullinen tiikerililja pysyy alusta loppuun saman värisenä. Yritin etsiä nimeä sille, mutta en löytänyt. Minulla on myös sitä perinteistä oranssia tiikerililjaa.
PoistaOlen aika huono erilaisten kasvien yhdistämisessä. Aiemmin olen tyrkännyt liljansipulit sinne, mistä ensimmäisenä sopiva paikka löytyy. Nykyisin pyrin istuttamaan niitä ryhmiin, jolloin ne ovat näyttävämpiä, kuin yksittäisinä sijoituksina sinne tänne. Liljat ovat usein aika korkeita, joten se määrittelee paljon niiden sijoituspaikkaa.
Kauniita kukkia. :) Kesähän tämän pitäisi vielä olla, vaikka niin syksyltä tuntuu, mutta koitan uskotella itselleni, että saadaan vielä lämpöä ennenkuin syksy oikeasti alkaa. :D
VastaaPoistaViime yö oli täällä etelärannikolla todella kolea, mutta onneksi aurinko sentään lämmittää päivää ihan kesäisesti. Kyllä ulkonakin on edelleen ihan kesäistä, joten pidetään siitä kiinni.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Joo-o, pahaa pelkään, että tyytymättömyys kuuluu puutarhurin luonteeseen. Sitä voi joskus jonkin ohikiitävän hetken olla puutarhaansa tyytyväinen, mutta äkkiäkös silmä löytää jälleen jotain moitittavaa. Kaippa se toisaalta on jonkinlainen puutarhurin voimavarakin, muutenhan ei tarttis tehdä puutarhassa enää mitään. =) Näytti sitten siltä tai tältä, niin kaikkein parasta tässä harrastuksessa on juurikin se puutarhassa touhuaminen ja tekeminen.
VastaaPoistaNiin minä ajattelinkin, että tyytymättömyys kuuluu puutarhurin luonteeseen. Muuten loppuisi tekeminen alkuunsa ja se ei kyllä ole toivottava olotila. Välillä tuntuu, että suurin tyydytys tulee nimenomaan siitä tekemisestä ja touhuamisesta. Kasvien parissa on niin rauhoittavaa puuhata.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Innostuksen puuska ja toimintatarmon löytyminen tuottaa aina uutta tulosta. Monasti se aloittaminen on vaikein, loppu sujuu yleensä itsestään. Iloa onnistumiseen!
VastaaPoistaJuuri niin. Kunhan löytää oikean vaihteen ja saa itsensä liikkeelle, kaikki sujuu.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle1
Miten ihana olo onkaan, kun jonkun saa kuntoon.
VastaaPoistaTotta, valmista työtä jaksaa ihailla pitkään. Kunnes tulee tarve tehdä jotain uutta valmista.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Jeps, juuri noin puutarhurin mieli liikkuu...
VastaaPoistaIhania kukkia!
Kiitos Sussi! Joskus toivoisi, että päässä liikkuisi muutakin kuin puutarhaa, mutta minkäs sitä intohimolleen voi.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Niin tutun kuuloista juttua...
VastaaPoistaTänään jo tuoksuikin syksylle ja omenat alkavat olemaan kypsiä...ei sitä voi mitään, kyllä se sieltä tulee. Ehkä hyvä niin, saadaan sitten ladata akut talvella ja keväällä taas on intoa iskeä kynnet maahan:) Ja puutarhahommathan jatkuu vielä pitkään.
Itse asiassa tuntuu, että nyt vasta on mukava tehdä puutarhahommia, kun kasvit ovat luonnollisessa koossaan ja istutuspaikkojen hahmottaminen helppoa. Erinomaista puutarhaihmisen touhuamisaikaa.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Ei todellakaan ole yksitoikkoista, mutta sehän onkin tämän harrastuksen suola. Mikään puutarha ei ole koskaan valmis, aina pitää kasveja siirtää ja jakaa... Kunpa vaan aika riittäisi kaikkeen tekemiseen.
VastaaPoistaAika ja muutamat muut elämän reaaliteetit tuppaavat usein tulemaan vastaan ja estämään täyspäiväisen ja täyspäisen puutarhatyöskentelyn.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Eipä tosiaan ole tarhurin elämä yksitoikkoista ja tuo kuva jossa kärhön nuppu nojaa lautaa vasten kertoo tarhurista enemmän kuin tuhat sanaa...ja kaiken sen miettimisen ja touhuamisen lisäksi pitää kaikki kirjata ylös...aloitin muuten kirjaamisen saikulla silloin ajat sitten vinkistäsi, kiitos! Jaan ihan täysin ajatuksesi!
VastaaPoistaTulikos sinullekin kärhön nupusta mieleen se, kuinka puutarhuri hakkaa päätään seinään - milloin mistäkin syystä?
PoistaKirjaaminen selkeyttää ajatuksia ja suunnitelmia, ainakin minulla. Mutta on siitä ollut monenlaista hyötyä ja apuakin. Toivotaan, että myös sinulle.
Mukavaa viikonloppua!
Kauniita kukkia ja tosi paljon on pihassasi. Elokuu on minusta vielä kesää, vaikka ei niin lämmin ole. Valoisuuttaa riittää !!
VastaaPoistaLämpimämpäähän nyt on kuin kesäkuussa. Eikä kukaan epäillyt kesäkuun olevan kesäkuukausi. Nautitaan siis kesästä edelleen.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
On se vaan niin totta, että mieli keksii aina uusia ideoita mitä kädet haluaa toteuttaa! Niin ja mielihän voi myös ajan myötä muuttua, kun alunperin ei hoksaa kaikkia juttuja. Sitten taas otetaan lapio käteen ja kaivetaan!
VastaaPoistaAivan niin, mieltymykset muuttuvat ja ideat kypsyvät. Se, mikä on joskus näyttänyt mukavalta, ei ehkä enää olekaan silmänilo. Ja kasvit ovat sen verran eläväistä porukkaa, etteivät nekään iän ja kaiken samanlaisina pysy.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Oi miten ihania liljoja Kyllä puutarhassa aina löytyy uusimista Yhden saa valmiksi toinen työ jo odttaa :)
VastaaPoistaKiitos Irma!
PoistaNiin se on, etteivät kasvit loputtomiin pysy samanlaisina. Jo pelkästään se saa puutarhuriin vipinää.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Ihania kärhöjä. Minulta nekin paleltuivat viime talvena. En jaksanut enää hankkia uusia...
VastaaPoistaKiitos Una!
PoistaMinä olen vasta hiljan hurahtanut kärhöihin, joten moni on aika tuore ilmestys puutarhassani. Viime vuonna istutetuista valtaosa selvisi kovasta talvesta.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Kuulostaa tutulta - tarmoa ja turhautumista vaihtelevissa määrin:) Ihania päivänliljoja kukassa sinulla!
VastaaPoistaKiitos Sari!
PoistaHarmi, että olen hukannut päivänliljojen nimet, mutta ei kai se niin vaarallista ole. Alkukesän istutusaikaan touhua on aina niin paljon, ettei ihan joka asiaa ehdi huomioimaan.
Ihania kukkasia, varsinkin tuo Clematis Nelly Moser ... !
VastaaPoistaKiitos Ronja!
PoistaNelly Moserin kukka on todellakin ihastuttava. Sitä(kin) kannattaa katsoa läheltä, jolloin näkee tarkemmin upeat yksityiskohdat.
Rakastan liljoja!! ❤️
VastaaPoistaLiljat ovatkin kauniita.
PoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Kauniita kukkasia!😍
VastaaPoistaKiitos Sari. Mukavaa viikonloppua sinulle!
PoistaHyvin kirjoitettu. En minäkään voi mitään paperille suunnitella. Lapio kouraan ja pihalle. Siinä se suttaantuu..
VastaaPoista