sunnuntai 21. elokuuta 2016

Pensaat nurin

Kesämalvikki kosmoskukan katveessa

Taidan toimia aurinkovoimalla, sillä perjantaipäivän paiste sai minuun virtaa viikkojen edestä.  Oli pieni pakkokin, sillä sateiden vuoksi nurmikkoa ei ole päässyt aikoihin leikkaamaan. Siitä oli aloitettava.



Seuraavaksi siirsin keväällä pikkupuutarhaan istuttamani kolme tuijaa alapihalle. Ja niiden seuraksi kaksi kesän ruukuissa viettänyttä tuijaa niinikään. Keväällä pikkupuutarha näytti kovin alastomalta, kuten kaikki muutkin paikat. Mitähän olin oikein ajatellut tuijia pikkupuutarhaan istuttaessani, sillä kesäisen kasvun myötä ne näyttivät suorastaan onnettomilta jäädessään syyshortensian ja norjanangervojen ahdistamiksi. 



Tuijien on tarkoitus muodostaa näköeste kompostilaatikoiden rivistölle ja alueelle, jossa haketamme oksia ja joka ei muutenkaan tule koskaan olemaan mikään paraatinähtävyys. Näitä työskentelyalueita on vaan pakko puutarhassakin olla. 

Kompostit ovat harvoin noin tyhjiä, kuin nyt. Sain niiden multaisan sisällön vihdoinkin kärrättyä yhtenä tihkusateisena päivänä sinne sun tänne. On muuten huomattavasti helpompi kääntää ja tyhjentää komposteja keväällä. Tuoreen mullan lisäys kukkapenkkeihin sujuu helposti ja sieltä ne kasvit sitten ponnistavat mullan keskeltä. Vaan kukapa raaskii peitellä kesken kasvukauden kasvavia kukkia mullalla? Aikamoista taiteilua tunkea kompostimultaa tässä vaiheessa kasvustojen keskelle.


Kauimpana oleva laatikko on täynnä tämän kesän ainesta ja se saa nyt muhia ensi kevääseen. Viime syksynä en saanut komposteja ajoissa käännettyä ja tyhjennettyä ja silloin olikin tekemistä, mihin sai kaikki puutarhasta tuleva kasvijäte ja haravoidut lehdet mahtumaan. Nyt päätin olla ajoissa liikkeellä ja varmistaa, ettei samanlaista sijoitusongelmaa tänä syksynä olisi.

  
Seuraavaksi sitten kaivoin esiin arvonnassa voittamani raivaussakset ja jatkoin työpäivää leikkaamalla lumimarjoja ja norjanangervoita. Terassin kupeessa ja työhuonepäädyssä kasvaa lumimarjaa ja norjanangervoja, joista olen pisimpiä oksia leikannut ja tasannut parikin kertaa kesässä (kuva on otettu 26.6., jolloin olen tasannut kulkuväylälle vyöryneitä oksia). Aukkokohdan norjanangervo kärsi ensimmäisen kerran olemassa olonsa aikana talvesta ja sen leikkasin tapille heti alkukesästä huomattuani, etteivät oksat ala vihertämään. 


Olen huomannut, että niin norjanangervo kuin lumimarjakin on leikattava matalaksi viiden-kuuden vuoden välein. Päällisin puolin pensas näyttää ihan hienolta, mutta sisältä se on täynnä kuivunutta oksistoa. Viherrys on lähinnä latvustossa, eikä yksittäisten oksien poistaminen juurikaan paranna näkymää. Yritin etsiä tietoa edellisestä leikkauksesta, jota en kuitenkaan löytänyt. Pelkäänpä, että vuosia on vierähtänyt enemmän kuin viisi tai kuusi. Sen huomasin ryhtyessäni leikkaustyöhön. Pensaat olivat aika kurjassa kunnossa. 


Perjantaina en saanut työrupeamaa kerralla loppuun saakka, sillä ystävä tuli yllätyskäynnille. Samaan syssyyn alkoi myös sataa ja sitä riittikin sitten loppupäiväksi. Lauantaiaamuna lähdin jatkamaan hommaa. Pensaat notkuivat vesipisaroista ja kosteudesta, joten aika roskainen urakka siitä tuli. Eikä riitä, että pensaat saa leikattua nurin, vaan oksat on myös rahdattava pois käytäviltä ja jäljet siistittävä. Onneksi tuota hommaa ei ihan joka vuosi tarvitse tehdä.


Piha on nyt kyllä todella autio ja paljas. Kuvasta näkee, millaisen alueen norjanangervot ovat kulkuväylästä valloittaneet. Rapskulaatoissa on pensasrivistöjen reuna sijainnut. Kasvit kasvavat jotenkin huomaamatta ja yllättäen valtaviksi. Jo viime kesänä huomasin työhuoneen ikkunan alle sijoitetun kesäkukkalaatikon kastelun vähän vaikeaksi, mutta tänä kesänä siitä ei tahtonut tulla enää mitään. Tiiviisti kasvavien pensaiden väliin ei vaan tahtonut enää päästä kastelukannun kanssa ja laatikon kesäkukat ovatkin olleet luvattoman huonolla hoidolla. 


Kovin pitkään angervojen kasvua ei tarvitse odotella, sillä tämän puskanurkan kaikki pensaat leikkasin tapille vapun tienoilla. ja nyt ne ovat kasvaneet jo melkoisesti. Vaan mitä tehdä naapurista vyöryvälle idänvirpiangervolle, joka näyttää olevan aikamoinen leviäjä? Naapurin purettua aitansa tuosta meidän välistä, idänvirpiangervo on vain entisestään villiintynyt. Sitä on jopa vaikeampi saada kuriin, kuin niin ikään naapurista tuohon puskanurkkaukseen tullutta kurttulehtiruusua. Kurtturuusu jää vähitellen angervojen tukehduttamaksi, mutta idänvirpiangervolle kakkoseksi tuntuu jäävän norjanangervokin.


Harva puutarhatyö on kertaheitolla loppuunsaatettu. Sen lisäksi, että tämän syksyn ohjelmistossa on lisääkin pensaiden leikkaamista, ne leikatut oksat täytyy myös hakettaa. Alapihan pajuangervot ja tuoksuvatukat laitan matalaksi myöhemmin. Suunnittelin hinaavani oksasilppurin pensaiden viereen ja laitan leikatut oksat saman tien hakettimeen ja hakkeen jätän pensaiden kasvupaikalle. Niin pajuangervo kuin tuoksuvatukkakin näyttävät kasvavan vaikka läpi harmaan kiven. Miksei siis läpi haketetun kasvustonsakin.

47 kommenttia:

  1. Noissa pensaitten alasleikkuuhommissa on aivan kaamea työ! Minähän leikkasin meidän pitkät idänvirpiangervo- ja rusopajuangervot joskus juhannuksen tienoilla. Aika mukavasti ovat kasvaneet. Kolme jätti-isoa pihajasmiketta pitäisi vielä nuorentaa - huh, huh!

    Kivat ilmat vihdoinkin pihapuuhille. Olen urakoinut ja leventänyt pitkän pitkää perennapenkkiä. Kasvit olivat kuin sillit suolassa, kivaln ilmavalta näyttää nyt. Ja monta perennalastia on viety jo tyttären uuteen typötyhjään pihaan. Kaameesti olis tuota järjestelyhommaa... Kompostin yritän kärrätä syksyllä istutusalueille - saapa nähdä tuleeko tehtyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niissä kova urakka ja siksi kai sitä projektia tuleekin lykättyä kevääseen ja syksyyn ja kevääseen....jne. Lisäksi leikkaaminen tuntuu aina jotenkin ikävältä puuhalta, mutta ainakin angervojen kohdalla se on suorastaan välttämättömyys. Muuten niistä tulee ajan myötä varsinaisia risukasoja.

      Eipä parempia ilmoja olisi voinut toivoa. Tällaiset säät kun jatkuisivat, saisi ennen talvea monen monta hommaa pois päiväjärjestyksestä.

      Mukavaa, että voi jakaa kasveja omille lapsille. Ja ylipäätään pääsee niitä jakamaan. Muistan oman puutarhani alkuajoilta, miten se oli pitkään kovin alaston ja paljas, kun kaikki istutettava piti kaupasta ostaa.

      Poista
  2. Tuli ihan hiki lukiessa;) Tuota puuhaa riittäisi täälläkin. Eilen sain viimein keskeneräisen kukkapenkin valmiiksi(kasveja vailla) ja tänään olen sitten kärrännyt omenoita. Ihan huonoja kopisee puusta alas urakalla. Pääsi mieskin sitten nurmikon leikkaamaan. Ja päätettiin, että yksi omenapuu lähtee heti, kun talvi saapuu. On sen verran pahassa paikassa kukkien suhteen, ettei viitsi nyt romahduttaa niiden päälle. Perennat kun eivät juurikaan ole maan pinnalla talvella, on homma helpompi hoitaa.
    Pensaiden siirtelyä ja leikkaamista olisi tiedossa, toivottavasti tämä pouta nyt jatkuisi edes hetken. Nuo työtkin kun haittaavat harrastuksia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisit nähnyt minut tuon leikkuu-urakan päätteeksi. Harvoin on niin kypsä suihkuun, kun eilen olin. Parasta kai näissä suururakoissa on se hetki, kun pääsee ihailemaan tehtyä työtä.

      Omenapuihin tulee jonkinlainen rakkaussuhde, eikä niistä tahdo luopua, vaikka ihan syytä olisi. Meilläkin on yksi omenapuu, josta ei oikeastaan koskaan saa mitään syötävää (seuraavassa postauksessa on siitäkin juttua), mutta ei vaan ole raaskittu kaataa. Kevättalvi on hyvä aika puunkaatoo. Ei tarvitse murehtia perennojen puolesta.

      Kunpa tosiaan nämä poutasäät jatkuisivat. Olen jo niin läpeensä kyllästynyt jatkuviin sateisiin. Monen monta puutarhatöihin sopivaa vapaahetkeä on mennyt sateiden vuoksi ohi.

      Poista
  3. Huh oletpa ahkeroinut! Ei ihme, että näyttääkin sitten upealta. Minusta tuo aidanne talonne vieressä oli aivan ihana isonakin kyllä, mutta olenkin tälläinen rehevän ystävä. Miten olisi muuten sellainen upea muotoonleikattu aidanne? Näin sen jo silmissäni... Harmi kun naapurista tulee kasveja sinun puolellesi. Hankala niitä on varmasti kurissa pitää. Lepäile nyt ihmeessä välillä kaiken tuon rehkinnän jälkeen. Ihanaa on kyllä ollut kun aurinko viimein paistaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syy norjanangervon ja lumimarjan leikkaamiseen ei ollutkaan siinä, etten tykkäisi niiden rehevyydestä. Lähempää katsottuna ne olivat tosi risuisia, eikä niitä voinut enää parantaa muotoilemalla. Joka vuosi leikkaan varsinkin noita seinustan norjanangervoja jonkin verran, jotta niiden ohi pääsee kulkemaan. Tuossa seinustalla kasvavia norjanangervoita olen viime vuosina ryhtynyt muotoilemaan ja kivalta näyttävät, kuten uumoilitkin. Norjanangervolla (samoin lumimarjalla) on kuitenkin sellainen ominaisuus, että vuosien mittaan sisus risuuntuu ja vihreys rajoittuu yhä enemmän vain oksien kärkeen. Jollei pensaita leikkaa välillä kokonaan alas, tuloksena on pian kokonaan ruskea risukasa, jossa kenties siellä täällä yksittäinen lehti. Norjanangervo on onneksi todella nopeakasvuinen ja pian minulla on taas vehreä ja keväällä valkoisena kukkiva seinusta muutamaksi vuodeksi. Viime keväänä leikkasin talon autotallipäädyssä olevat norjanangervot aivan tapille ja nyt ne ovat jo uhkeita pensaita. Kukinta jäi keväällä vähäisemmäksi, mutta ensi keväänä sekin on varmasti taas ennallaan.

      Onneksi tuo naapurin idänvirpiangervo on kukkiessaan tosi kaunis. Tänä keväänä se kukki todella paljon. Olen tähän saakka tyytynyt vain riipimään meille levinneitä versoja sieltä täältä. Nyt täytynee paneutua asiaan tarkemmin, sillä omalla puolella kasvavat tuijat alkavat olla aika toispuoleisia, kun idänvirpiangervot käyvät liikaa lähentelemään.

      Poista
  4. Ihan hiki tuli pelkästään lukiessa, niin ahkera oot ollut ;) Liikaa leviävät pensaat ovat vihoviimeisiä. Mulla on Valmon- ja Kempeleenkaunotar ruusut tappouhan alla, kun eivät pysy ollenkaan aisoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin itsekin, miten tehokkaasti Valamonruusu kasvaa ja leviää. Toivottavasti siitä ei tule naapureille samanlaista riesaa, kuin mitä idänvirpiangervot yläpihalla ovat meille.

      Poista
  5. Kun tuommoisen työlään projektin saa tehtyä, niin hyvä mieli palkitsee pitkään! Pensaat kasvavat ihmeen nopeasti ja uusi kasvu on rehevää.
    Onneksi sateet ovat hieman tauonneet, niin on päässyt pihapuuhiin. Paljon olisikin tehtävää, koska sade on hakannut puutarhassani kaiken aika kurjaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateet ovat tosiaan hakanneet monet kasvit pitkin pituuttaan maan pintaan, eikä niitä oikein enää saa näteiksi, ei sitten millään. Etenkin kukkineita liljoja olen jo leikannut kokonaan poikki, kun ovat aivan ruskeita.

      Poista
  6. Hyvä, että saksille löytyi heti käyttöä. Mukavas aherrusta sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu, vielä kerran. Sakset pääsivät tositoimiin ja hyvin hoitivatkin tehtävänsä.

      Poista
  7. Sinähän olet ollut ahkerana. Minulla ei ole enää niin paljon virtaa että jaksaisin suuria hommia tehdyksi. - Meillä on tänään ihanan aurinkoinen sää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhahommat ovat lähes yksinomaan minun hoteissani. Jollen minä niitä tee, ei sitten kukaan. Pyrin tekemään aina yhden ison homman kerralla ja sitten välipäivä ilman puutarhatöitä. Kauhulla odotan niitä vuosia, jolloin en enää jaksa. Kaipa sitten on muutettava kerrostaloon, sillä en kestäisi katsoa kaiken rappeutumista.

      Poista
  8. Kyllä tulee hyvä mieli tuollaisen urakan jälkeen. Maisemat muuttuvat ja tulee tilan tuntua. Aina lailla tuli haketettavaa. Nykyisin me haketamme suuren osan niille sijoillensa eli haketin rahdataan leikattaville alueille. Tosin tarvitsen kompostia ja peitettäviä uusia penkkejä varten varten pari laatikollista haketta aina keväisin. Mutta meillä hakettaa minun lisäkseni myös mies, joten homma on suht helppoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että un sinunkin kauniissa puutarhassasi toimitaan noin. Olen siis oikeilla jäljillä.

      Tähän saakka olemme hakettaneet yhdessä tietyssä paikassa ja
      siitä olen sitten kärrännyt tarpeen mukaan eri paikkoihin. Viime kesänä haketta tuli niin paljon, että säkitin sitä lisättäväksi kevättalvella kompostiin. Kummasti vuosien aikana kaikki oksat ovat haketettuina tälle tontille kadonneet. Nyt ajattelin, että voisin hakettaa niiden syntypaikalla, kun leikattuja oksia on jo nyt niin paljon.

      Poista
  9. Alasleikkaus onkin suuritöinen projekti, jossa hiki virtaa jo pelkästä ajatuksesta. Jos tuon homman tekisi ajoissa niin se saattaisi olla helpompaa. Itsellänikin on SUURI norjanangervo odottamassa leikkausta, edellisestä parturoinnista on kulunut jo kymmenisen vuotta, heh ja Huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, jos sen tekisi ajoissa.... Ikäviä hommia tulee aina siirtäneeksi ja lopulta ne on ihan pakko tehdä. Näin oli meillä tilanne nyt, mutta onneksi se on taas hoidettu. Pikkuisen on vieläkin hiki pelkästä ajatuksesta, sillä hommaa riitti.

      Poista
  10. On siinä pihahommia taas kerrakseen!
    Mutta siistiä tulee!

    Lempeää sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna!
      Pysyy kunto korkealla, kun välillä huiskii pihamaalla.

      Poista
  11. Välillä täytyy tarttua saksiin. Minulle tulee aina ongelma oksista, sillä mökilläni ei ole sähköä (aurinkosähkön lisäksi) enkä voi hankkia haketinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä onkin miettimistä, minne sähköttömässä paikassa oksat laittaa. Ei niitä viitsisi polttaakaan ja kuskaaminen muualle vaatii omanlaisensa välineet.

      Poista
  12. On siellä ollut hommaa!
    Mutta sitten on ihanaa, kun kaikki on siistitty!😊👍
    Mekin saatiin pitkästä aikaa nurmikko leikattua. Niin paljon on tosiaan vettä sadellut.
    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ison urakan jälkeen on kyllä mukava olo. Pitkään tuo pensaiden leikkaaminen on ollut suunnitelmissa ja nyt se on hoidettu.

      Poista
  13. Hyvä idea tehdä haketus siellä missä haketta tarvitaan. Pensaiden leikkaaminen on kova urakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kova urakka, mutta onneksi ei tarvitse joka vuosi samaa hommaa tehdä.

      Poista
  14. Reipasta urakointia! Hyvin riittää teillä nyt haketettavaa :)
    Nurmikko, vai pitäisikö jo sanoa heinikkö, kaipaa leikkausta täälläkin - se on oikein innostunut kasvuun näillä kosteilla keleillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpö ja kosteus saa nurmikon rehottamaan. Nurmikonleikkuu ei kuulu lempihommiini, mutta täytyy ottaa sekin kuntoilun kannalta.

      Poista
  15. Kunnioitettavaa työn sankaruutta. Samaa risusavottaa olisi täälläkin odottamassa, mutta jotenkin ei vain saa tartutuksi tuumaan. Osansa on varmasti sillä, että koko ajan tulee vesikuuroja. Ja taidan minäkin toimia aurinkovoimalla. Aurinkoisena päivänä on aivan toisella tavalla virtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkuvat vesisateet latistavat työhaluja. Nyt sattui sopiva tauko, jonka aikana sain yhden pitkään suunnitelmissa olleen urakan pois päiväjärjestyksestä.

      Poista
  16. Melkoinen savotta sinulla onkin ollut urakoitavana, mutta siisti jälki varmasti palkitsee. Meillä pihalla on riittänyt myös töitä kolmen viikon mökkiloman jälkeen, mutta mikäs on ollut tehdessä, kun ilmat ovat nyt suosineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, suosisipa säät meitäkin. Jälleen tänä aamuna herättiin vesisateeseen.

      Poista
  17. Jopas aurinko latasi Sinuun virtaa melkoisen määrän! Ensi viikolla odottelen aurinkoa, kukkapenkit kutsuvat! Tänään urakoimme halot sisälle ja mukavasti paikat ovat jumissa... Virpiangervo kasvaa meillä aika maltillisesti rajoittuen nurmeen ja leikkurilla karkulaist sitten siistitään, helpottaa melkoisesti, mutta tuo norjanangervon leikkuu odottelee täälläkin! Paljon saat haketta tuosta oksamäärästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös ole mukava katsella, kun halot on pinottuna kuivaan paikkaan. Sieltä niitä on talvella hyvä hakea. Puuhommat laittavat kyllä lihakset tiukoille, mutta eipä tarvitse kuntosalille lähteä.

      Poista
  18. Meillä laitettiin nurin hanhikit, ja nyt puskevat uutta versoa.
    Sulla on mahtava puutarha, niin rehevä ettei huomaa vaikka jotakin leikataan maata pitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! Norjanangervot ovat nopeakasvuisia, joten ensi kesänä taas vihertää.

      Poista
  19. Naapurin leviävät angervot: hypi pistolapion kanssa rajaa pitkin juuret poikki ja kisko leviävät taimet pois omalta puoleltasi. Tai myrkytä kevään mittaan useaan kertaa Roundupilla. Siinä voi kuolla lopulta emopensaatkin, joten homma hoidettu pitkäksi aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistolapiohommiin tästä on pian lähdettäväkin, sillä muuten virpiangervot valtaavat myös meidän puolen. Aikanaan edellinen naapuri istutti muutaman pensaan rajalle, jonka jälkeen ne ovat päässeet rehottamaan, kun nykyinen asukas ei pihaansa yhtään hoida.

      Poista
  20. Leikkuu hommissa kuntokohenee ja kivasti näkee heti työnsä jäljen.
    Minullakin on täpana vetää lumimarja ja angervopensaat tapille muutaman vuoden välein. Jasmikkeellekkin se tekee hyvää.
    komposteja minunkin pitäisi tyhjätä..ehkä huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pensaiden leikkaaminen on ihan kuntosalihommaa, mutta ei sitä sentään joka vuosi tarvitse tehdä. Norjanangervo ja lumimarja kyllä kiittävät leikkaajansa, sillä niiden ulkonäkö paranee taas pitkäksi aikaa.

      Poista
  21. Paljonpa sait aikaan ennen uutta sadetta! Minullakin on nyt kuusi vuotias norjanangervon pätkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on aika monessa paikassa norjanangervoa, joten leikkaamista riittää. Olen rytmittänyt niiden leikkausta siten, ettei samana vuonna ole tarvis kaikkia laittaa tapille.

      Poista
  22. Iso homma! Minulla on samaa edessä joku nyt syksyllä tai keväällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se iso homma ja siksi kai sitä onkin tullut siirrettyä vähän liiankin pitkään. Nyt on hyvä taas muutaman vuoden.

      Poista
  23. Meiltä tuo haketin vielä puuttuu kokonaan ja joskus sitä vähän kaipailisin. Siihen asti kun/jos se tulee joskus hankittua, poltetaan risut alapihan nuotiopaikalla. Polttaminen ei tietysti käy päinsä kaava-alueella, mutta täällä maalla se on erittäin helppo tapa päästä eroon oksista ja risuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille hankittiin vuosi sitten jo toinen ja entistä tehokkaampi haketin. Haketin on kyllä hankinnan arvoinen vempain ja sen avulla kaikki oksat on vuosien aikana saatu vaivatta dumpattua omalle tontille. Asumme kaava-alueella, joten haketuksen vaihtoehtona olisi kaatopaikalle kuskaaminen. Hakkeesta on ollut paljon hyötyä. Eihän se niin hienon näköistä ole, kuin kaupan koristekatteet, mutta ajaa saman asian.

      Poista
  24. Aloittelevana puutarhan hoitajana en tiennyt, että angervoja pitääkin leikata ajoittain alas. Yritin itse asiassa tappaa pari angervoa alasleikkuulla aikaisin keväällä. No, eihän ne kuollet vaan olivat parin kuukauden kuluttua niin suloisia pikkupuskia, että ovat yhä pihalla. Saattavat tosin saada siirron joku kaunis kevät tai syksy.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!